ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMAN 2007 2013 SEURANTAKOMITEAN KOKOUS 1/2012

ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMAN 2007 2013 SEURANTAKOMITEAN KOKOUS 1/2012 PÖYTÄKIRJA Aika 7. 8.6.2012 7.6. klo 12 16.20, 8.6. klo 9 11.30, Paikka Läsnä Spa Hotel Rantasipi Tropiclandia, Lemmenpolku 3, 65170 Vaasa Kaisa-Leena Lintilä, työ- ja elinkeinoministeriö, kokouksen puheenjohtaja Henna Antila, opetus- ja kulttuuriministeriö, 7.6.2012 Kari Alanko, työ- ja elinkeinoministeriö Jukka Alasentie, Pirkanmaan liitto Heikki Juurinen, Satakuntaliitto Bo Linde, SLC Peer Haataja, EK, 7.6.2012 Juha Häkkinen, Pohjanmaan liitto * Elina Hykkönen, Pirkanmaan liitto Hilkka Laine, Keski-Suomen liitto Rauno Lämsä, valtionvarainministeriö * Esa Mikkonen, Keski-Suomen ELY-keskus * Annukka Mäkinen, Suomen kuntaliitto Pirjo Peräaho, Keski-Suomen liitto Varpu Rajaniemi, Pohjanmaan liitto * Heli Rintala, Etelä-Pohjanmaan liitto Heikki Rinta-Rahko, Suomen Yrittäjät ry Jukka Ristaniemi, työ- ja elinkeinoministeriö Kaj Suomela, Pohjanmaan ELY-keskus, 8.6.2012 Timo Urpala, Etelä-Pohjanmaan liitto Mauri Yltiö, ympäristöministeriö Anders Östergård, LVM/Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, 7.6.2012 Huom. srk:n jäsenet aakkostettuna ja/tai valtakirjalla osallistuneet on merkitty * tähdellä Muut läsnäolijat: Harri Ahlgren, työ- ja elinkeinoministeriö Marc Botman, Euroopan komissio (DG Regio) Pekka Jounila, Euroopan komissio (DG Regio) Johanna Latvala, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Niklas Ulfvens, Pohjanmaan liitto Kimmo Viljamaa, Ramboll Management Consulting Oy, 7.6.2012 Erkki Välttilä, Veraventura Oy, 7.6.2012 Kokouksen sihteeri: Seppo Haukka LS, Keski-Suomen liitto. 1

KOKOUKSEN ESITYSLISTA Aluekehitysjohtaja Varpu Rajaniemi, Pohjanmaan liitto, toivotti seurantakomitean edustajat tervetulleiksi Pohjanmaalle: Hän kertoi maakunnastaan, sen taloustilanteesta ja kehitysnäkymistä. Liite 1 Avaus; Liiton diasarja 2012 English.pdf 1. Kokouksen avaus Seurantakomitean puheenjohtaja aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä (työ- ja elinkeinoministeriö) avasi kokouksen ja kertoi rakennerahastojen ajankohtaisista asioista ja tilanteesta. Muihin EU-maihin nähden Suomen ohjelmat etenevät hyvin ja EAKR-ohjelmamme ovat välimaksuja kehykseen verrattuna kolmantena. N+2 tilanne on tämän vuoden hyvä, mutta Länsi- Suomen EAKR ja Manner-Suomen ESR-ohjelma eivät ole pystyneet korvaamaan valtion vastinrahoituksen leikkauksia kunta+muulla julkisella rahoituksella. Ennakkobudjetointia ei ole pystytty hyödyntämään budjetointivuosittain, vaan kehys on siirtynyt eteenpäin, mutta se paikkaa nyt ohjelmakauden lopussa supistuvia kehyskiintiöitä. Indikaattoreita tavoitteisiin suhteutettaessa Länsi-Suomi ei ole päässyt varsinkaan kunnianhimoisiin työpaikkatavoitteisiinsa, mutta etenee rahoituskehykseensä nähden normaalitahtiin, kuten myös horisontaalisiin indikaattoritavoitteisiinsa nähden. Lissabonin strategian suhteen Suomen ohjelmat ylittävät EU:n tavoitteet, mutta Länsi-Suomen ohjelmaa lukuun ottamatta EAKR-ohjelmat ovat omista tavoitteistaan jäljessä. Flat rate on otettu käyttöön jo kaikissa ohjelmissa, mutta lump sum hankkeita on vasta jokunen. Komission vuosikokouksessa esittämään palautteeseen suhtaudutaan vakavasti ja korjauksia tehdään nyt ja tulevaan ohjelmakauteen liittyen. Loppukauden haasteita ovat vastinrahoituksen riittävyys, vähenevät htv-resurssit sekä sulkemiseen ja uuteen ohjelmakauteen valmistautuminen samalla kun huolehditaan loppukauden resurssien tehokkaasta hyödyntämisestä. Liite 2 1; KLL LS EAKR sk kevät 2012.pdf Komission edustajan puheenvuoron käytti yksikönpäällikkö Marc Botman, joka on kiertänyt seurantakomiteoita tavoitteenaan tutustua eri alueisiin ja niiden seurantakomiteoihin. Seurantakomiteat ovat tärkeitä ohjelmien ja niiden laadun kannalta, ja koska silloin paikalla ovat kaikki ohjelmien toimijatahot. Lähiaikoina EU-valtiot laativat strategiset raporttinsa (ed. v. 2009, eri kuin vuosiraportti), jolla kootaan ohjelmien vaikutustietoja ja niiden summary toimii keskeisenä tietolähteenä eri osapuolille EU:ssa. Ongelmana on miten eri indikaattoreita tulkitaan eri puolilla, mutta se on kuitenkin ainoa käytettävissä oleva keino. Komission puolelta toivotaan maksatuspyyntöjen toimittamista mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ruuhkien välttämiseksi. Komissiolle on tulossa uusi tietojärjestelmä, joka parantaa komissiolle toimitettavan tiedon laatua. Tämän lisäksi komissiolla on pääsy kansallisiin järjestelmiin, mutta se tuo mukanaan tietoaineistojen epäyhtenäisyyden. 2. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus sekä osallistujien toteaminen - Valtioneuvosto asetti 12.4.2007 EU:n rakennerahastojen ohjelmakauden 2007-2013 alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen Länsi-Suomen EAKRtoimenpideohjelman seurantakomitean - Seurantakomitean työskentelyssä tarvittavien asiakirjojen on pääsääntöisesti oltava käytettävissä vähintään kaksi viikkoa ennen kokousta 2

- Kokouskutsu, esityslista ja liitemateriaali on lähetetty 23.5.2012 Päätösesitys: Todetaan seurantakomitean kokouksen osallistujat. Todetaan seurantakomitean kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Länsi-Suomen seurantakomiteoiden kokousten jäsenet todettiin nimenhuudolla ja kokoukseen osallistuneet varmistettiin kiertävällä nimilistalla. Todettiin kokousaineistojen toimitusajat. Päätös: Todettiin seurantakomitean kokouksen osallistujat. Todettiin seurantakomitean kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. 3. Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen Päätösesitys: Hyväksytään esityslista kokouksen työjärjestykseksi. Päätös: Hyväksyttiin esityslista kokouksen työjärjestykseksi. Liite 3 3; Esityslista LS 07-08062012.pdf 4. Edellisen kokouksen pöytäkirjan hyväksyminen Päätösesitys: Hyväksytään edellisen 22.11.2011 Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen seurantakomitean yhteiskokouksen pöytäkirja. Päätös: Hyväksyttiin Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen seurantakomitean 22.11.2011 yhteiskokouksen pöytäkirja. Liite 4 4 (esityslistan liite 1 Poytakirja_ES+LS_2011_11_22.pdf) 5. Seurantakomitean ja sen sihteeristön jäsenmuutokset Rakennerahastolain (1401/2006) 25 :n mukaan valtioneuvosto asettaa kullekin toimenpideohjelmalle seurantakomitean ja nimittää sen jäsenet seurantakomiteaa asetettaessa. Työ- ja elinkeinoministeriö päättää vaihdoksista komitean kokoonpanossa. Valtioneuvosto on 12.4.2007 sisäasiainministeriön esittelystä asettanut Länsi-Suomen EAKRtoimenpideohjelman seurantakomitean ja työ- ja elinkeinoministeriö on päättänyt 18.4.2012 seuraavista muutoksista seurantakomitean kokoonpanossa: Nykyinen jäsen neuvotteleva virkamies Juha Majanen valtiovarainministeriö ylitarkastaja Minna Perähuhta ympäristöministeriö aluejohtaja Uusi jäsen lainsäädäntöneuvos Rauno Lämsä valtiovarainministeriö suunnittelija Mauri Yltiö ympäristöministeriö aluejohtaja 3

Teuvo Pernu SAK maakunta-asiamies Antti Iso-Koivisto Suomen kuntaliitto alue- ja elinkeinopol. asiantuntija Ari Heikkinen STTK Ahti Ruoppila SAK maakunta-asiamies Ulla Karvo Suomen kuntaliitto alue- ja elinkeinopol. asiantuntija Mari Kokko STTK Lisäksi esitetään muutosta seurantakomitean sihteeristön kokoonpanoon Nykyinen jäsen aluekehitysasiantuntija Viveka Lanne Satakuntaliitto Uusi jäsen aluekehitysjohtaja Heikki Juurinen Satakuntaliitto Päätösesitys: Todetaan muutokset seurantakomitean kokoonpanossa. Länsi-Suomen EAKRohjelman seurantakomitea hyväksyy seurantakomitean sihteeristön jäsenmuutoksen esityksen mukaisesti. Työ- ja elinkeinoministeriö on, esityslistan lähettämisen jälkeen 28.5.2012, tehnyt lisäksi seuraavan muutoksen Länsi-Suomen EAKR-seurantakomitean kokoonpanoon: Nykyinen jäsen Anneli Manninen NYTKIS ry. Uusi jäsen Laura Huhtasaari NYTKIS ry. Päätös: Todettiin Länsi-Suomen EAKR seurantakomitean kokoonpanossa tapahtuneet muutokset. Länsi-Suomen EAKR seurantakomitea hyväksyi seurantakomitean sihteeristön jäsenmuutoksen ja jäsenet. Liite 5 5; Länsi-Suomen EAKR-seurantakomitea.pdf ja liite 6 5; Sk-sihteeristö.pdf eli esityslistan liitteet 2 ja 3 6. Alueellisen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen Länsi-Suomen EAKRtoimenpideohjelman tilannekatsaus Ohjelmapäällikkö Seppo Haukka käy läpi Länsi-Suomen EAKR-toimenpideohjelman ja toimintalinjojen etenemistä. Kuullaan myös mahdolliset hallintoviranomaisen ja maakuntien täydentävät selostukset. Päätösesitys: Merkitään esitykset ja käyty keskustelu tiedoksi. Ohjelmapäällikkö Seppo Haukka esitti Länsi-Suomen EAKR-toimenpideohjelman tilannekatsauksen. Ohjelma etenee suunnitellusti. Sidottu on 66,4 % ohjelmakauden julkisesta kokonaiskehyksestä ja 81,8 % irrotetusta EU+valtio kehyksestä. Loppu 18,2 % EU+valtio myöntövaltuudesta on siirtynyt ohjelman loppuvuosille paikkaamaan supistuneita kehyksiä. Huolta aiheuttaa kansallisen vastinrahoituksen riittävyys valtion vastinrahoituksen leikkausten jälkeen. 4

Yritysrahoituksen osalta Keski-Suomen TL 1:n osuus on suunnitellusti korostuneen suuri ja tämä riskinotto heijastuu myös kuntarahatilanteeseen. Yritysten kehittämisavustukset ovat olleet 85 % TL 1:n yritysrahoituksesta ja Finnvera 10 %:llaan kattaa pääosan lopusta. TL 2:sta pääosa 64 % yritysrahoituksesta käytetään Tekes-rahoitukseen ja 29 % yritysten toimintaympäristön kehittämisavustuksiin. Kokonaisuutena EAKR-ohjelmaa voidaan pitää kaupunkiohjelmana, jonka rahoituksesta pääosa 56,9 % on kohdistettu kaupunkialueille. Toimialoista suurin tukiosuus 31,9 % on kohdistettu metallituotteiden, koneiden ja laitteiden valmistukseen, 12,1 % sahatavara- ja puutuotteiden sekä huonekalujen valmistukseen ja 7,8 % kumi- ja muovituotteiden valmistukseen. Lissabonin prosentti on 82,0 %, mikä ylittää jopa tavoitetason 81,1 %. Indikaattoritavoitteesta ollaan jäljessä erityisesti työpaikkojen osalta. Nämä ylimitoitettiin suunnitteluvaiheessa ja ilman Finnveran tulosten virallistamistakin jäänevät tässä suhdannetilanteessa saavuttamatta. Seppo Haukan esittelykalvot ovat liitteenä 7 6; L-S EAKR Katsaus K2012.pdf. Tämän jälkeen maakuntien edustajat kertoivat maakuntansa ohjelma-, työllisyys- ja taloustilanteesta: Keski-Suomi / Pirjo Peräaho: Vuonna 2008 alkanut taantuma vaikuttaa edelleen aluetalouteen; viennin pudotusta ei ole saatu vielä korvattua. Maailmantalouden hidas toipuminen ja teollisuuden rakennemuutos leikkaavat työpaikkoja ja pitkittävät uusien työpaikkojen syntyä. Myös julkinen sektori supistaa toimintaansa mm. Keuruun ja Jämsän Hallin varuskunnat lakkautetaan (-500 tp). Yritykset kuitenkin uskovat tulevaisuuteen ja investoivat. Heikoin tilanne on Saarijärven-Viitasaaren seudulla. MYR:ssä on keskusteltu Saarijärven-Viitasaaren seudun rahoituskiintiön avaamisesta yrityshankkeissa. Länsi-Suomen kuntarahoituksesta kolmannes on Keski-Suomen vastuulla. Valtionrahan leikkaamisen jälkeen kasvaneen kuntarahoitusvaatimuksen täyttäminen näyttää mahdottomalta. Julkinen rahoitus koostuu yliopiston, ammattikorkeakoulun, VTT:n ja kehittämisyhtiöiden osuuksista. Peruskuntien rahoitus supistuu. Jämsässä ja Keuruulla on tsempattu: seutujen yrityksissä vallitsee hyvä henki. Käynnistymässä on sekä yrityskohtaisia että yritysten yhteisiä kehittämishankkeita. Pirkanmaa /Jukka Alasentie: Vuonna 2008 laman myötä työllisen työvoiman määrä supistui nopeasti, mutta nopeilla korjaustoimilla tilanne on korjaantunut ja parantunut nopeimmin koko maassa. Pienet yritykset investoivat mutta pk-yritykset ovat varovaisempia. Pari isoa yrityshankettakin on vireillä. Nokian kriisin jäljiltä on perustettu uusia yrityksiä, koulutettu väkeä tai väki on siirtynyt muihin yrityksiin, mutta miten nyt toisella kierroksella onnistutaan sopeuttamisessa? Itse ohjelmatyön strategisuus on lisääntynyt; klusterit, isot kokonaisuudet jne. Yliopiston rooli on kasvanut, tavoitteena maailmanluokkaan siirtyminen. Nykyisen ohjelman tavoiteindikaattorit arvioitiin ylioptimistisesti, toisaalta nykyisessä ohjelmissa ei saa tehdä aikaisempia tulostoimenpiteitä ja nyt tehdään paljon toimenpiteitä, jotka ovat huonoja yrityksille, mutta hyviä elinkeinoelämälle. Tulevan kauden mittareita on harkittava tarkkaan. Kuntarahatavoitteiden saavuttaminen on epävarmaa. Etelä-Pohjanmaa / Heli Rintala: Taloudessa varovaista myönteisyyttä, mutta yritykset ovat vielä varovaisia. Työllisyys on kohtuullisen hyvä. Elinkeinojen kehittämisessä paino t&k hankkeissa, mutta kansainvälistymiseen tarvitaan lisäpanostusta. Alueen kärkiklusteri elintarviketeollisuus ei ole niin suhdanneherkkää; esimerkiksi maidontuotannossa raaka-aineen saatavuus haittaa. Metalliteollisuutta painavat suhdanteet, tosin yrityskohtaisesti vaihtelevasti. Huonekaluteollisuudessa yrittäjien / tekijöiden ikärakenne ja halpatuonti ovat haasteina; kehittämisessä lisää painoa life styleen. Ohjelmatyössä (haasteellisuus rajauksen myötä) tutkimus- 5

ja oppimisympäristöhankkeiden yritysvetoisuus on parantunut ja piristänyt ohjelmatyötä. TL 1:ssä on eniten sitomatonta rahaa ja hankkeita kaivataan; joitain suurempia vireillä. Rahoituskehyksen muutostarvetta tutkitaan. Kuntarahatilanne on hallinnassa. Kauhavan lentosotakoulun menetys on ollut kova isku alueelle ja myös amk-aloituspaikkojen leikkaus on menetys. Oppimisympäristöjen kehittämishankkeet ovat keskittyneet elintarvike- ja metalliteollisuuteen mm. alumiinialan koulutuskeskus (3. suurin Suomessa). Nämä ovat tuoneet hyvin kuntarahaa ohjelmiin. Pohjanmaa / Varpu Rajaniemi: TL 1:n sidonta-aste huolettaa, ELYssä täytyy tehdä kansallisen rahan priorisointia. Liiton rahaa on jäljellä enää vähän, miten saadaan parhaiten tuottamaan? Pohjanmaalla TL 4:llä on parannettu myös yhteisöllisyyttä ja edistetty maahanmuuttoa. Työllisyystilanne on hyvä; kahdeksassa kunnassa työttömyysaste on alle 4 %. Pohjanmaalle on tärkeää saada ihmiset pysymään tai muuttamaan maakuntaan. Alueen yritykset ovat investoinneissaan hyvin varovaisia, koska ne ovat pääosin pk- ja alihankintayrityksiä. Kuntarahatilanne on toistaiseksi ollut hyvä, mutta nyt vaikuttaa talouden ohella taustalla myös kuntauudistus. Yhteistyö alueella toimii hyvin. Tulevan kauden indikaattoreita on syytä miettiä. Nykytilanteessa maakunnat tarvitsevat rakennerahastorahaa kehittämiseensä. Flat rate ja lump sum ovat tervetulleita yksinkertaistamistoimia; flat rate jo vakiintunut ja jo yksi lump sum hankekin. Ohjelma siis etenee hyvin ja rahatkin on lähes käytetty. Satakunta / Heikki Juurinen: Ei ole tapahtunut takaiskuja työllisyydessä, yritysten liikevaihdot palautuneet normaaleiksi ja samoin työpaikat. Vienti on vetänyt paremmin kuin keskimäärin, ainoa miinus on puunjalostusteollisuuden huono tilanne. Euroopan tilanteesta johtuen on varovainen ilmapiiri. Liiton EU-rahat on lähes sidottu ja varattu, mutta ELYn rahaa siirtyi tälle vuodelle, jolloin rahoituksen kysyntä on selvästi parantunut (pari hyvää kehittämishanketta vireillä). Tekes-rahoitus etenee hyvin. Kuntaraha saadaan kerrytettyä. Meriklusterin näkymät ovat nyt hyvät, jopa työvoimapulaa. Käydyssä keskustelussa kysyttiin tai todettiin, että - ohjelmatyö on samalla maakuntien sisäistä aluepolitiikkaa. - Hallintoa supistetaan tukien ohjaamiseksi entistä tehokkaammin yritystoiminnan tueksi. Etelä-Pohjanmaalla alumiinikeskus on hyvä esimerkki alueiden monipuolisesta kehittämisestä. - Alle 10 henkilön yrityksiä on paljon, mutta kasvuhakuisia pk-yrityksiä puolestaan liian vähän ja ne ovat jo nyt tiiviisti mukana kehittämistyössä. - Jos TL 1 etenee heikommin, miten maaseutuohjelman pienten yritysten rahoitus käy kaupaksi? - Varovaisuus on ymmärrettävää Euron nykytilanteessa, mutta toivottavaa on, että kuntarahavaikeudet voitetaan ohjelmakauden kuluessa. Moitittiin myös valtiovallan vastinrahaleikkauksia tilanteessa, jolloin kuntasektoria ravistellaan talouden lisäksi rakenteiden kautta. Vuoden 2013 TA-esityksessä ei kuitenkaan varattu puuttuvia valtion vastinrahoja. - Ohjelman strategisuus on lisääntynyt. Vaarantaako vastinrahan puute ohjelman täysimääräisen toteutumisen tai muuttaako se ohjelman sisältöä? On olemassa ristiriita TL 1 painottamisen ja kuntarahan kerryttämisen välillä. Päätös: Merkittiin tiedoksi Länsi-Suomen EAKR-ohjelman tilannekatsaus, maakuntien esitykset ja käyty keskustelu. Seppo Haukan esittelykalvot liitteenä 7 6; L-S EAKR Katsaus K2012.pdf 7. Pääomasijoitusrahastotoiminta EAKR-toimenpideohjelmissa 6

Erkki Välttilä Finnvera Oyj:stä esittelee EAKR-rahoitteista pääomasijoitustoimintaa. Päätösesitys: Seurantakomitea merkitsee tiedoksi sijoituspäällikkö Erkki Välttilän esityksen ja käy keskustelun aiheesta. Sijoituspäällikkö Erkki Välttilä Veraventure Oy:stä esitteli pääomarahastotoimintaa ja sen käynnistymistä. Hallintarakenne on hieman monimutkainen eli varat 7,529 m on myönnetty Finnvera Oyj:lle, joka on sijoittanut varat edelleen tytäryhtiöönsä Aloitusrahasto Vera Oy:öön. Finnvera Oyj toimii välittävänä toimielimenä, mutta tuensaajana ja pääomasijoittajana toimii Aloitusrahasto Vera Oy, jonne on perustettu ohjelma-alueittaiset (4 kpl) seurantayksiköt. Finnvera Oy:n tytäryhtiö Veraventure Oy, jossa henkilökunta (18 henk. Helsinki, Tampere, Oulu ja Kuopiossa, tukeudutaan Finnveran Oyj:n aluekonttoriverkostoon), hallinnoi Aloitusrahasto Vera Oy:tä. Sijoitusten kohteena ovat pienet, alkavat, kasvuhakuiset ja kansainvälistyvät yritykset, joilla on aidosti innovatiivinen tuote tai palvelu. Valittaessa arvioidaan teknologiaa ja/tai palvelukonseptia ja niiden hyödyntämistä ja lisäksi tuotteella tai palvelulla oltava kansainvälistä markkinapotentiaalia. Luonnollisesti yksi avaintekijöistä on uskottava yrittäjätiimi ja valmius sen täydentämiseen sekä realistinen ja uskottava liiketoimintasuunnitelma. Sijoitukset (tavoite 18 kpl) tehdään osakesijoituksina, mutta myös irtaantumismahdollisuus oltava hahmotettavissa. EAKR-sijoituksissa seurataan työllisyyttä, T&K työpaikkojen syntymistä sekä naisyrittäjyyttä. Länsi-Suomeen on tehty viisi sijoitusta (1,1 m, 3 kpl Pirkanmaalle ja 1 kpl Satakuntaan) ja 2 kpl on läpäissyt 1. käsittelyn (0,7 m, 1 kpl Pirkanmaalle ja 1 kpl Satakuntaan). Lisäksi 6.7.2012 hallituksessa on esillä jatkosijoitus Pirkanmaalle (yksi aikaisemmista sijoituspäätöksistä ei toteudukaan). Valmistelussa on kaksi hanketta sekä Satakuntaan että Etelä- Pohjanmaalle. L-S pääomarahaston varat saadaan sijoitettua tavoiteaikataulussa vuoden 2015 loppuun mennessä. Finnveran omien tilaisuuksien ja markkinoinnin ohella alueiden tulee tiedottaa rahoitusmahdollisuuksista toimijoilleen. Palautteessa sijoituksilta toivottiin enemmän riskinottoa, koska kysymyksessä on kuitenkin alueiden kehittäminen. Todettiin, että hakijoiden taholta pelätään jopa päätösvallan siirtymistä sijoituksen myötä. Päätökset ja sijoitusten toimialat ovat julkista tietoa, joka on haettavissa EURAsta. Eri rahastot ovat pääomamarkkinoilla yritysten eri kehitysvaiheen rahoittajina ja ne ovat keskittyneet yleensä siirtyneet myöhempiin rahoitusvaiheisiin; pääoman muutosvaiheisiin (ei niin riskipitoisia), isoihin kohteisiin. Alkavan vaiheen sijoittajia on vähän, joten tämä po-rahasto on aito pääoman lisälähde. Tuen saajat ovat EU-säännösten mukaisesti tiedotus- ja raportointivelvollisia. Tulevalla kaudella tarve Suomessa on Erkki Välttilän mukaan n. 20 m per vuosi. Päätös: Merkittiin esittely ja palautekeskustelu tiedoksi. Liite 8 7; EAKR LS sk 06_2012 POrahasto.pdf 8. EAKR-ohjelmien ja temaattisten osien arviointi (Sähköiset liitteet 4, 5 ja 6) EAKR-arviointiteemojen tuloksia esittelee Kimmo Viljamaa Ramboll Management Consulting Oy:stä. 7

Valtakunnallinen EAKR-toimenpideohjelmien arviointi on jaettu seuraaviin teemoihin: 1. EAKR-toimenpideohjelmien hallintojärjestelmän toimivuus 2. EAKR-rahoituksen vaikutus alueiden yritystoiminnan uudistumiseen, verkottumiseen ja kansainvälisen kilpailukyvyn parantamiseen 3. EAKR-rahoituksen merkitys alueellisten osaamisympäristöjen kehittämisessä sekä osaamista, innovaatiotoimintaa ja verkottumista mittaavien indikaattoreiden kehittäminen Päätösesitys: Seurantakomitea merkitsee arvioitsijan esitykset tiedoksi ja käy niiden pohjalta keskustelua. Kimmo Viljamaa Ramboll Management Consulting Oy:stä esitteli ohjelmien teema-arviointien 1-3 tuloksia. Hallintojärjestelmästä Kimmo Viljamaa totesi mm. että hankkeiden runsaat perumiset johtuvat Suomen konsultatiivisesta neuvontatavasta. Viranomaisilta ennen virallisen hakemuksen jättöä saatu tuki koettiin kyselyssä erityisen hyödylliseksi ja myös käsittelyaikojen vaihtelua ei koettu ongelmaksi. Tietojärjestelmä on raskas, mutta toimiva ja toimijat ovat ottaneet sen positiivisesti vastaan. Etuna silla on tiedon syöttämisen kertaluonteisuus. Ohjeistus ja tukikelpoisuustulkinta eivät ole aina yhtenevää ja maksatuksen takia hankkeiden talousihmiset on syytä ohjeistaa alusta pitäen. Suuraluekohtaiset ohjeet ja oppaat parantaisivat hanketyötä myös tulevalla ohjelmakaudella. Normaaliin talousseurantaan verrattuna EU-rahoituksen hallinnointi ja seuranta on jonkin verran työläämpää ja on arvioitu, että ohjelmatyön laskennallinen taakka on 8-10 % (9 11 m ), joka ei vielä sisällä MYR:jä, sihteeristöjä ym. Voitaisiinko liitteiden määrää vähentää ja yksinkertaistaa niitä, tietojärjestelmää kehittää projektien suunnittelua palvelevammaksi, väliraportointia ja maksatusta yksinkertaistaa jne. Hallintoviranomaisten säästöpaineet kohdistuvat välittävien toimielimien määrän vähentämiseen, jota tosin supistettiin jo ALKU-uudistuksen yhteydessä. Kehittämissuosituksena esitetään sähköisen allekirjoituksen käyttöönottoa, yhteishankkeissa päätoteuttajan allekirjoituksen tulisi riittää, tarvitaanko viralliset allekirjoitukset kaikkiin lomakkeisiin, ohjeistusta parannettava (ohjeet ja ohjaavat toimet), muutosloki rahoittajille, lomakkeen järjestys (ohj.ryhmä loppuun) ja valitut avainasiat voisivat siirtyä/kumuloitua automaattisesti loppuraporttipohjaan. Kansallisen tason hakuprosesseista ja ajoista ym. tarvittaisiin keskitettyä tiedottamista (esim. rakennerahastot.fi). EAKR-ohjelman vaikutuksia yrityksissä on selvitetty minitapaustutkimuksen ja 80 yrityksen kyselytutkimuksen kautta (21 LS). Pääosalla markkina-alueena on kansainväliset markkinat ja vähintäänkin koko Suomi. Pääosalla toimialana on C Teollisuus, M Ammatillinen, tieteellinen ja tekn. toiminta, G Tukku- ja vähittäiskauppa tai J Informaatio ja viestintä. Kehittämisavustus koettiin merkitykseltään vähintäänkin kohtalaiseksi 70%:ssa yrityksiä ja 28 %:ssa erittäin suureksi. Avustus suurensi hankkeen kokoa, se toteutettiin laadukkaampana, sitä aikaistettiin tai avustus oli hankkeen ratkaiseva kimmoke. Tuki vaikutti seuraavana vuonna mediaaniyrityksissä n. 8,75 %, sitä seuraavina kolmena vuotena n. 10 % liikevaihdon kasvun. Tutkituista yrityksistä 81 % ilmoitti, että kehittämisavustuksella on ollut vaikutuksia yrityksen liiketoimintaosaamisen kasvuun ja merkittävimmät vaikutukset kohdistuvat seuraaville osa-alueille: Yrityksen strategiseen suunnitteluun liittyvän osaamisen kehittäminen Myynti- ja markkinointiosaamisen kehittäminen Markkina- ja kilpailutilanteen kartoittamiseen liittyvä osaaminen 8

Yrityksen johtamiseen liittyvän osaamisen kehittäminen Tutkittujen yritysten tulevaisuudennäkymät: Tavoitellun liikevaihdon kasvun mediaani on 68 % Henkilöstömäärän kasvuarvion mediaani on noin 4 htv. Kansainväliset kasvumarkkinat Kasvuhakuisimmat yritykset hakeutuvat erilaisiin verkostoitumis- ja kehittämishankkeisiin. Kolmannessa arviointiteemassa keskityttiin oppimisympäristöjen innovaatiotoimintaa ja verkostoitumista mittaavien indikaattoreiden kehittämiseen. Loppuraporteista laaditaan analyysit ja verkostoanalyysi sekä maakuntakohtaiset innovaatio- ja osaamisprofiilit. Jatkossa pyritään etsimään ja kehittämään tarvittavia seurantaindikaattoreita. Huomion keskipisteessä on toimintalinja 2. Alustavien havaintojen lisäksi esiteltiin esimerkkinä Pohjanmaan hankkeiden (10 kpl) tuloksia. Verkostoanalyysin pilottitutkimuksen kohdealueena oli Keski-Suomen maakunta. Puhelinhaastatteluvaiheeseen esille nousivat Keuruun osaamisverkosto esiselvitys ja Liiketoimintaosaamisen kehittäminen eteläisen Keski-Suomen kärkiklustereissa -hankkeet. Alustavina tuloksina voidaan arvioida, että nämä hankkeet ovat kyenneet houkuttelemaan keskimääräistä nopeammin kasvavia ja keskimääräistä kannattavampia yrityksiä, mikä on itsessään merkittävä tulos. Hankeanalyysin ja tilastoaineistojen pohjalta on muodostettu maakuntakohtaiset osaamis- ja innovaatioympäristöjen kuvaukset. Tavoitteena on tuottaa taustatietoa arviointiin. Profiilien sisältö: Osaamisen ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristö Tiivis yhteenveto kehittämislinjauksista ja strategioista Osaamisen ja innovaatiotoiminnan institutionaalinen rakenne (yliopistot ja korkeakoulut, tutkimuslaitokset) Keskeiset osaamiseen ja innovaatioihin liittyvät tilastomittarit suhteessa koko maahan Alueen elinkeinorakenteen tiivis kuvaus Osaamisympäristöjä, innovaatiotoimintaa ja verkottumista kehittävä hanketoiminta Hanketoiminnan volyymi ja kohdentuminen (teema-alueet, toteuttaja) Hanketoiminnan tulokset ja vaikutukset (sis. hankeanalyysin ja verkostoanalyysin tulokset) Alla esimerkkinä on Pohjanmaan ja koko maan osaamisprofiilin vertailu. 9

Kotimaiset patenttihakemukset / 1000 asukasta Julkinen ja korkeakoulusektori T&K-menot / BKT Tekesin TKI rahoitus / BKT 1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0 T&K-henkilöstön osuus työllisistä T&K-menot / BKT Ulkomaisten tutkintoopiskeiljoiden osuus Yritysten T&K-menot / BKT Tutkijakoulutetut / 15 vutta täyttänyt väestö Pohjanmaa Koko maa Päätös: Seurantakomitea merkitsi arvioitsijan esityksen ja käydyn keskustelun tiedoksi. Esittelykalvot liite 9 8;_LS_EAKR_arviointi_K2012.pdf ja teemaraportit (esityslistan liitteet 4, 5 ja 6 ) liitteinä; liite 10 8; EAKR_arviointi_teema 1_loppuraportti_26.3..pdf, liite 11 8; EAKR-ohjelman väliraportti -teema 2, toukokuu 2012.pdf ja liite 12 8; EAKR_Teema3_väliraportti_FINAL.pdf. 9. Alueellisen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen Länsi-Suomen EAKRtoimenpideohjelman vuosikertomuksen 2011 hyväksyminen (liite 7) Ohjelmapäällikkö Seppo Haukka esittelee Länsi-Suomen EAKR-toimenpideohjelman vuosikertomuksen vuodelta 2011. Keskustellaan mahdollisista suosituksista (Esityslistan liite 7; vuosiraportin luku 10. JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET). Päätösesitys: Hyväksytään Länsi-Suomen EAKR-ohjelman vuosikertomus 2011 ja merkitään mahdolliset seurantakomitean suositukset tiedoksi.. Ohjelmapäällikkö Seppo Haukka esitteli Länsi-Suomen EAKR-toimenpideohjelman vuosikertomuksen vuodelta 2011 pääsisältöä ja sen johtopäätöksiä ja suosituksia (luku 10). Nykyistä Itämeristrategian ja Itämeriohjelman (Intereg) erillisyyttä ihmeteltiin. Marc Botman totesi, että Itämeri-strategia parantaa ohjelmia ja yhteistyötä tulevaisuudessa ja toivoi, että ohjelmatyössä Itämeri-strategia huomioidaan vahvemmin. Pekka Jounila totesi raportin vastaanottokelpoiseksi ja lopulliset kommentit saadaan jätön takarajasta 30.6. kahden kuukauden kuluessa. Hän kaipasi enemmän tuloksia, konkretiaa (kansainvälisyys) ja kuvauksia. Päätös: Hyväksyttiin Länsi-Suomen EAKR-ohjelman vuosikertomus 2011 ja merkittiin seurantakomitean suositukset tiedoksi. Vuosikertomus 2011 on liitteenä 13 9; LS VRap2011 2205212.pdf (esityslistan liite 7) ja esittelykalvot liite 14 9; L-S EAKR VRap-Suositukset K2012.pdf 10

Kokous keskeytettiin noin klo 16.20 ja siirryttiin lyhyen tauon jälkeen projektiesittelyihin ja iltaohjelmaan. Kokousta jatkettiin seuraavana aamuna 8.6.2012 aamukahvien jälkeen klo 9. 10. Katsaus EU:n Itämeren alueen strategiaan Ylitarkastaja Harri Ahlgren työ- ja elinkeinoministeriöstä esittelee EU:n Itämeri-strategian ajankohtaisia asioita ja Itämeri-strategian toimeenpanoa rakennerahasto-ohjelmissa. Päätösesitys: Seurantakomitea merkitsee tiedoksi Ahlgrenin esityksen. Ylitarkastaja Harri Ahlgren työ- ja elinkeinoministeriöstä esitteli EU:n Itämeri-strategian ajankohtaisia asioita ja Itämeri-strategian toimeenpanoa rakennerahasto-ohjelmissa. Länsi- Suomen EAKR-ohjelmassa Itämeri-strategian osuus sidonnoista on vähäisin 6,2 %. Komission tiedonanto 23.3.2012: Neljä prioriteettia korvataan kolmella tavoitteella, joilla kullakin omat seurantaindikaattorit: Itämerestä ympäristöä säästävä alue Itämerestä vaurauden alue 1. Meren pelastaminen Itämerestä vetovoimainen 2. Alueen yhdistäminen hyvien yhteyksien alue Itämerestä turvallinen alue 3. Hyvinvoinnin lisääminen Itämeristrategian uusi graafinen ilme ja logo sekä omat www-sivut http://www.balticsea-regionstrategy.eu/ esiteltiin maaliskuussa 2012 (InteractPoint Turku) ja Itämeristrategian vuosifoorumi on Kööpenhaminassa 18.-20. kesäkuuta. Päätös: Seurantakomitea merkitsi Harri Ahlgrenin esityksen ja käydyn keskustelun tiedoksi. Esittelykalvot liitteenä 15 10; EUSBSR EAKR sk K2012.pdf. 11. ESR-toimenpideohjelman ajankohtaiskatsaus ESR-toimenpideohjelman ajankohtaiskatsauksen esittelee ESR-aluekoordinaattori Johanna Latvala (Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus). Päätösesitys: Seurantakomitea merkitsee tiedoksi ESR-ohjelman ajankohtaiskatsauksen. ESR-aluekoordinaattori Johanna Latvala (Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus) esitteli ESRtoimenpideohjelman ajankohtaiskatsauksen. 11

ESR- toteumatilanne/länsi- Suomi 12.5.2012 Rahoittaja varattu EU + valtio rahoitus varattu kunta + muu julk. kunta% Maksatus toteutunut kunta Etelä-Pohjanmaan ELY 25 092 353 4 358 154 15 7 370 922 1 416 259 Keski-Suomen ELY 56 620 865 9 214 780 7 30 754 809 5 191 066 Pirkanmaan ELY 79 969 776 16 103 873 16 43 793 953 8 847 029 Pohjanmaan ELY 41 797 101 7 725 562 15 20 615 378 4 530 670 Satakunnan ELY 37 646 227 4 606 666 11 18 752 398 2 999 306 Keski-Suomen liitto 502 954 278 251 36 313 095 124 970 Kaikki yhteensä 241 629 276 42 287 286 15 121 600 555 23 109 300 Toimintalinja Alueosio varatut Valtakunnallinen varatut yhteensä TL 1 49 309 679 27 821 275 77 130 954 32 % TL 2 49 895 674 44 792 139 94 687 813 39 % TL 3 41 260 376 15 884 213 57 144 589 24 % TL 4 2 668 335 9 997 585 12 665 920 5 % Yhteensä 143 134 064 98 495 212 241 629 276 Länsi-Suomen maakuntien elinkeinoelämä on vaihtelevasti lähtemässä laman jäljiltä nousuun. Pitkittynyt lama ja sitä seurannut hitaan kasvun aika sekä jatkuva epävarmuus lisäävät toimijoiden varovaisuutta. Flat rate ja lump sum yksinkertaistavat hankehallintoa ja nopeuttavat maksatusvaihetta. Länsi-Suomen suuralue on ESR-toiminnan näkökulmasta heterogeeninen: kuntien ja kaupunkien halukkuus hakea ESR-hankkeita vaihtelee projektirahoituksen hakijoiden ja toteuttajien määrä on rajallinen ja se on vähenemässä edelliseen ohjelmakauteen verrattuna Rakennerahastotoiminnan asiakaslähtöisyys on parantunut ja hankkeita haetaan selkeillä asiakastarpeeseen pohjautuvilla kohdennetuilla hauilla (linkki kansalliseen työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikkaan). Lisäksi laajat teemoittaiset kehittämisprojektit selkeyttävät toimintaa. Hankkeissa kehitettyjen toimintatapojen juurruttamisessa hankkeiden toteutuksen vahvalla yhteydellä alueen organisaatioiden keskeisiin strategioihin on tärkeä merkitys. Lopuksi laitettiin ESR:n tiivistelmäkatsaus jakoon. Päätös: Seurantakomitea merkitsi ESR-ohjelman ajankohtaiskatsauksen käydyn keskustelun tiedoksi. Liite 16 11; ESR Katsaus LS MC EAKR K2012.ppt 12. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman ja Elinkeinokalatalouden kehittämisohjelman ajankohtaiskatsaukset Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman ja Elinkeinokalatalouden kehittämisohjelma ajankohtaiskatsaukset esittelee neuvotteleva virkamies Sirpa Karjalainen (maa- ja metsätalousministeriö). Päätösesitys: Seurantakomitea merkitsee tiedoksi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman ja Elinkeinokalatalouden kehittämisohjelman ajankohtaiskatsaukset. 12

Päätös: Sirpa Karjalaisen oli estynyt saapumasta kokoukseen, joten hänen ajankohtaiskatsausta ei ollut. 13. Katsaus tulevaan ohjelmakauteen 2014+ Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä työ- ja elinkeinoministeriöstä esittelee tulevan ohjelmakauden valmistelun nykyvaiheita ja haasteita. Aluekehitysjohtaja Jukka Alasentie kertoo ohjelma-alueen ja maakuntien valmistautumisesta. Päätösesitys: Merkitään katsaus ja käyty keskustelu tiedoksi. Kaisa-Leena Lintilä esitteli tulevan ohjelmakauden valmistelun nykyvaiheita ja haasteita. Koheesioryhmän tämänhetkisessä luonnoksessa temaattiset tavoitteet ja investointiprioriteetit: TEEMA 1 (EAKR): PK-YRITYSTEN KILPAILUKYKY Yrittäjyys ja uudet liiketoimintamallit TEEMA 2 (EAKR): UUSIMMAN TIEDON JA OSAAMISEN HYÖDYNTÄMINEN Tutkimus- ja innovointitoiminnan infrastruktuuri, huippuosaaminen, osaamiskeskukset, tuotekehitys, innovaatiot ja verkottuminen TEEMA 3 (EAKR): VÄHÄHIILINEN TALOUS KAIKILLA ALOILLA Uusiutuvat energianlähteet ja energiatehokkuus TEEMA 4 (EAKR) TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN SAATAVUUS, KÄYTTÖ JA LAATU (vain IS & PS) Tieto- ja viestintätekniikan tuotteet ja palvelut ja verkkokauppa TEEMA 5 (EAKR) KESTÄVÄ LIIKENNE JA PULLONKAULOJEN POISTAMINEN TÄRKEIMMISTÄ LIIKENNEVERKKOINFRASTRUKTUUREISTA (vain IS & PS) Alueellinen liikkuvuus TEEMA 6 (ESR): TYÖLLISYYS JA TYÖVOIMAN LIIKKUVUUS Työnhakijoiden ja työelämän ulkopuolella olevien pääsy työpaikkoihin, työntekijöiden, yritysten ja yrittäjien mukautuminen muutoksiin ja naisten ja miesten tasa-arvo TEEMA 7 (ESR): KOULUTUS, AMMATTITAITO JA ELINIKÄINEN OPPIMINEN Elinikäinen oppiminen, ammattitaito ja koulutusjärjestelmät työmarkkinoiden kannalta TEEMA 8 (ESR): SOSIAALINEN OSALLISUUS JA KÖYHYYDEN TORJUNTA Aktiivinen osallisuus Taustalla on HALKEn 23.3.2012 linjaukset (ohjelmarakenne, ohjelma-alueet, välittävät toimielimet ja MYR:n asema) ja tulevan kauden temaattiset keskustelut jatkuvat (HALKE 20.6.2012, temaattiset teemat ja investointiprioriteetit sekä paikallinen kehittäminen). Keskustellaan myös valtakunnallisista kehittämisohjelmista ja alueellisista painopisteistä ja rahoitettavista toimista. Uusimpana käänteenä ovat YM:n vaateet teemotukseen. TEM:n tavoitteena on keskittää teemoja ja selkiinnyttää. Kokonaisuuden on toimittava ohjelmallisesti, jonka jälkeen voidaan laatia seurantaja ja tietojärjestelmät sekä kehittää vaikuttavuusindikaattorit. Rahoittajina toimivat ELYt ja liitot. Finnvera toimii pääomarahoittajana, mutta lainottajana olo on vielä keskusteltavana. Samoin Tekesin rooli on vielä sopimatta. Kaupunkipolitiikka (5%) ja paikallinen kehittäminen ovat keskustelun alla. Syksyn aikana saadaan luonnokset alueellisista suunnitelmista. Suomen rahoitussaanto varmistunee syksyllä ja HALKE tekee päätökset rahoituksen alueellisesta kohdentamisesta. Keväällä valmistuvat ohjelma ja kumppanuussopimus sekä käydään virallisia neuvotteluja 13

komission kanssa. Tavoitteena on ohjelman ja kumppanuussopimuksen saaminen komissioon heinäkuussa 2013. Näiden rinnalla valmistellaan tarvittavia lakeja (Aluekehityslaki ja rakennerahastolaki yhteen, rahoituslakiin yhdistämisiä, yritystukilaki, työllisyyspalvelulaki). Tietojärjestelmää uudistetaan niin, että 1.1.2014 päästään tekemään päätöksiä järjestelmäpohjaisesti (ei paperipäätöksiä). Alueiden kuuleminen tapahtuu MYR:n ja ARNE:n kautta. Kaisa-Leena Lintilän kalvot ovat liitteenä 17 13; KLL 2014+ seurantakomitea.ppt. Pirkanmaan liiton aluekehitysjohtaja Jukka Alasentie peräänkuulutti strategisuutta, mikä tarkoittaa valintojen tekemistä teemojen ja investointiprioriteettien osalta. Kaupunkipolitiikka ja paikallinen kehittäminen eivät tue Suomen osaamis- ja innovaatiostrategiaa, niillä korvataan vain kansallisia resursseja. Jos tavoitteena on yhteinen valmistelu ja sitoutuminen, niin laatikoiden lisääminen ei tätä tue. Maakunnat toivovat ohjelmalta selkeämpää strategian keskittämistä, samoin valtakunnallisten teemojen tulee ministeriölähtöisinä olla selvästi muuta kuin mitä tehdään alueosioissa. Lisäarvo syntyy pääosin yritystukien kautta. Vaikuttavuutta on saatava yritysten kansainvälistymiseen ja kasvuun. Saarijärvi-Viitasaari seudun lisäresurssi 35 per henkilö on turvattava. Paikalliseen kehittämiseen on olemassa muitakin toimintamalleja kuin Leader (Tre). Kaupunkipolitiikan osuus riippuu pitkälti laskentatavasta ja osuus ESR:ä tulisi myös sisällyttää tähän. Hyvien vaikuttavuusindikaattoreiden miettiminen on tärkeää. Maaseutuohjelman valmistelua tehdään jossain erillään, vaikka näiden ohjelmien suunnittelussa on paljon yhteisiä asioita; yritysrahoitus, vähähiilisyys jne. Tuki-instrumenttien määrää tulee vähentää; 2 3 tukimallia riittää. Keskustelussa Esa Mikkonen toi ympäristöhallinnon näkemyksenä esille temaattisen keskittämisen vaaroja ja varoitteli sitoutumasta yksiin teemoihin. Varpu Rajaniemi muistutti, että kansallisten ja EU-varojen yhteensovitus ei saa tarkoittaa kansallisten varojen korvaamista EU-varoilla. Rauno Lämsä toivoi, että seurantakomitean palautteet mm. teemallisesta keskittämisestä ja toimintojen liiallisen lokeroitumisen välttämisestä otettava huomioon jatkovalmistelussa. Suomen saatava oikeidenmukainen osuus EU:n kehittämisvaroista ja kansallisesti ei pidä korvata valtion ennen rahoittamia tehtäviä EU-rahalla, vaan on rakennettava selkeä työnjako. Yksikönpäällikkö Marc Botman esitteli taustoja ja komission linjauksia tulevalle ohjelmakaudelle ja koheesiopolitiikassa tapahtuneita muutoksia. Nyt huomio on vaikutuksissa ja tuloksissa sekä tehokkaassa toteutuksessa ja temaattisessa keskittämisessä EU2020 strategian mukaisesti. Hän kävi puheenvuorossaan yksityiskohtaisesti läpi komission temaattisia tavoitteita, toimintamalleja ja komission ja jäsenvaltioiden keskinäisiä järjestelyjä. Lopuksi hän kävi läpi päätöksenteon ja valmistelun aikataulutusta neuvotteluvaiheittain komission ja jäsenvaltioiden välisen prosessin näkökulmasta. Marc Botmanin kalvot liitteenä 18 13; MC-2014-final.ppt Pohjanmaan kauppakamarin toimitusjohtaja Juha Häkkinen toi esille maakuntansa ja elinkeinoelämän odotuksia. Alue on eniten viennistä riippuvainen. Pääpaino ja keihäänkärki on energiateollisuus, jolla on runsaasti alihankintaa. Se kilpailee globaaleilla markkinoilla ja sen logistiset kustannukset ylittävät kilpailijoiden. Se potee paraikaakin työvoimapulaa. Merinovan kautta on saatu EU- ja Tekes-hankkeita, joilla korkeakoulut ja tutkimuslaitokset on pakotettu jalkautumaan pk-yrityksiin. Lentologistiikan tukeminen on tärkeää, samoin asiantuntijuuteen ja maahanmuuttajien kotouttamiseen panostaminen. Tulevalla ohjelmakaudella: 1. PK yritysten kilpailukyvyn parantaminen. Uudet liiketoimintamallit ja kansainvälistymisen tukeminen. Ennen muuta kasvaville markkinoille. Kiina ja Aasia etusijassa. Osaamisen 14

suojaaminen kansainvälistymisessä. Patentit eivät auta. Yritysryhmien muodostaminen. Venäjällä pk-yrityksiä uhkaa korruptio, turvallisuusvaje ja työttömyys. Viranomaisten tuki ja arvovaltapalvelut tärkeitä. Maakunnan liitoilla voisi olla tässä rooli. Vienninedistämismatkat. Ystävyyskaupungit tms. Maahanmuuttajien yrittäjyyden tukeminen. Sukupolvenvaihdosten tukeminen. Sähköisen liiketoiminnan ja kaupallistamisen avustaminen. 2. Tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja innovoinnin vahvistaminen. Huippuosaaminen käyttöön? Korkeakoulujen jalkauttaminen yrityksiin. Tuki diplomitöille ja kesäharjoittelulle. Tekesin rooli keskeinen ja siinä osaamiskeskusten hyödyntäminen pk-yritysryhmien keräämisessä ja hankkeiden koordinoinnissa. Teknologian suojaaminen korostuu. 3. Vähähiiliseen talouteen siirtymisen tukeminen kaikilla aloilla. Pohjanmaan ja koko Suomen valtava mahdollisuus. Tuontienergian korvaaminen ja pyrkimys omavaraisuuteen. Mittaaminen ja Green imagon markkinointi vrt. Tukholma. Kaavoitus ja suunnittelu. Energiakonsultteja kiertämään. 4. Tieto ja viestintätekniikan saatavuuden, käytön ja laadun parantaminen. 5. Kestävän liikenteen edistäminen ja pullonkaulojen poistaminen. Suunnitteluun pitäisi olla rahaa jo etukäteen. Liikenneturvallisuuteen panostuksia. 6. Työllisyyden edistäminen ja työvoimanliikkuvuuden parantaminen. Nuorisotyöttömyys saatava kuriin. Takuutyö. Hallitusohjelmassa jo luvattu. Ulkomainen työvoima ja koko perheen kotouttaminen. 7. Elinikäinen oppiminen. Mahdollisuus vaihtaa alaa. Nyt nuoriso hakeutuu aloille, joissa vaikein työllistyä ja huonoin palkka. Heidän osaamistaan on kanavoitava uudella tavalla. 8. Sosiaalisen osallisuuden edistäminen ja köyhyyden torjunta. Ajankohtainen aihe Etelä- Euroopassa. Toivottavasti pärjäämme paremmin. EAKR- ja ESR-ohjelmien yhteistyö antaa mahdollisuudet hyviin hankkeisiin. On oltava riittävän suuria kokonaisuuksia. Ne on pystyttävä markkinoimaan niin, että kuntarahan tai yritysrahoituksen saaminen ei suurin haaste. Keskustelussa todettiin selityksenä Länsi-Suomen muita ohjelma-alueita pienimpään hankekokoon 0,156 m (julkinen tuki), että se johtuu lukumääräisesti runsaista mutta markkamääräisesti pienistä yritystuista. Aivan pienistä yritystuista voidaan luopua, tarvitaan vaikuttavuutta. On käytävä selkiinnyttävä keskustelua yritystoiminnan tukemisen työnjaosta maaseutuohjelman kanssa. Päätös: Merkitään katsaukset ja käyty keskustelu tiedoksi. Kaisa-Leena Lintilän kalvot liite 17 13; KLL 2014+ seurantakomitea.ppt ja Marc Botmanin kalvot liite 18 13; MC-2014-final.ppt. 14. Muut asiat Ei muita asioita. 15. Yhteenveto seurantakomitean esilletuomista asioista Puheenjohtaja kokoaa yhteen päivän aikana käytyä keskustelua. Päätösesitys: Merkitään tiedoksi puheenjohtajan yhteenveto. 15

Päätös: Puheenjohtaja Kaisa-Leena Lintilä totesi, että Vaasassa ja Pohjanmaalla on ohjelmien toteutuksessa vauhti päällä ja hyvää työtä jatketaan varmasti vielä loppukaudellakin. Evästyksenä uuteen ohjelmakauteen seurantakomitea tahtoo ohjelmilta keskittämistä, kohdentamista ja vaikuttavuutta sekä vahvaa strategista otetta. 16. Seuraava kokous Päätösesitys: Länsi-Suomen EAKR-toimenpideohjelman seurantakomitea kokoontuu seuraavan kerran marras-joulukuussa 2012. Päätös: Puheenjohtaja Kaisa-Leena Lintilä totesi, että seurantakomitean seuraava kokous ja palautekeskustelu käydään joulukuussa. 17. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen n. klo 11 ja kokousväki siirtyi lounaalle. 16