Räjähdysvaarallisia tiloja tulee välttää

Transkriptio

1 Maistiaisia ATEX-koulutuksesta Pauli Korhonen Exvira Oy 1 Räjähdysvaarallisia tiloja tulee välttää Lainsäädännön henki on se, että ensisijaisesti pitää pyrkiä siihen että räjähdysvaarallisia tiloja ei ole Mikäli tähän ei päästä, on räjähdyskelpoisten ilmaseosten syttyminen estettävä Mikäli syttymistä ei pystytä estämään on seuraukset minimoitava Palavat nesteet, palavat kaasut, palavat pölyt ja metallipölyt voivat aiheuttaa räjähdysvaarallisia tiloja. 2 1

2 ATEX 1999/92EY = OLOSUHDEDIREKTIIVI Valtioneuvoston asetus N:o 576/2003 ATEX DIREKTIIVIT Atmosphere Explosive Lainsäädäntö koskee toimialasta riippumatta kaikkia työpaikkoja, joissa räjähdyskelpoisen kaasuilmaseoksen tai pöly-ilmaseoksen esiintyminen on mahdollista Vanha laitedirektiivi ATEX 1994/9/EY Uusi laitedirektiivi ATEX 2014/34/EU Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös N:o 918/1996 Uusi Valtioneuvoston asetus julkaistaan vuonna Lainsäädäntö koskee laitteita, jotka on tarkoitettu käytettäviksi räjähdysvaarallisissa ilmaseoksissa. 3 Tilaluokitus Luokka 0: Luokka 1: Luokka 2: Luokka 20: Luokka 21: Luokka 22: Tila, jossa räjähdyskelpoinen ilmaseos esiintyy jatkuvasti tai pitkäaikaisesti. Tila, jossa räjähdyskelpoinen ilmaseos esiintyy todennäköisesti normaalikäytössä. Tila, jossa räjähdyskelpoinen ilmaseos ei todennäköisesti esiinny normaalikäytössä, ja mikäli sellainen kuitenkin esiintyy, se esiintyy todennäköisesti vain harvoin ja lyhytaikaisesti. Tila, jossa ilman ja palavan pölyn muodostama räjähdyskelpoinen ilmaseos esiintyy jatkuvasti, pitkäaikaisesti tai usein. Tila, jossa ilman ja palavan pölyn muodostama räjähdyskelpoinen ilmaseos todennäköisesti esiintyy normaalitoiminnassa satunnaisesti. Tila, jossa ilman ja palavan pölyn muodostaman räjähdyskelpoisen ilmaseoksen esiintyminen normaalitoiminnoissa on epätodennäköistä ja se kestää esiintyessään vain lyhyen ajan. 4 2

3 Milloin tilaluokitus on tehtävä ja kuka sen tekee SFS EN Palavat pölyt, tämän standardin määritteleminä, ovat vaarallisia, koska ne eri tavoin ilmaan sekoittuneena muodostavat potentiaalisia räjähdyskelpoisia ilmaseoksia. Lisäksi pölykerrokset voivat syttyä ja toimia siten räjähdyskelpoisen ilmaseoksen syttymislähteinä. SFS käsikirja 59 kohta 1 soveltamisala: Jos palavaa nestettä tai kaasua esiintyy siten, että tila tai alue on katsottava räjähdysvaaralliseksi tilaksi, on tilaluokitus laadittava kun: Palavan nesteen leimahduspiste on enintään 30 o C, tai Nesteen lämpötila tai välittömän ympäristön lämpötila on viittä astetta lähempänä aineen leimahduspistettä Palavaa nestettä sumutetaan teknillisessä käytössä ilmaan, tai Varastoidaan tai käsitellään nestekaasuja tai Puristettuja kaasuja, kuten esim. vetyä, metaania tai hiilimonoksidia käytetään huomattavia määriä Muusta syystä katsotaan olevan huomattavaa vaaraa Laitoksen haltija on velvollinen tilaluokituksen tekemiseen tai teettämiseen. Tilaluokitus kannattaa olla tehtynä tai päivitettynä muutoksia tehdessä, ennen kuin yhtään laitetta hankitaan. Luokituksen saa tehdä kokenut suunnittelija tai suunnittelijaryhmä, joka on hyvin perehtynyt kyseisen laitoksen toimintaan ja käyttövarmuuteen sekä, jolla on kyky monipuolisesti arvioida esiintyvät räjähdysvaarat. SFS käsikirja 59 on vain esimerkkejä tilaluokituksista (aina on mietittävä paikalliset olosuhteet) 5 Räjähdysvaarallisen tilan tilaluokitus Mikä toiminta tilaluokituksen aiheuttaa Missä räjähdysvaarallinen tila on Mikä on räjähdysvaarallisen tilan tilaluokka ja sen laajuus 6 3

4 Pölyräjähdysvaaralliset tilat Vaaran aiheuttajana on palava pölymäinen aine. Yleensä laitteiden sisällä ja aukkojen ympäristössä Jos puhtaanapidon taso on sellainen, että ei muodostu pölykerrostumia, niin huone ei muuten ole pölyräjähdysvaarallista tila 22 Kuiva hienojakoinen pöly aiheuttaa luokan 22 räjähdysvaarallisen tilan kertymällä pinnoille. 7 Räjähdyksen syntyminen Räjähdys tapahtuu, kun palava aine sekoittuu ilmaan (eli saa riittävästi happea) räjähdysrajojen puitteissa ja pääsee kosketuksiin syttymislähteen kanssa. Happi Räjähdys Syttymislähde Palava aine 8 4

5 Biokaasulaitoksilla on räjähdysvaarallisia alueita. Kemian tehtaiden säiliöalue voi olla räjähdysvaarallista aluetta Pauli Korhonen 10 5

6 Kemikaalivarasto voi olla räjähdysvaarallista aluetta. Laboratorio ei tyypillisesti ole räjähdysvaarallista aluetta vaikka ne aika pelottavilta välillä näyttävätkin. 6

7 Vety, asetyleeni, metaani, ammoniakki ja muut palavat kaasut voivat muodostaa räjähdysvaarallisia ilmaseoksia Pauli Korhonen 13 Kaasupullovarastokaapissa ja sen ulkopuolella on räjähdysvaarallinen alue Pauli Korhonen 14 7

8 Säiliöhuone voi olla räjähdysvaarallista aluetta. Avoimet ja avatut palavien nesteiden astiat aiheuttavat räjähdysvaarallista aluetta ympärilleen Pauli Korhonen 16 8

9 Pölynpoistolaitteen sisäpuolella ja myös avattavan luukun ympärillä on pölyräjähdysvaarallista aluetta. Tiivis purunpoistolaite pitää pölyt sisällään ja huone ei siksi ole pölyräjähdysvaarallista aluetta, mutta laitteiston sisäpuolinen tila on. 9

10 Ladattaessa perinteisiä lyijyakkuja on akun ympärillä 20 cm räjähdysvaarallista aluetta Pauli Korhonen 19 Räjähdyskelpoisen ilmaseoksen sytyttäjiä Kuumat pinnat Liekit, kuumat kaasut, ja kuumat hiukkaset Mekaaniset kipinät Sähkölaitteet Sähköiset harhavirrat Staattinen sähkö Salama Sähkömagneettiset aallot Ionisoiva säteily Ultraääni Puristus ja paineiskut Lämpöä synnyttävät reaktiot Itsesyttyminen 20 10

11 Tyhjät palavien nesteiden astiat ovat pommeja. Ne on säilytettävä turvallisessa paikassa Pauli Korhonen 21 Rikkinäiset laitteet ja irronneet sähkökaapelit aiheuttavat syttymisiä Pauli Korhonen 22 11

12 Normaalit kipinöivät sähkölaitteet aiheuttavat syttymisiä. Huonot tai olemattomat maadoitukset aiheuttavat staattisen sähkön varauksia ja sitä kautta syttymisiä Pauli Korhonen 24 12

13 Mekaanisesti syntyvät kipinät hakattaessa raudasta tai kevytmetalleista tehdyillä työvälineillä voivat aiheuttaa syttymisen Pauli Korhonen 25 Eri tyyppiset kemikaalit voivat reagoida keskenään ja aiheuttaa syttymisen tai muodostaa vaaraa aiheuttavia aineita Pauli Korhonen 26 13

14 Auki teljetyt palo-ovet laajentavat räjähdysvaarallisen alueen viereiseen huoneeseen Pauli Korhonen 27 Pölyä kertyy sähkölaitteiden pinnalle, sähkölaitteet lämpenevät ja voivat sytyttää tulipalon tai räjähdyksen Pauli Korhonen 28 14

15 Vuotavat laitteet tai huonosti korjatut laitteet tekevät huoneista pölyräjähdysvaarallisia tiloja Pauli Korhonen 29 Kannattaisiko välillä vähän siivota ja vaihtaa pölysuodattimet? Pauli Korhonen 30 15

16 Avoimet tai vääränlaiset kaapeliläpiviennit ja huonot tiivisteet tekevät laitteista sytyttäjiä Pauli Korhonen 31 Palavien kaasujen pullot ja väärin toteutettu ilmanvaihto tekevät tai laajentavat räjähdysvaarallisia alueita Pauli Korhonen 32 16

17 1 nestekaasupullo saa olla käytössä ja 1 varastoituna sisätiloissa, mutta ei lähellä sytyttäjiä, kuten sähkölaitteita. Tässä kuvassa on monta asiaa pahasti pielessä Pauli Korhonen 33 Räjähdyksen torjuntakeinoja palavien aineiden korvaaminen muilla aineilla pitoisuuksien rajoittaminen (kohdepoisto tai tuuletus) suljetut prosessilaitteistot, hitsatut putkistot inertointi (esim. typetys) siivous = pölykerrostumien muodostumisen ehkäiseminen pölypitoisuuksien rajoittaminen (pölynpoistojärjestelmä) kipinöimättömät työkalut (ruostumaton teräs, messinki) antistaattiset työjalkineet (ESD tai Antistatic) syttymislähteiden poistaminen maadoitukset (staattisen sähkön varautuminen) ei hankaavia laitteita (staattisen sähkön varautuminen) ei ylimääräisiä esineitä prosessiin (metallin paljastin) itsesyttymisen ehkäiseminen (suljetut metalliastiat räteille) kaasunvalvontajärjestelmät (varastotiloissa trukeissa) prosessinohjaustekniikan käyttö (valvonta ja irtikytkentä) Kaikki hienojakoinen orgaanisen aineen ilmaseos on räjähtävää 34 17

18 Merkintäkilvet kertovat missä räjähdysvaara on 35 Kaasuhaistajat valvovat hiilivetypitoisuutta Pauli Korhonen 36 18

19 Kaasuhaistaja valvoo hiilivetypitoisuutta trukissa. Antistaattiset lattiat ja turvakengät estävät staattisen sähkön varauksen syntymisen Pauli Korhonen 38 19

20 Maadoitukset estävät staattisen sähkön varauksen syntymisen Pauli Korhonen 39 Maadoituspihdit ovat siirrettävien laitteiden tai astioiden maadoitusta varten. Niillä estetään staattisen sähkön varaus Pauli Korhonen 40 20

21 Kohdepoisto ja astioiden maadoitukset parantavat turvallisuutta Pauli Korhonen 41 Paineilmalaitteet ovat turvallisempia, kuin normaalit sähkölaitteet Pauli Korhonen 42 21

22 Tehokas ilmanvaihto poistaa hiilivetyhöyryt ja siksi vetokaappi ei ole räjähdysvaarallista tilaa Pauli Korhonen 43 Kipinöimättömät tai räjähdyssuojatut työvälineet käyttöön, mikäli työskennellään räjähdysvaarallisella alueella Pauli Korhonen 44 22

23 Räjähdyssuojatut henkilösuojaimet ja valaisimet käyttöön, mikäli työskennellään räjähdysvaarallisella alueella. Palavat nesteet, hapot, emäkset ja hapettavat aineet on varastoitava aina erillään Pauli Korhonen 46 23

24 Akut ja paristot on teipattava ennen vaarallisten jätteiden varastoon vientiä, koska ne voivat toimia sytyttäjinä Pauli Korhonen 47 Normaali matkapuhelin voi sytyttää räjähdyskelpoisen ilmaseoksen Pauli Korhonen 48 24

25 Hyvä järjestys parantaa aina turvallisuutta Hyvä järjestys vai huono järjestys Kummankohan huoltomiehen kemikaalit on varastoitu paremmin? 49 Siivous on hyvä ase pölyräjähdysvaaraa vastaan

26 Paineenpurkuseinä on toiminut räjähdyksessä ja vähentänyt vaurioita. Samoin toimivat paineenpurkukanavat ja sammutusjärjestelmät Pauli Korhonen 51 Räjähdysvaarallisten tilojen laitteet ovat aina merkittyjä Pauli Korhonen 52 26

27 Laitevaatimukset räjähdysvaarallisissa tiloissa Luokka 0: Laiteluokka Ex II 1 G tai EPL luokka Ex II Ga Räjähdysryhmä ja syttymisryhmä pahimman vaaraa aiheuttavan aineen mukaisesti. Räjähdyssuojausrakenne Exia, Exma tai 2 toisistaan riippumatonta suojausrakennetta, jotka soveltuvat luokan 1 tilaan. Optista säteilyä käyttävien laitteiden tai tiedonsiirtojärjestelmien suojausrakenne. Luokka 1: Laiteluokka Ex II 2 G tai EPL luokka Ex II Gb Räjähdysryhmä ja syttymisryhmä pahimman vaaraa aiheuttavan aineen mukaisesti. Räjähdyssuojausrakenne Exia, Exma, Exd, Exe, Exib, Exm, Exmb, Exo, Exp, Expx, Expy, Exq tai luonnostaan vaaraton kenttäväylä. Optista säteilyä käyttävien laitteiden tai tiedonsiirtojärjestelmien suojausrakenne. Luokka 2: Laiteluokka Ex II 3 G tai EPL luokka Ex II Gc Räjähdysryhmä ja syttymisryhmä pahimman vaaraa aiheuttavan aineen mukaisesti. Räjähdyssuojausrakenne Exia, Exma, Exd, Exe, Exib, Exm, Exmb, Exo, Exp, Expx, Expy, Exq, Exic, Exmc, Exn, ExnA, ExnR, ExnL, ExnC, Expz, luonnostaan vaaraton kenttäväylä tai kipinöimätön kenttäväylä. Optista säteilyä käyttävien laitteiden tai tiedonsiirtojärjestelmien suojausrakenne. Luokka 20: Laiteluokka Ex II 1 D tai EPL luokka Ex III B Da Korkein sallittu pintalämpötila pahimman vaaraa aiheuttavan aineen mukaisesti. Räjähdyssuojausrakenne ExiD, ExmD tai ExtD Luokka 21: Laiteluokka Ex II 2 D tai EPL luokka Ex III B Db Korkein sallittu pintalämpötila pahimman vaaraa aiheuttavan aineen mukaisesti. Räjähdyssuojausrakenne ExiD, ExmD, ExtD tai ExpD Luokka 22: Laiteluokka Ex II 3 D tai EPL luokka Ex III B Dc Korkein sallittu pintalämpötila pahimman vaaraa aiheuttavan aineen mukaisesti. Räjähdyssuojausrakenne ExiD, ExmD, ExtD tai ExpD 53 Turvallinen työskentely räjähdysvaarallisella alueella Tiedätkö työskenteleväsi Ex-tilassa Suojaimet: antistaattiset turvakengät, muut henkilökohtaiset suojaimet Tiedätkö mitä olet menossa tekemään Onko sinulla työlupa, eli olet sopinut työstä Osaatko tehdä työsi turvallisesti, onko sinulla riittävästi aikaa Onko räjähdysvaaran aiheuttaja poistettu Jos ei ole, niin onko sinulla turvalliset, räjähdysvaaralliseen tilaan soveltuvat työvälineet: kipinöimättömät, ei kuumia pintoja, räjähdyssuojatut, esim. ruostumatonta terästä tai messinkiä Rajaa työalue tulitöiden yhteydessä, varmista, että palo-ovet on kiinni Onko tilassa turvallista työskennellä, onko hyvä järjestys/siisteys Kannettavat pitoisuusmittarit mahdollistavat turvallisen työskentelyn Tiedätkö mitä pitää tehdä kun tulee kaasuhälytys, tai muu hälytys Räjähdyssuojaamattoman matkapuhelimen käyttö kielletty Muista tilapäinen potentiaalintasaus Siivous ja tuuletus kun työt on tehty Ilmoitus, kun työt on valmistuneet ja lukitukset voidaan poistaa

28 Vastuunjako räjähdyssuojaukseen liittyvissä asioissa Tilaluokituksen tekijä määrittelee tilaluokan ja sen laajuuden sekä laitteille asetettavat vaatimukset Hankinnasta vastaava vastaa siitä, että hankintamäärittelyssä ja siihen liittyvässä dokumenttivaatimuksessa on riittävät tiedot laitteen ATEX- vaatimuksista ja toimitukseen liittyvästä laitekohtaisesta dokumentaatiosta (Tilaluokitus mukaan hankintadokumentteihin) Laitetoimittaja vastaa siitä, että laitteelle on tehty kaikki tarvittavat testit ja turvatarkastelut ja että se täyttää vaaditun ATEX- luokan ja toimittaa vaaditut dokumentit. Antaessaan laitteelle CE- merkin, valmistaja vahvistaa myös ATEX- luokan laitteelle Ilmoitettu laitos tarkistaa ATEX- laitteet ja voi säilyttää dokumentit Viranomaiset tarkistavat että räjähdyssuojausasiakirjat on laadittu ja että työpaikka on räjähdyssuojausasiakirjojen mukainen Työnantaja vastaa turvallisesta toiminnasta työpaikalla Jokainen työntekijä vastaa omalta osaltaan turvallisesta toiminnasta työpaikalla, kertoo havaitsemistaan puutteista ja tekee parannusehdotuksia Lisätietoja ATEX asioista Autan mielelläni ATEX asioissa. Voit lähettää kysymyksiä sähköpostitse: tai soittaa