A L PSEMME Mannerheimin Lastensuojeluliiton jäsenlehti 4/2008 Masentunut lapsi lukkiutuu Kolmen polven pelisäännöt Hetki sadutukselle Piilomainontaa digiajassa Toteutuvatko lapsen oikeudet?
Joulun Maku Paras Maku! Uutuus! Piparipulla Mikä on lapsi? PÄÄKIRJOITUS E räs ulkomaalainen toimittaja esitti kysymyksen, joka jäi pitkäksi aikaa mieleeni. Kysymys oli: mikä on lapsi suomalaisille? Vastasin, että uskon, että suomalaiset ovat kiinnostuneita lapsista ja näkevät lapset tärkeinä. Suomessa pidetään tärkeänä huolehtia lasten kasvatuksesta ja terveydestä, ja meillä on hyviä malleja työstä kaikkien lasten hyväksi. Lapsi on lupaus tulevaisuudesta. Olemme ylpeitä osaavista ja terveistä lapsistamme. Pulmana meillä on, että lapsi nähdään liiankin aikaisin pärjäävänä ja itsenäisenä. Jälkeenpäin mietin, sorruinko Suomi-kuvan kaunisteluun. Jokaiselle äidille ja isälle oma lapsi on varmasti rakas, tärkeä, ainutlaatuinen. Oma lapsi tai lapsenlapsi merkitsee myös jatkuvuutta. Lapsen kehittymisestä ja osaamisesta iloitaan, lapsen surut tuntuvat syvemmällä sydämessä kuin omat huolet. Entä muiden lapset? Mitä ajattelemme ystävien, naapureiden, oman kylän, kaupungin, maailman lapsista. Onko päiväkoti naapuritontilla ilo vai harmi? Pysähdymmekö kysymään, mikä hätänä, jos vastaan tulee koululainen kyyneleet silmissä? Annammeko tilaa pienten lasten kanssa liikkuville? Miten lapsuuden arvostus näkyy, kun juhlapuhe on pidetty ja istutaan päättämään rahoista. Ensi vuonna tulee kuluneeksi 20 vuotta YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen solmimisesta. Sopimuksen mukaan lapsella on oikeus tulla suojelluksi, hoivatuksi ja kuulluksi. Ennen kaikkea lapsella on oikeus olla lapsi. Meillä aikuisilla on velvollisuus suojella lapsuutta. Oikeus hyvään lapsuuteen on jokaisella lapsella. Aikuisilla on oltava ymmärrystä nähdä tärkeinä ja rakkaina ihan kaikki lapset: hiljaiset suorittajat ja adhd-viikarit, terveet ja vammaiset, suloiset pikkuvauvat ja laumoissa liikkuvat v-sanaa toistavat murkut, aktiiviset ja vetäytyvät, aikuisiin pettyneet lapset. Pitkäaikainen maan äiti Sylvi Kekkonen on viisaasti todennut: "Pieni on sen äidinrakkauden piiri, johon ei muita mahdu kuin hänen omat lapsensa." Pidämmehän yhdessä huolta paitsi omistamme, myös kaikkien muiden lapsista. Tehdään yhdessä Suomesta maailman lapsiystävällisin maa. 20.11.2008 Lämpimin loppusyksyn terveisin Liisa Partio, päätoimittaja Sisältö 3 Pääkirjoitus 28 Aikuisuuden kynnyksellä Tapataito on huomaavaisuutta muita kohtaan Pipari Kanapeet n. 40 kpl 1 pkt Myllyn Paras Torttu-, Lehti- tai Voitaikinalevyjä (500 g) tai Iso Lehtitaikinalevyä (600 g) (1-2 dl kookoshiutaleita) 1 pkt Myllyn Paras Laktoositon Piparitai Perinteinen Piparkakkutaikinaa n. 1 dl sokeria Sulata taikinalevyt ja nipistele ne yhdeksi isoksi levyksi tai avaa iso lehtitaikinalevy taitoksistaan. Ripottele levylle sokeria ja halutessasi kookoshiutaleita. Kaaviloi sulaneet piparitaikinapalat erikseen leivinpaperin päällä yhdeksi yhtä isoksi levyksi kuin iso lehtevä levy. Kumoa piparitaikinalevy leivinpaperin avulla lehtevän levyn päälle. Käännä kerroslevyjen sivut keskelle niin, että reunat tulevat vastakkain. Ripottele taas taikinalle sokeria ja taita tämän jälkeen taikina niin, että käännetyt sivut kohtaavat uudelleen keskellä. Näin syntyy kierteinen taikinapötkö. Laita taikina kylmään vähintään puoleksi tunniksi. Leikkaa pötköstä terävällä veitsellä noin 1 /2 cm paksuisia viipaleita ja laita ne uunipellille, ripottele pinnalle sokeria. Paista 225-asteisen uunin keskiosassa n. 10-15 min kauniin värisiksi. Helpoimmalla pääset, kun ostat paistovalmiita Piparikierrepullia ja paistat ne uunissa sellaisenaan tai kranssimuodostelmassa. Maistuvat Joulureseptit: www.myllynparas.fi Arjan Leivontanurkka: www.mtv3.fi/leivonta Pipari Stollen (piparikierrepulla-hedelmä-pähkinä-joulupitko) Käytä pakastepullataikinalevyjä tai valmista pullataikina itse, katso joulupullataikina -resepti www.myllynparas.fi 1 pkt Myllyn Paras Pullataikinaa (1 kg) tai 3 dl:n annos pullataikinaa 1 pkt Myllyn Paras Laktoositon Pipari- tai Perinteinen Piparkakkutaikinaa (500 g) 1 dl manteli- tai pähkinärouhetta 1 dl rusinoita tai sukaatteja 1 dl säilykekirsikoita, punaisia ja vihreitä 2 rkl rommia tai punssia Voiteluun munaa Pinnalle raesokeria, mantelilastuja Sulata pullataikinalevyt pakkauksen ohjeen mukaan, yhdistä levyt isoksi levyksi ja kohota. Jos teet pullataikinan itse, kaaviloi kohonnut taikina 40 x 40 cm:n suorakaiteeksi kuten korvapuusteja tehdessä. Laita mantelirouhe, rusinat ja pilkotut kirsikat rommiin tai punssiin maustumaan. Kaaviloi sulaneet piparitaikinapalat erikseen leivinpaperin päällä yhdeksi yhtä isoksi levyksi kuin iso pullataikinalevy. Laita ensin pullataikinalevylle maustettu hedelmämanteliseos ja kumoa päälle piparitaikinalevy leivinpaperin avulla. Kääri kerrostaikina rullalle kääretortun tapaan, jätä sauma alaspäin. Kohota peitettynä lämpimässä paikassa kaksinkertaiseksi. Voit tehdä pintaan saksien koristeviiltoja. Halutessasi kranssin, kierrä koko rulla ympyräksi. Voitele ja ripottele pinnalle raesokeria ja mantelilastuja. Paista 180-asteisen uunin alimmalla tasolla 20 30 min. 4 Liitossa tapahtuu 8 Toteutuvatko lapsen oikeudet? 15 Puheenjohtajalta 16 Digiajan lapset mainosviidakossa Alaikäiset piilomainonnan kohteena 18 Kolmen polven koukeroita Eri sukupolvien arvot ja tavat vaativat sovittelua 24 Lastenhoitotoiminta uudistuu 26 Olipa kerran Sadutus kutsuu puhumaan, kohtaamaan ja kuuntelemaan lasta 31 Kentältä kuuluu Perehdyttää pitää vaikka sääret jäässä 32 Lapsen masennuksen monet kasvot 35 Lastenkulttuuri 39 Kirjoissa & kansissa 40 Auta minua onnistumaan! ADHD-lapset tarvitsevat kannustusta ja rohkaisua 44 Poimitut 47 Luetaan lakia 48 Jäsensivut 4/2008 Lapsemme 3
LIITOSSA TAPAHTUU LIITOSSA TAPAHTUU Kansallinen Tietoturvapäivä 10.2.2009 Kuva: Esko Jämsä 4 Lapsemme 4/2008 Ryhmäytymisharjoittelua... Kansallisen tietoturvapäivän erityisenä kohderyhmänä ovat ensi helmikuussa isät ja äidit. Tavoitteena on lisätä vanhempien tietoisuutta lasten media-arjesta ja muistuttaa vanhempia vastuustaan huolehtia lapsen hyvinvoinnista. www.tietoturvakoulu.fi Toisenlainen joululahja Enon tukarit: istumassa Pinja Kasurinen, takana Mari Jääskeläinen, Laura Justander, Jyrki Piiroinen, Miia Sivonen ja Petra Kuronen. Koulurauha-ohjelma palkittiin Lähipoliisikunniakirjalla Sisäasiainministeriö on myöntänyt Mannerheimin Lastensuojeluliitolle Lähipoliisikunniakirjan kiitokseksi aloitteellisesta ja tuloksellisesta koulurauhatyöstä. MLL:n kehittämiä toimia koulurauhan parantamiseksi ovat mm. vuosittainen koulurauhan julistustapahtuma, 14 000 tukioppilaan verkosto ja koulurauhan verkkosivut. Sisäasiainministeri Anne Holmlund luovutti nyt kolmatta kertaa myönnettävän kunniakirjan pääsihteeri Mirjam Kallandille lokakuussa. Lähipoliisikunniakirja myönnetään hyvästä lähipoliisin kanssa tehdystä yhteistyöstä. Haluatko antaa toisenlaisen joululahjan, joka tuottaa monikertaisesti iloa myös joulun jälkeen? Antamalla lahjoituksen MLL:lle tuet liiton työtä lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämiseksi. Tee lahjoitus MLL:n tilille Nordea 159630-400400 tai netissä www.mll.fi/anna_lahjoitus tai Nordean, Sampo Pankin, Osuuspankin tai Aktian konttoreissa kautta maan. Muista kirjoittaa tilisiirron viitekenttään oma nimesi. Ilmoitathan yhteystietosi p. 075 324 5485/Leila Mikkola tai sähköpostitse leila.mikkola@mll.fi. Jaettu ilo on monikertainen ilo! Lämmin kiitos tuestasi! Kuvat: Jaana Laitinen Kuva: Antero Aaltonen Onnea Enon tukarit! Enon koulu Pohjois-Karjalasta on nimetty vuoden tukioppilaskouluksi. MLL myöntää Vuoden tukioppilaskoulu -tunnustuksen koululle, joka toteuttaa hyvää ja laadukasta tukioppilastoimintaa. Valinta tehtiin nyt kolmannen kerran. 130 oppilaan Enon yläkoulussa vaikuttaa kuusi toimeliasta tukioppilasta, joiden ansiosta koulussa on kiinnitetty erityistä huomiota koulukiusaamisen kitkemiseen ja kouluviihtyvyyden parantamiseen. Tukioppilaat ovat kiertäneet myös muissa kouluissa kertomassa toiminnasta. Palkinnoksi Enon koulu sai stipendin ja kunniakirjan. Sattuvasti sanottu -kilpailu Lapset riemastuttavat hulvattomilla ajatuksillaan ja tokaisuillaan. Kerro, mitä unohtumatonta teidän perheessä on lohkaistu. Keräämme lasten lausahduksia, joita julkaisemme ensi vuonna Lapsemme-lehdessä. Jokin naseva sanonta voi päätyä myös t-paitoihimme. Lähetä meille postia 31.1.2009 mennessä osoitteeseen MLL/Lapsemme-lehti, PL 141, 00531 Helsinki. Liitä lausahdukseen lapsen etunimi ja ikä sekä omat yhteystietosi. Palkitsemme parhaat puheet liiton tuotteilla. Muistathan MLL:n adressit ja korusähkeet www.mll.fi/verkkokauppa Lahjoita joulumieltä Hyvä joulumieli -keräys hankkii jälleen varoja vähävaraisille ja vaikeassa elämäntilanteessa oleville lapsiperheille jaettaviin ruokalahjakortteihin. MLL:n, SPR:n ja Ylen yhdessä Keskon kanssa järjestämän kampanjan tavoitteena on jakaa 15 000 perheelle 70 euron arvoinen lahjakortti. Keräykseen voi osallistua soittamalla lahjoituspuhelimeen 0600 16555 (9,85 euroa + pvm) tai lahjoittamalla keräystilille, Nordea 159630-202020. Keräys jatkuu jouluaattoon saakka. Itsensä näköinen MLL:n kunniapuheenjohtajasta, professori Kauko Kouvalaisesta on valmistunut muotokuva. Lastenlääkärinä elämäntyönsä tehnyt Kouvalainen toimi liittohallituksen puheenjohtajana vuosina1987 1996. Muotokuvan on maalannut taiteilija Jarkko Roth. Kassi täynnä asiaa lasten ja nuorten vapaa-ajankartoitus Kassi täynnä asiaa on verraton aineisto lapsille ja nuorille tarkkailla luovasti ja toiminnallisesti omaa vapaa-aikaansa ja terveystottumuksiaan. Aineistoon kuuluu Mihin aika kuluu? -kortti, johon koululaiset kokoavat viikon ajan tietoa ruokailustaan, liikunnastaan, unestaan, ystävien ja perheen kanssa vietetystä ajasta sekä mediankäytöstään. Kassiin kerätään omaa vapaa-aikaa kuvaavia tavaroita, joista kartoitusviikon jälkeen tehdään ryhmissä kollaaseja. Kartoituksen tulokset ja kollaasit esitellään vanhemmille. Kassi täynnä asiaa -kartoitus sopii koulujen tai yhdistysten toimintaan, sillä se tuottaa tietoa hyvinvoinnista suoraan lapsilta ja nuorilta vanhemmille ja opettajille. Aineiston voi ladata nettiosoitteesta www. mll.fi/kasvattajille/ept/aineistot Tuula Tamminen onnittelee Kauko Kouvalaista. UUDET JULKAISUT Kuva: MLL/Leena Louhivaara Kuva: Antero Aaltonen Jäsenten vuosi 2009! Jäsenet ovat järjestön perusta. MLL keräsi jäsenten ajatuksia tutkimuksella, jotta toimintaa osattaisiin kehittää jäsenten toiveiden mukaisesti. Tavoitteena on, että jäsenet saavat jatkossa entistä paremmin kaipaamaansa tietoa, mieluisaa tekemistä ja mahdollisuuksia toimia. 77 % jäsenistä on liittynyt MLL:oon siksi, että he haluavat tukea liiton tekemää tärkeää työtä. 37 %:lle jäsenyyden syynä on MLL:n tarjoama mielenkiintoinen toiminta ja tapahtumat. 24 % on liittynyt jäseneksi siksi, että liiton palvelut vastaavat jäsenen perheen tämän hetkisiä tarpeita. Halu tukea MLL:n työtä maksamalla jäsenmaksun saa 70 % jäsenistä pysymään edelleen liiton jäseninä. Vajaa kolmannes pysyy jäsenenä edelleen siksi, että MLL tarjoaa mielenkiintoista toimintaa ja tapahtumia. MLL:n toiminnoista perhetapahtumat, vanhempainillat ja yleisöluennot, leirit tai retket sekä lasten ja vanhempien yhteiset kerhot kiinnostavat jäseniä eniten. Jäsenistöstä kolmasosa osallistuisi varmasti MLL:n järjestämiin toimintamuotoihin, jos niitä järjestettäisiin jäsenen asuinalueella. Hieman yli puolet arvelee, että ehkä osallistuisi. Heistä noin 70 % olisi valmis toimimaan satunnaisena talkoolaisena. 91 % jäsenistä pitää tärkeimpänä jäsenetuna Lapsemme-lehteä. Seuraavaksi tärkeimmät jäsenedut ovat tuotealennukset sekä alennukset matkoista. Lähes puolet jäsenistä katsoo, että he saavat parhaiten tietoa MLL:n toiminnasta Lapsemme-lehdestä. Reilu neljännes saa tietoa oman paikallisyhdistyksen jäsenkirjeestä ja hieman alle viidennes MLL:n nettisivuilta. MLL:n jäsen- ja lukijatutkimus toteutettiin lokakuussa 2009, ja siihen vastasi 339 jäsentä. Lisätietoja tutkimuksesta Yhdistysnetistä ja Yhdistystiedotteesta. Lapsemme 4/2008 5
LIITOSSA TAPAHTUU LIITOSSA TAPAHTUU Kerran olin kahdestaan lapsen kanssa neuvolassa, jossa toivottiin, että jos se äiti tulisi seuraavalla kerralla. Perhekerhossa saan miehenä jopa erityishuomiota. Isät iloitsevat isyydestään ja haluavat käyttää aikaansa puolison ja perheen kanssa. Monet ovat kokeneet, ettei isää aina kohdella äidin kanssa tasavertaisena vanhempana. MLL selvitti: Miten voit, isä? MLL:n Mitä kuuluu isä? -kysely innosti lähes tuhatta isää eri puolelta Suomea kertomaan isänä olemisestaan ja ajatuksistaan. Miesten mielestä kysely oli tarpeen, sillä isiltä kysytään harvoin miten he jaksavat. Ilot ja huolet Vastanneista isistä 94 prosenttia kokee jaksavansa suhteellisen hyvin. Isien jaksamista tukee vuorovaikutuksellinen parisuhde, läheinen suhde lapsiin, lähipiiriltä saatava tuki, perheen sisäinen työnjako, riittävä oma aika, turvattu taloudellinen tilanne sekä toimiva työn ja perheen yhteensovittaminen. Työelämää isät eivät koe kovin perhemyönteiseksi. Monet isät potevat huonoa omaatuntoa lasten ja perheen kanssa viettämänsä ajan määrästä. Isyyden suurimpia iloja ovat lasten kasvun ja kehityksen seuraaminen, lasten hellyydenosoitukset ja arkinen yhdessäolo. Isiä mietityttää eniten epävarmuus omasta isyydestä. Isät aprikoivat, ovatko he riittävän hyviä isiä ja miten kasvattaa lapset niin, että heillä on riittävät eväät kohdata elämässä eteen tulevat haasteet ja toimia vastuullisesti. Myös perheen talous ja oma ajankäyttö mietityttävät. Parisuhde lujittuu tai murenee Lasten syntymä vaikuttaa parisuhteeseen. Kyselyn perusteella isillä on kahdenlaisia kokemuksia: vanhemmuus joko lujittaa tai murentaa suhdetta puolisoon. Suhde yleensä lujittuu, kun isä ja äiti jakavat tasapuolisesti vastuun lapsista, sopivat työnjaosta ja pystyvät avoimesti keskustelemaan parisuhteeseen liittyvistä asioista. Koetukselle parisuhde joutuu, kun kahdenkeskistä aikaa jää vähän ja läheisyys vähenee, vastuunotto on epätasapainossa tai isä kokee itsensä ulkopuoliseksi, tiivistää MLL:n pääsihteeri Mirjam Kalland. Vanhempien hyvä parisuhde on valtava voimanlähde koko perheelle. Siksi sitä pitäisi muistaa vaalia. Myös neuvolassa olisi hyvä pyrkiä tukemaan parisuhdetta jo raskausaikana ja vielä nykyistä enemmän seurata koko perheen hyvinvointia, Kalland toivoo. Tasavertainen vanhemmuus haaste Isät kokevat tulevansa otetuksi tasavertaisesti huomioon vanhempana lasten harrastuksissa, päiväkodissa, koulussa ja leikkipuistossa. Sen sijaan neuvolassa isä saattaa jäädä edelleen sivusta katsojaksi, kun huomio kiinnittyy kokonaan äitiin ja lapseen. Yli puolelta isistä ei ole neuvolassa koskaan kysytty mitään omaan hyvinvointiin liittyvää asiaa. Isillä on kokemusta myös ylenpalttisesta huomiosta: mies on edelleen poikkeus esimerkiksi perhekerhoissa. Isillä on tarvetta ja halua puhua vanhemmuuteen liittyvistä asioista ja halukkuutta osallistua isätoimintaan. Erityisesti kiinnostavat isille ja lapsille sekä koko perheelle suunnatut kerhot, retket ja leirit. Mieluisiksi toiminnan järjestäjiksi isät nimesivät urheiluseurat, MLL:n, muut seurat ja kunnan. Järjestäjätahoa tärkeämpää on kuitenkin toiminnan mielekkyys. Isät ovat halukkaita osallistumaan myös toiminnan suunnitteluun. Kuva: Antero Aaltonen Miten kasvattaa lapsesta terveellä, riittävän hyvällä itsetunnolla varustettu ihminen, joka osaa pitää puolensa, mutta kykenee ottamaan myös muut huomioon. Se tekee, kumpi kerkee. Yhdessähän tätä sirkusta pyöritetään. Isyys on ihanaa ja välillä vaikeaa, paljon se ottaa, mutta enemmän antaa. Toivottavasti riitän, riitänhän? Isäkyselyn toteutti 22.9. 22.10.2008 Sosiaalikehitys Oy. Kysely liittyy MLL:n yhteistyöhön Familjeparasolletin, Ensi- ja turvakotien liiton ja Miesten keskuksen kanssa. Tutkimus on luettavissa osoitteessa www.mll.fi Kuva: Lehtikuva/Heikki Saukomaa M uuttuvassa maailmassa jokaisen yhteisön on aika ajoin tarkasteltava omaa toimintaansa. MLL:n toimintaympäristössä iso muutos on ollut lapsiperheiden keskittyminen suuriin keskuksiin. Alueelliset muutokset sekä rahoituksen vaikeutuminen vaikuttavat voimakkaasti piirien toimintaan. MLL:ssa on parhaillaan meneillään liiton järjestörakenteen tarkastelu. Työn käynnisti liittohallitus, joka nimitti liittohallituksen jäsenen, johtaja Johannes Koroman johtamaan prosessia. 1. Johannes Koroma, mitä järjestörakenteella tarkoitetaan? Järjestörakenteella tarkoitetaan MLL:ssa yhteistä päätöksentekoa ja kunkin järjestön osan: valtakunnallisen keskusjärjestön, alueellisten piirijärjestöjen ja paikallisyhdistysten keskinäistä työnjakoa ja yhteistyötä. 2. Miksi MLL:n rakennetta ja toimintaa pitää tarkastella? Mitä tarkastelulla tavoitellaan? Tarkoituksena on selvittää, toimiiko tämä työnjako ja yhteistyö parhaalla mahdollisella tavalla ja kehittää liiton toimintaa vastaamaan yhteiskunnassa tapahtuviin muutoksiin. Yksi oleellinen muutos on kuntauudistus, kun noin sata kuntaa sulautuu näinä vuosina toisiinsa. On syytä pohtia, millaisia vaikutuksia sillä on, miten se vaikuttaa paikallisyhdistyksiin ja koko järjestön toimintaan. Yksi kohennusta kaipaava asia on vähimmäispalveluiden määrittely: jokaisen paikallisyhdistyksen tulisi saada riittävät ja samanlaiset tukipalvelut omilta piireiltään tai keskusjärjestöltä. Nyt pyritään määrittelemään, mitkä olisivat ne niin sanotut minimipalvelut, joita jokaisen Millainen rakenne palvelisi parhaiten MLL:n toimintaa? yhdistyksen tulisi saada, ja miten ne rahoitettaisiin. On arvioitava, riittääkö nykyisen piirijaon pohjalta taloudellisia ja henkisiä voimavaroja tähän vai pitäisikö joidenkin piirien sopia yhteistyöstä riittävien voimavarojen turvaamiseksi, yhdistyä tai päättää erikoistumisesta johonkin palvelutehtävään. Parhaillaan eräät MLL:n piirit neuvottelevat oma-aloitteisestikin tällaisista vaihtoehdoista, mikä on erinomainen asia. Keskeisenä tavoitteena on paikallisyhdistysten toiminnan helpottaminen, toisena toiminnan suunnittelun varhentaminen ja kolmantena taloudellisten voimavarojen tarkastelu - sen pohtiminen, mihin meidän yhteiset voimavaramme riittävät ja miten ne ovat jakautuneet eri puolilla Suomea. MLL:n toiminnalle on luonteenomaista monenlainen vapaaehtoistyö ja sitä tekevien ihmisten runsas vaihtuvuus. Näihin tehtäviin kouluttaminen ja niissä tukeminen on yksi syy nykyisen rakenteen ja toimintatavan arvioimiseen ja kehittämiseen, jos niin yhteisesti päätetään. Myös viranomaiset vaativat yhä tarkempaa tietoa toiminnasta, varsinkin jos kunnat tai valtio sitä tukee tai näitä palveluita ostaa. Yhä enemmän edellytetään lainsäädännön ja verotuskäytäntöjen, jopa työnantajatehtävien tuntemusta eikä ole itsestään selvää, että kaikkialla on sellaista asiantuntemusta käytettävissä. Hyvin merkittävä mahdollisuus avautuu, jos eri puolilla järjestöämme kehitetyt parhaat käytännöt voitaisiin tarjota kaikkien niistä kiinnostuneiden käyttöön. Tällaista parhaiden käytäntöjen tietopankkia kehitellään tämän selvittelyn yhteydessä. 3. Mitä tähän mennessä on tehty? Tähän tehtävään on nimitetty työryhmä, joka edustaa monipuolisesti kaikkia MLL:n tahoja. Työryhmä teetti ulkopuolisella asiantuntijalla arvion minkälaisia parannusehdotuksia ja muutostoiveita eri tahoilla MLL:ssa toimivilla henkilöillä on. Arvio tehtiin liiton jokaisella taholla tehtyjen itsearviointien ja arviointikeskustelujen pohjalta. Tuloksena oli oivallinen yhteenveto, joka varsin kattavasti peilaa erilaisia näkemyksiä, eri tasoilta ja eri puolilta maata. Liittohallitus päätti työryhmän ehdotuksen pohjalta käynnistää paikallisyhdistyksille tarjottavien minimipalvelujen määrittelyn ja selvittää ammatillisten palvelujen tuottamiseen liittyvät kysymykset. Liittohallitus antoi työryhmälle valmisteltavaksi myös projektitoiminnan ja kehittämistyön yhtenäistämisen MLL:ssa. 4. Miten prosessi etenee? Ketkä siihen osallistuvat ja millä tavalla? Työryhmä sai liittohallitukselta edellä mainitut asiat selvitettäväksi. Samoin työryhmän tehtävänä on edelleen miettiä millainen aluerakenne ja työnjako on MLL:ssa tulevaisuudessa toimivin. Valmistelutyön tulokset käsitellään keväällä järjestettävässä neuvottelufoorumissa ja syksyn puheenjohtajapäivillä. Näiden tilaisuuksien jälkeen valmistellaan lopulliset ehdotukset, jotka sen jälkeen tulevat käsittelyyn ja aikanaan päätettäväksi liiton eri elimissä. Aikataulullisesti tämä voisi tapahtua vuonna 2010, mutta päätöksistä riippuen mahdolliset muutokset tulisivat voimaan vasta seuraavan liittokokouksen jälkeisenä aikana. Tärkeänä tavoitteena ja yhteisenä ajatuksena on siis, että eri yhteyksissä kaikki MLL:n jäsenet voivat vaikuttaa lopullisiin ehdotuksiin. 6 Lapsemme 4/2008
Lapsen oikeuksien päivä 20.11. LIISA PARTIO, ESA IIVONEN Kuvat EHTA OY/MARKKU HELLEVUO YK:n Lapsen oikeuksien sopimukseen on koottu lapsen keskeiset ihmisoikeudet. Suomessa lapsen oikeudet toteutuvat paremmin kuin monessa muussa maassa. Omakin maamme on kuitenkin saanut suosituksia kiinnittää huomiota useisiin tärkeisiin asioihin. L apsen oikeuksien yleissopimus on maailman laajimmin voimaan saatettu ihmisoikeussopimus. Sopimus hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa 1989, ja se tuli Suomessa voimaan 1991. Lapsen oikeuksien yleissopimuksessa turvattujen oikeuksien noudattamista valvoo YK:n lapsen oikeuksien komitea. Jokaisen sopimusvaltion on raportoitava komitealle viiden vuoden välein. Suomi on antanut maaraporttinsa lapsen oikeuksien komitealle vuosina 1994, 1998, 2003. Seuraava, tänä vuonna jätettävä raportti on työn alla. Raportin valmistelusta vastaa Suomessa ulkoasiainministeriö, ja sen valmisteluun osallistuvat monet kansalaisjärjestöt kuten MLL. Käsiteltyään valtion antaman määräaikaisraportin komitea antaa sopimusvaltiota koskevat päätelmät ja suositukset. Viime raportointikierroksella Suomi sai palautteen maaraportistaan syyskuussa 2005. Onko suositukset otettu vakavasti ja lasten asiat etenemässä hyvään suuntaan? Tasa-arvoinen pääsy palveluihin YK:n lapsen oikeuksien komitea suositteli Suomea ryhtymään tehokkaisiin toimenpiteisiin, joilla turvataan kaikille lapsille tasa-arvoinen pääsy palveluihin asuinkunnasta riippumatta. Valitettavasti tilanne ei ole korjaantunut. Kuntien kyky tarjota palveluja lapsiperheille vaihtelee suuresti. Perheen mahdollisuus saada varhaista tukea vaihtelee asuinpaikasta riippuen. Esimerkiksi erot eri kuntien neuvolapalveluissa tai oppilashuoltopalveluissa ovat suuret. Toteutuvatko lapsen oikeudet? Lapsemme 4/2008 9
Lapsijärjestöt ovat tehneet ehdotuksen, että Lapsen oikeuksien päivä nimetään Suomessa viralliseksi liputuspäiväksi. 10 Lapsemme 4/2008 Suomen mahdollisuuksia panna täytäntöön lapsen oikeuksien yleissopimuksessa turvattuja oikeuksia heikentää kuntien suuri itsenäisyys ja valta päättää hyvinvointipalveluiden järjestämisestä. Palvelujen tasa-arvoinen saatavuus koko maassa voitaisiin turvata antamalla nykyistä enemmän kuntia sitovia normeja ja lisäämällä korvamerkittyjä valtionosuuksia lasten ja lapsiperheiden palveluihin. Lapsiperheiden köyhyyttä vähennettävä Lapsen oikeuksien komitea on kehottanut Suomea panemaan tehokkaasti täytäntöön kansallisen köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen vastaisen toimintasuunnitelmansa ja vahvistamaan tukeaan talousvaikeuksissa oleville perheille. Verrattuna muihin väestöryhmiin suomalaisten lapsiperheiden taloustilanne on kuitenkin heikentynyt. Tilastokeskuksen tulonjakotilaston mukaan lapsiperheiden köyhyysaste oli 6,0 % vuonna 1996. Vuoteen 2006 köyhyysaste oli noussut 12,3 %:iin. Kaikkein köyhimpien joukossa on siis yhä enemmän lapsiperheitä. Ongelma on huomioitu ja perhepoliittisiin etuuksiin on viime vuosina tehty pieniä korotuksia. Ne ovat kuitenkin olleet selvästi riittämättömiä korjaamaan 1990-luvun puolivälissä etuuksiin tehtyjä leikkauksia ja inflaation vaikutusta etuuksien reaaliarvoon. Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen verkosto EAPN-Fin, jossa MLL on mukana, julkaisi keväällä 2007 toimenpideohjelman lapsiköyhyyden poistamiseksi. Ohjelmassa esitettiin parannuksia mm. yksinhuoltajaperheiden, pienten lasten perheiden ja monilapsisten perheiden tilanteeseen. Syrjinnän ehkäisyyn tarvitaan lisää toimia Suomea on kehotettu myös jatkamaan pyrkimyksiään ehkäistä ja poistaa kaikenlainen lapsiin kohdistuva syrjintä. Toimenpiteitä romanilasten yhteiskuntaan osallistumisen edistämiseksi sekä maahanmuuttajataustaisten lasten syrjäytymisen ehkäisemiseksi tulee komitean mielestä vahvistaa. Romanilasten osallistaminen yhteiskuntaan ei ole toteutunut, mistä kertoo mm. se, että huomattava osa romanilapsista keskeyttää peruskoulun. Koulun oppilashuollon riittämättömät voimavarat lisäävät maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten syrjäytymisriskiä. Kouluissa ei ole riittävästi tukiopetusta, maahanmuuttajataustaisia opettajia tai koulunkäyntiavustajia tai maahanmuuttajiin keskittyviä oppilaanohjaajia. Monet maahanmuuttajataustaiset lapset eivät saa koulussa oman äidinkielen tai uskonnon opetusta opettajapulan ja vähimmäisryhmäkokoa koskevan vaatimuksen vuoksi. Tukea eroperheille ja sijaishuoltoon Lapsen oikeuksien komitea on korostanut, että lasten huoltajuutta koskevat riidat tulisi ratkaista riittävän nopeasti. Eronneille perheille suunnattuihin tukitoimiin pitäisi sisältyä koulutettujen ammattilaisten tukipalvelu. Näissä komitean suosituksissa on vielä tekemistä. Lapsen huoltoa koskevien riitojen käsittelyajat ovat valitettavan pitkiä. Valtiovallan suunnitelmat leikata satoja virkoja tuomioistuinlaitokselta pidentäisivät toteutuessaan käsittelyaikoja edelleen. Myös eroperheiden tukitoimet ovat puutteellisia. Perheneuvolat ovat ylikuormitettuja, ja eroperheiden lapset eivät saa välttämättä mistään tukea. Yksinhuoltajista joka neljäs on taloudellisesti niin tiukoilla, että joutuu ajoittain turvautumaan toimeentulotukeen. Komitea on huomioinut myös lasten huostaanottojen ja sijaishuollon lisääntymisen ja kehottanut Suomea kiinnittämään huomiota huostaanottojen perussyihin, tukemaan riittävästi vanhempia ja varmistamaan, että laitoksissa kasvatettavat lapset asuvat pienissä ryhmissä ja saavat yksilöllistä hoitoa. Vanhemmuuden tuki ja ongelmien ehkäisy ovat kunnallisissa lapsiperheiden palveluissa kuitenkin heikentyneet. Lastenneuvoloiden käyntikertoja on harvennettu, kouluterveydenhoitajia, koulukuraattoreita ja koulupsykologeja ei ole riittävästi ja perheneuvoloihin on monissa kunnissa pitkät jonot. Kuntien lapsiperheille tarjoama kotipalvelu on vähentynyt dramaattisesti. Palveluiden puutteet ovat osaltaan johtaneet siihen, että lasten kasvuympäristössä olevia ongelmia ei ole havaittu ajoissa eikä niihin ole pystytty tarjoamaan apua. Kiusaamista vastaan Kiusaaminen ja väkivalta ovat valitettavan tuttu ilmiö koululaisillemme. Lapsen oikeuksien komitea on kehottanut Suomea jatkamaan toimia kiusaamista ja väkivaltaa vastaan liittäen lapset mukaan toimintaan. Koulukiusaamisen kitkemiseksi on ryhdytty toimenpiteisiin, mm. opetusministeriön KivaKoulu on tervetullut uusi hanke. Koulukiusaamisen ehkäisemiseksi tarvitaan useiden eri toimijoiden yhteistyötä. MLL on luonut malleja koulukiusaamisen torjumiseksi, joista laajin on tukioppilastoiminta lähes kaikissa yläkouluissa. Lisää kuuntelijoita Suomen tulisi lapsen oikeuksien komitean mukaan tehostaa toimenpiteitään myös nuorten itsemurhien ehkäisemiseksi ja vahvistaa mielenterveyspalvelujaan. Lapsi- ja nuorisopsykiatriaan suunnattu erillisrahoitus sekä hoitotakuu ovat osittain parantaneet tilannetta lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa, mutta riittävän aikaisessa hoitoon pääsyssä ja hoidon jatkuvuudessa on edelleen puutteita. Komitea on kehottanut valtiota lisäämään tukea lasten ja nuorten tukipuhelimeen. MLL:n Lasten ja nuorten puhelin ja netti on valtakunnallinen, maksuton puhelin, jota Raha-automaattiyhdistys tukee tänä vuonna 279 000 eurolla. Suositus lisätuesta on kuitenkin edelleen hyvin perusteltu, sillä nuorten tarpeeseen keskustella aikuisen kanssa ei pystytä riittävästi vastaamaan. Vuonna 2007 MLL:n vapaaehtoiset päivystäjät vastasivat yli 70 000 nuoren puheluun. Se oli kuitenkin vain 14 % kaikista yhteydenotoista. On tärkeää, että Lasten ja nuorten puhelin ja netti sisällytetään kuntien lastensuojelusuunnitelmiin ja kunnat tukevat palvelua. Suojaan median väkivallalta Lapsella on oikeus tulla suojelluksi altistumiselta väkivallalle, rasismille ja pornografialle median välityksellä. Televisioyhtiöt ovat lisänneet itsesää- Lapsen oikeuksien päivä 20.11. YK:n yleiskokous antoi joulukuussa 1954 päätöslauselman, jossa se suositti kaikkia valtioita viettämään Lapsen oikeuksien päivää. Päiväksi vakiintui myöhemmin 20.11., koska YK:n yleiskokous hyväksyi ensin 20.11.1959 suppean lapsen oikeuksien julistuksen ja kolme vuosikymmentä myöhemmin 20.11.1989 valtioita oikeudellisesti velvoittavan ja kattavan lapsen oikeuksien yleissopimuksen. Lapsemme 4/2008 11
telyä ja kiinnittäneet huomiota lapsille sopimattomien ohjelmien lähetysaikoihin. Aikarajat on kuitenkin määritelty niin väljiksi, etteivät ne riittävästi suojaa lapsia. Lisäksi lapsille sopimattomia ohjelmia mainostetaan tv-kanavilla lasten katseluaikaan. Viestintävirastolla ei ole riittäviä resursseja valvoa lapsia suojelevien televisio-ohjelmia koskevien säännösten toteutumista. Alkoholinkäyttö kuriin Vaikka Tampereen yliopiston terveystieteen laitoksen Nuorten terveystapatutkimuksen mukaan nuorten ja lasten alkoholinkäyttö on vähentynyt, lasten ja nuorten alkoholinkäyttö on Suomessa edelleen yleistä. Nuorten juominen liittyy suomalaiseen alkoholimyönteiseen kulttuuriin ja alkoholin kokonaiskulutuksen kasvuun. Vuonna 2007 kokonaiskulutus 100 %:na alkoholina oli 10,5 litraa asukasta kohden. Alkoholin kokonaiskulutuksen kasvu lisää ongelmia myös lapsiperheiden elämässä, ja vanhempien liiallinen alkoholin käyttö on keskeisimpiä syitä lastensuojelutarpeelle. Monet kansalaisjärjestöt toimivat nuorten alkoholin käytön vähentämiseksi. MLL:ssa on meneillään vuoteen 2010 jatkuva ennaltaehkäisevän päihdetyön hanke, jolla pyritään vaikuttamaan paitsi nuoriin myös nuorten lähipiiriin. Lapsen etu huomioon kaikissa säädöksissä Komitea suosittelee että Suomi vahvistaa pyrkimyksiään taata lapsen edun huomioon ottaminen ja soveltaminen kaikissa säädöksissä ja oikeudellisissa ja hallinnollisissa päätöksissä, joilla on välittömiä tai välillisiä vaikutuksia lapsiin. STAKES on tarttunut tähän ja edistänyt asiaa julkaisemalla oppaan lapsiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnista. Lapsilla on oikeus tietää oikeutensa Lapsen oikeuksien komitea on kannustanut Suomea jakamaan tietoa lapsen oikeuksien sopimuksesta koulujen kautta ja kiinnittämään erityistä huomiota tiedonjakoon haavoittuvimpien ryhmien keskuudessa. Toistaiseksi lapsen oikeuksia ei ole riittävällä tavalla sisällytetty opetussuunnitelmien perusteisiin, ja lapsen oikeuksien sopimuksen opettaminen riippuu opettajan kiinnostuksesta asiaan. Yhteinen tavoite Kun lapset voivat hyvin, koko yhteiskunta voi hyvin. Lapsen oikeuksien sopimus on erinomainen ohjenuora, yhteinen tavoite, johon kaikkien maiden tulee pyrkiä. Jotta sopimuksen tavoitteet voivat toteutua, on tärkeää, että kaikki aikuiset, nuoret ja lapset tuntevat sen sisällön. Lapsen oikeuksien sopimus lyhyesti www.mll.fi/los 12 Lapsemme 4/2008 Lapsemme 3/2008 13