Timo Pihlajamaa RÄJÄHDYSSUOJAUSASIAKIRJA

Timo Pihlajamaa RÄJÄHDYSSUOJAUSASIAKIRJA Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009

TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Tekniikan toimipiste, Ylivieska Koulutusohjelma Puutekniikan koulutusohjelma Työn nimi Räjähdyssuojausasiakirja Työn ohjaaja FL, Pieniniemi Kari Työelämäohjaaja Lehtori, Keto Hannu Aika Toukokuu 2009 Tekijä/tekijät Timo Pihlajamaa Sivumäärä Opinnäytetyön aiheena oli räjähdyssuojausasiakirja. Räjähdyssuojausasiakirja laadittiin Nivalan ammattiopiston auto-osastolle. Auto-osastolla käytetään ja säilytetään räjähdysvaarallisia kemikaaleja, joten asiakirjan laatiminen oli hyvin ajankohtaista. Räjähdyssuojausasiakirjaa varten oli perehdyttävä ATEX-direktiivin asettamiin vaatimuksiin. Nämä direktiivin antamat vaatimukset sovitettiin käytäntöön. Räjähdyssuojausasiakirjasta löytyi merkitsemisohjeet räjähdysvaarallisille tiloille. Räjähdyssuojausasiakirjaa käytetään apuna koulutuksessa. Henkilökunta ja oppilaat osaavat toimia oikein räjähdysvaarallisissa tiloissa tämän oppaan avulla. Tärkeimpänä tavoitteena räjähdyssuojausasiakirjan luonnissa oli turvallinen työympäristö Asiasanat ATEX, direktiivi, asiakirja

ABSTRACT CENTRAL OSTROBOTHNIA UNI- VERSITY OF APPLIED SCIENCES Degree programme Date May 2009 Author Timo Pihlajamaa Wood technology Name of thesis Explosion protection document Instructor FL, Pieniniemi Kari Supervisor Pages 23+ 36 Keto Hannu The subject of this thesis was an explosion protection document. The (explosive safety) explosion protection document was written for the car department of Nivala vocational school. Explosive chemicals are handled and stored in the car department, so making of this documentation was topical. It was necessary for making to document to become familiar with the requirements set in ATEX-directive. The regulations of the directive were applied to practice. The instructions for marking the explosive premises were found in the explosion protection document. The explosive safety document was made to help in the education. With the help of this document personnel and students are able to work safely in explosive places. The most important target of the document was to ensure safety in the working environment. Key words ATEX, directive, document

SISÄLLYS TIVISTELMÄ ABSTRACT SISÄLLYS KÄSITTEET 1 JOHDANTO... 1 2 YRITYSESITTELY... 2 3 ATEX-DIREKTIIVI... 4 3.1 Laitedirektiivi... 4 3.2 Ex-laitteet... 4 3.3 Räjähdyssuojausasiakirjan laadinta... 5 3.4 Valvonta... 5 3.5 Koulutus... 5 4 RÄJÄHDYSVAARALLISUUKSIEN MÄÄRITTELY... 6 4.1 Räjähdysvaaralliset aineet... 6 4.2 Räjähdysvaaralliset tilat... 11 4.3 Tilaluokitukset... 12 4.3.1 Kaasut ja nesteet... 12 4.3.2 Pölyt... 17 4.4 Laiteluokitukset... 18 4.5 Staattinen sähkö... 20 5 YHTEENVETO... 22 LÄHTEET. 23

KÄSITTEET JA MÄÄRITELMÄT ATEX Atmospheres explosibles, räjähdysvaarallinen ilma- /kaasuseos Räjähdysvaarallinen ilmaseos Kaasu, neste tai pöly muodostaa ilman kanssa räjähdysvaarallisen seoksen Syttymislähde Syttymislähde voi sytyttää räjähdysvaarallisen seoksen. Syttymislähteinä voivat toimia liekit, kuumat pinnat, sähköiset ja mekaaniset kipinät, staattisen sähkön purkaukset sekä kemialliset reaktiot. (SKS Automaatio OY.) Ex Explosive, räjähtävä Ex-tila Räjähdysvaarallinen tila Ex-laite Räjähdysvaarallisessa tilassa oleva laite

1 1. JOHDANTO Suomi on sitoutunut vuonna 1995 muuttamaan asetuksiaan räjähdysvaarallisten tilojen suhteen Euroopan Unionin säädösten mukaiseksi. Valtioneuvoston asetuksella (VNa) 576/2003 on asetettu voimaan olosuhdedirektiivi 1.9.2003, jonka mukaan kaikkiin käytössä oleviin räjähdysvaarallisiin tiloihin oli laadittava räjähdyssuojausasiakirja viimeistään 30.6.2006. Asetusten tarkoituksena on suojella tiloissa työskenteleviä henkilöitä. Samalla on mahdollistettu räjähdysvaarallisiin tiloihin tarkoitettujen työvälineiden vapaa kauppa Euroopan maiden välillä. Kaikki yritykset ja yhteisöt, jotka omistavat räjähdysvaarallisia tiloja, joutuvat laatimaan räjähdyssuojausasiakirjan. Näitä räjähdysvaarallisia tiloja kutsutaan EX-tiloiksi. Nivalan ammattiopiston auto-osastolle ei ole laadittu räjähdyssuojausasiakirjaa, vaikka osasto sisältää mitä luultavimmin räjähdysvaarallisia tiloja. Tämän työn tarkoituksena on tarkoitus luokitella ammattiopiston auto-osastolla sijaitsevat räjähdysvaaralliset tilat direktiivin mukaisesti. Näiden tilaluokitusten perusteella auto-osasto tulisi saattaa määräysten mukaiseen kuntoon, jotta työskentely ja opiskelu näissä tiloissa ovat turvallista. Työ painottuu osastolla sijaitseviin erilaisiin korjaamotiloihin, joissa korjataan, huolletaan, sekä suoritetaan kolarivaurion korjauksia, että maalauksia ajoneuvoille. Työn piiriin kuuluvat myös erilaiset säilytystilat joissa mahdollisesti säilytetään aineita, jotka muodostavat ilman kanssa räjähdysvaarallisia seoksia. Luokkahuoneissa ei esiinny räjähdysvaarallisia ilmaseoksia, joten nämä tilat on jätetty tämän opinnäytetyön ulkopuolelle. Räjähdyssuojausasiakirja on virallinen kirja, joka velvoittaa kaikkia tiloissa työskenteleviä ja siellä vierailevia henkilöitä toimimaan annettujen ohjeiden mukaan. TUKES valvoo annettujen ohjeiden noudattamista, jos tiloissa esiintyy laajamittaista palovaarallisten aineiden käsittelyä. Jos palovaarallisten aineiden käsittely on vähäistä, niin tarkastus kuuluu paikallisille paloviranomaisille.

2 2. YRITYSESITTELY Nivalan ammattiopisto (NAO) on toisen asteen koulutusta antava yritys. Nivalan ammattiopisto on suurin Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymään kuuluvista yksiköistä. Ammattiopistossa opiskelee yli 800 oppilasta vuosittain ja henkilökuntaa Nivalassa on yli 100, joista opetushenkilöstöä hieman yli 70. Nivalan ammattiopiston sisällä toimii auto- ja logistiikkaosasto, johon tämä opinnäytetyö painottuu. Auto- ja logistiikkaosaton henkilökuntaan kuuluu 14 henkilöä, joista 13 toimivat opetustyössä. Yksi henkilö toimii varastomiehenä, joka tilaa ajoneuvojen varaosia ja pitää yllä päivittäistarpeisiin perustuvaa tarvikevarastoa. Auto- ja logistiikkaosastolla on hieman yli 120 nuorisoasteen opiskelijaa. Näiden oppilaiden lisäksi opetusta annetaan myös aikuisopiskelijoille. Oppilasmäärät jakautuvat auto- ja logistiikkaosastojen kesken siten, että auto-osastolla opiskelee 75-80 oppilasta ja logistiikkaosastolla noin 45-50 oppilasta. Aikuisopiskelijoita on osastoilla 15 20. Näistä oppilaista saattaa ruuhkaisimpina päivinä olla korjaamotoiminnassa 60-70 henkilöä. Opetus korjaamohallissa tapahtuu virka-ajan puitteissa, eli kello 8-16 välisenä aikana. Korjaamotilat jakautuvat osastolla kolmeen eri yksikköön, jotka ovat jaettu väliseinän avulla. Yksikköinä toimivat ns. peltiosasto, raskaan kaluston yksikkö ja kevyemmän kaluston korjaamo. Peltiosastolla suoritetaan erilaiset kolarivaurioiden korjaustyöt. Peltiosasto kattaa myös maalaamon. Raskaan kaluston yksikössä suoritetaan korjaus ja huoltotyöt raskaammalle kalustolle, kuten traktoreille, kuoma-autoille ja linja-autoille. raskaan kaluston osastolla sijaitsee myös pesuhalli. Kevyemmän kaluston korjaamolla suoritetaan korjaustyöt ja huoltotyöt henkilö- ja pakettiautoille, sekä pienessä määrin kevyen kuorma-auto kaluston korjausta. Korjaamotoiminta painottuu 80 prosenttisesti asiakastöihin. Asiakas toimittaa huollettavan ajoneuvon tai ajoneuvoon kuuluvan lisälaitteen osastolle huoltoon tai korjaukseen. Oppi-

3 laat tekevät opettajan valvonnassa tarvittavat toimenpiteet asiakkaan toimittaviin tuotteisiin, jonka jälkeen tuote siirtyy pientä korvasta vastaan takaisin asiakkaalle. Korjaamotoiminnassa käytetään runsaasti kemikaaleja ja erilaisia liuottimia. Tämän työn tarkoituksena on kartoittaa tilat, joissa kyseiset aineet saattavat aiheuttaa räjähdysvaarallisen ilmaseoksen. Näiden kartoitusten perusteella tilat luokitellaan eri luokkiin ja suoritetaan tiloihin ATEX- direktiivin vaatimat toimenpiteet työturvallisuuden varmistamiseksi. Korjaamotiloissa suoritetaan erilaisia työmenetelmiä. Jotkin kyseisistä työmenetelmistä saattaa aiheuttaa räjähtäviä kaasuseoksia, kuten maalaustoiminta. Hitsausta suoritetaan osastolla myös runsaasti, mutta itse hitsaustapahtuma suoritetaan pääasiassa Mighitsauksena, jossa on suojakaasuna syttymätön argon-kaasu, joten räjähdysvaara saattaa aiheutua ainoastaan kuumenneiden kappaleiden joutuessa kosketuksiin jonkin räjähdysvaarallisen aineen kanssa. Korjaamohallin siivous suoritetaan oppilastyönä. Päivittäin oppilaat siivoavat omat työpisteensä, sekä jokaiselle oppilaalle määrätyn siivousalueensa. Oppilastyönä suoritetaan myös keskimäärin joka toinen viikko perusteellisempi hallin siivous vettä ja pesuainetta apuna käyttäen. Erillinen siivouspalvelu suorittaa opettajien työhuoneiden, sosiaalitilojen sekä luokkahuoneiden siivouksen päivittäin.

4 3. ATEX-DIREKTIIVI ATEX-lainsäädäntö kertoo, että ATEX on lyhenne ranskankielisistä sanoista ATmosphéres EXplosibles. Nämä sanat suomeksi käännettynä tarkoittavat räjähdysvaarallisia ilmaseoksia. Tämä tarkoittaa sitä, että ilmaan sopivassa suhteessa sekoittuneet kaasut, nesteen höyryt sekä pölyt voivat aiheuttaa räjähdysvaarallisen seoksen. (ATEX-lainsäädäntö, 2006.) Turvatekniikan keskus määrittelee ATEX-direktiivin seuraavasti: ATEX-nimitystä käytetään Euroopan yhteisön direktiiveistä 94/9/EY (laitedirektiivi) ja 1999/92/EY (työolosuhdedirektiivi), jotka koskevat räjähdysvaarallisia tiloja, niissä työskentelyä ja niissä käytettäviä laitteita. Direktiivien tarkoituksena on suojella räjähdysvaarallisissa tiloissa työskenteleviä ihmisiä, yhtenäistää EY:n jäsenvaltioiden räjähdysvaarallisten tilojen (Ex) ja niissä käytettävien koneiden ja laitteiden turvallisuusvaatimuksia ja taata Ex-laitteiden vapaa kauppa. (Turvatekniikan keskus, 2003.) 3.1 Laitedirektiivi Turvatekniikan keskus kertoo, että laitedirektiivi on tullut voimaan 1.7.2003. Laitedirektiivi tarkoittaa sitä, että Ex-tiloissa käytettävät laitteet tulee olla sinne suunniteltuja ja laitteet tulee olla merkitty asianmukaisin merkinnöin. Tämä direktiivi on voimassa koko Euroopassa. Direktiivi määrää, että laitteita ei saa ottaa käyttöön, kaupata tai luovuttaa kellekään ilman, että laitteet ovat täysin määräysten mukaiset. (Turvatekniikan keskus, 2003.) 3.2 Ex-laitteet Tukesin mukaan koneet ja laitteet, joita käytetään Ex-tiloissa kuuluvat ATEXlainsäädösten piiriin. Näitä koneita ovat erilaiset sähkölaitteet ja niiden komponentit, pumput ja niihin yhdistetyt moottoriyhdistelmät, polttomoottorit ja vaihteistot, pneumaattiset laitteet sekä trukit. Myös räjähdyssuojaukseen liittyvät ohjaus- turva- ja säätölaitteet kuuluvat ATEX:in piiriin vakka ne sijaitsevat EX-tilan ulkopuolella. Laiteita tiloihin valittaessa on otettava huomioon laitteen pintalämpötilat siten, että lämpötila ei missään olosuhteessa saavuta tilassa käytettävän höyryn, pölyn tai kaasun syttymislämpötilaa. Laitteen kaikenlainen kipinöinti tulee estää tarvittavin menetelmin. (Turvatekniikan keskus, 2003.)

5 3.3 Räjähdyssuojausasiakirjan laadinta Finlexin mukaan valtioneuvoston asetus 576/2003 määrää, että työantajan on tehtävä räjähdyssuojausasiakirja tiloista, joissa on mahdollista muodostua räjähdyskelpoinen ilmaseos. Asiakirja on pidettävä ajan tasalla ja sitä tulee tarkistaa aina jos tilalle tehdään jotain muutoksia. Räjähdyssuojausasiakirja sisältää räjähdysvaaran arvioinnin ja tilalle tehtävät mahdolliset muutokset toteuttamissuunnitelmineen. Asiakirjasta tulee myös näkyä, että koneiden ja laitteiden huolto ja valinta on suuri osa työpaikan turvallisuutta. Räjähdyssuojausasiakirja näyttää myös tilat, jotka ovat määritelty räjähdysvaarallisiksi. (Finlex, 2003.) Nämä edellä mainitut asiat velvoittavat räjähdyssuojausasiakirjan laadintaa Nivala ammattiopiston auto-osastolle, koska tiloissa käytetään liotinpohjaisia tuotteita, jotka muodostavat räjähdysvaarallisia kaasu- ilmaseoksia. Minun tehtävänä tätä työtä tehdessä on löytää räjähdysvaaralliset aineet korjaamotiloissa sekä paikantaa mahdolliset syttymislähteet. 3.4 Valvonta Tukes kertoo valvonnan kuuluvan työsuojeluviranomaisille, joka valvoo asetuksen 576/2003 noudattamista työturvallisuuslainsäädännön ohjeiden mukaan. Pelastusviranomaisten tehtävänä on valvoa tiloja joissa palavien nesteiden ja kaasujen käsittely on vähäistä. Tukes valvoo taas tiloja joissa räjähdysvaarallisten aineiden käsittely on laajamittaista. (Turvatekniikan keskus, 2003.) 3.5 Koulutus Työnantaja on velvollinen kouluttamaan räjähdysvaarallisissa tiloissa työskentelevää henkilöstöä. Tiloihin on mahdollista tehdä myös kirjalliset ohjeet, jos räjähdyssuojausasiakirja näin osoittaa. Koulutuksen laatu ja ajankohta tulee merkitä räjähdyssuojausasiakirjaan. (ATEX räjähdysvaarallisten tilojen tuvallisuus, 2003.)

6 4. RÄJÄHDYSVAARALLISUUKSIEN MÄÄRITTELY Opinnäytetyön alkuvaiheessa tehtävänäni oli selvittää, että käytetäänkö tiloissa räjähdysvaarallisia aineita. Aineiden käyttöturvallisuustiedotteet ovat hyvä apukeino tarkasteltaessa eri aineiden ominaisuuksia. Auto-osastolla sijaitseva kansio käyttöturvallisuustiedotteista oli kuitenkin puutteellinen, joten jouduin täydentämään sitä runsaasti. Tarvitsin kuitenkin pohjatietoa, sitä miten tunnistaisin aineet, jotka olisivat räjähdysvaarallista. Puhelinkeskustelussa Kauko Himangan kanssa tuli selväksi, että tarvitsisin SFS-käsikirjan 59. Useimmat tilaluokitukset on tehty juuri SFS-käsikirjaa 59 apuna käyttäen. Tämä käsikirja auttaa huomattavasti tilojen ja erilaisten palavien aineiden tunnistamisessa. (Himanka, 16.2.2009.) Näiden ohjeiden mukaan tilasin kirjan Suomen standardoimisliitosta ja aloitin aineiden ja tilojen määrittelyn. Käyttöturvallisuustiedotteista sain tehtyä taulukon vaarallisille aineille. Tästä taulukosta selvisi se, että millaisia aineita tiloissa käytetään. Tätä taulukkoa käytetään hyväksi räjähdyssuojausasiakirjaa laadittaessa. 4.1 Räjähdysvaaralliset aineet SFS- käsikirja kertoo leimahduspisteen olevan nesteen alin lämpötila, jossa nesteen pinnasta erottuu höyryä niin paljon, että se muodostaa nesteen pinnan lähellä syttyvän höyryilmaseoksen. Kiehumispisteen perusteella kaasut ja nesteet luokitellaan seuraaviin luokkiin. (SFS-käsikirja 10-11, 1998.) Erittäin helposti syttyvät, palavat kaasut ja palavat nesteet, joiden kiehumispiste on enintään 35 o C ja leimahduspiste enintään 0 o C (SFS-käsikirja 11, 1998).

7 Auto-osastolla käytettävät erittäin helposti syttyvät aineet on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Erittäin helposti syttyvät aineet Kauppanimike Luokitus Kiehumispiste Leimahduspiste o C o C Bensiini 95 E erittäin helposti syttyvä 20-210 < 0 Asetyleeni erittäin helposti syttyvä -84 < 0 Spraytuotteet erittäin helposti syttyvä ------- < 0 Autocolor spirit wipe- ohenne erittäin helposti syttyvä ------- -9 Helposti syttyviä aineita ovat SFS- käsikirjan mukaan nesteet, joiden leimahduspiste on alle 21 o C (SFS-käsikirja 11, 1998). Auto-osastolla käytettävistä aineista helposti syttyviä olivat: Taulukko 2. Helposti syttyvät palavat nesteet Kauppanimike Luokitus Leimahduspiste Super blue lasinpesuneste Helposti syttyvä 14 Alustamassa musta Helposti syttyvä 2 Autocolor spirit wipe- ohenne Helposti syttyvä -9 o C Syttyviksi ja palaviksi nesteiksi SFS- käsikirja määrittää nesteet, joiden leimahduspiste on 21 o C tai korkeampi, mutta ei ylittäen 55 o C (SFS-käsikirja 11, 1998).

8 Auto-osastolla käytettävistä aineista seuraavat olivat syttyviä ja palavia nesteitä. Taulukko 3. Syttyvät ja palavat nesteet Kauppanimike Luokitus Leimahduspiste 2100 Lasikuitukitti Syttyvä 33 Miranol alkydimaali Syttyvä 36 Autocolor automaali Syttyvä 30 Crystal liuotinpesu Syttyvä 39 Chemlear lakka Syttyvä 34 Teknos lakkabensiini Syttyvä 36 King siveltävä alustamassa Syttyvä 21-55 o C SFS-käsikirja antaa myös palaville nesteille määrityksen, joka kattaa nesteet, joiden leimahduspiste on korkeampi kuin 55 o C, mutta enintään 100 o C. Tälle luokalle ei kuitenkaan ole erillistä luokkanimeä, kuten edellä mainituille luokille. (SFS-käsikirja 11, 1998.) Seuraavassa taulukossa palavat nesteet: Taulukko 4. palavat nesteet Kauppanimike Luokitus Leimahduspiste Dieselöljy vähärikkinen ------------- 56 Sikaflex 221 ------------- 70 o C

9 Nämä edellä mainittujen aineiden tiedot ovat poimittu eri aineiden käyttöturvallisuustiedotteista. Kuitenkin, jokaisen aineen säilytysastiasta tulisi olla selvillä aineen syttyvyys. Alla on esimerkki metanolipakkauksen merkinnästä. Kuvio 1. Pakkausmerkintä SFS-käsikirjan mukaan aineista pitää ottaa myös muita ominaisuuksia huomioon tarkastellessa niitä. Kuten aiemmin on todettu, niin aineita tutkitaan itsesyttymislämpötilan avulla, joka on se lämpötila missä neste tai sen kaasu syttyy. Aineilla on olemassa myös niin sanottu räjähdysraja, joka on otettava myös huomioon räjähdyssuojausasiakirjaa laadittaessa. Palavien kaasujen ylempi ja alempi räjähdysraja on pitoisuus, jonka ulkopuolella kaasu tai höyry ei enää syty. Sumu on myös yksi räjähdystä edesauttava tekijä. Nestepisaroiden ja ilman kanssa muodostaa seoksen, joka myötävaikuttaa räjähdystä aina, kun nestepisaroiden koko on alle yhden millimetrin. (SFS-käsikirja 9-12, 1998.) Auto-osastolla tällainen tapahtuma toistuu autojen maalauksen yhteydessä, jolloin maali-/ tinnerisumua sekoittuu ilmaan. Tästä muodostuva seos on huomattavan räjähdysaltis. Seuraavaksi kartoitin aineita, joita auto-osastolla käytetään ja luetteloin ne taulukkoon. Seuraavalla sivulla taulukko kyseisistä aineista ja niiden ominaisuuksista:

10 Taulukko 5. Auto-osastolla käytettävät räjähdysvaaralliset aineet ja niiden ATEX- huomioitavat ainesosat (Käyttöturvallisuustiedotteet). Tuote Leimahduspiste C ATEX- huomioitavat ainesosat Itsesyttymislämpötila C Sikaflex-221 >70 Teollisuusbensiini ------ Dieselöljy >56 Polttoaineet Dieselöljy 240 King siveltävä 21-55 Teollisuusbensiini, liuotinbensiini 450 alustamassa Teknos lakkabensiini 36 Teollisuusbensiini ------ Crystal liuotinpesu 39 Teollisuusbensiini, liuotinbensiini 250 Miranol alkydimaali Alustamassa musta 36 Teollisuusbensiini, liuotinbensiini 2 Teollisuusbensiini, liuotinbensiini ------ ------ Super blue 14 Propaani, isopropanoli ------ lasinpesuneste Spraytuotteet <0 Propaani, butaani, ksyleeni, 315 (valkoinen spraymaali) butyyliasetaatti, liuo- tinbensiini Asetyleeni <0 Asetyleeni 325 Bensiini 95E <0 Bensiini 400 Corresit 221-9 Ksyleeni ------ automaali

11 4.2 Räjähdysvaaralliset tilat Edellisessä osiossa mainittujen aineiden perusteella lähdin kartoittamaan tiloja, joissa näitä kyseisiä aineita käytetään. SFS-käsikirjan mukaan tila, jossa on kaasua, nestettä tai sumua pääsee ympäristöön tai vapautuu siten, että räjähdyskelpoinen ilmaseos voi muodostua on otettava huomioon räjähdysasiakirjaa tehtäessä. Tilaluokitukset on tehtävä tiloille jos: tiloissa käytetyn palavan nesteen leimahduspiste on enintään 30 0 C palavaa nesteseosta sumutetaan huoneilmaan puristettuja palavia kaasuja käytetään huomattavia määriä nesteen tai ympäristön lämpötila on lähempänä kuin 5 0 C aineen leimahduspisteestä katsotaan jonkin muun syyn perusteella syntyvän huomattavaa vaaraa (SFS-käsikirja 59, 1998.) Osiossa 4.1 mainitut aineet voivat kaikki jossain olosuhteessa muodostaa räjähtävän seoksen. Itse tila, sekä sen ilmanvaihto määrittelee hyvin pitkälti sen, mikä on räjähtävän seoksen esiintymismahdollisuus. Pyrinkin mahdollisimman tarkkaan määritellä seuraavaksi tilat, joissa mahdollisesti räjähdysvaarallinen kaasu- tai ilmaseos on mahdollista muodostua. Leimahduspisteen mukaan vaarallisimpia aineita ovat asetyleeni, bensiini, spray-tuotteet ja automaali. Asetyleeniä näistä käsitellään suljetussa painepullossa. Painepulloja säilytetään erillisessä kaasuvarastossa, sekä kuljetusvaunussa. Kuljetusvaunussa on kaasuhitsaukseen tarkoitetut kaksi kaasupulloa: asetyleeni ja happi. Bensiiniä ja spray-tuotteita käytetään auto-osaston korjaamohallissa. Maalituotteita käytetään auton maalaukseen tarkoitetussa paikassa; erillisessä maalauskammiossa. Maalituotteille on oma maalivarastonsa. Muiden edellä mainittujen vaarallisten aineiden käsittelypaikkoja ovat yleisesti maalaamo ja dieselöljyn kohdalta korjaamohalli. Seuraavana työnä oli tehdä eri tiloille tilaluokitukset.

12 4.3 Tilaluokitukset Työterveyslaitoksen mukaan sellaiset tilat missä räjähdyskelpoista ilmaseosta esiintyy siinä määrin, että yleisen turvallisuuden suojelemiseksi tai henkilö- ja omaisuusvahinkojen estämiseksi ovat tarpeen, on tehtävä tilaluokitus. Tilaluokitukset tehdään standardien ja käsikirjojen esimerkkien mukaan. Joskus laskentakin on tarpeen. (Työterveyslaitos, 2003.) 4.3.1 Kaasut ja nesteet SFS-käsikirjan kirjoittaa, että tilat jaotellaan räjähdysvaarallisiksi tiloiksi kaasujen ja nesteiden mukaan kolmeen eri tilaluokkaan. Tilaluokat ovat 0, 1 ja 2. Kaikki edellä mainitut tilat ovat räjähdysvaarallisia tiloja, mutta jaottelu tapahtuu kaasu- / ilmaseoksen esiintymistiheyden perusteella. Tilojen luokkajaossa otetaan huomioon normaalikäyttö, mikä kattaa myös ei toivotut, mutta mahdolliset tekniset häiriöt. Onnettomuuksia tai rikkoontumisia, joita ei oleteta normaalikäytössä tapahtuvan, ei oteta huomioon tilaluokittelussa. Myös ilmanvaihto on oleellinen asia tilaluokituksia tehtäessä. Tilat voidaan suunnitella, joko koneelliseen ilmanvaihtoon, tai luonnolliseen ilmanvaihtoon perustuen. Kuitenkin koneellista ilmanvaihtoa on käytettävä aina, jos luonnollinen ilmanvaihto ei estä räjähtävän seoksen muodostumista. Kohdeilmanpoisto pyritään järjestämään niin, että kohteesta poistetaan räjähtävä seos, ennen kuin se ehtii levitä ympäristöön. Räjähdysvaarallisimmissa tiloissa tulisi olla alipaine ja poistokanava tulisi sijoittaa siten, että ilman kulkeutuminen takaisin huonetilaan on mahdotonta. (SFS-käsikirja 59, 1998.) Liimatainen kirjoittaa, että Kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksessä käsketään noudattamaan tilaluokittelussa kyseisiä kohteita koskevia standardeja, sekä SFS-käsikirjassa 59 annettuja ohjeita. Maahantuotavien laitteistotoimitusten yhteydessä voidaan hyväksyä myös ulkomaisen standardin mukainen tilaluokitus, jos se turvallisuustasoltaan on Suomen määräyksiä vastaava. (Liimatainen, 2004.)

13 SFS- käsikirjan määritelmien mukaan tilat on jaettu tilaluokkiin seuraavan taulukon mukaisesti: Taulukko 5. Tilaluokkien määritelmät (SFS-käsikirja, 1998). Tilaluokka Määritelmä 0 Ilman, kaasun, höyryn tai sumun muodossa olevan palavan aineen muodostama räjähdyskelpoinen ilmaseos esiintyy jatkuvasti tai usein 1 Ilman, kaasun höyryn tai sumun muodossa olevan palavan aineen muodostama räjähdyskelpoinen ilmaseos todennäköisesti esiintyy normaalitoiminnassa satunnaisesti 2 Ilman, kaasun, höyryn tai sumun muodossa olevan palavan aineen muodostaman räjähdyskelpoisen ilmaseoksen esiintyminen on epätodennäköistä ja se kestää esiintyessään vain lyhyen ajan. HenRI-koulutusmateriaali antaa esimerkkejä tiloista jotka ovat määritelty eri tilaluokkiin. Tilaluokassa 0. kuuluvat tilat ovat yleisesti säiliöiden sisustat, suodattimet, putkien sisustat ja kuivaimet. Näissä tiloissa räjähdyskelpoinen seos on jatkuvasti läsnä. 1. tilaluokkaan kuuluvat 0 tilaluokkaa ympäröivät tilat, kuten säiliöiden täyttöpaikat ja näytteenottopaikat säiliön läheisyydessä. 2. Tilaluokkaan kuuluvat tilaluokan 1 ympäröivien alueiden lisäksi suljettujen pakkausten varastot, kuten maalivarastot, sekä suodattimien poistopuoli. (Hen- RI, 2008.) Näiden tietojen perusteella lähdin tekemään tilaluokituksia tiloille, joissa käytetään räjähdysvaarallisia seoksia. Huoltotilat Huoltotiloissa käsitellään spray-tuotteita ja jonkin verran bensiiniä. Nämä työpisteet, joissa käsitellään kyseisiä aineita, tulee luokitella räjähdysvaaralliseksi työpisteeksi, joten lähellä auton huoltokohdetta tulee noudattaa äärimmäistä varovaisuutta esimerkiksi polttonestesuodatinta vaihdettaessa sekä aina varmistuttava siitä, että minkäänlaisia syttymislähteitä ei ole 1,5 m:n etäisyydellä kohteesta. Huoltotiloissa on koneellinen ilmanvaihto. Hallissa on käytössä ns. kaasuhitsausvaunu, joka sisältää asetyleeni ja happipullon. Tämä vaunu tulee sijoittaa käytön päätyttyä sille määrättyyn paikkaan. Tämä sijoituspaikan ympärille tulee maalimerkinnöin merkitä 1.5 m:n alueelle turvallisuusmerkintä mahdollisten letkurikkojen takia. Näiden edellä mainittujen asioiden perusteella korjaamohallista tulee luokaton, koska palavien aineiden käyttö on satunnaista. Erillistä Ex- merkintää tilaan ei tarvitse.

14 Asetyleenipullojen säilytystila Asetyleenipulloja säilytetään erillisessä metalliovella varustetussa huoneessa, jossa kaasupullot ovat ketjujen avulla kiinnitetty seinään. Tila sijaitsee korjaamorakennuksen ulkopuolella ja on tiiliverhoiltu. Tilassa ei ole erillistä valaisinta, vaan valo saadaan tilaan kohdistetulla erillisellä valaisimella, joka sijaitsee tilan ulkopuolella n. 1,5 m:n päässä tilan ulkoovesta. SFS-käsikirjan mukaan asetyleenipullojen ympärillä oleva tila on luokassa 1 aina asetyleenipulloista 1,5 m:n etäisyyteen saakka ja sitä ympäröivä tila on luokassa 2, 1,5 m:n etäisyydeltä. Asetyleenipullovarasto tulee merkitä asianmukaisin ex- merkinnöin. (SFSkäsikirja 60, 1998.) Tila on suojattu mahdollisten räjähdysten ehkäisemiseksi, joten tilassa ei tarvitse tehdä muutoksia. Ongelmajätevarasto Ongelmajätevarasto sijaitsee ulkopuolella auto-osaston korjaamohallista. Ongelmajätevarastossa säilytetään vanhoja öljytuotteita, sekä vanhoja akkuja. Nämä ongelmajätteet käy aika ajoin noutamassa jätteenkeräyslaitos. Ongelmajätteet ovat asianmukaisesti varastoitu. Öljysäiliö on varustettu valuma-altaalla ja akut ovat omassa laatikossaan. Ongelmajätevarastossa on koneellinen ilmanvaihto. HenRI- koulutusmateriaalin mukaan liuotinsäilytysvarastot kuuluvat luokkaan 2, joten tila on merkittävä asianmukaisin Ex-merkinnöin. (HenRI, 2008.) Kuvio 2. Ongelmajätevarasto (Ekokem, 2004)

15 Maalivarasto Maalivarastossa säilytetään erilaisia maali- ja liuotintuotteita. Maaleista ja liuottimista saattaa höyrystyä räjähtävää kaasuseosta jossain tilanteissa. Maalivarastossa on myös maalaukseen tarkoitettujen ruiskutuslaitteiden pesulaite, joka toimii liuottimella. Liuottimen ja paineilman avulla laite pesee maalaustarvikkeet puhtaaksi. Laitteesta saattaa höyrystyä räjähtävää seosta, koneen ollessa toiminnassa. Laitteessa on ilmanpoisto toteutettu niin, että kannen sulkeutuessa ilmanvaihtokone lähtee toimintaan. Kone ei myöskään lähde tekemään pesuohjelmaa ilman, että kansi on kiinni. HenRI- koulutusmateriaalin mukaan suljettujen pakkausten varastot luetaan tilaluokkaan 2. Auto-osaston maalivarasto on perinteinen maalivarasto, joten se on merkittävä asianmukaisin Ex- merkinnöin. (HenRI, 2008.) Maalauskammio Auto-osastolla toimii erillinen kolarikorjaukseen tarkoitettu osasto, jossa suoritetaan ajoneuvojen pintamaalauksia. Maalaukseen on oma tilansa, joka on maalaukseen tarkoitettu maalauskammio. Alla on kuva maalauskammiosta. Kuvio 3. Maalauskammio

16 Maalauskammiossa on oma ilmanvaihto- ja lämmitysjärjestelmä. Ilmanvaihto on tehokas ja johdattaa maalauksessa tapahtuvan maali- ja liuotinhöyryn tehokkaasti lattian kautta ulos kammiosta. Maalauskammio on ilmatiivis, joten liuotinhöyryjä ei sekoitu ympäröivään tilaan. Kammion ilmanvirtaus on 0,2 m/s ja maalia ruiskutetaan 1-1,5 litraa tunnissa, joten räjähdyskelpoista seosta ei pääse muodostumaan, kuin pelkästään ruiskutettavaan kohtaan. Maalauskammion ilmanvaihtojärjestelmä toimintavaiheessa Kuvio 4. Maalauskammion ilmanvaihto SFS-käsikirja mainitsee maalaustilasta sen, että tilaluokitusta suurennetaan yhdellä, jos tila on tarkoitettu pelkästään maalaukseen ja tila on erotettu muusta tilasta. Näin ollen 1 m ruiskutettavan kohteen ympärillä sijoittuu luokkaan 2 ja muu tila on luokaton. Tämä tarkoittaa sitä, että maalauskammio määritellään Ex-tilaksi ja maalauskammion ympärillä olevaa tilaa ei tarvitse merkitä erillisin merkinnöin. (SFS-käsikirja 60, 2005.)

17 Alla merkintä, jolla räjähdysvaarallinen tila tulee merkitä. Kuvio 5. Räjähdysvaarallisen tilan merkintä 4.3.2 Pölyt Laaksonen mainitsee räjähdyskelpoisen pölyilmaseoksen olevan ilman ja pölyn muodostama syttyvä seos, jossa syttymisen jälkeen palamien leviää koko pölyilmaseokseen. Kun koko pölyilmaseos palaa, on tapahtunut pölyräjähdys (Laaksonen, 2005). SFS-standardin käsikirja 60 kertoo, että pölyn syttymis- ja räjähdysominaisuudet riippuvat monista seikoista. Tarkkoja arvoja tarvittaessa on kysymyksessä olevan pölyn syttymis- ja räjähdysominaisuudet selvitettävä mittauksin. Tämä koskee erityisesti hienojakoisempia pölyjä. (SFSkäsikirja 60, 2005.) Työterveyslaitos jakaa pöly-ilmaseoksista johtuvat tilaluokat seuraavan taulukon mukaisesti. Vanha pöly-ilmaseoksille käytetty tilaluokitus (10, 11) ei ole enää voimassa. (Työterveyslaitos, 2003.)

18 Taulukko 6. Pöly-ilmaseoksista johtuva tilaluokitus (Työterveyslaitos, 2005). Tilaluokka Määritelmä 20 Tila, jossa ilman ja palavan pölyn muodostama räjähdyskelpoinen ilmaseos esiintyy jatkuvasti, pitkäaikaisesti ja usein. 21 Tila, jossa ilman ja palavan pölyn muodostama räjähdyskelpoinen ilmaseos esiintyy normaalitoiminnassa satunnaisesti. 22 Tila, jossa ilman ja palavan pölyn muodostaman räjähdyskelpoisen ilmaseoksen esiintyminen normaalioloissa on epätodennäköistä ja se kestää vain lyhyen ajan. HenRI-koulutusmateriaali antaa esimerkkejä tiloista jotka ovat määritelty eri tilaluokkiin. Tilaluokkaa 20 kuuluvat erilaiset sekoittimet, siilot sekä myllyt. Tilaluokkaan 21 kuuluvat tilaluokan 20 ympäröivien alueiden lisäksi paikat, jotka sisältävät pölykerrostumia. Pölykerrostumat todennäköisesti muodostavat pöly- ja ilmaseoksia. Tilaluokkaa 22 kuuluvat tilaluokan 21 ympäröivät alueet ja paikat joissa on mahdollisesti pölykerrostumia, jotka mahdollisesti muodostavat pöly- ilmaseoksia normaalista poikkeavissa tilanteissa. (HenRI, 2008.) Auto-osastolla ei muodostu räjähdysalttiita pölyjä, joten pölyluokitusta ei tarvitse tehdä. 4.4 Laiteluokitukset Työterveyslaitos kirjoittaa, että räjähdysalttiit tilat antavat vaatimuksia siellä käytettäville laitteille. Vaikka laitteilla ei ole yhteyttä palaviin aineisiin, kuin siinä määrin, että ne sijaitsevat tilassa tai käyvät hetkellisesti kyseisessä tilassa, kuuluvat ne Ex-luokituksen piiriin. ATEX-laitedirektiivitä käy ilmi millaista konetta tai laitetta kulloisessakin tilaluokassa saa käyttää. Koneiden ja laitteiden vaatimukseen tulee myös määritellä muut aine- ja pölykohtaiset vaatimukset. Näistä yleisimpinä mainittakoon räjähdysryhmä ja syttymisryhmä. Räjähdysvaaralliseen tilaan tarkoitetuille laitteille on määrätty, että koneesta ja laitteesta tulee ilmetä valmistajan nimi ja osoite. Laitteesta tulee ilmetä myös sarjanumero, CE-merkintä, sarja- ja tyyppimerkintä sekä valmistusvuosi. Räjähdyssuojauksen erityismerkintä koneessa on Ex-merkintä, sekä laiteryhmä (I ja II). Laitteeseen tulee olla määrätty laiteluokan tunnus (1, 2 ja 3). Jos laite kuuluu laiteryhmään II, niin laitteeseen täytyy olla määritelty kirjain G tai D. G-kirjain osoittaa sen, että laitteet on tarkoitettu tiloihin joissa räjähdysvaa-

19 ran saattaa aiheuttaa kaasu, höyry tai sumu. Kirjain D taas merkitsee laitteessa sen, että räjähdysvaaran aiheuttaa tilassa oleva pöly. Laitteiden mukana täytyy seurata myös turvalliseen käyttöön viittaava materiaali. (Työterveyslaitos, 2003.) Taulukko 7. Tilaluokkiin hyväksyttävät laiteluokat (Työterveyslaitos, 2003). Tilaluokka Laiteluokka 0 II 1 G 1 II 1 G, II 2 G 2 II 1 G, II 2 G, II 3 G 20 II 1 D 21 II 1 D, II 2 D 22 II 1 D, II 2 D, II 3 D CE-merkintä ja tuotannon laadunvarmistukseen osallistuvan ilmoitetun laitoksen (NB) tunnusnumero Ex= EY:n räjähdyssuojaustunnus II = laiteryhmä 2 = laiteluokka palava aine: G = kaasu tai neste, D = pöly. Kuvio 6. Esim. Ex-laitteen merkinnästä (Työterveyslaitos, 2003). E = EN-standardin mukainen Ex = räjähdyssuojaustunnus d = Ex-rakenne II = räjähdysryhmä I, IIA, IIB tai IIC T = lämpötilaluokka T1... T6

20 Auto-osastolle määritellyt räjähdysalttiit tilat tulivat olemaan: Asetyleenivarasto, Kaasupullovaunujen ympärillä oleva tila, ongelmajätevarasto, maalivarasto sekä maalauskammio. Näihin tiloihin tulee tehdä tarvittavat muutokset laitteistojen suhteen. Asetyleenivarastossa eikä 1,5 m: etäisyydellä varastosta ole erillisiä valaisimia, eikä muitakaan sähkölaitteita, joten muutoksia ei tarvitse siltä osin tehdä. Kaasupullovaunujen säilytyspaikka tulee valita ja merkitä niin, että pistorasioita eikä sähkölaitteita saa sijaita 1,5 m:n etäisyydellä kaasupulloista. Ongelmajätevarastossa on valaisimet, joiden suojausluokitusta ei tiedetä, joten valaisimet tulee vaihtaa asianmukaisiin. Maalivaraston valaisin on luokitteluun tilaan sopimaton. Valaisin tulee vaihtaa suojausluokitukseltaan oikeaksi. Maalauskammion valaistus on asianmukainen ja suojausluokitukseltaan oikea, joten muutoksia ei maalauskammioon tarvitse tehdä. 4.5 Staattinen sähkö HenRi-koulutusmateriaalissa kerrotaan, että ihmiset ja esineet voivat varautua hankauksen vaikutuksesta. Räjähdysvaarallisessa tilassa työskenneltäessä staattinen varautuminen tulee ottaa vakavasti. On olemassa esimerkkejä, joissa staattinen purkautuminen on aiheuttanut kohtalokkaan räjähdyksen. Hyvin tärkeää on pitää huolta esineiden ja ihmisen maadoituksesta. Ihminen voidaan maadoittaa maadoitusrannekkeen tai staattista sähköä poistavien jalkineiden avulla. Esineet voidaan maadoittaa erillisien johtimien avulla. (HenRI, 2008.) STAHA-koulutusaineiston mukaan varautunut henkilö voi aiheuttaa kipinän, joka voi sytyttää herkästi syttyviä aineita, sekä vaurioittaa herkkiä elektroniikkalaitteita. Tämän vuoksi on tärkeää estää henkilöiden varautuminen työpaikoissa, joissa voi esiintyä syttyviä seoksia. On olemassa erilaisia keinoja estää henkilön varautuminen, kuten vaatetus ja jalkineet. Suojaavaan vaatetuksen kangas voidaan käsitellä antistaattiaineilla tai kankaaseen voidaan lisätä sähköä johtavia kuituja. Suojavaatteelle voidaan tehdä myös kemiallinen viimeistys. Tärkeää on kuitenkin huomata, että kemiallinen viimeistys ei säily pesussa erityisen hyvin. Suojaavat jalkineena voidaan käyttää heikosti varautuvaa eli antistaattista jalkinetta. Toinen vaihtoehto on käyttää ns. ESD - jalkinetta, joka purkaa staattisen varauk-

21 sen kontrolloidusti. Käsineihin on saatavana staattista sähköä poistava ominaisuus. Kaikki edellä mainitut, vaatetukseen sisältyvät huomiot, on otettava huomioon räjähdysvaarallisten tilojen luokissa 0 ja 1. (STAHA, 2005.) Tilaluokassa 2 ei tarvitse ottaa staattisen sähkön osalta huomioon vaatetusta. Auto-osaton räjähdysvaaralliset tilat olivat aikaisemmin luokiteltu luokkaan 2. Kehottaisin kuitenkin äärimmäiseen varovaisuuteen tällaisissa tiloissa työskenneltäessä, kuten esimerkiksi välttämään vaatteiden riisumista. Suojavarusteisiin pohjautuva valintataulukko Taulukko 8. Tilaluokkien asustevaatimukset Tilaluokka Asuste 0 - Antistaattisella pohjalla varustetut jalkineet ja suojavaatteet - Antistaattiset käsineet Tilassa ei saa riisua vaatteita 1 - Antistaattisella pohjalla varustetut sähköä varaamattomat jalkineet Tilassa ei saa riisua vaatteita 2 Ei vaatimuksia 20 ja 21 - Antistaattisella pohjalla varustetut sähköä varaamattomat jalkineet Tilassa ei saa riisua vaatteita 22 Ei vaatimuksia

22 5.YHTEENVETO Nivalan ammattiopiston auto-osastolle laadittiin räjähdyssuojausasiakirja. Räjähdyssuojausasiakirja sisältää tiedot osastolla käytettävistä räjähdysvaarallisista tiloista ja laitteista, joita näissä tiloissa käytetään. Räjähdyssuojausasiakirjan liitteenä on pohjapiirustus, johon on merkitty räjähdysvaaralliset tilat. Räjähdyssuojausasiakirja on kokonaisuudessaan liitteenä. LIITE1 Auto- ja logistiikkaosastolta löytyi tiloja joissa on mahdollista muodostua räjähdysvaarallisia seoksia. Näitä tiloja olivat asetyleenivarasto, ongelmajätevarasto, maalivarasto sekä maalauskammio. Lisäksi kaasuhitsausvaunut, joissa kuljetetaan asetyleeniä, osoittautui räjähdysvaaralliseksi. Itse korjaamohalli oli luokaton tila, vaikka siellä käytettiin syttyviä aineita. Aineiden käsittelymäärä oli hyvin pieni ja hallin ilmatila oli suuri. Näin ollen palava kaasu- ja ilmaseos sekoittui suureen määrään ympäröivää ilmaa, joten räjähtävää seosta ei päässyt muodostumaan. Seoksen muodostumista vähensi myös koneellinen ilmanvaihto. Toimenpiteitä mahdollisen räjähdyksen estämiseksi olivat valaistuslaitteiden vaihtamiset maalivarastossa ja ongelmajätevarastossa. Myös jauhesammuttimien määrää tuli lisätä korikorjausosastolla. Kaasuhitsausvaunuille tuli määritellä oma tilansa, joka tuli merkitä asianmukaisin maalimerkinnöin. Kaasuhitsausvaunu tuli jokaisen käyttökerran jälkeen palauttaa sille kuuluvaan paikkaan. Neljä tiloista määriteltiin räjähdysalttiiksi tiloiksi. Kaikki tilat kuuluivat luokkaan 2. Kolme tiloista oli erilaisten aineiden varastotiloja ja yksi tiloista oli maalauskammio, jossa suoritettiin ajoneuvojen koko- tai osamaalauksia.

23 LÄHTEET Ekokem 2004. Ongelmajätteiden varastointi. WWW-dogumentti. Saatavissa: http:// www.ekokem.fi/attachments/ekokemin_ohjeet/0404_ongelmajatteiden_varastointi.pdf Luettu 19.04.2009 HenRI Henkilöturvallisuus räjähdysvaarallisissa työympäristöissä 2008. Koulutusmateriaali. WWW-dogumentti. Saatavissa: http://osha.europa.eu/fop/finland/fi /good_practice/aineet/henri/henri_koulutusmateriaali Luettu 04.04.2009 Himanka Kauko. 2009. Puhelinkeskustelu 16.02.2009 Laaksonen E., IF- vakuutusyhtiö 2005. Riskienhallinta. WWW-dogumentti. Saatavissa: http://www.ttl.fi/nr/rdonlyres/dda4fac0-416d-4078-8f21-293a566596a2/0/ puupoly.pdf Luettu 18.04.2009 Liimatainen J., 2004. Diplomityö, Räjähdyssuojausasiakirjan vaatima riskin arviointi muille kuin sähkölaitteille. WWW-dogumentti. Saatavissa: https://oa.doria.fi/bitstream/ handle/10024/34385/nbnfi-fe20044136.pdf?sequence=1 Luettu 15.04.2009 Pieniniemi Kari. 2009. Haastattelu 21.05.2009 SFS-käsikirja 59. Räjähdysvaarallisten tilojen luokittelu. Palavat nesteet ja kaasut. 1998. Helsinki: Suomen standardoimisliitto SFS. SKS Automaatio OY. ATEX-merkinanto- ja hälytyslaitteet. WWW-dogumentti. Saatavissa: http://www.skscontrol.fi/inet/sks/fi/akp.nsf/frameset/frameset?opendocument &content=/inet/sks/contman.nsf/0/8dcd59942422e8ddc22571f700281e3e Luettu 18.04.2009 STAHA 2005. Staattisen sähkön vaarojen tunnistaminen ja hallinta prosessiteollisuudessa. WWW-dogumentti. Saatavissa: http://staha.vtt.fi/stahayhdistys/julkaisut.htm Luettu 28.3.2009 Säädökset alkuperäisenä, Finlex 2003. Valtioneuvoston asetus räjähdyskelpoisten ilmaseosten työntekijöille aiheuttaman vaaran torjunnasta. WWW-dogumentti. Saatavissa: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2003/20030576 Luettu 05.04.2009 Turvatekniikan keskus, Sosiaali- ja terveysministeriö, työsuojeluosasto 2003. ATEX Räjähdysvaarallisten tilojen turvallisuus. WWW-dogumentti. Saatavissa: http://www. tukes.fi/tiedostot/vaaralliset_aineet/esitteet_ja_oppaat/räjähdeopas.pdf Luettu 15.04.2009 Työterveyslaitos 2006. Räjähdysssuojausasiakirja PK-yrityksille. WWW-dogumentti. Saatavissa: http://www.ttl.fi/internet/suomi/palvelut/lisatietoa+palveluista/tyoturvallisuus /Atex-foorumi/rsa.htm Luettu 04.04.2009

LIITE RÄJÄHDYSSUOJAUSASIAKIRJA Nivalan ammattiopisto Auto- ja logistiikkaosasto

Sisältö 1. Johdanto... 1 2. Yleistiedot... 2 Kohde... 2 Asiantuntijaryhmä... 2 3. Tiedot rakennuksesta... 3 4. Tiloissa työskentely... 3 Siivous... 4 5. Räjähdysvaarallisten tilojen luokitteluperusteet... 3 Luettelo palovaarallisista aineista... 5 Räjähdyskelpoisen kaasu- /ilmaseoksen esiintyminen... 5 6. Alkusammutuslaitteisto... 9 Laitteisto... 9 7. Staattinen sähkö... 10 8. Toteutettavat räjähdyssuojaustoimenpiteet... 11 Tekniset toimenpiteet... 11 Asetyleenivarasto... 11 Ongelmajätevarasto... 11 Maalivarasto... 11 Maalauskammio... 11 9. Organisatoriset toimenpiteet... 11 Toimintaohjeet... 11 Kaasuhitsausvaunu... 11 Asetyleenivarasto... 12 Ongelmajätevarasto... 12 Maalivarasto... 12 Maalauskammio... 12 10. Pätevyys... 13 Työvälineet ja suojavaatteet... 13 Työlupa... 13 Valvonta ja tarkistukset... 13 Merkintä... 13 1

1 1. Johdanto ATEX-työolosuhdedirektiivi 1999/92/EY on tullut voimaan 30.6.2006, jolloin jokaiseen tuotantolaitokseen, joissa käsitellään palavia aineita, tulee olla tehtynä räjähdyssuojausasiakirja. Direktiivi kattaa EU-jäsenvaltiot. Direktiivin tarkoituksena on suojella tiloissa työskenteleviä ihmisiä, sekä yhtenäistää EU:n jäsenvaltioiden turvallisuusvaatimukset. Tämä asiakirja antaa kuvan räjähdysvaaroista, sekä tiloista missä räjähdys on mahdollista esiintyä. Asiakirja koskee kaikkia tiloissa työskenteleviä ja opiskelevia ihmisiä, sekä mahdollisia tiloissa liikkuvia vierailijoita. Työnantaja on velvollinen vastaamaan työntekijöiden ja oppilaiden turvallisuudesta. Opiskelijat tulee kouluttaa opiskelusuhteen alkaessa ja työntekijät työsuhteen alkaessa. Laitteiston uudistuessa tai vaihtuessa on työnantaja velvollinen antamaan uudelleenkoulutuksen. Räjähdyssuojausasiakirja ei ole koskaan valmis, vaan sitä päivitetään koko ajan. Tilaluokitusta tarkastellaan aika ajoin ja mietitään mahdollisuuksia pienentää riskejä. Nivalan ammattiopiston auto- ja logistiikkaosastolla on henkilökuntaa 14 henkeä ja oppilasmäärä vaihtelee 100 150 välillä. Yhtäaikaisesti hallitilassa, jota räjähdyssuojausasiakirja koskee, työskentelee enimmillään 70 henkeä. Turvallisuustoimenpiteistä ja räjähdysvaarallisten tilojen tuvallisuudesta vastaa Lehtori Hannu Keto.

2 2. Yleistiedot Kohde Nivalan ammattiopisto Auto- ja logistiikkaosasto Hyttitie 3 85500 Nivala Asiantuntijaryhmä Seuraavat henkilöt ovat osallistuneet räjähdyssuojausasiakirjan laatimiseen: Hannu Keto, Lehtori Nivalan ammattiopisto Timo Pihlajamaa, Tuntiopettaja Nivalan ammattiopisto

3 3. Tiedot rakennuksesta Auto- ja logistiikkaosaston korjaamohalli on jaettu kolmeen eri osastoon väliseinin seuraavalla tavalla: Tila Pinta-ala m 2 Tilavuus m 3 Raskaan kaluston halli 806 5840 Korikorjaus 192 1391 Kevyen kaluston huolto- /korjaustila 586 4246 Kaavio 1. Eri osastoiden jaottelu ja alat Korjaamohalli on rakenteeltaan peltivuorattu, sekä ulkoa, että sisältä. Halli on varustettu nosto-ovin, joita on 10 kpl. Käyntiovia korjaamohallissa on 4 kpl. Erillisiä syvennyksiä ei rakennuksessa ole. 4. Tiloissa työskentely Tiloissa työskennellään viikoittain kello 8.00-16.00 maanantain ja perjantain välisenä aikana. Viikonloppuisin korjaamohalli on suljettuna. Henkilömäärä vaihtelee korjaamohallissa tilanteen mukaan. Tilat toimivat oppilaitoksen autoasentajien ja autonkuljettajien opetustilana. Tiloissa suoritetaan erilaisia ajoneuvojen kunnostus- ja maalaustöitä. Siivous Tilat siivotaan oppilastöinä kunkin työpäivän päätyttyä. Jokainen oppilas suorittaa siivouksen omassa työpisteessään. Lisäksi jokaiselle oppilaalle on nimetty oma vastuualueensa, jonka asianmukaisesta kunnosta hän vastaa. Joka toinen viikko koko halliin suoritetaan vesipesu, pesuainetta apuna käyttäen. Tällöin ei pääse syntymään minkäänlaisia palovaarallisia pölykertymiä. 5. Räjähdysvaarallisten tilojen luokitteluperusteet SFS-59 käsikirjan mukaan räjähdysvaarallisten tilojen luokitus kaasu- / ilmaseoksien mukaan on seuraavan taulukon mukainen.

4 Tilaluokka Määritelmä 0 Ilman, kaasun, höyryn tai sumun muodossa olevan palavan aineen muodostama räjähdyskelpoinen ilmaseos esiintyy jatkuvasti tai usein 1 Ilman, kaasun höyryn tai sumun muodossa olevan palavan aineen muodostama räjähdyskelpoinen ilmaseos todennäköisesti esiintyy normaalitoiminnassa satunnaisesti 2 Ilman, kaasun, höyryn tai sumun muodossa olevan palavan aineen muodostaman räjähdyskelpoisen ilmaseoksen esiintyminen on epätodennäköistä ja se kestää esiintyessään vain lyhyen ajan. Taulukko 1. Luokitusperusteet Luettelo palovaarallisista aineista Taulukkoon 2. on kerätty kemikaaleja, jotka voivat Nivalan ammattiopiston auto- ja logistiikkaosastolla aiheuttaa palo- tai räjähdysvaaran. Tuote Leimahduspiste C ATEX- huomioitavat ainesosat Itsesyttymislämpötila C Sikaflex-221 >70 Teollisuusbensiini ------ Dieselöljy >56 Polttoaineet Dieselöljy 240 King siveltävä 21-55 Teollisuusbensiini, liuotinbensiini 450 alustamassa Teknos lakkabensiini 36 Teollisuusbensiini ------ Crystal liuotinpesu 39 Teollisuusbensiini, liuotinbensiini 250 Miranol alkydimaali Alustamassa musta 36 Teollisuusbensiini, liuotinbensiini 2 Teollisuusbensiini, liuotinbensiini ------ ------ Super blue 14 Propaani, isopropanoli ------

5 lasinpesuneste Spraytuotteet <0 Propaani, butaani, ksyleeni, 315 (valkoinen spraymaali) butyyliasetaatti, liuo- tinbensiini Asetyleeni <0 Asetyleeni 325 Bensiini 95E <0 Bensiini 400 Corresit 221-9 Ksyleeni ------ automaali Taulukko 2. Osastolla käytettävät palovaaralliset kemikaalit Osastolla käytettävistä aineista asetyleeni on ilmaa raskaampaa, joten höyryt laskeutuvat maan pinnalle ja mahdollisiin syvennyksiin. Syvennyksiä ei osastolla ole. Räjähdyskelpoisen kaasu- /ilmaseoksen esiintyminen Räjähdysvaarallisia seoksia esiintyy seuraavissa tiloissa Asetyleenivarasto - Varastoidaan räjähdysvaarallista kaasuseosta - Tilaluokka 2 - Räjähtävän kaasuseoksen esiintymismahdollisuus on olemassa vuotavan asetyleenipullon takia Alla kuva asetyleenipullojen säilytyksestä Kuva 1. Asetyleenipullovarasto

6 Ongelmajätevarasto - Varastoidaan erilaisia ongelmajätteitä ja liuottimia - Tilaluokka 2 - Ongelmajätevarastossa mahdollisuus syntyä räjähdysvaarallisia seoksia liuottimien haihtumisen takia Alla kuva ongelmajätevarastosta Kuva 2. Ongelmajätevarasto

7 Maalivarasto - Säilytetään maali ja liuotintuotteita, sekä puhdistetaan maalaukseen tarvittavia työvälineitä - Tilaluokka 2 - Suljettujen pakkausten mahdollinen vuotaminen ja työskentely maalituotteiden kanssa tilassa saattaa aiheuttaa mahdollisen räjähdyskelpoisen seoksen. Alla kuva maalivarastosta Kuva 3. Maalivarasto

8 Maalauskammio - Suoritetaan maalauksia ajoneuvoille ja niiden osille - Tilaluokka 1 - Tilaluokkaa pienennetty luokkaa 2, koska tila on suunniteltu ainoastaan maalaukseen ja maalauskammio sisältää oman koneellisen ilmanvaihdon. Alla kuva maalauskammiosta Kuva 4. Maalauskammio Korjaamotilat - Suoritetaan korjaus- ja huoltotoimintaa ajoneuvoille - Luokaton - Korjaamotyöskentelyssä toimitaan palovaarallisten spray-tuotteiden ja satunnaisesti bensiinin kanssa, Korjaamohalli on hyvin ilmastoitu ilmastointilaittein ja hallin tilavuus on suuri, joten räjähdysvaaraa ei pääse syntymään suuren ilmamäärän takia

9 Tiloissa on myös liikuteltava kaasuhitsausvaunu, joka tarvitsee 1,5 m:n räjähdysvaarallisen tilan ympärilleen, mahdollisten letkurikkojen takia. 6. Alkusammutuslaitteisto Jauhesammuttimia tiloissa on 10 kpl, joista 5 kpl sijaitsee raskaan kaluston työhallissa, 4 kpl kevyen kaluston korjaamohallissa ja yksi korikorjausosastolla. Lisäksi raskaan kaluston hallissa sijaitsee yksi paloposti ja kevyen kaluston korjaamohallissa kaksi palopostia. Alla taulukko sammutuslaitteiston sijoittelusta Tila Jauhesammutin 6 kg Jauhesammutin 12 Paloposti (kpl) (kpl) kg (kpl) Raskaan kaluston 2 3 1 halli Korikorjaus 1 - - Kevyen kaluston huolto- /korjaushalli 1 3 2 Taulukko 3. Alkusammutuslaitteisto Laitteisto Osa räjähdysvaarallisissa tiloissa käytettävistä laitteista tulee uusia ja vaihtaa asianmukaisiin. Alla taulukko, josta näkyvät räjähdysvaarallisissa tiloissa käytettävät laitteet ja niiden mahdollinen muutostarve. Sijainti Laite Suojausluokka Toimenpide

10 Asetyleenivarasto Ei laitteita - - Ongelmajätevarasto Kattovalaisin Ei tietoa Tarkistettava/vaihdettava Maalivarasto Kattovalaisin Maaliruiskun Ei tietoa Paineilmatoiminen Tarkistettava/vaihdettava OK pesulaite Maalauskammio Maaliruisku Valaistus Paineilmatoiminen IP 64 OK OK Taulukko 4. Räjähdysvaarallisten tilojen laitteistot 7. Staattinen sähkö Ihmiset ja esineet voivat varautua hankauksen vaikutuksesta, jolloin syntyy staattinen varautuneisuus. Tällainen varautuminen voi purkautua joka voi sytyttää räjähtävän seoksen syttymisen ja sitä kautta räjähdyksen. Seuraavalla sivulla eri tilaluokkien vaatetusta koskevat vaatimukset. Tilaluokka Asuste 0 - Antistaattisella pohjalla varustetut jalkineet ja suojavaatteet - Antistaattiset käsineet Tilassa ei saa riisua vaatteita 1 - Antistaattisella pohjalla varustetut sähköä varaamattomat jalkineet Tilassa ei saa riisua vaatteita 2 Ei vaatimuksia 20 ja 21 - Antistaattisella pohjalla varustetut sähköä varaamattomat jalkineet Tilassa ei saa riisua vaatteita 22 Ei vaatimuksia Taulukko 5. Tilaluokkien vaatetusta koskevat vaatimukset

11 8. Toteutettavat räjähdyssuojaustoimenpiteet Räjähdyssuojaustoimenpiteet on tehtävä ja niitä on tarkistettava määrävälein. Tekniset toimenpiteet Asetyleenivarasto Varastossa ei tarvitse tehdä toimenpiteitä, koska varasto ei sisällä valaistusta, jolloin kipinöintiä ei pääse syntymään missään tilanteissa. Ongelmajätevarasto Ongelmajätevaraston valaistus on tarkistettava ja vaihdettava tarvittaessa asianmukaisiin. Ongelmajätevarastossa on oma koneellinen ilmanvaihto, joten ilmanvaihto katsotaan riittäväksi. Maalivarasto Maalivaraston valaisin on vaihdettava asianmukaiseksi. Ilmanvaihto on toteutettu luonnollisena ilmanvaihtona. Ilmanvaihtoon voisi käyttää apuna maalausvälinepesulaitteen koneellista ilmanvaihtoa, jolloin ilmanvaihto maalivarastossa paranisi. Maalauskammio Maalauskammion laitteet ovat asianmukaisessa kunnossa, joten maalauskammioon ei tarvitse tehdä muutoksia. Jauhesammuttimien määrää lisätään korikorjausosastolle, missä niitä on vain yksi kappale. 9. Organisatoriset toimenpiteet Toimintaohjeet ATEX- tilat ja niitä ympäröivät vyöhykkeet on merkittävä tarvittavin merkinnöin Kaasuhitsausvaunu Kaasuhitsausvaunulle on etsittävä pysyvä säilytyspaikka, joka on merkittävä 1,5 m:n etäisyydelle asti pulloista. Merkityllä alueella ei saa sijaita pistorasioita eikä muitakaan

12 laitteita, jotka voivat aiheuttaa kipinöintiä tai avotulta. Kaasuhitsausvaunut tulee palauttaa aina kulloisenkin työvaiheen jälkeen sille kuuluvalle paikalle ja katsottava, että molempien pullojen hanat ovat kiinni. Asetyleenivarasto Asetyleenivarasto tulee merkitä Ex- merkinnällä, sekä maalimerkinnöin 1,5 m:n etäisyydelle asetyleenivarastosta. Ongelmajätevarasto Ongelmajätevarasto tulee merkitä Ex-merkinnällä. Maalivarasto Maalivarasto tulee merkitä Ex-merkinnällä, sekä maalimerkinnöin 1,5 m:n etäisyydelle maalivaraston oven ulkopuolelle tulee merkintä turva-alueesta. Maalauskammio Maalauskammio tulee merkitä Ex-merkinnällä Alla virallisesta Ex-merkinnästä. Kuva 5. Ex-merkki