VAIHE 1 MAANRAKENNUSTYÖT JA ULKOPUOLISET BETONIKORJAUKSET 10.6.2015 HATTULAN SEURAKUNTA VIRASTOTALO JA SEURAKUNTATALO PAROLANTIE 45-47 13720 PAROLA
PAROLANTIE 45-47 2/20 SISÄLLYSLUETTELO 1. RAKENNUSHANKKEEN YLEISTIEDOT... 4 1.1 Kohdetiedot ja rakennuttaja... 4 1.2 Arkkitehti-, rakenne- ja lvi-suunnittelu... 4 1.3 Kiinteistön yleistiedot... 5 1.3.1 Virastotalo... 5 1.3.2 Seurakuntatalo... 5 2. RAKENNUSTYÖN YLEISKUVAUS... 5 2.1 Korjaushankkeen luonne... 5 2.2 Kohteeseen tutustuminen ennen tarjouksen antamista... 5 2.3 Hankekohtaiset asiakirjat ja ohjeet sekä urakoitsijan velvollisuudet... 5 2.4 Kiinteistön käyttö urakan aikana... 6 3. TYÖMAATEKNIIKKA... 6 3.1 Työmaan hallinto... 7 3.2 Työnaikaiset rakennukset ja asennukset... 7 3.3 Työmaatekniset aputyöt ja huolto... 7 3.3.1 Suojaus... 7 3.3.2 Siivous... 7 3.3.3 Jätteiden lajittelu... 8 3.4 Käyttöaineet ja energia... 8 3.5 Telineet ja sääsuojat... 8 3.6 Työkoneet, työkalut ja tarvikkeet... 8 3.7 Talvilisätyöt... 9 3.7.1 Lumi- ja jäätyöt... 9 3.7.2 Lämpösuojaus... 9 3.7.3 Lämmitys ja kuivaus... 9 3.7.4 Lisävalaistus... 9 4. LAADUNVARMISTUS... 9 4.1 Yleistä... 9 4.2 Mittaukset... 9 4.3 Urakkaan kuuluvat laadunvarmistuskokeet... 10 4.4 Mallityökorjaukset ja katselmukset... 10 4.5 Rakennuttajan laadunvarmistus... 11 4.6 Työmaapäiväkirja... 11 4.7 Työturvallisuus... 11 5. SOKKELIT, VIERUSTÄYTÖT JA SALAOJAT... 12 5.1 Korjaustyön laajuus... 12 5.2 Purku- ja kaivuutyöt... 12 5.2.1 Pintamateriaalit... 12 5.2.2 Kaivuutyöt... 13 5.2.3 Kaivumaiden kuljetus... 14 5.2.4 Vanhat salaojat ja tarkastuskaivot... 14 5.2.5 Purettavat rakennusosat... 14 5.3 Hiilikuilu ja siihen liittyvän vanhan polttoainevaraston seinän rakennus... 14 5.4 Perusmuurin korjaus ja vedeneristys... 14 5.5 Seurakuntatalon tukimuurit... 14 5.6 Salaojat... 15 5.7 Routasuojaus... 15 5.8 Ulkopuolinen täyttö ja tiivistys... 16 5.9 Rakennusalueen pintarakenteet... 16
PAROLANTIE 45-47 3/20 6. SEURAKUNTATALON TUKIMUURIEN SEKÄ KAIKKIEN ULKOPORTAIDEN BETONIKORJAUKSET... 16 6.1 Rapautuneen betonin poisto... 16 6.1 Betonipintojen puhdistus... 17 6.2 Raudoituksen paljastus... 17 6.3 Betoniterästen puhdistus ja käsittely... 17 6.4 Alustan kostutus... 17 6.5 Tartunta- ja paikkauslaastin levitys... 18 6.6 Tasoituslaastin levitys... 18 6.7 Laastipintojen jälkihoito... 18 6.8 Suojapinnoitus... 19 6.9 Portaiden yläpinnat... 19 6.10 Korjauksessa käytettävät materiaalit... 19 Tämä korjaustyöselostus liitetään sopimuksiin. Liitteet: RAK -suunnitelmat
PAROLANTIE 45-47 4/20 1. RAKENNUSHANKKEEN YLEISTIEDOT 1.1 Kohdetiedot ja rakennuttaja Kohde Hattulan seurakunta / virasto- ja seurakuntatalo Parolantie 45-47 13720 Parola Tilaaja Yhteyshenkilö Hattulan seurakunta Parolantie 47 13720 Parola Leena Nieminen puh 040 775 0174 leena.nieminen@evl.fi 1.2 Arkkitehti-, rakenne- ja lvi-suunnittelu Arkkitehtisuunnittelu Arkkitehtisuunnittelu Mikko Uotila Oy Jumpurintie 71 31760 URJALA Yhteyshenkilö: Mikko Uotila puh: 050 560 7016 mikko.uotila@arkkitehtisuunnittelu.net Rakennesuunnittelu Insinööritoimisto TähtiRanta Oy Vanajantie 10 B 13110 Hämeenlinna Yhteyshenkilö: Petri Hulkkonen puh: 045 7734 7070 petri.hulkkonen@tahtiranta.fi Lvi-suunnittelu Granlund Hämeenlinna Vanajantie 10 A, E-porras 13110 Hämeenlinna Yhteyshenkilö: Voitto Pursiainen puh: 040 900 8381 voitto.pursiainen@granlund.fi
PAROLANTIE 45-47 5/20 1.3 Kiinteistön yleistiedot 1.3.1 Virastotalo rakennusvuosi: 1930-luvulla rakennuksia: 1 kpl kerroksia: 2 kpl + osakellari + käyttöullakko bruttoala / -tilavuus: n. 400 m 2 / 1400 m 3 1.3.2 Seurakuntatalo rakennusvuosi: 1967 rakennuksia: 1 kpl kerroksia: 2 kpl bruttoala / -tilavuus: n. 980 m 2 / 3400 m 3 2. RAKENNUSTYÖN YLEISKUVAUS 2.1 Korjaushankkeen luonne Kohderakennuksiin tehdään useammassa vaiheessa sekä sisä- että ulkopuolisia korjaustöitä. Korjaushankkeen ensimmäinen vaihe käsittää virasto- ja seurakuntatalon sokkeleiden, ulkoportaiden ja tukimuurien korjaamisen sekä vedeneristeiden, salaojien ja vierustäyttöjen uusimisen sekä tarvittavalta laajuudelta pihan pintarakenteiden uusimisen ja pinnan muotoilun. Tämä korjaustyöselostus siihen liittyvine rakennesuunnitelmineen käsittään vaiheen 1 korjaukset. Rakennesuunnitelmien lisäksi kohteeseen on laadittu arkkitehti- ja lvisuunnitelmat selostuksineen. Korjaustyö sisältää seuraavat päätyövaiheet: Virasto- ja seurakuntatalo: sokkeleiden korjaus ja vedeneristys, ulkopuolisten betoniportaiden korjaus salaojien ja vierustäyttöjen uusiminen sekä maan pinnan muotoilu rakennuksen vierustoilla hiililuukun purku + uusi seinärakenne syntyneen aukon tilalle (vain seurakuntatalo) tukimuurien betonikorjaukset + pinnoitukset (vain seurakuntatalo) kahden tukimuurin purkaminen (vain seurakuntatalo) 2.2 Kohteeseen tutustuminen ennen tarjouksen antamista Urakoitsijan tulee tutustua kohteeseen ennen tarjouksen antamista. 2.3 Hankekohtaiset asiakirjat ja ohjeet sekä urakoitsijan velvollisuudet Korjaushankkeessa noudatetaan seuraavia asiakirjoja ja ohjeita: urakkasopimus liitteineen tämä korjaustyöselostus liitteineen arkkitehti- ja lvi-suunnitelmat
PAROLANTIE 45-47 6/20 rakennuttajan antamat väri- ja materiaalimääritykset sekä muut määräykset ja ohjeet lait, asetukset, valtioneuvoston ja sen ministeriöiden päätökset sekä niihin rinnastettavat julkisoikeudelliset säädökset, kunnallista rakentamista koskevat paikalliset määräykset ja ohjeet rakennustöistä annetut normit ja standardit sekä rakennusurakan yleiset sopimusehdot YSE 98 (RT 16-10660) Urakoitsijan tulee urakkasopimuksen puitteissa noudattaa suunnittelijoiden ja muiden asiantuntijoiden, työnvalvojien, tarvikkeiden valmistajien ja toimittajien sekä muiden urakoitsijoiden antamia piirustuksia ja täydentäviä ohjeita. Rakennustöissä noudatetaan yleisesti käytettyjä määräyksiä ja ohjeita, kuten Suomen rakentamismääräyskokoelmaa, Ratu- ja RT-kortistoa, RIL-ohjeita, RYL 2000:a ja MaalausRYL:ä. Edellä mainitut ohjeet ja asiakirjat ovat voimassa koko rakennustyössä ilman eri viittausta. Urakoitsija on velvollinen heti suunnitelmat saatuaan tarkastamaan ne ja vertaamaan niitä muihin kysymykseen tuleviin piirustuksiin ja muihin asiakirjoihin sekä asianomaisiin kohtiin työmaalla ja ilmoittamaan viipymättä valvojalle havaitsemistaan ristiriitaisuuksista. Mahdolliset ristiriitaisuudet on pyrittävä selvittämään niin hyvissä ajoin, etteivät ne voi aiheuttaa välillisiäkään haittoja tai kustannuksia. Rakennuttaja toimittaa urakoitsijan käytettäväksi aloituskokouksessa sovittavan määrän kopioita laadituttamistaan suunnitelmista. Rakennustyössä käytettäväksi määrättyjä rakennustarvikkeita ja rakennusosia koskevat niiden valmistajien piirustukset, selitykset ja ohjeet, jotka ovat tarvikkeiden käytön edellytyksenä. Urakoitsijan tulee hankkia nämä ohjeet ajoissa työmaalle rakennuttajan edustajien ja tarpeen mukaan muiden urakoitsijoiden käyttöön. Kaikki asiakirjoissa käytettävät materiaalit kuuluvat urakkaan sekä myös tarvikkeet, joita ei ole mainittu, mutta ovat välttämättömiä urakan toteutuksen ja hyvän lopputuloksen kannalta. 2.4 Kiinteistön käyttö urakan aikana Urakoitsijan on otettava huomioon, että kiinteistö on normaalissa käytössä korjausurakan aikana. Urakoitsijan tulee nimetä yhteyshenkilö, joka huolehtii tiedottamisesta ja yhteydenpidosta kiinteistön käyttäjiin. 3. TYÖMAATEKNIIKKA Urakoitsijan tulee käyttää ammattitaitoista työnjohtoa ja työntekijöitä. Vastuunalainen työnjohtaja tulee esittää viranomaisten ja rakennuttajan hyväksyttäväksi. Urakoitsijan on kaikissa urakkaa koskevissa toimissaan noudatettava voimassa olevia työturvallisuusmääräyksiä. Urakoitsijan on suunniteltava ja toteutettava urakkasuorituksensa huomioiden kiinteistöjen käyttäjien turvallisuus. Tilaajalla tai hänen nimeämällä valvojalla on oikeus keskeyttää työmaan työt välittömästi, mikäli urakoitsija laiminlyö lakien tai työturvallisuusmääräysten noudattamisen. Erityistä ammattitaitoa vaativat työt tulee antaa alan hallitsevien, luotettavien erikoisliikkeiden tehtäväksi. Pääurakoitsijan on varmistauduttava ja valvottava, että aliurakoitsijat ja hankkijat noudattavat rakennustarvikkeiden laadusta annettuja ohjeita. Kaikilla työmaalla liikkuvilla työntekijöillä tulee olla määräysten mukaiset henkilökortit.
PAROLANTIE 45-47 7/20 Työt suoritetaan asiakirjojen mukaisesti. Mikäli urakoitsija haluaa käyttää asiakirjoissa esitetystä tavasta poikkeavaa työtapaa, tulee hänen esittää ne rakennuttajalle sekä saatava muutokselle rakennuttajan suostumus. Vastuu esitetystä työtavasta poikkeamisesta jää silti sen esittäjälle. Urakoitsijan tulee oma-aloitteisesti osoittaa rakennuttajalle eri työvaiheiden suoritus ja tarvikkeiden laatu siten, että rakennuttajalla on selvä käsitys ja varmuus myös peittyvien suoritusten asiakirjojenmukaisuudesta. Kun jokin työvaihe jää toisen työvaiheen peittämäksi, on suoritetusta työstä pyydettävä katselmus rakennuttajalta ja vasta, kun katselmus on suoritettu ja lupa suorituksen jatkamiselle annettu saadaan työtä jatkaa. Töitä suoritettaessa on huomioitava sää- ja muut työskentelyolosuhteet, jotka voivat vaikuttaa töiden suorittamiseen. Urakoitsija vastaa kaikista työmaan työnaikaisista suojauksista ja laatii tarvittaessa erityisen suojaussuunnitelman, joka voidaan hyväksyttää tilaajalla. 3.1 Työmaan hallinto Urakkaohjelman mukaisesti. 3.2 Työnaikaiset rakennukset ja asennukset Urakoitsija ja tilaaja sopivat erikseen mahdollisten työnaikaisten työmaaparakkien ja materiaalien sijoituksesta ja laajuudesta tontilla. Urakoitsija huolehtii työn ajaksi irrotettavien materiaalien säilytyksestä. Kaikki työnaikaiset rakennukset, pihajärjestelyt, nostopaikat, varastointipaikat ym. tulee tehdä ennen rakennustöiden aloitusta. Urakoitsija on velvollinen varmistamaan, ettei työnaikaisia rakenteita tai nostopaikkoja sijoiteta kaivojen välittömään läheisyyteen. 3.3 Työmaatekniset aputyöt ja huolto 3.3.1 Suojaus Ennen urakan aloittamista pidetään aloituskatselmus, jossa kirjataan säästettävien rakenteiden ja ympäristön kunto. Jos rakenteet tai ympäristö vaurioituvat töiden aikana, urakoitsija on velvollinen korjaamaan vauriot alkuperäistä vastaavaan kuntoon. Korjauskustannuksista vastaa urakoitsija. Urakoitsija huolehtii tarvittavista viranomaisluvista kaikissa työvaiheissa mm. puhallustöiden ja suojausten osalta. Urakoitsija huolehtii suojauksista ja rakennuksen ilmanvaihdon hallinnasta siten, ettei töissä syntyvä pöly, vesi tai korjausmateriaaleista haihtuvat aineet pääse sisätiloihin/urakka-alueen ulkopuolelle. 3.3.2 Siivous Urakoitsija huolehtii työmaan yleisestä siisteydestä. Urakoitsija siivoaa kaikki rakennustyöstä syntyvät roskat ja jätteet piha-alueelta ja kuljettaa ne jätteenkäsittelylaitokselle. Työmaan siisteyttä seurataan TR-mittauksin: 10 % TR-mittausten havainnoista tulee liittyä työmaan siisteyteen. Rakennuttajalle ei saa jäädä mitään siivoustöitä eikä siivouksesta aiheutuvia kustannuksia urakan lopuksi. Ajotiet ja urakoitsijan käytössä oleva alue on rakennustyön ajan pidettävä siistinä. Työn jälkeen urakoitsijan käyttämät alueet on urakoitsijan kunnostettava entiseen kuntoon.
PAROLANTIE 45-47 8/20 3.3.3 Jätteiden lajittelu Ennen rakennustyön aloittamista urakoitsijan tulee laatia työmaalle jätehuolto-ohje, josta selviää myös eri jätteiden vastaanottajat. Jätehuollosta ja järjestelyistä on sovittava aliurakoitsijoiden ja kuljetusliikkeiden kanssa etukäteen. Työmaalta purettavat materiaalit kerätään toisistaan erilleen ja lajitellaan keräysastioihin, jotka on merkattu asianmukaisesti. Keräysastioihin asennetaan selkeät opasteet. Seuraavat jätelajit eritellään työmaalla ja kuljetetaan jätteenkäsittelylaitokselle: maa- ja kiviaines asfaltti betonijäte metallijätteet kyllästämätön puutavarajäte sekajäte ongelmajätteet (varastoidaan lukittavaan säilytysastiaan tms.) kierrätyskelpoinen pahvi 3.4 Käyttöaineet ja energia Urakkaohjelman mukaisesti. 3.5 Telineet ja sääsuojat Betonikorjausten olosuhdehallinnasta on huolehdittava betoninormien mukaisesti jokaisessa työvaiheessa. Ympäröivät säilytettävät rakenteet on suojattava korjaustöiden ajaksi. Urakoitsija vastaa kustannuksellaan puutteellisista suojauksista aiheutuvista vaurioista. Töiden ajoittuessa kylmälle ajanjaksolle (lämpötila < 5 C) on tarvittaessa järjestettävä lämmitys. Lämmityksestä tulee tiedottaa pelastusviranomaiselle. Urakoitsija huolehtii tarvittavista viranomaisluvista kaikissa työvaiheissa mm. telineiden, puhallustyön ja suojausten osalta. Kaiteiden, portaiden, telineiden, katosten ja seinäkiinnitysten on täytettävä viranomaismääräykset. 3.6 Työkoneet, työkalut ja tarvikkeet Kaikki korjaustyöselostuksessa mainitut aineet, tarvikkeet ja työt kuuluvat pääurakkaan, ellei toisin ole mainittu. Noudatetaan vastaavissa tapauksissa noudatettua hyvää rakennustapaa. Korjaustöissä käytettävät materiaalit on esitetty tässä korjaustyöselostuksessa. Korjauksissa käytetään saman materiaalitoimittajan tuotteita peräkkäisissä työvaiheissa yhteensopivuusongelmien välttämiseksi. Jos korjauksessa joudutaan käyttämään muita kuin työselityksessä mainittuja tuotteita, on urakoitsijan esitettävä materiaalien yhteensopivuudesta ja testituloksista dokumentti tilaajan ja suunnittelijan hyväksyttäväksi. Urakoitsijan on edellytettävä, että materiaalitoimittaja tutustuu työkohteeseen ja varmistaa tuotteensa, urakoitsijan käyttämän laitteiston ja työmenetelmät.
PAROLANTIE 45-47 9/20 Kaikista käytettävistä materiaaleista on työmaalla oltava suomenkielinen käyttöohje sekä käyttöturvallisuustiedote. Urakoitsijan on huolehdittava, että työntekijät saavat käyttötiedotteiden ja työturvallisuusohjeiden sisältämät tiedot. Kaikki käytettävät materiaalit on tilattava ajoissa työmaalle. Kaikki vaaditut mallit on tehtävä riittävän ajoissa, jotta mahdollisia muutoksia mallikatselmuksen johdosta voidaan tehdä. Materiaalien varastoinnissa, sekoituksessa ja levityksessä on noudatettava käytettävän materiaalitoimittajan kirjallisia ohjeita. Mikäli ohjeet ovat ristiriidassa korjaustyöselostuksen kanssa, urakoitsijan on reklamoitava asiasta. 3.7 Talvilisätyöt 3.7.1 Lumi- ja jäätyöt Urakoitsija huolehtii ja vastaa työmaan lumitöistä, jään poistosta ja jään sulatuksesta. Normaalit piha-alueen kulkuväylien lumi- ja hiekoitustyöt teettää tilaaja. 3.7.2 Lämpösuojaus Sääolosuhteiden niin vaatiessa urakoitsija huolehtii korjattavana olevien rakenteiden lämpösuojauksesta ja niiden kustannuksista työn aikana. 3.7.3 Lämmitys ja kuivaus Urakoitsija huolehtii tarvittavasta rakennusaikaisesta lämmityksestä ja kuivauksesta ja niiden kuluista työn aikana. Lämmitys vaaditaan, kun työtä ei voida tehdä työselostuksen mukaisissa olosuhteissa. Lämmityksestä tulee tiedottaa paikallista pelastusviranomaista. 3.7.4 Lisävalaistus Tarvittavien mahdollisten lisävalaistusten hankkimisesta ja kustannuksista huolehtii urakoitsija. Valaistukseen tarvittavan sähkön kustannuksista huolehtii tilaaja. 4. LAADUNVARMISTUS 4.1 Yleistä Kaikista tässä kohdassa esitetyistä laadunvarmistuskokeista ja laadunvarmistuksen tehtävistä aiheutuvista kustannuksista vastaa urakoitsija. Laadunvarmistuskokeet tehdään valvojan osoittamista kohdista. Noudatetaan MaalausRYL, RYL-2000, RT-kortistoa ja Suomen rakentamismääräyksiä. Urakoitsija hankkii tarvittaessa kaikki em. lait, asetukset, määräykset, normit, RT-kortit ym. vastaavat julkaisut työmaalle. Kaikissa työvaiheissa noudatetaan materiaalivalmistajan antamia ohjeita. 4.2 Mittaukset Pääurakoitsija tekee kustannuksellaan kaikki tarvittavat tarke-, sijainti- ja paikalleen mittaukset. Urakoitsija tekee yksikköhintaisten töiden mittauksen ja laatii mittauksista pöytäkirjan. Urakkalaskennassa on otettava huomioon, että kohteen julkisivuja ei ole tarkemitattu ja anturoiden korkoasemat ovat vanhojen suunnitelmien mukaisessa tarkkuudessa ja siten suunnitelmissa esitetyt mitat voivat poiketa todellisuudesta.
PAROLANTIE 45-47 10/20 Urakoitsija on velvollinen tarkastamaan suunnitelmissa ja asiakirjoissa ilmoitetut mitat ja määrät sekä vastaamaan niiden oikeellisuudesta ja kustannusvaikutuksista. 4.3 Urakkaan kuuluvat laadunvarmistuskokeet Seurakuntatalon tukimuurien betonikorjauksissa tehdään standardin SFS 5445 tai SFS 5446 mukaisesti tehtyjä vetokokeita ja tartuntavetolujuuskokeita tehdään seuraavasti: alustabetonille 3 kpl tartuntavetolujuus 1,5 N/mm2 paikkauslaasteille 3 kpl tartuntavetolujuus 0,7 N/mm2 tasoituslaasteille 3 kpl tartuntavetolujuus 0,7 N/mm2 oikaisulaasteille 3 kpl tartuntavetolujuus 0,7 N/mm2 suojapinnoitteille 3 kpl tartuntavetolujuus 0,7 N/mm2 suojapinnoitteiden kuivakerrospaksuus 3 kpl 150 μm Jokaisesta kokeesta 1 kpl sisältyy mallityön laadunvarmistukseen. 4.4 Mallityökorjaukset ja katselmukset Urakoitsija tekee seuraavista työvaiheista mallityön ja niihin liittyvät laadunvarmistuskokeet ennen varsinaisen korjaustyön käynnistämistä: Betonikorjaukset: Sokkelit terästen paljastus piikkaamalla työvaihekatselmus betonipintojen puhdistus työvaihekatselmus raudoituksen puhdistus työvaihekatselmus raudoituksen suojaus työvaihekatselmus laastipaikkaus työvaihekatselmus pinnoitukset mallikatselmus ja laadunvarmistuskokeet sokkelin puhdistus työvaihekatselmus sokkelin kolojen paikkaus työvaihekatselmus sokkelin vedeneristys työvaihekatselmus salaojaputket tarkastuskaivoineen työvaihekatselmus routasuojaus työvaihekatselmus hiilikuilun seinän paikkaus työvaihekatselmus Mallipinnat tehdään tämän korjaustyöselostuksen ja valmistajan ohjeiden mukaisesti. Mallikorjaukset ja varsinainen korjaus tehdään samanlaisissa olosuhteissa ja vastaavilla työmenetelmillä. Rakennuttajan hyväksymiä mallityökorjauksia ja -pintaa käytetään vertailukohtana pintoja tarkasteltaessa. Urakoitsijan on huomioitava laadunvarmistuskokeisiin tarvittavat odotusajat. Urakoitsijan on ilmoitettava tilaajalle riittävän ajoissa tulevista työvaihekatselmuksista.
PAROLANTIE 45-47 11/20 4.5 Rakennuttajan laadunvarmistus Rakennuttaja voi teettää kustannuksellaan korjaustyöhön liittyviä laadunvarmistuskokeita. Laadunvarmistuskokeiden jälkien paikkaus kuuluu urakoitsijalle. Urakoitsija huolehtii korjattujen pintojen jälkihoidosta ja siitä, että tuoreilla pinnoilla ei ole pölyä tai muita epäpuhtauksia. Urakoitsija vastaa kaikista jälkihoidon tai suojauksen puutteen aiheuttamista vaurioista ja korjauksista. 4.6 Työmaapäiväkirja Urakoitsija pitää työmaapäiväkirjaa. Noudatetaan YSE 1998 75 ja betonikorjaustöiden pöytäkirjaa (by 405 tai vastaava), jota käytetään korjausten ajan. Työmaapäiväkirjaan on merkattava seuraavat asiat: työolosuhteet (lämpötila, ilman suhteellinen kosteus, auringonpaiste ja tuuli) kahdesti työpäivän aikana sääsuojien kunto kahdesti työpäivän aikana käsiteltävät rakenteet ja rakenneosat materiaalimenekki ja käsitellyt pinta-alat rakenneosittain tehdyt laadunvalvontakokeet, näytteenottopaikat ja niiden tulokset. Kaikissa pintakäsittelytöissä alustat ja käsittelyt tarkastetaan valvojan ja urakoitsijan kanssa ennen seuraavia käsittelyjä. Tarkastukset eivät vaikuta urakoitsijan vastuuseen lopullisesta laadusta. Urakoitsija vastaa laadunvarmistuksen järjestämisestä ja toteuttamisesta, laadunvarmistuskokeista, näytteenottokohtien paikkauksesta ja näistä aiheutuvista kustannuksista. Rakennuttaja voi teettää kustannuksellaan laadunvarmistuskokeita. Jälkien paikkaus kuuluu urakoitsijalle. Urakoitsijan tulee seurata toteutuvien käsittelyjen laatua ja verrata sitä hyväksyttyihin malleihin. 4.7 Työturvallisuus Urakoitsijan tulee huomioida ja vastata kaikista työmaata koskevista viranomaismääräyksistä ja tehdä tarvittavat viranomaisilmoitukset. Urakoitsijan tulee ottaa huomioon valtioneuvoston päätös rakennustyön turvallisuudesta koskien myös kunnossapito- ja korjausrakentamista. Urakoitsija nimeää työhön vastuuhenkilön ja tekee tarvittaessa ilmoituksen työsuojelupiiriin. Urakoitsija vastaa asetusten mukaisista suojaus- ja turvatoimista. Urakoitsijan tulee käyttää ammattitaitoista työnjohtoa ja työntekijöitä. Vastuunalainen työnjohtaja tulee esittää rakennuttajan hyväksyttäväksi. Urakoitsijan on kaikissa urakkaa koskevissa toimissa noudatettava voimassa olevia työturvallisuusmääräyksiä. Urakkaan kuuluvana rakennetaan sisäänkäynteihin rakennusaikaiset turvallisuusmääräysten mukaiset kulkusillat siten, että kulku sisäänkäyntien kautta on mahdollinen ja turvallinen koko urakkasuorituksen ajan. Korjaustöissä tulee asettaa erityistä huomiota putoamissuojauksille. Rakennustyössä on huomioitava, että rakennukset ovat normaalissa käytössä töiden ajan.
PAROLANTIE 45-47 12/20 5. SOKKELIT, VIERUSTÄYTÖT JA SALAOJAT 5.1 Korjaustyön laajuus Sekä virastotalon että seurakuntatalon vierustäytöt ja salaojat uusitaan sekä sokkelit vedeneristetään. Kyseenomaiset korjaustyöt sisältävät seuraavat päätyövaiheet: kaivuualueella olevien putkien, kaivojen ja johtojen sekä niiden korkeusasemien selvittäminen vanhojen öljysäiliöiden purku kahden tukimuurin ja ulkoportaiden purku (esitetty ARK-suunnitelmissa) hiililuukun purku ja seinän rakentaminen vanhaan aukkoon (seurakuntatalo) olevan kasviston ja säilyvien rakenteiden suojaukset ja purku kaivuualueen pintamaiden, laatoitusten, asfalttien yms. poistaminen ja varastointi tai kuljetus jätteenkäsittelylaitokseen kaivuutyöt tarvittavaan syvyyteen ja leveyteen koko urakka-alueella urakanaikaisten kulkureittien ja putoamissuojausten teot säilytettävien ulkoportaiden ja luiskien yms. työnaikainen tuenta vanhojen, rakennuksen ulkopuolisten salaojien ja tarkastuskaivojen purkaminen ja uusiminen sokkelin kosteuseristys suunnitelmien mukaisesti routaeristystyöt maakerrosten täyttö- ja tiivistystyöt, suodatinkankaiden ja mahdollisten routasuojausten asennukset pintamaiden, laatoitusten ja asfaltin asennukset (ARK-suun. mukaan) pintamaiden muotoilu rakennuksen ympärillä (ARK-suun. mukaan) nurmialueiden ja pintarakenteiden uusinta tarvittavin osin (ARK-suun. mukaan) tarvittavat LVI-työt ja liitokset (LVI-suun. mukaan) lisäksi näitä tukevat rakennustyöt Urakkatarjouksen yhteydessä urakoitsija antaa yksikköhintaisen lisätyöhinnan purku- ja kaivuutöistä ( /m³ tai /m²), sokkelin puhdistuksesta ja vedeneristyksestä ( /m²), täyttötöistä ja pintamateriaalien asennuksista ( /m³ tai /m²). Hintojen tulee sisältää kaikki työhön tarvittavat materiaalit, koneet, työvoiman ja siirrot/kuljetukset. Ylittymät /alittumat laskutetaan tai hyvitetään todellisten määrien mukaan. 5.2 Purku- ja kaivuutyöt 5.2.1 Pintamateriaalit Ennen purku- ja irrotustöihin ryhtymistä on suoritettava katselmus rakennuttajan kanssa, jossa varmistetaan yhteisesti ne laitteet, kalusteet ja rakennusosat, kasvit yms. jotka jäävät paikoilleen tai jotka on kokonaisurakoitsijan toimesta irrotettava osittain tai täysin siten, etteivät ne vaurioidu ja jotka on kuljetettava rakennuttajan osoittamaan varastoon.
PAROLANTIE 45-47 13/20 Tarpeelliset suojaustoimet suoritetaan ennen purkutöihin ryhtymistä ja niitä täydennetään työn edistymisen mukaan. Purkaminen on suoritettava siten, etteivät paikoilleen jäävät rakennusosat tai varusteet vaurioidu. Erityistä huomiota on kiinnitettävä alueella liikkuvien ihmisten turvallisuuteen. Urakoitsija on velvollinen huolehtimaan kaikista tarvittavista, asianmukaisesti tehdyistä kulkuteistä koko urakan ajan. Urakka-alueella oleva kasvillisuus, asfaltti, pihakivet ja pihan rakenteet, aidat yms. poistetaan salaojitusviemäröinti ja routasuojasuojaustöiden vaatimilta osin. Aloituskokouksessa säästettäväksi sovittavat kasvit istutetaan tontille väliaikaisesti tilaajan osoittamaan paikkaan. Työskentelyalueen läheisyydessä olevat puut ja pensaat tulee suojata työn ajaksi tarkoituksenmukaisella tavalla (RIL 132 2000 kuvat 2 ja 3). Urakoitsijan tulee välttää tarpeetonta ajoa nurmialueella. Urakoitsija kuljettaa kaikki purkujätteet, joita ei voida käyttää täytöissä (ylijäämämaa, asfaltti, betonijätteet, yms.) kaatopaikalle omalla kustannuksellaan. Mahdolliset sähkö- ja urakkaan kuulumattomat putkivedot tulee selvittää ennen kaivuutöiden aloitusta. Urakoitsija on velvollinen korvaamaan kaikki työstä aiheutuneet vauriot. 5.2.2 Kaivuutyöt Noudatetaan MaaRYL2000 Kaivantojen tuenta sekä MaaRYL2000 Työnaikainen kuivana pito. Työn lähtötilanne selvitetään kaivuutyön yhteydessä. Kaivuutöillä selvitetään olemassa olevien rakenteiden/rakennekerrosten määrät ja sijainnit, olemassa olevan talotekniikan sijainnit ja syvyydet, korot yms. Maankaivu suoritetaan koko rakennusalueella niin, että työt voidaan tehdä suunnitelmien mukaan. Urakoitsija huolehtii kaivantojen kuivana pidosta, tuennasta, aitauksesta ja siitä, että maapohja salaojien perustamistasossa ja sen alapuolella pysyy kuivana ja sulana. Jos maaperän laatu ja rakenne tai vesiolosuhteet poikkeavat asiakirjoissa ilmoitetusta, ilmoitetaan tästä viipymättä rakennuttajalle ja suunnittelijoille. Kaivutyö ulotetaan rakennesuunnitelmissa esitetylle tasolle. Kaivutöiden edetessä tarkistetaan virastotalon anturan kunto ja stabiliteetti silmämääräisesti ennen kuin kaivua ulotetaan anturan yläpinnan alapuolelle. Virastotalon kaivuutöissä on huomioitava, ettei kaivua uloteta anturan alapinnan alapuolelle 500 mm säteellä anturan ulkoreunasta. Urakoitsijan tulee selvittää ennen kaivutöiden aloitusta työskentelyalueella olevat kaapeli- ja putkilinjat vanhoista piirustuksista sekä kunnan arkistoista. Urakoitsija hankkii tarvittavat lisäpiirustukset ja sijaintitiedot ennen töiden aloittamista. Maanalaisten kaapelien ja putkien osalta on kaivutöissä noudatettava erityistä varovaisuutta. Korjaustöissä vaurioituneiden kaapelien ja putkien korjaus kuuluu urakoitsijan kustannettavaksi. Kaivannot tuetaan tarvittaessa. Tukemattoman maaluiskan suurin sallittu kaltevuus tehdään RIL 132 2000 Talonrakennuksen maarakenteet taulukoiden 4 tai 5 mukaisesti. Kaivutöissä urakoitsija vastaa kaivualueiden turvallisuudesta. Kaivannot on aidattava määräysten ja ohjeiden mukaisesti siten, ettei kaivantoon putoamisen vaaraa ole. Kaivannoissa on huomioitava riittävät työ- ja täyttövarat. Kaivannon perusmaa muotoillaan viettäväksi salaojiin min. 1:20. Mikäli maa- tai ympäröivät rakenteet painuvat tai vaurioituvat, tulee urakoitsijan kustannuksellaan saattaa rakenteet alkuasetelmaa vastaaviksi. Kaivutöissä tulee ottaa huomioon salaoja- ja sadevesiputkien vaatima minimikaato. Suositeltava kaato salaojilla on 1:100.
PAROLANTIE 45-47 14/20 5.2.3 Kaivumaiden kuljetus Kaivumassat kuljetetaan pääsääntöisesti maankaatopaikalle. Täyttötarkoituksiin kelpaavia kaivumassoja voidaan sijoittaa tilaajan ja valvojan luvalla alueen täyttöihin. Maamassojen välivarastoinnista tontille sovitaan erikseen tilaajan kanssa. Mahdollisen saastuneen maaperän käsittelykustannuksista vastaa tilaaja. 5.2.4 Vanhat salaojat ja tarkastuskaivot Olemassa olevat, rakennuksen ulkopuoliset salaojat puretaan (seurakuntatalo). Samoin puretaan olemassa olevat mahdolliset tarkastuskaivot. 5.2.5 Purettavat rakennusosat Purettavat rakennusosat on esitetty arkkitehdin asemapiirroksessa. Purettavia rakennusosia ovat vanhat öljysäiliöt, kaksi tukimuuria (seurakuntatalo) ja yksi maanvarainen pihaporras (seurakuntatalo) sekä vanha hiilikuilu (seurakuntatalo). 5.3 Hiilikuilu ja siihen liittyvän vanhan polttoainevaraston seinän rakennus Seurakuntatalon vanhan polttoainevaraston hiililuukku ja -kuilu puretaan. Vanhojen suunnitelmien mukaan luukun kuilun betoniseinien mitat ovat 1,2 m x 2,1 m, seinävahvuus noin 200 mm. Kuilusta on olemassa oleva aukko polttoainevarastoon, aukko noin 1,8 m x 2,1 m. Aukon ovi karmeineen ja kaikkine puuosineen puretaan. Aukko valetaan umpeen rakennesuunnitelmien mukaan. Betonipintaan hitsataan bitumikermi ja kermin päälle asennetaan EPS-eristelevyt rakennesuunnitelmien mukaan. 5.4 Perusmuurin korjaus ja vedeneristys Perusmuurin- sekä anturan pinnalta poistetaan irtonainen hiekka sekä muut ainekset ja epäpuhtaudet. Kaikki sokkelien betonipinnat puhdistetaan märkähiekkapuhalluksella ja pestään lietteestä. Paikalliset teräksen korroosiovaurioituneet kohdat, joissa on lohkeamia, avataan, teräkset ruostesuojataan. Perusmuurissa olevat läpiviennit, kolot ja halkeamat paikataan sementtipohjaisella korjausmassalla. Läpivientien tiivistyksen varmistamiseksi käytetään läpivienneissä ulkokäyttöön maanvastaisiin rakenteisiin soveltuvaa elastista massaa. Kaikki puhalletut pinnat tasoitetaan ennen vedeneristystöitä. Sokkelin juureen tehdään laastiviiste rakennesuunnitelmien osoittamaan paikkaan. Perusmuuria vasten asennetaan kosteudeneristeeksi ensiksi kylmäbitumiliuossively esim. BIL 20/85, bitumikermi esim. Kerabit 4100 UT. Bitumikermi asennetaan ja kiinnitetään valmistajan ohjeiden mukaan. Perusmuuri routaeristetään suunnitelmien mukaisesti pystysuuntaisilla eristelevyillä. Sokkelin vierustäyttö tehdään RIL 126-2009 Rakennuspohjan ja tonttialueen kuivatus- julkaisun lajite 1 mukaisella maa-aineksella. Pystysalaoja tulee erottaa muista täytöistä N2-luokan suodatinkankaalla. Pystysalaojan tulee liittyä salaojakerrokseen. Sokkelien maanpäällisten osien pinnoitus arkkitehtisuunnitelmien mukaan. 5.5 Seurakuntatalon tukimuurit Seurakuntatalon tukimuurien vierustat kaivetaan auki kuten rakennuksen sokkeleissa. Tukimuurien betonikorjaukset tehdään kappaleen 6 mukaan. Korjattuun ja tasoitettuun tukimuuriin tehdään laastiviiste anturan ja muurin rajapintaan ja maanpinnan alle jäävään osaan asennetaan patolevy + yläreunalista. Vierustäyttö tehdään RIL 126-2009 Rakennuspohjan ja tonttialueen kuivatus- julkaisun lajite 1 mukaisella maa-aineksella vähintään 200 mm leveydellä.
PAROLANTIE 45-47 15/20 Tukimuurien yläpinnat pellitetään. Pellitystä varten yläpintaan kiinnitetään betoniruuvein muotoon sahattu kestopuu, johon pelti kiinnitetään käyttäen tiivisteellisiä katekiinnikkeitä. Suojapeltinä käytetään sinkittyä (275 g/m 2 ) ja PVDF -pinnoitettua 0,6 mm vahvaa teräspeltiä, värisävy ARK-suunnitelmien mukaan. Tukimuureihin liittyvien puuosien korjaukset/uusimiset tehdään ARK-suunnitelmien mukaan. 5.6 Salaojat Salaojitustyössä noudatetaan RakMK C2 Kosteus, RIL 126 Rakennusten ja tonttialueiden kuivatus sekä MaaRYL 2000 Alueen täyttö- ja pohjarakenteet ohjeita ja määräyksiä sekä käytetään materiaaleja, jotka täyttävät niitä koskevien normien laatumääräykset. Tarkastuskaivojen ja salaojien sijoittelu on esitetty liitteenä olevissa suunnitelmissa. Salaojaputkistojen tarkastuskaivojen tarkat sijainnit määritetään työmaan aloituskokouksessa, perusvesikaivojen sekä sadevesitarkastuskaivon sijainnit LVI-suunnitelmien mukaan. Salaojissa käytettävät tarvikkeet ja materiaalit ovat: Salaojat PEH- tuplasalaojaputket ø 110/95, esim. Veto-tupla tai vastaava Tarkastuskaivot rumpuputket ø315 mm, tarkastuskaivot varustetaan pohjalla 200 mm sakkapesällä ja kaivojen yläpäät muovi- tai teräskansilla. Salaojaputkien ympärystäytöksi asennetaan pesty sepeli, raekoko #6 16 mm (salaojasora lajite RIL 1a). Ei saa sisältää hienoainesta. Salaojituskerros on erotettava suodatinkankaalla KL 2 alla ja ympärillä olevista hienorakenteisista maalajeista. Salaojaputken kaivannonkoon tulee olla sellainen, että putken sivuille jää tilaa 100 mm ja yläpuolelle 200 mm. Salaojaputkien kaltevuus tulee 0,5-1 %. Salaojitetun kaivannon osalta ennen täyttötöitä järjestetään katselmus, jossa tarkastetaan salaojituksen korot ja kaadot. Urakoitsija tekee todellisista koroista tarkepiirustuksen, jonka hän luovuttaa rakennuttajalle viimeistään loppukatselmuksessa. Ennen rakennustöiden loppukatselmusta suoritetaan kaivojen tarkastus ja tarvittaessa puhdistus. Kaivojen kannet liikennealueilla asetetaan 20 mm ympäröivää pinnoitetta alempana ja muualla 10 mm ympäröivää maanpintaa ylempänä. 5.7 Routasuojaus Maahan asennetaan routaeristeet seuraavasti (pystysuuntaisen eristeen lisäksi): Maan pinnan ja anturan alapinnan etäisyys: routaeristeen vahvuus seinän vieressä/nurkissa: -0,5 0,7 m : 100 mm/ 150 mm -0,7 1,0 m: 70 mm/ 100 mm -1,0 1,75 m: 50 mm/ 50 mm -yli 1,75 m: ei eristystä Routaeristeet asennetaan 1500 mm leveydelle ja nurkissa 1500 mm matkalle. Portaiden, tukimuurien ym. kylmien rakenteiden eristevahvuudet (1700 mm leveydellä) on esitetty rakennesuunnitelmissa. Putkikaivannoissa routaeristettä käytetään aina, jos peitesyvyys on alle 1500 mm.
PAROLANTIE 45-47 16/20 Routasuojauslevyjen alustaksi tasoitetaan vähintään 200 mm routimatonta soraa, joka tasataan rakennuksesta poispäin viettäväksi kaltevuudessa 1:20. Routaeristeiden päälle tulee noin 50 mm tasaavaa soraa tai hiekkaa, jonka päälle asennetaan pe-kalvo tai vettä pidättävä rakennekerros. 5.8 Ulkopuolinen täyttö ja tiivistys Noudatetaan MaaRYL 2000 Alueen täyttö- ja pohjarakenteet. Täyttökerrosten tiivistys suoritetaan maatöiden työselityksen RIL 132 taulukon 6 mukaisesti. Salaojakaivantojen täyttöihin tulee käyttää routimattomia täyttömateriaaleja. Salaojakaivannot täytetään salaojasoralla lajite 1a (RIL 126 2009 kuva 3.6). Salaojaputken kaivannonkoon tulee olla sellainen, että putken sivuille ja alle jää tilaa 100 mm ja yläpuolelle 200 mm. Salaojituskerros on erotettava suodatinkankaalla KL 2 alla ja ympärillä olevista hienorakenteisista maalajeista. Täyttötyöt tehdään kerroksittain. Kukin kerros tehdään rakeisuudeltaan ja tiivistyvyydeltään samantyyppisestä materiaalista rakennesuunnitelmien mukaan. Täytön tiiviys vähintään 92 %. Salaojatäytöissä ja tiivistyksissä tulee noudattaa erityistä huolellisuutta siten, että salaojaputkiin ei synny virtausta haittaavia painaumia ja putkilinjat pysyvät suorina sekä korot suunnitelman mukaisina. Rakenteita ja työsuorituksia ei saa peittää ennen kuin ne on tarkastettu ja töiden valvoja on antanut luvan kaivannon täyttämiseen. 5.9 Rakennusalueen pintarakenteet Rakennuksen viereinen maanpinta/täytöt/pintarakenne tulee laskea niin että se on 300 mm rakennuksien ulkoseinän ulkoverhouksen alareunasta. Maanpinta muotoillaan arkkitehtisuunnitelmien mukaan huomioiden, että maanpinta on kalteva 1:20 rakennuksesta poispäin viettäväksi vähintään kolmen metrin matkalta koko urakka-alueella. Rakennuksen viereiset pinnat ja pihan pintarakenteet tehdään arkkitehtisuunnitelmien mukaan. Mikäli vierustoja ei muuten päällystetä, tehdään rakennuksen vierustoihin noin 300 mm leveä ja 150 mm syvä sepelikaista. Sepelikaistan ja maa-aineksen rajaan asennetaan esim. kestopuurima tai vastaava ja maakerrosten väliin suodatinkangas. 6. SEURAKUNTATALON TUKIMUURIEN SEKÄ KAIKKIEN ULKOPORTAIDEN BETONIKOR- JAUKSET Seurakuntatalon tukimuurit sekä kummankin rakennuksen kaikki säilytettävät ulkoportaat korjataan betonikorjausmenetelmin ja pinnoitteet uusitaan. Korjaustöissä noudatetaan tätä työselostusta, materiaalivalmistajan ohjeita, BY 41 2007 Betonirakenteiden korjausohjeet julkaisua ja By 40 2003 Betonipinnat julkaisua sekä BY 50 Betoninormit 2004 julkaisua 6.1 Rapautuneen betonin poisto Rapautunut betoni poistetaan mekaanisesti piikkaamalla. Urakoitsija koputtelee vasaralla betonipinnat läpi ja merkitsee liidulla rapautunee alueet. Piikkausraja varmistetaan betonin vetolujuuskokeilla, kimmovasaralla tai koputtelemalla. Vetolujuuskokeiden määrät on esitetty tässä korjaustyöselostuksessa. Vetokokeet tehdään valvojan määrittämistä paikoista
PAROLANTIE 45-47 17/20 6.1 Betonipintojen puhdistus Betonipinnat puhdistetaan märkähiekkapuhalluksella. Märkähiekkapuhalluksen jälkeen pinnat on välittömästi painevesipestävä (60 150bar). Jos vesipesun jälkeen tehdään pölyäviä töitä, on pinnat vesipestävä uudelleen. Puhdistetun pinnan on täytettävä seuraavat vaatimukset: vanhan betonialustan vetolujuus on oltava vähintään 1,5 N/mm2 maalinpoistoaste 100 % betonipinnan tulee olla puhdas ja pölytön, eikä siinä saa olla tartuntaa heikentäviä aineita betonipinnassa ei saa olla rapautumaa tai muita heikkouksia betonipinnassa ei saa olla tartuntaa heikentävää sementtiliimakerrosta betonipinnan karheuden tulee soveltua seuraavalle käsittelylle 6.2 Raudoituksen paljastus Ennen raudoitteiden esiin piikkausta piikattavat teräkset merkataan betonipinnoille. Raudoitus piikataan esiin kaikissa niissä kohdissa, missä rakenteen pinnalla näkyy halkeamia ja merkkejä korroosiosta. Betonipinnassa esiintyvät halkeamat ja lohkeamat avataan. Vaurioitunutta betonia poistetaan ja halkeamat avataan niin syvältä kunnes ruosteeton betoniteräs paljastuu. Piikkaus ulotetaan vähintään 100 mm ruosteettomaan tankoon. Teräksen ympäriltä poistetaan betonia teräksen halkaisijan verran, kuitenkin vähintään 15 mm, jotta teräksen kaikille pinnoille (ml. taustapinta) voidaan levittää korroosiosuoja-ainetta. Betonipinnoilla esiintyvät tarpeettomat teräkset, puu- ja teräsosat poistetaan. Piikattavien teräksien ja paikkausten määränä käytetään urakkalaskennassa: 30 jm (tukimuurit) 20 jm (portaat) Ylittymä-/alittumamäärät hyvitetään tai laskutetaan. Tätä varten urakoitsijan on annettava urakkatarjouksen yhteydessä yksikköhintainen ( /jm) lisätyöhinta terästen piikkaamisesta ja paikkauksista. 6.3 Betoniterästen puhdistus ja käsittely Paljastetut teräkset puhdistetaan ruosteesta koneellisesti teräsharjauksella vähintään puhtausasteeseen St 2 (huolellinen teräsharjaus) tai käytettävän materiaalin materiaalitoimittajan kirjallisen ohjeiden mukaiseen puhdistusasteeseen. Teräkset suojataan heti puhdistuksen jälkeen sementtipohjaisella korroosionestolaastilla. Korroosionestolaasti levitetään kahteen kertaan, myös terästen takapinnalle. 6.4 Alustan kostutus Betonikorjausta edeltävänä päivänä korjattava betonipinta kastellaan huolellisesti. Lämpimissä ja kuivissa kesäolosuhteissa ja tuulisella säällä on pintaa aina kostutettava vielä sumuttamalla ennen korjauksiin ryhtymistä. Kasteltu pinta voidaan myös suojata muovilla. Korjauksiin ryhdyttäessä betonipinnan tulee olla mattakostea.
PAROLANTIE 45-47 18/20 6.5 Tartunta- ja paikkauslaastin levitys Paikattaviin kohtiin levitetään tartuntalaasti. Tartuntalaasti levitetään harjaten ja hierotaan huolellisesti esikasteltuun alustaan siten, että kaikki pienet kolot yms. täyttyvät ja laasti peittää koko paikattavan alueen. Täyttö-/paikkauskerros tehdään tartuntakerroksen päälle sen riittävästi jäykistyttyä, mutta ennen kuin tartuntakerros on ehtinyt kuivua pinnasta (märkää märälle menetelmä). Täyttökerroksella paikkauskohdat ja puhdistuksessa paljastuneet epätasaisuudet täytetään ympäröivän pinnan tasoon. Paikkauskohdat eivät saa erottua maalauskerroksen alta. Jos tartuntakerros ehtii kuivua, ei saada aikaan riittävää tartuntaa. Kuivunut tartuntakerros on poistettava tai tehtävä uusi tartuntakerros. Paikkausten on täytettävä seuraavat vaatimukset: paikkojen tulee olla ympäröivän pinnan kanssa samassa tasossa paikkojen pintastruktuuri tulee vastata ympäröivän pinnan struktuuria paikoissa ei saa esiintyä halkeamia paikkauksissa ei saa olla koloja, suuria huokosia, onkaloita yms. alustan, tartuntalaasti- ja paikkauslaastikerrosten välisten tartuntalujuuksien sekä laastien lujuuksien on oltava 7 vrk:n kuluttua vähintään 0,7 N/mm 2 6.6 Tasoituslaastin levitys Tasoituslaasti levitetään kauttaaltaan kaikkiin märkähiekkapuhallettuihin pintoihin täyttölaastin levityksen jälkeisenä päivänä. Tasoituslaasti levitetään kahtena kerroksena. Ensimmäinen tasoituslaastikerros levitetään pintaan ruiskulla tai lastalla ja levitetään alustaan harjalla tai lastalla painaen. Toinen tasoituslaastikerros ruiskutetaan. Molemmat tasoituslaastikerrokset jälkihoidetaan. Laastien käytössä noudatetaan materiaalivalmistajan ohjeita. Tasoituslaastin useammassa vaiheessa tehtyjä levityksiä ei korvata. Tasoituslaastin on täytettävä seuraavat vaatimukset: valmiin tasoituslaastikerroksen kokonaispaksuus on vähintään 3-5 mm laastissa ei saa esiintyä näkyviä halkeamia laastissa ei saa olla koloja, suuria huokosia, onkaloita yms. tasoituslaastipinnan on oltava tasainen eikä siinä saa näkyä paikkauskohtia alustan ja laastikerrosten välisten tartuntalujuuksien sekä laastien lujuuksien on oltava 7 vrk:n kuluttua vähintään 0,7 N/mm 2 6.7 Laastipintojen jälkihoito Laastipaikat jälkihoidetaan normaaleissa olosuhteissa telinehuputuksella ja vesisumutuksella. Jos korjauskohdat eivät ole suojattuja, suojataan laastipaikat muovilla. Paikkauskohtia ja pintojen tasoituslaastikerrosta on kasteltava vähintään 3 4 vrk ajan, myös viikonloppuisin. Kastelu aloitetaan silloin kun laastipinnat alkavat kuivua ja vaaleta.
PAROLANTIE 45-47 19/20 6.8 Suojapinnoitus Kaikki korjatut pinnat, pois lukien portaiden yläpinnat, maalataan kauttaaltaan karbonatisoitumista hidastavalla ja vettä hylkivällä suojapinnoitteella. Pinnoissa olevat betoni-, tasoiteym. tahrat ja purseet poistetaan ennen maalaustyön aloittamista. Pinnoitettavalle alustalle asetettavat vaatimukset ovat seuraavat: pinnan tulee olla puhdas ja pölytön, eikä siinä saa olla tartuntaa heikentäviä epäpuhtauksia betonipinnassa ei saa olla rapautumaa tai muita heikkouksia pinnan on oltava tasalaatuinen, ehjä ja riittävän karhea tulevalle pintakäsittelylle alustan suhteellinen kosteus pinnassa oltava < 85 % vanhan betonialustan vetolujuus on oltava vähintään 1,5 N/mm2 Pinnoitustyö tehdään seuraavasti: ylimaalaus tehdään kahteen kertaan 1. käsittely noin 5 % ohennettuna vedellä ja 2. käsittely ohentamattomana kaikissa kuivumisajoissa, sekoitussuhteissa ja sekoitusajoissa on noudatettava materiaalitoimittajan ohjeita Värisävyt arkkitehtisuunnitelmien mukaan. 6.9 Portaiden yläpinnat Portaiden yläpintojen käsittely tehdään arkkitehtisuunnitelmien mukaan. 6.10 Korjauksessa käytettävät materiaalit Kuvaus Sto Finexter Oy Korroosiosuoja Sto Crete TK Tartuntalaasti Sto Crete TH P Paikkauslaasti Sto Crete GM 1 Tasoituslaasti Sto Crete TF Suojapinnoite Sto Cryl V200 Urakoitsija voi esittää myös vaihtoehtoisten tuotteiden käyttöä. Käytettävä tuoteryhmä tulee hyväksyttää tilaajalla. Työssä noudatetaan materiaalivalmistajan ohjeita. Esikäsittelyssä, paikkauksessa ja pinnoituksessa käytetään saman valmistajan/toimittajan tuotteita.
PAROLANTIE 45-47 20/20 Hämeenlinnassa 10.6.2015 INSINÖÖRITOIMISTO TÄHTIRANTA OY Petri Hulkkonen, DI Tarkastanut: Joni Pirhonen, RI