Teema 1: Globaali todellisuus 1. Maailman metsävarat 2. Maailman metsäteollisuus Tavoite: Auttaa asemoimaan Suomi metsämaana maapallon mittakaavassa
1. Maailman metsävarat
Maailman metsät ja kasvillisuusvyöhykkeet Metsää on maapallon maaalasta 31 %, n. 4,0 mrd. ha. Metsistä boreaalisella vyöhykkeellä on 34 %. Ne ovat pääosin havumetsiä. Lähde: FAO Arktinen Boreaalinen Temperaalinen Subtrooppinen Trooppinen
Maailman metsävarat Eurooppa yht. 5,2 % Eurooppa yht. 6,2 % Metsäalan top 5 maat: Venäjä 20 % Brasilia 13 % USA 8 % Kanada 8 % Kiina 5 % Suomi 0,5 % Lähde: FAO, Global Forest Resources Assessment 2010
Metsäpinta-alan muutokset Vuotuinen pinta-alan muutos 1990-2010 Metsiä tuhoutui 1990-2000 16 milj. ha/v 2000-2010 13 milj. ha/v 8,3 million ha/yr 5,2 million ha/yr Lähde: FAO, Global Forest Resources Assessment 2010
Euroopan metsävarat Venäjä Metsäpinta-ala 809,1 milj. ha Puuston tilavuus 81 523 milj. m 3 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 3492 3243 Puuston kokonaistilavuus, milj. m 3 2465 2304 2207 2119 1566 1390 1384 1140 Lähde: Metla, Metsätilastollinen vuosikirja 2014
Suomi maailman metsävaltiona Maailman mittakaavassa Suomi on kääpiö 0,5 % maailman metsäalasta 0,4 % maailman puuvaroista Euroopankin mittakaavassa Suomi on vielä pieni tekijä 2,2 % Euroopan metsäalasta (sis. Venäjä) 1,9 % Euroopan puuvaroista Mutta EU:ssa Suomi on jättiläisten joukossa (EU27) 14 % EU:n metsäalasta 9 % EU:n puuvaroista Lähde: Metla, Metsätilastollinen vuosikirja 2014
2. Maailman metsäteollisuus - Massa- ja paperiteollisuus
Ensikertaisesta puun käytöstä polttokäyttö Polttopuu Sahatavara ja vaneeri Kuiduttava teollisuus Muu teollisuuskäyttö 4% 4% on maailmassa suurinta 15% 16% 28% 28% 2013 2000 52% 53% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% Arvioidaan, että 2,4 mrd. ihmistä valmistaa ruokansa polttopuulla, ja noin 40 % kehitysmaiden väestöstä. Metsäsektori työllistää suoraan 13,2 milj. ja epäsuorasti 41 milj. ihmistä. Lähde: State of the World s Forest 2014. Lähde: FAOSTAT FAO Statistics Division 2015
Million tonnes Triljoonat Paperin ja kartongin kulutus on seurannut bruttokansantuotteen kehitystä 450 45 400 350 Paper and Paperboard production, total GDP (constant 2000 US$) 40 35 300 30 250 25 200 20 150 15 100 10 50 0 Maija Hujala, LUT School of Business, 2011 data source : FAO, 2011 5 0
1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Yhteys on kuitenkin 180 160 140 120 murtunut Paperin ja kartongin kulutus kg/asukas ja BKT $/asukas Vuosi 1992=100 Pohjois-Amerikka 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Länsi-Eurooppa Paperi ja kartonki BKT 100 80 60 Paperi ja kartonki 40 BKT 20 0 paitsi Aasiassa 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Paperi ja kartonki BKT Aasia Lähde: Maija Hujala, LUT School of Business, 2011 data sources : RISI, 2011; World Bank, 2011
Paperin ja kartongin tuotanto maailmassa - pakkaus- ja pehmopaperit vahvassa kasvussa Milj. tonnia 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 250 225 200 Pakkaus- ja kartonkipaperit 175 150 125 Paino- ja kirjoituspaperit 100 75 50 Sanomalehtipaperit 25 0 Pehmopaperit Lähde: FAOSTAT FAO Statistics Division 2014
Suurimmat paperin ja kartongin tuottajat ja viejät Top 10 -maat vuonna 2013 Paperin ja kartongin tuottajat 2013 Paperin ja kartongin viejät 2013 Kiina USA Japani Saksa Etelä-Korea Kanada Ruotsi Suomi Brasilia Intia Saksa USA Ruotsi Suomi Kanada Kiina Ranska Itävalta Indonesia Italia 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 110 120 milj. tonnia Kiina suurin 25,7 % Suomi 8. suurin 2,6 % Kokonaistuotanto 409 milj. t 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 Saksa suurin 11,8 % Suomi 4. suurin 8,9 % Kokonaisvienti 110 milj. t milj. tonnia Lähde: FAOSTAT FAO Statistics Division 2015
2. Maailman metsäteollisuus - Sahatavaran kulutus ja tuotanto
1961 1963 1965 1967 1969 1971 1973 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 1961 1963 1965 1967 1969 1971 1973 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 Sahatavaran kulutus eri maissa Kuutiometriä/asukas vuosina 1960-2010 1,20 1,20 Eräät Euroopan maat Pohjois-Amerikka ja Aasia 1,00 0,80 Suomi Ruotsi Saksa Ranska 1,00 0,80 Kanada USA Japani Aasia 0,60 0,60 0,40 0,40 0,20 0,20 0,00 0,00 Lähde: Faostat; sahatavaran kulutus (tuotanto+tuonti-vienti) UN, 2011; väestömäärä
Maailman sahatavaran tuotanto 2013 milj. m 3 160 140 Lehti Tuotanto 414 milj. m 3, josta havusahatavaraa 72 % lehtisahatavaraa 28 % 120 Havu Havusaha Kaikki 100 Eurooppa 44 % 35 % 80 Pohjois- Amerikka 32 % 28 % 60 Aasia 15 % 27 % 40 Etelä-Amerikka 7 % 8 % 20 Muut 4 % 4 % 0 Yhteensä 100 % 100 % Lähde: Metla, Metsätilastollinen vuosikirja 2014
Suurimmat havusahatavaran tuottajat ja viejät Top 10 -maat vuonna 2013 Havusahatavaran tuottajat 2013 Havusahatavaran viejät 2013 USA Kanada Venäjä Kiina Saksa Ruotsi Suomi Brasilia Japani Itävalta Kanada Venäjä Ruotsi Suomi Saksa Itävalta USA Romania Chile Latvia 0 10 20 30 40 50 USA suurin 16,4 % Suomi 7. suurin 3,3 % Kokonaistuotanto 312 milj. m 3 Milj. m 3 0 5 10 15 20 25 Kanada suurin 26,1 % Suomi 5. suurin 6,8 % Kokonaisvienti 106 milj. m 3 Milj. m 3 Lähde: FAOSTAT FAO Statistics Division 2015
Suomi metsäteollisuusmaana Suomi on paperin ja kartongin sekä havusahatavaran Maailman suurimmat metsäteollisuusyritykset International Paper Kimberly-Clark Procter & Gamble Oji Paper tuottajana maailman 10 suurimman joukossa viejänä maailman 5 suurimman joukossa Stora Enso UPM SCA Nippon Paper Amcor Smurfit Kappa Liikevaihto 2012, mrd. Metsä Group 5,0 mrd. 0 5 10 15 20 25 Lähde: Metsäteollisuus ry
Metsäteollisuuden uudet tuotteet T u o t t e e n a r v o Eurot, Kuutiometrit, m 3 Bioenergia, metsähake, pelletit Lääkkeet ja kosmetiikka Biomateriaalit, nanosellu ja puukomposiitit Biokemikaalit ja suoja-aineet Neste- ja kaasumaiset biopolttoaineet Sellu, paperi, kartonki, pehmopaperi, sahatavara ja puutuotteet P u u n T a r v e
Asiantuntija-alustukset Biotaloudessa Suomen tulevaisuus Jukka Kantola, NISCluster Biotuotetehdas Case Metsä Fibre Niklas von Weymarn, Metsä Fibre