Jätevesilietepohjaisen fosforin käyttökelpoisuus lannoitteena

Samankaltaiset tiedostot
Jätevesilietteen fosforin liukoisuus ja. (PRecover) Kari Ylivainio ja Eila Turtola. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 28.1.

Eri lantalajien fosforin ja typen liukoisuus ja. kasvintuotannossa Kari Ylivainio MTT/Kasvintuotannon tutkimus

Kierrätyslannoitteiden valmistus, haasteet ja mahdollisuudet

Orgaanisten materiaalivirtojen pyrolyysistä

Multavuuden lisäysmahdollisuudet maanparannusaineilla, mitä on tutkittu ja mitä tulokset kertovat

Kierrätysravinnetuotteita jätevesilietteen lämpökemiallisella käsittelyllä?

Jätevesilietepohjaisten tuotteiden hyödyntäminen. Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto

Kierrätysravinteita erilaisiin käyttötarkoituksiin. Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Biokaasuyhdistyksen seminaari Messukeskus, Helsinki

Mädätyksen lopputuotteet ja niiden käyttö Kehityspäällikkö Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Biolaitosyhdistyksen teemaseminaari 7.11.

Maanparannusaineiden ravinteiden käyttökelpoisuus. Tapio Salo MTT/Kasvintuotannon tutkimus

Lannan lannoituskäytön kehittäminen ja ravinteiden tehokas käyttö

Biohiili ja ravinteet

VILJELYSUUNNITELMA 2008

Puu- ja turvetuhkan hyötykäyttömahdollisuudet. FA Forest Oy Tuula Väätäinen

Miten lantteja lannasta AMOL EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä

Kuva 1. Vasemmalla multausyksiköllä varustettu lietevaunu ja oikealla letkulevitin.

LCA IN LANDSCAPING. Astiakokeet. LIFE09 ENV FI projekti on saanut Euroopan yhteisön LIFE-rahoitustukea.

Kiertotalouden lannoiteratkaisut Varsinais-Suomeen Sampo Järnefelt

Kansallinen laatujärjestelmä kierrätyslannoitevalmisteille

Kierrätysravinteiden käyttötavat ja ravinteiden käyttökelpoisuus

Biolaitosyhdistys ry. Erilliskeräyksen tilanne Suomessa. Biolaitosten merkitys kiertotalouden toteuttajina

Laatumerkki kierrätyslannoitteille

Kasvuohjelmaseminaari

Karjanlannan käyttö nurmelle

Kotipuutarhan ravinneanalyysit

Ravinnekierrätyksen. taustaa ja tilastoja. Kaisa Riiko, projektikoordinaattori Järki Lannoite hanke Baltic Sea Action Group

Karjanlannan hyödyntäminen

Pyrolyysituotteet lietelannan ravinnearvon turvaajina (PYSTI)

Lietehiilihanke ja lietteen pyrolyysin koetoimintalaitos. Biohiilipäivä Forssa Aino Kainulainen Jätehuollon kehittämisen hankepäällikkö, HSY

Yhdyskuntalietteen käyttö

Ravinteet talteenottavan Esityksen jätevesihuollon nimi tarkastelua. Suomesta ravinteiden kierrätyksen mallimaa

Kasvinsuojelulla vaikutusta ravinnekuormitukseen

Edullinen MODHEAT-teknologia pienten materiaalivirtojen kuivaukseen ja edelleen jalostukseen. Seminaari Hanna Kontturi

Biovakan yritysesittely

Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke)

Kierrätysravinteiden kannattavuus. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Envor Group Hämeenlinna

LIETELANNAN HAJUNPOISTO JA FRAKTIOINTI Erkki Aura. Tiivistelmä

Nurmien fosforilannoitus

Fosforilannoituksen tarve kasvintuotannossa

Laboratoriopalvelut biolaitosasiakkaille. Biolaitosyhdistys ry Novalab Oy/Vera Martomaa

Ravinteiden käyttö maataloudessa ja vesiensuojelu

Stormossenin maanparannuskomposti. Johanna Penttinen-Källroos

Typen ja fosforin talteenotto rejektivesistä

Nurmen sato ja rehuarvo kolmella reservikaliumpitoisuudeltaan erilaisella maalajilla Lietelannan ja väkilannoitteen vaikutus

Oikeanlainen perustamis- ja satovuoden lannoitus tuo selvää sadonlisää

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma

REJEKTIVEDEN PELTOMITTAKAAVAN KASVATUSKOE 2013

MegaLab tuloksia 2017

Orgaaniset lannoitevalmisteet Gasumin biokaasulaitoksilta. Tuotepäällikkö Juhani Viljakainen

Hevosen lannan ravinteet talteen ja kiertoon ympäristön hyvinvoinnin vuoksi HorseManure

Lannoitus ja kasvualustat. Luomupäivät Eeva-Liisa Juvonen Konsentroituja lannoitteita kasvihuone ja puutarhaviljelyyn

Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitussuunnittelu. Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä

Karjanlannan syyslevitys typen näkökulmasta

UUDET LANNOITEFOSFORIN LÄHTEET

Uudet menetelmät eli Ravita ja lietteen pyrolyysi

Lietelannan happokäsittelyllä typpi talteen

HIILTOPROSESSI JÄTEVESILIETTEEN KÄSITTELYSSÄ. Christoph Gareis, HSY

Sivuvirrasta nestemäinen kierrätyslannoite luomukasvihuoneisiin

Rakennekalkki Ratkaisu savimaiden rakenneongelmiin VYR viljelijäseminaari 2018 Kjell Weppling ja Anne-Mari Aurola / Nordkalk Oy Ab

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013

Kaura vaatii ravinteita

RANKU-hankkeen JÄTEVEDEN RAVINTEET KIERTOON OPINTOMATKA SAKSAAN

Vuosi 2018 vesihuoltoalalla. Puhdistamolietteiden peltokäytön riskit pieniä, mutta jatkotutkimuksia tarvitaan. Uutiskirje 1/5

Joutsan seudun biokaasulaitos

KUHASALON JÄTEVEDENPUHDISTAMO Neljännesvuosiraportti 4/2017

Kansallinen laatujärjestelmä kierrätysravinteista prosessoiduille lannoitevalmisteille

Pellon muokkaus ja kasvipeitteisyys

Kierrätyslannoitteille laatujärjestelmä

Lehtilannoitekokeet Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Puhdistamolietteen hyödyntäminen lannoitevalmisteina

Kangasmaiden lannoitus

Biokaasulaitoksesta ravinteita, energiaa ja elinkeinotoimintaa maaseudulle BioRaEE

BioKas - Kierrätyspohjaiset kasvualustaratkaisut. Circwaste-seminaari Sanna Kukkonen

Sian lietelanta ohran lannoituksessa

Puhtia kasvuun kalkituksesta, luomuhyväksytyt täydennyslannoitteet. Kaisa Pethman ProAgria Etelä-Suomi Hollola

Orgaanisten lannoitevalmisteiden tuotanto Honkajoen ja Huittisten biokaasulaitoksilla. Viljelijätilaisuudet

Osaamista maan kasvukunnon hoitoon - Avaus

BioKymppi Oy Kiteen biokaasulaitos Konsentroinnilla kustannussäästöjä ja uusia käyttökohteita kierrätyslannoitteille?

Ravinteet tasapainoon lannan ravinnekoostumuksen täydentäminen kasvien tarpeita vastaaviksi

Sokerijuurikas ja ravinteet Susanna Muurinen

Biokaasulaitosten lannoitevalmisteet lannoitteena. Tapio Salo, MTT Baltic Compass Hyötylanta Biovirta

Tehokas lantalogistiikka. Sakari Alasuutari TTS - Työtehoseura

HSY:n puhdistamolietteen pilotoinnin oppeja. REPA-hankkeen loppuseminaari Aino Kainulainen

Luomuviljelyn keinot ravinnekierrätyksessä Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke)

Maan kasvukunto, lannoitus ja orgaaniset ravinteet. Jyväskylä

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle

Puhdistamolieteselvitys. Yhteenveto toteutettujen hankkeiden tuloksista

BioKymppi Oy Kiteen biokaasulaitos Luomutuotantoon tehokkuutta biokaasulaitoksen kierrätysravinteilla

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitus prosessina

Mansikan fosforilannoitus ja mykorritsat

Soilfood Hämeessä yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä

Varautuminen kasvukauteen Asiakkuuspäällikkö Ilkka Mustonen

Kipsi vähentää peltomaan

Mädätteen käyttö lannoitteena Kiertotalouspäivät Juhani Viljakainen Tuotepäällikkö

Maatalouden ravinteet kiertoon Hämeenlinna Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Luonnonvarakeskus

Siilinjärven kaivoksen rikastushiekan hyödyntäminen pilaantuneen maaperän kunnostamisessa

LCA IN LANDSCAPING. Jokioinen. LIFE09 ENV FI projekti on saanut Euroopan yhteisön LIFE-rahoitustukea.

MTK Rokua Ilkka Mustonen puh Yara Suomi Oy

Transkriptio:

Jätevesilietepohjaisen fosforin käyttökelpoisuus lannoitteena Kari Ylivainio Biolaitosyhdistys ry:n juhlaseminaari Helsingin yliopisto, Viikki 22.10.2015

Jätevesilietepohjainen fosfori Jätevesiliete on fosforirikas sivuvirta Fosforisisältö noin 3 4,5 milj. kg (peltoalalle 1,4 2 kg P ha -1 ) Tuotantoeläinten lannassa fosforia noin 17 milj. kg Väkilannoitefosforia käytetään noin 11 milj. kg Lietefosfori heikosti hyödynnetty kasvintuotannossa Suurin osa päätyy viherrakentamiseen Rajoituksia puhdistamolietteiden sijoittamiseen kaatopaikoille vuoden 2016 alusta alkaen Hyödynnettävyyttä alentaa epätietoisuus lietefosforin sisältämistä haittaaineista sekä fosforin liukoisuudesta ja biosaatavuudesta kasveille Uudessa ympäristökorvausohjelmassa lietefosforin käyttökelpoisuus asetettu 60 %:iin 2 26.10.2015

Fosforin käyttökelpoisuuden määritys Jätevesilietteiden sisältämän fosforin käyttökelpoisuutta kasvintuotannossa voidaan selvittää sekä laboratorio- että kasvatuskokein Laboratoriokokeet nopeita Fosforin liukoisuus määritetään erilaisilla uuttoliuoksilla Nopea ja halpa menetelmä Lannoitevalmistelaissa fosforin liukoisuus määritetään vesiuutolla Korreloivat huonosti fosforin käyttökelpoisuuden kanssa Kasvihuone- ja peltomittakaavan kasvatuskokeet Antaa kuvan fosforin biosaatavuudesta Aikaavieviä ja kalliita toteuttaa a 3 26.10.2015

Tutkimuksissa käytetyt fosforilähteet g kg -1 ilma kuiva Moolisuhde Fosforilähde P Fe Al Ca Fe+Al / P BIOvakka, Turku, mädätysjäännös 28 93 15 20 2,42 HSY:n mädätysjäännös 28 88 8 19 2,03 Metsäpirtin Maanparannuskomposti 18 75 5 17 2,69 Stormossen, Vaasa, komposti 24 74 22 43 2,72 Kemicond, Oulu 16 54 19 3 3,21 Helsingborg, Ruotsi, biologinen fosforin poisto 27 29 7 16 0,88 Kalkkistabiloitu liete (HSY) 21 77 5 117 2,33 BIOvakka, Vehmaa 20 21 8 12 1,06 PeltoKymppi A (BioKymppi Oy, Kitee) 30 56 14 39 1,54 Pyrolysoitu mädäte (HSY) 42 134 7 43 1,99 Jätevesilietteen tuhka korkea Fe+Al/P suhde 39 114 11 52 1,94 matala Fe+Al/P suhde 39 27 11 48 0,69 Naudan lietelanta 6 2 <1 11 0,24 Sian lietelanta 11 1 <1 13 0,08 Superfosfaatti 94 2 2 180 0,03 4 26.10.2015

Lietefosforin liukoisuus Lietefosforin liukoisuuteen vaikuttaa fosforin saostamiseen käytettävät kemikaalit ja niiden määrä Lietefosforin liukoisuus voidaan määrittää kemiallisilla uutoilla 5 26.10.2015

Lietefosforin biosaatavuuden määritys kasvatuskokeilla Kasvatuskokeet kasvihuoneessa Kasvatusalustana fosforiköyhä hietamaa (P-luku noin 1 mg l -1 ) Fosforilisäys kokonaisfosforin perusteella Lietefosforin aikaansaamaa satovastetta verrattiin väkilannoitteen (superfosfaatti) vastaavaan Muut ravinteet epäorgaanisessa muodossa Välitön käyttökelpoisuus: yksivuotinen koe, koekasvina ohra/raiheinä Keväällä 2015 alkoi hanke (PProduct), jossa tutkitaan lietefosforin pitkäkestoista fosforilannoitusvaikutusta 6 26.10.2015

Kasvatuskokeet Väkilannoitefosforin satovasteet Käyttökelpoisuus: (25/150)*100 = 17 % 0 10 25 50 100 150 Lietefosforin satovasteet 1 =kontrolli 2 = Biovakka, Turku 3 = HSY, mädätetty, lingottu liete 4 = Metsäpirtin maanparannukomposti 5 = Kalkkistabiloitu liete (HSY) 6 = Superfosfaatti 50 mg P kg -1 maata 1 2 3 4 5 6 7 26.10.2015

Lietefosforin käyttökelpoisuus ohralle vuosina 2012-2014 suoritetuissa kasvatuskokeissa Fosforilähde käyttökelpoisuus, % 2012 2013 2014 ka Biovakka, Turku 10 6 8 Metsäpirtin Maanparannuskomposti 6 10 HSY:n mädätysjäännös 17 12 10 13 Biovakka, Vehmaa 35 35 Kalkkistabiloitu liete (HSY) 43 31 37 Helsingborg 68 68 8 26.10.2015

Yhteenveto Jätevesilietteiden fosfori heikkoliukoista Vesiliukoinen fosforipitoisuus alle 1 % kokonaisfosforista Välittömästi kasveille käyttökelpoisen fosforin osuus noin 10 % kokonaisfosforista Kasvukauden pidetessä fosforin biosaatavuus paranee Kalkkistabilointi parantaa jätevesilietefosforin biosaatavuutta (noin 40 %) Termokemialliset käsittelyt (pyrolysointi, HTC) alentavat fosforin biosaatavuutta Lietteiden Fe+Al/P moolisuhde vaikuttaa ratkaisevasti fosforin biosatavuuteen Pidempikestoisen käyttökelpoisuuden selvitys työn alla 9 26.10.2015

Kiitos! 10 26.10.2015