10. Yliopisto-opetus ja -tutkimus S e l v i t y s o s a : Yliopistojen, teknillisten korkeakoulujen, kauppakorkeakoulujen ja taidekorkeakoulujen (jäljempänä yliopistot) kehittäminen perustuu korkeakoululaitoksen kehittämisestä annettuun lakiin (1052/1986) ja valtioneuvoston vahvistamaan koulutuksen ja yliopistoissa harjoitettavan tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan. Korkeakoululaitoksen kehittämisestä annetun lain mukaan yliopistojen toimintamenomomentille osoitettua määrärahaa korotetaan vuosittain vähintään määrällä, mikä vastaa valtion keskustason palkkauksia koskevista sopimusratkaisuista aiheutuvaa palkkausmenojen kasvua. Lisäksi on säädetty, että määrärahaa korotetaan vuonna 2004 vähintään 20 milj. eurolla. Säännös koskee vuosia 2002 2005. Opetusministeriön ja yliopistojen välistä tulosohjausjärjestelmää ja toimintamenorahoituksen muodostumisperusteita on uudistettu vuosille 2004 2006. Yliopistojen budjetoinnissa painotetaan yliopistojen perustehtävien toteuttamista ja mahdollistetaan koulutus-, tutkimus- tai kulttuuripoliittisesti merkittävien valtakunnallisten tehtävien hoitaminen ja toiminnan laadun ja vaikuttavuuden palkitseminen. Opetusministeriö on asettanut yliopistoille vuodelle 2004 seuraavat tavoitteet: Yliopistojen tavoitteena on toiminnallaan vaikuttaa siihen, että suomalaisen yhteiskunnan kulttuurinen, sosiaalinen ja taloudellinen hyvinvointi lisääntyy. Yliopistojen tavoitteena on tutkimuksen, tutkijankoulutuksen, opetuksen ja taiteellisen toiminnan korkea kansainvälinen taso ja laatu. Yliopistot jatkavat kokonaisvaltaisen laatutyön ja sen menetelmien kehittämistä. Yliopistot kehittävät työyhteisöään siten, että niiden kilpailukyky työnantajina paranee ja henkilöstön työkyky ja -tyytyväisyys lisääntyvät. Yliopistot vahvistavat ammattimaisen tutkijanuran edellytyksiä ja kiinnittävät erityistä huomiota tasa-arvon edistämiseen tiedeyhteisössä. Tutkijakouluja kehitetään tärkeimpänä väylänä tohtorintutkintoon, joka on tieteellisten jatkoopintojen ensisijainen tavoite. Tutkijakouluihin rekrytoidaan aktiivisesti ulkomaisia opiskelijoita ja tutkijoita. Tavoitteena on, että vuonna 2006 tutkijakoulujen opiskelijoista 10 prosenttia on ulkomaalaisia. Opiskelijavalintajärjestelmän kehittämistarpeisiin laaditaan yliopistokohtaiset opiskelijavalintojen kehittämisstrategiat tavoitteena opintoihin sijoittumisen nopeuttaminen, valintayksiköiden määrän vähentäminen ja valintamenettelyjen keventäminen. Opetuksen laatua ja opintojen suunnittelu-, ohjaus- ja seurantajärjestelmiä kehitetään niin, että opintojen läpäisy tehostuu ja tutkintojen suorittamisajat lyhenevät erityisesti humanistisella, matemaattis-luonnontieteellisellä ja teknistieteellisellä koulutusalalla. Yliopistot ottavat käyttöön kaikilla aloilla opiskelijoiden kanssa laadittavan henkilökohtaisen opintosuunnitelman vuoteen 2006 mennessä. Yliopistot valmistelevat ja toteuttavat kaksiportaisen tutkintorakenteen toimeenpanon ja opintojen mitoituksen uudistuksen, niin että uuteen rakenteeseen voidaan siirtyä joustavasti syyslukukaudesta 2005 lähtien. Yliopistot ottavat koulutustarjonnan suuntaamisessa huomioon erityisesti kansallisen terveysprojektin, opettajankoulutuksen ja tietoteollisuusalojen muuttuneet tarpeet. Koulutustarjonnan suuntaamisessa hyödynnetään rakenteellisen kehittämisen mahdollisuuksia. Yliopistot tiivistävät ja lisäävät kansainvälistä yhteistyötä ja verkostoitumista siten, että suomalaiset yliopistot ovat kilpailukykyisiä ja aloitteellisia toimijoita ja arvostettuja yhteistyökumppaneita erityisesti Euroopan korkeakoulutusja tutkimusalueella. Yliopistot lisäävät yhteistyötä Venäjän kanssa ja vahvistavat suomalaista Venäjän-asiantuntemusta. Yliopistot lisäävät englanninkielistä opetustarjontaa vahvuusaloillaan ja kiinnittävät erityistä huomiota opetuksen ja opetusmenetelmien laatuun. Opintojen ohjauksessa otetaan ulkomaisten opiskelijoiden erityistarpeet huomioon. Suomen/ruotsin kielen ja suomalaisen kulttuurin opetusta tutkinto-opiskelijoille lisätään. Yliopistot vahvistavat alueiden elinvoimaisuutta verkostoitumalla alueiden keskeisten toimijoiden kanssa. Alueelliset yliopistokeskukset ja muut yliopistojen aluetoiminnot kootaan riittävän laajoiksi kokonaisuuksiksi, niin että niillä on edellytykset saavuttaa toiminnassaan korkea laatu ja vaikuttavuus. Yliopistot kehittävät yhteyksiään elinkeinoelämään Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1
tehostamalla liiketoimintaosaamistaan, innovaatiopalvelujaan sekä tutkimustulosten kaupallista hyödyntämistä. Yliopistojen mahdollisuuksia tukea yrittäjyyttä vahvistetaan. Yliopistojen aikuiskoulutustehtävää selkiytetään. Yliopistot tukevat aikuiskoulutuksellaan työllisyyttä ja koulutuksellisen tasa-arvon toteutumista. Alueellisessa kehittämisessä tuetaan alueiden tarpeita aikuiskoulutuksen eri muodoin. Aikuisten mahdollisuuksia suorittaa yliopistotutkinto edistetään käyttämällä hyödyksi maisteriohjelmia ja avoimen yliopiston tarjontaa. Yliopistot laajentavat toimintansa rahoituspohjaa suoran budjettirahoituksen lisäksi hankkimallaan täydentävällä rahoituksella. Täydentävän rahoituksen tulee tukea yliopistojen perustehtäviä ja niihin liittyviä tavoitteita. Yliopistojen uusien opiskelijoiden määrä pidetään vuoden 2003 tasolla siten, että vuosittain otetaan erillisvalinnat mukaan lukien 22 500 uutta opiskelijaa. Avoimen yliopisto-opetuksen väylän kautta tutkinto-opiskeluun siirtyvien tavoite on vuosittain 1 240 opiskelijaa. Tavoitteena on, että vuosina 2004 2006 yliopistoissa suoritetaan keskimääriin 14 064 ylempää korkeakoulututkintoa ja 1 450 tohtorin tutkintoa. Perustutkintoa suorittavista opiskelee ulkomailla vuosittain yli kolmen kuukauden jakson 5 415 opiskelijaa. Avoimen yliopisto-opetuksen tavoite on vuosittain 20 000 laskennallista kokovuotista opiskelijapaikkaa. Yliopistokohtaiset tutkintotavoitteet keskimäärin: Ylemmät korkeakoulututkinnot Tohtorintutkinnot toteutuma tavoite toteutuma tavoite 2002 2004 2006 2002 2004 2006 Helsingin yliopisto 2 274 2 500 352 396 Jyväskylän yliopisto 1 168 1 285 97 119 Oulun yliopisto 1 164 1 510 105 158 Joensuun yliopisto 636 760 61 68 Kuopion yliopisto 384 445 82 77 Turun yliopisto 1 069 1 250 118 137 Tampereen yliopisto 988 1 041 95 105 Åbo Akademi 512 598 65 63 Vaasan yliopisto 321 400 14 18 Lapin yliopisto 332 395 7 17 Teknillinen korkeakoulu 940 1 150 99 131 Tampereen teknillinen yliopisto 703 880 58 65 Lappeenrannan teknillinen yliopisto 469 570 24 30 Helsingin kauppakorkeakoulu 360 380 17 19 Svenska handelshögskolan 245 250 9 12 Turun kauppakorkeakoulu 187 270 6 13 Sibelius-Akatemia 111 140 8 9 Teatterikorkeakoulu 46 45 3 3 Taideteollinen korkeakoulu 148 165 3 8 Kuvataideakatemia 18 30 1 2 Yhteensä 12 075 14 064 1 224 1 450 Yliopistoilla arvioidaan olevan käytössä EU:n maataloustuotannon tukia noin 336 000 euroa. Yliopistoilla säilytetään oikeus luovuttaa tiloja opiskelijaruokaloille sekä opinala- ja harrastejärjestöille vastikkeetta siitä huolimatta, että Senaatti-kiinteistöt perii yliopistoilta vuokraa näistä tiloista. 21. Yliopistojen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 196 449 000 euroa. Määrärahasta saa käyttää täydennyskoulutuksen hintojen alentamiseen enintään 830 000 euroa yliopistojen omien päätösten mukaisesti. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2
Määrärahaa saa käyttää myös yliopistojen opettajille, tutkijoille ja opiskelijoille myönnettävien tutkimusta ja koulutusta edistävien apurahojen maksamiseen, opiskelijoille opintoihin liittyvän harjoittelun järjestämiseen sekä yliopistojen toimintaan liittyvien kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuista ja rahoitusosuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen. Vuoden 2004 aikana saa tehdä sellaisia yliopistojen tiloja lisääviä vuokrasopimuksia, joista aiheutuu menoja vasta vuoden 2004 jälkeen siten, että nettomenojen lisäys on vuositasolla enintään 4 300 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Tulot maksullisesta palvelutoiminnasta perustuvat opetusministeriön asetukseen yliopistojen eräistä suoritteista perittävistä maksuista (1317/2001) sekä opetusministeriön päätöksiin kirjasto- ja tietopalveluista perittävistä maksuista (82/1993) ja avoimesta korkeakouluopetuksesta korkeakouluis-sa perittävistä maksuista (83/1993). Määrärahan käytön arvioitu jakautuminen: Helsingin yliopisto, mistä 2 613 000 euroa Svenska social- och kommunalhögskolanille ja 11 900 000 euroa kansalliskirjaston valtakunnallisena osuutena 285 331 000 Jyväskylän yliopisto 92 942 000 Oulun yliopisto 122 081 000 Joensuun yliopisto 54 834 000 Kuopion yliopisto 49 813 000 Turun yliopisto 104 519 000 Tampereen yliopisto 79 031 000 Åbo Akademi 45 780 000 Vaasan yliopisto 20 236 000 Lapin yliopisto 27 704 000 Teknillinen korkeakoulu 107 233 000 Tampereen teknillinen yliopisto 59 451 000 Lappeenrannan teknillinen yliopisto 32 293 000 Helsingin kauppakorkeakoulu 22 637 000 Svenska handelshögskolan 12 154 000 Turun kauppakorkeakoulu 13 154 000 Sibelius-Akatemia 22 197 000 Teatterikorkeakoulu 10 066 000 Taideteollinen korkeakoulu 25 821 000 Kuvataideakatemia 5 200 000 Opetusministeriön käytettäväksi 3 972 000 Yhteensä 1 196 449 000 Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 20 000 000 euroa korkeakoululaitoksen kehittämislain perusteella ja 64 000 euroa kahden henkilötyövuoden palkkausmenojen siirtona momentilta 31.24.21. Menojen ja tulojen erittely: Bruttomenot 1 682 089 000 Maksullisen toiminnan erillismenot 191 580 000 Yhteishankkeet 230 000 000 Muut toimintamenot 1 260 509 000 Bruttotulot 485 640 000 Maksullisen toiminnan tulot 228 990 000 liiketaloudellisesti hinnoitellut suoritteet 205 540 000 julkisoikeudelliset suoritteet 23 450 000 Muut tulot 256 650 000 yhteishankkeet 230 000 000 lahjoitukset 24 200 000 sponsoritulot 2 290 000 muut tulot 160 000 Nettomenot 1 196 449 000 Liiketaloudellisen maksullisen toiminnan tunnuslukutaulukko: 2002 2003 2004 toteutuma ennakoitu arvio Maksullisen toiminnan tuotot (t ) 195 860 209 600 205 540 Maksullisen toiminnan erilliskustannukset (t ) 158 490 159 850 159 700 Käyttöjäämä (t ) 37 370 49 750 45 840 % tuotoista 19,1 23,7 22,3 Osuus yhteiskustannuksista (t ) 25 520 41 740 36 810 Ylijäämä (t ) 11 850 8 010 9 030 % tuotoista 6,1 3,8 4,4 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3
Tuotot % kustannuksista 106,4 104,0 104,6 Volyymin muutos % -2,8 7,0-1,9 2004 talousarvio 1 196 449 000 2003 lisätalousarvio 19 370 000 2003 talousarvio 1 122 805 000 2002 tilinpäätös 1 090 201 068 22. Yliopistolaitoksen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 21 272 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää yliopistoja koskevan tutkimus-, arviointi-, selvitys- ja kehittämistoiminnan, näihin liittyvän kansainvälisen yhteistyön sekä työllistymistä edistävän toiminnan ja opettajien kouluttajien täydennyskoulutuksen menojen maksamiseen. Käyttösuunnitelma: 1. Tutkimus-, kehittämis- ja julkaisutoiminta 9 272 000 2. Yliopistojen yhteinen atk-toiminta ja tietoliikenneyhteydet 9 000 000 3. Yliopistojen aikuiskoulutuksen kehittäminen 3 000 000 Yhteensä 21 272 000 Määrärahaa saa käyttää yliopistojen käyttöön tarkoitetun oppimateriaalin kustannustoiminnan sekä opetuksen ja tutkimuksen toimintaedellytysten turvaamiseksi tarvittavien menojen ja avustusten maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää enintään 207 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin. Yliopistojen aikuiskoulutuksen kehittämiseen tarkoitettua määrärahaa voidaan käyttää pitkäkestoisen täydennyskoulutuksen tuotekehitystyöstä aiheutuviin kustannuksiin yliopistojen esittämillä alueilla osana niiden yhteiskunnallista tehtävää. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 3 196 000 euroa yliopistojen alueellisen kehittämisen menoina sekä 440 000 euroa yliopistojen hakija- ja opinto-oikeusjärjestelmän palkkaus-, ylläpito- ja kehittämismenojen siirtona momentille 29.07.21. 2004 talousarvio 21 272 000 2003 lisätalousarvio 203 000 2003 talousarvio 24 473 000 2002 tilinpäätös 22 843 000 23. Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 7 835 000 euroa. Määrärahasta käytetään 2 802 000 euroa opiskelija-, harjoittelija-, nuoriso- ja asiantuntijavaihtoon myönnettäviin stipendeihin, apurahoihin ja avustuksiin, 1 681 000 euroa ulkomaisissa yliopistoissa palvelevien suomalaisten ulkomaanlehtoreiden ja vierailevien professorien sekä muiden ulkomailla toimivien opetushallintoviranomaisten, yhteensä enintään 47 henkilöä, palkkoja varten soveltuvin osin ulkomailla työskentelevien Suomen kielen ja kulttuurin yliopistonopettajien ohjesäännön mukaisesti ja ulkomailla tapahtuvan suomen kielen ja kulttuurin opetuksen järjestämiseen. Määrärahasta saa käyttää enintään 144 000 euroa maksullisen palvelutoiminnan tukemiseen. S e l v i t y s o s a : Menojen ja tulojen erittely: Bruttomenot 9 095 000 Maksullisen toiminnan erillismenot 544 000 Muut toimintamenot 3 208 000 Yhteishankkeet 860 000 Apurahat ja avustukset 2 802 000 Suomen kielen ja kulttuurin opetus ulkomailla 1 681 000 Bruttotulot 1 260 000 Maksullisen toiminnan tulot, muut suoritteet 400 000 Muut tulot, yhteishankkeet 860 000 Nettomenot 7 835 000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4
Opetusministeriö on talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä asettanut alustavasti kansainvälisen henkilövaihdon keskukselle vuodelle 2004 seuraavat tulos- ja palvelutavoitteet: Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen CIMOn tavoitteena on edistää kansainvälistä vuorovaikutusta koulutuksessa ja työelämässä sekä kulttuuri- ja nuorisotoiminnan alueella. CIMO koordinoi ja toteuttaa stipendi- ja henkilövaihto-ohjelmia ja vastaa useiden Euroopan unionin koulutus-, kulttuuri- ja nuoriso-ohjelmien kansallisesta toimeenpanosta. CIMO järjestää ja kehittää toimialansa neuvonta- ja tietopalvelua sekä koulutusta ja markkinoi suomalaista koulutusta ulkomaalaisille. Ulkomaisten yliopistojen Suomen kielen ja kulttuurin opintojen neuvottelukunta tukee Suomen kielen ja kulttuurin opetusta ulkomaisissa yliopistoissa sekä järjestää ulkomaisille yliopisto-opiskelijoille suomen kielen kursseja Suomessa. CIMO tukee suomalaisia oppilaitoksia uusien mahdollisuuksien hyödyntämisessä EU:n koulutus- ja nuorisoohjelmien avautuessa eräille Keski- ja Itä-Euroopan maille. Yhteyksiä yritystoimintaan kehitetään henkilövaihdon keinoin sekä syvennetään erityisesti kansainvälisen harjoittelun suhteita oppilaitoksiin. Uuden tietotekniikan hyväksikäyttöä lisätään edelleen tiedotuksessa, neuvonnassa ja koulutuksessa. Erityistä huomiota kiinnitetään yhteistyön kehittämiseen CIMOn uusien sidosryhmien, mm. yleissivistävän koulutuksen ja aikuiskoulutusorganisaatioiden sekä kulttuurin alan toimijoiden kanssa. Sokrates-ohjelmaan osallistumisen tavoitteena on 8 400 henkilöä, joista Suomesta lähteviä on 4 200 ja Suomeen saapuvia 4 200. Euroopan unionin nuoriso-ohjelman osallistumistavoite on 4 500, joista suomalaisten osuus on 2 950 ja ulkomaalaisten 1 550. Tavoitteena on 2 000 toteutunutta kansainvälistä harjoittelijavaihtoa, mukaan lukien CIMOn tukemien opiskelijajärjestöjen organisoima harjoittelijavaihto. Kahdenvälisen ja monenkeskisen yhteistyön henkilövaihdon tavoite 1 200. Tavoitteena on tarjota 250 ulkomaiselle Suomen kielen ja kulttuurin opiskelijalle kesäkurssipaikka sekä tukea 40 yliopistonopettajan opetustoimintaa ulkomaisissa yliopistoissa. 2004 talousarvio 7 835 000 2003 lisätalousarvio 81 000 2003 talousarvio 7 650 000 2002 tilinpäätös 7 703 000 24. Harjoittelukoulujen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 70 556 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös oppilasavustuksista aiheutuvien menojen sekä maksullisen kouluruokailun tarjoamisesta henkilökunnalle ja opetusharjoittelijoille aiheutuvien menojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Opetusministeriö on asettanut harjoittelukouluille osana yliopistolaitosta seuraavat tulostavoitteet: Harjoittelukoulujen tavoitteena on opettajankoulutusta palvelevan toiminnan korkea taso ja läheinen vuorovaikutus yliopiston kanssa. Harjoittelukoulut huolehtivat opetussuunnitelmatyön ja opetuksen laadusta sekä kehittävät monipuolista opetusharjoittelua ja opetusteknologian käyttöä. Harjoittelukouluissa on vuonna 2004 keskimäärin 8 250 oppilasta, joista peruskouluasteella 6 000 ja lukiossa 2 250 oppilasta. Harjoittelukouluissa järjestetään noin 3 400 opettajaksi opiskelevan opetusharjoittelu. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 150 000 euroa maahanmuuttajien opetuksesta aiheutuvina menoina. Menojen ja tulojen erittely: Bruttomenot 71 301 000 Maksullisen toiminnan erillismenot 341 000 Yhteishankkeet 274 000 Muut toimintamenot 70 686 000 Bruttotulot 745 000 Maksullisen toiminnan tulot, muut suoritteet 445 000 Yhteishankkeiden tulot 274 000 Muut tulot 26 000 Nettomenot 70 556 000 Kuntien osuus harjoittelukouluissa annettavan opetuksen kustannuksiin, 15 530 000 euroa, on otettu huomioon momentin 29.40.30 mitoituksessa. 2004 talousarvio 70 556 000 2003 lisätalousarvio 1 640 000 2003 talousarvio 67 262 000 2002 tilinpäätös 67 144 000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5
(88.) Osakkeiden hankinta (siirtomääräraha 3 v) S e l v i t y s o s a : Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta. 2003 talousarvio 168 000 2002 tilinpäätös 336 000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6