Citykanit valtasivat Helsingin kuinka saamme sen takaisin? Tuuli Ylikotila Kaupunkiomaisuuden ylläpito -seminaari 29.9.2009
1) Villikanikannan kehitys Helsingissä 2) Tuhot kaupunkiomaisuudelle 3) Torjuntakeinot 4) Tulevaisuuden näkymät
Kanin status - tuotantoeläin aiemmin - koti- ja lemmikkieläin - kanista riistaeläin vuonna 1993 - tuhoeläin - haitallinen vieraslaji
Kanikannan kehitys Helsingissä - lähtötilanne Helsingissä on villikanikanta, leviämishistoriaa ei ole kirjattu ylös eikä levinneisyyttä järjestelmällisesti kartoitettu. Villikaneja on elänyt Arabianrannan alueella pitkään Villikaneja on 2000-luvun alusta lähtien havaittu jo monin paikoin (Hatikka). Villikanit aiheuttavat paikoin tuhoja; talviaikaan puuvartisten kasvien kuorten, juurien, versojen ja oksien päiden ja silmujen syöminen.
Villikanitutkimuksen tavoitteet 2006-2008 Selvittää pääkaupunkiseudun villikanien levinneisyyshistoria nykylevinneisyys ravintokasveja Tutkimusalue Helsinki Espoo: Perkkaa, Mankkaa, Vermo ja Tapiola Vantaa: Pitkäkoski Päivi Leikas 2008: Helsingin villikanien levittäytyminen sekä villikanien aiheuttamat tuhot ja niiden torjunta + pro-gradututkielma 2008
Kuoppien kaivaminen: hiekkapitoinen tai muutoin helppokaivuinen maa, esim. kasvien istutuspaikat,villikaneille houkuttelevia.
Hiljaiseloa Kyläsaaressa
Leviämistä lähialueille
Voimakkaampi leviäminen alkaa
Villikaniyhdyskunnat kasvavat ja levinneisyysalue laajenee
Villikanikannan kasvu: Kanikanta on kasvanut voimallisesti 2000 luvulla Kannan arvio v. 2008 n. 8 000 kania Viime talvet leutoja, vähälumisia ja lyhyitä, kaneille suotuisia Kaupunki on kaneille turvallinen elinalue - ruokaa ja pesäpaikkoja runsaasti - petoja vähäisesti Lisääntyminen: kantoaika n. 30 vrk poikasia 2 jopa n. 10 poikueessa 3 4 poikuetta/v poikasia noin 20/naaraskani/v
- yhdyskuntaeläin, jopa 20 kania yhdyskunnassa -reviiri: liikkuminen yl. alle 0,2 km käytäväverkostosta, enint. 0,5 km. - hyvä sopeutuja (opportunistinen laji) - elinpaikkoja kaupunkialueella runsaasti -tärkeää kaivamiseen sopiva maaperä, elinympäristössä suojaa ja avoimuutta sekä riittävästi talviaikaista ravintoa
Tuhot kaupunkiomaisuudelle viheralueiden kasvillisuus
Kasvisukuja, joista runsaimmin syömäjälkihavaintoja: Kasvisuku Tieteellinen nimi Havaintojen määrä kpl ruusut Rosa sp. 139 orapihlajat Crataegus sp. 127 omenapuut Malus sp. 91 angervot Spiraea sp. 89 tuijat Thuja sp. 83 syreenit Syrina sp. 71 vaahterat, tuomet, tuhkamarjapensaat, pajut, pihlajat, vuorimänty, katajat, haavat, jalavat Acer sp., Prunus sp., Cotoneaster sp., Salix sp., Sorbus sp., Pinus mugo, Juniperus sp., Populus tremula, Ulmus sp. 20-50
Villikanit eivät syö mielellään: kasvisuku tai -laji hernepensaat pensashanhikki kurjenmiekat pikarililjat kuningaslilja liljat tuivio narsissit herukat suolaheinät pihlaja-anegervo tieteellinen nimi Caragana sp. Dasiphora fruticosa Iiris sp. Lilium marthagon Lilium regale Lilium sp. Microbiota decussata Narcissus sp. Ribes sp. Rumex sp. Sorbaria sorbifolia
Kaupungin rooli Kaupungin tehtävänä turvata kaupungin omaisuus Kaupungilla velvollisuus hoitaa omalla maallaan kannansäätelyä, muttei muiden Tiedottamisen velvoite: www.hkr.hel.fi/villikanit, tiedotteet, Gardenian puutarhaneuvonta Rahoituksen varmistaminen Yhteistyötä kaikkien osapuolien kanssa Markkinoiden luominen
Rakennusviraston toiminta Tutkimusyhteistyö Kannan säätely- ja suojaustoimet Kanivirkamies Antti Rautiainen, RAKPA - kanikannan säätelymenetelmien kehittäminen - pyynnin organisointi, suunnittelu ja toteutus - tiedottaminen - sidosryhmäyhteistyö - lainsäädännön kehittäminen Tiedottaminen
Tutkimusyhteistyö - Kannan kehitys - Karkoiteainekokeet ja tutkimus - Tuhojen laajuus ja kustannukset - Kanien ravintokasvit - Raskasmetallitutkimukset (EVIRA) - Kanien lisääntymisbiologia
Suojelutoimet ja kannansäätely 1) Kasvien, rakennusten ja rakenteiden suojaaminen: verkot, aidat, puiden ja pensaiden rungonsuojat 2) Kannan rajoittaminen: Metsästysmahdollisuudet rajalliset; rajoituksia metsästyspaikkojen ja menetelmien suhteen. Säätelee metsästyslaki ja -asetus sekä järjestyslaki. Asutuksen läheisyys (150 m.), tiestöä ja muita liikenneväyliä paljon. Käytettävissä olevia menetelmiä on niukasti. Kanit ovat levinneet laajalle alueelle.
Pyyntituloksia Helsingistä tammi-kesäkuulta 2009 pyyntilajeittain (Uudenmaan riistanhoitopiiri) Pyyntitapa kanien määrä Elävänä pyytävä loukku 707 Hilleripyynti 309 Ampuma-ase 223 Metsästysjousi 77 Ajoverkkopyynti 49 Pyyntitapa tilastoimaton 12 Yhteensä 1377 Kaneja pyydetty yht. n. 2000 kpl. 1.9.2008 30.4.2009
Tulevaisuus -Metsästyslain ja asetuksen muutosehdotus - Pyynnillä kannan leviämisen hidastaminen, kannansäätely - Kasvien suojausmenetelmien kehittäminen - Muiden toimijoiden vastuu ja yhteistyön tehostaminen - Tutkimustiedon hyödyntäminen
Kiitos!
Kustannukset (HKR) Vuosi 2007 2008 2009 (budj.) 2010 (TAE) kannansäätely 2 000 15 000 180 000 300 000 tutkimus yht. 6 000 15 000 65 000 50 000 muut kulut* 1000 3000 20 000 50 000 yht. 9 000 33 000 265 000 400 000 virkatyö, HKR 3 kk 4 kk 2 kk 2 kk *kasvien suojaus, seminaarijärjestelyt, raportin taitto ja painatuskulut, kokouskuluja