VASTAANOTTAVAN HOITAJAN TOIMINNAN ALOITTAMINEN PELKOSENNIEMEN TERVEYSKESKUKSESSA JA SAVUKOSKEN TERVEYSASEMALLA:

0 TYÖNJAKOHANKE VASTAANOTTAVA HOITAJA PROJEKTISUUNNITELMA VASTAANOTTAVAN HOITAJAN TOIMINNAN ALOITTAMINEN PELKOSENNIEMEN TERVEYSKESKUKSESSA JA SAVUKOSKEN TERVEYSASEMALLA: Hengitystie- ja rintakipuasiakkaan hoidon toimintamalli Niina Leskisenoja Seija Mettiäinen Ohjaaja Arja Jääskeläinen

Työnjakohanke Vastaanottavan hoitajan koulutusohjelma Projektityön tiivistelmä Tekijä Leskisenoja Niina Mettiäinen Seija Vuosi 2008 Toimeksiantaja Työn nimi Sivu- ja liitemäärä Työnjakohanke, Pelkosenniemen-Savukosken ktt ky Vastaanottavan hoitajan toiminnan aloittaminen, hengitystie- ja rintakipuasiakkaan hoidon toimintamalli 19 Projektisuunnitelman mukaisesti projektin tavoitteena on aloittaa vastaanottavan hoitajan toiminta Pelkosenniemen-Savukosken kansanterveystyön kuntayhtymän terveyskeskuksen vastaanotoilla Pelkosenniemellä ja Savukoskella. Tarkoituksena on saada vastanottotoiminta toimivammaksi ja joustavammaksi sekä hoitotakuun vaatimuksia vastaavaksi. Projektityössä keskitymme hengitystieinfektio- ja rintakipuasiakkaiden hoidon toimintamallin kehittämiseen. Projektin tavoitteena on tuottaa ohjeistus henkilökunnalle hoitajan ja lääkärin vastaanotolle ohjaamisesta. Tuotoksessamme on hengitystieinfektioista ensin kirjallinen ohjeistus hoitoon ohjauksesta sekä toimintakaavio päivystävän sairaanhoitajan vastaanotolla. Rintakipuasiakkaasta on aluksi toimintakaavio päivystävän sairaanhoitajan vastaanotolla sekä kirjallinen ohjeistus lääkärin vastaanotolle ohjattavista asiakkaista. Projektin aikana on tarkoitus järjestää tarvittavat fyysiset tilat sekä välineistö hoitajan vastaanottotoiminnan aloittamiseksi. Projektiin kuuluu myös vastaanottotoiminnan suunnittelu ja tehtävien jako yhteistyössä muun henkilökunnan kanssa. SISÄLTÖ

TIIVISTELMÄ 1 PROJEKTISUUNNITELMA 1 1.1 Projektin perusteet 1 1.2 Kehittämistavoite ja tarkoitus 1 1.3 Tavoiteltavat tulokset ja tuotokset 2 1.4 Toimenpiteet tulosten ja tuotosten saavuttamiseksi 2 1.5 Projektiorganisaatio 2 1.6 Aikataulu 3 1.7 Pohdinta 3 2. HENGITYSTIETULEHDUKSET 4 2.1 Alahengitystietulehdus 4 2.1.1 Hengitystietulehdus/yskä 5 2.1.2 Hengitystietulehdusasiakas päivystävän sairaanhoitajan vastaanotolla 6 2.2. Poskiontelotulehdus 6 2.2.1 Äkillinen poskiontelotulehdus/nuha 6 2.2.2 Poskiontelotulehdusasiakas päivystävän sairaanhoitajan vastaanotolla 7 2.3 Nielutulehdus/angiina 8 2.3.1 Kurkkukipu 8 2.3.2 Nielutulehdusasiakas päivystävän sairaanhoitajan vastaanotolla 9 3 RINTAKIVUT 10 3.1 Rintakipuasiakas päivystävän sairaanhoitajan vastaanotolla 10 3.2 Kun terveyskeskukseen soitetaan rintakipu- tai sydänpotilaasta 11 3.3 Sydänperäisen kivun tunnistaminen 12 3.4 Äkillinen kova rintakipu poliklinikalla 13 3.5 Rintakivun ei-sydänperäiset syyt 14 4 POHDINTA 17 LÄHTEET

1. PROJEKTISUUNNITELMA 1.1 PROJEKTIN PERUSTEET: Projektin tavoitteena on hoitajan vastaanotto toiminnan aloitus Pelkosenniemen terveyskeskuksessa sekä Savukosken terveysasemalla. Lainsäädäntö edellyttää hoitotakuuta kunnilta, eli asiakkaan on saatava hoidontarpeen arviointi 3 päivän kuluttua yhteydenotosta. Meidän kuntayhtymässä lääkäritilanne on se, että Pelkosenniemellä toimii 1 lääkäri kokoaikaisesti ja Savukoskella on osa-aikainen lääkäri. Väestöpohjaa kuntayhtymässä on reilut 2000 asukasta. Lääkärin vastaanottoaikoja ei näin ollen ole kovin paljon saatavilla. Hoitajan vastaanoton aloittaminen on yksi keino vastata hoitotakuun toteuttamiseen. 1.2 Kehittämistavoite ja -tarkoitus Aloittaa vastaanottavan sairaanhoitajan toiminta ja saada se toimimaan. Toiminnan tulee palvella kaikkia kuntalaisia, huomioiden heidän tarpeensa. Toiminta toteutuessaan lisää kuntayhtymän tuottamaa terveyden- ja sairaanhoidon palvelua. Tuotteen tarkoituksena on lisäksi saada vastaanotto toiminta toimivaksi, vastaamaan kysyntää ja tarvetta, joka lisääntyy tulevaisuudessa väestön ikäännyttyä. Jokaisen yhteydenoton ei välttämättä tarvitse johtaa kontaktiin lääkärin kanssa, vaan asian voi hoitaa, joskus jopa jouhevammin hoitajan vastaanoton kautta. Hoitajan vastaanotto antaa mahdollisuuden hoidon porrastukseen hoidon tarpeen arvioinnin mukaan. Toiminnan aloitus edellyttää koko työyhteisössä yhteisten pelisääntöjen luomista ja niihin sitoutumista.

1.3. Tavoiteltavat tulokset ja tuotokset Tarkoituksena on aikaansaada kattava ohjeistus työyhteisön käyttöön. Tuotoksena haluamme luoda kirjallisen ohjeen asiakkaiden ohjaamisesta lääkärin tai hoitajan vastaanotolle tarpeen mukaan. Tuloksena haluamme luoda toimivan vastaanotto järjestelmän joka on taloudellinen, toimiva ja asiakkaiden tarpeisiin vastaava. 1.4. Toimenpiteet tulosten ja tuotosten saavuttamiseksi - Kirjallinen ohjeistus henkilökunnalle ja tiedottaminen henkilökunnalle - Fyysisten tilojen ja välineiden järjestäminen toiminnan aloittamiseksi. - Toiminnan suunnittelu/tehtävien jako yhteistyössä lääkärin kanssa. Arviointisuunnitelma. Tekeillä oleva projektityö henkilökunnan arvioitavaksi 1.5. Projektiorganisaatio Parityöskentelynä työnjakohankkeessa opiskelevat sairaanhoitajat Seija Mettiäinen ja Niina Leskisenoja. Ohjausta saadaan ohjaavalta opettajalta Arja Jääskeläiseltä, lähiesimieheltä Pirjo Laurilalta ja ohjaavalta lääkäriltä Heikki Kourilta.

1.6. Aikataulu Projektisuunnitelma Kesä 2008 Projektin toteuttaminen Syksy 2008 Projektin arviointi Syystalvi 2008 Projektin raportointi joulukuu 2008 Vastaanottavan hoitajan toiminta vuoden 2009 aikana toimintaan 1.7. Pohdinta Jatkossa on syytä arvioida ja seurata hoitotakuun toteutumista ja asiakastyytyväisyyttä sekä tiedottamisen toimivuutta. Tärkeänä osana hankkeen toteutumisessa on työnjakohankkeen koulutus. Lisäksi myös palkkausasiat on syytä käydä ennalta läpi, vastaamaan tulevaa työn lisääntymistä ja vastuuta.

2. HENGITYSTIETULEHDUKSET 2.1. ALAHENGITYSTIETULEHDUS 2.1.1. HENGITYSTIETULEHDUS / YSKÄ: TUNNUSOMAISET PIIRTEET: - Äkillisesti alkaneeseen yskään liittyy usein myös nuhaa, kurkkukipua ja äänen käheyttä. - Tavallisia muita oireita ovat päänsärky, lihaskivut sekä kuume. - Aiheuttajana on yleensä virus. - Yskä kestää usein noin 2-3 viikkoa. KYSYTTÄVÄÄ: - Ikä? Vanhuksilla saattaa olla kuumeeton keuhkokuume - Muut oireet: nuha, kurkkukipu, äänen käheys, kuume, päänsärky, lihaskivut - Yskän sekä muiden oireiden alkaminen, kesto tai uusiminen - Onko hengenahdistusta tai rintapistosta? Nämä saattavat olla merkkejä keuhkokuumeesta. - Onko perussairautta kuten astmaa, keuhkoahtaumatautia tai diabetesta? Ne saattavat pahentua infektion yhteydessä. - Tupakointi? Altistaa infektioille. Tupakoitsijan kohdalla pitkittynyt yskä saattaa olla oire keuhkoahtaumataudista tai astmasta. MILLOIN SAIRAANHOITAJAN JA MILLOIN LÄÄKÄRIN VO:LLE: - oireet kestäneet alle 3 päivää, eikä tarvitse sairaslomatodistusta - Yleistila hyvä, oireet kestäneet alle 7 päivää - tarvitsee sairaslomatodistuksen -Mikäli hengenahdistusta tai rintapistosta -yleiskunto huono, korkea kuume -yskösissä verta -selvästi uudelleen pahentunut tauti -perussairaus selvästi pahentunut, käytössä oleva lääkitys ei auta Kotihoito-ohjeet Sairaanhoitajalle Lääkärille *Kotihoito-ohjeet annetaan, jos potilasta ei ohjata lääkärin tai sairaanhoitajan vastaanotolle. - Hoito oireenmukaista - Runsas nesteytys tekee yskökset juoksevammiksi ja saattaa siten helpottaa oloa - Ilman kostutus tai höyryn hengittäminen - Sängyn päädyn kohottaminen nukkuessa - Yskänlääke vain tarvittaessa (nykyisin ei suositella limaa irrottavia yskänlääkkeitä) - Tupakoinnin välttäminen - Astmaatikolla omahoitorajoista muistuttaminen (lääkeannostuksien omatoiminen nostaminen) - Tulostetaan flunssapotilaan kotihoito-ohje sairaanhoitajan tietokannasta osoitteesta: http://www.terveysportti.fi/terveysportti/ekirjat.koti?p_db=shk MUISTA KIRJATA PEGASOS YLE-LEHDELLE: Oireet, hoito-ohjeet sekä milloin ottaa uudelleen yhteyttä tai hakeutuu päivystykseen

2.1.2. HENGITYSTIETULEHDUSASIAKAS PÄIVYSTÄVÄN SAIRAANHOITAJAN VASTAANOTOLLA Oirekysely Lievät oireet: nuha, kurkkukipu Yleiskunto hyvä Yleensä virustulehdus Oireenmukainen hoito Lepo, kipulääke ja lämmintä juomaa -yskä, yskökset -hengenahdistus, hengityksen vinkuminen -rintakehän kipu -kuume Auskultaatio, anamneesi Toistuvat keuhkoputkentulehdukset CRP + PVK (astma, COPD epäily) Lääkärin vastaanotolle OHJAUS/SEURANTA -herkästi uudelleen vastaanotolle CRP + PVK keuhkokuume-epäilyssä THX-rtg (lääkärin määräyksestä) Antibioottiresepti: - amoksisilliini - penisilliiniallergiselle doksisykliini Kipulääke -limaa irroittava/yskän ärsytystä lieventävä lääke vain tarvittaessa

2.2. POSKIONTELOTULEHDUS 2.2.1. ÄKILLINEN POSKIONELONTULEHDUS / NUHA: TUNNUSOMAISET PIIRTEET: - Poskiontelotulehduksen tavallisimpina oireina on nuhaa, märkäistä eritettä nenässä ja liman valumista nieluun. - Siihen saattaa liittyä myös paikallisoireita, kuten hammassärkyä, yläleuan arkuutta syödessä, nenän tukkoisuutta ja hajuaistin huononemista. - Kehittyy yleensä aikaisintaan 5-7 päivän kuluttua virustaudin alkamisesta. - Joskus oireena voi olla pitkittynyt yskä. KYSYTTÄVÄÄ: - Ikä? Poskiontelotulehdusta ei yleensä kehity alle 4 v. lapsille. - Oireiden alkaminen, niiden kesto? - Miten hoitanut oireita kotona? Höyryhengitys, antihistamiinilääkitys per os, nenäsuihkeet sekä sarvikuonokannun käyttö voivat helpottaa tai jopa poistaa oireet. - Muut oireet? Esim. päänsärky, poskisärky, kuume, yskä, korvakipu? - Onko nenä tukossa, saako niistettyä, valuuko eritettä nieluun, onko hajuaisti normaali? - Onko allergista nuhaa? Allerginen nuha saattaa aiheuttaa nenän limakalvojen turvotusta ja nenän tukkoisuutta. - Onko aikaisemmin sairastanut poskiontelontulehdusta? Jos on, niin milloin viimeksi? Miten se on hoidettu? MILLOIN SAIRAANHOITAJAN JA MILLOIN LÄÄKÄRIN VO:LLE: - Oireet kestäneet 1-3 päivää, ei tarvetta sl.tod - Pärjää kotihoito-ohjein. - Oireet kestäneet 1-5 päivää, tarvitsee sl.tod. - Oireiden ja hoidon kartoitus - Oir. kestäneet n.7 päivää. - Voimakas otsa- tai poskisärky ja limavana nielussa, turvotus silmän seudussa ja poskipäässä - Epäilys korvatulehduksesta - Pitkittynyt kuume - Lääkehoito ei ole auttanut oireisiin - Uusiutunut poskiontelotulehdus Kotihoito-ohjeet Sairaanhoitajalle Lääkärille *Kotihoito-ohjeet annetaan jos potilasta ei ohjata lääkärin tai sairaanhoitajan vastaanotolle -Tukkoisuuden helpottaminen ja liman irrottaminen. Höyryhengitys, nenän keittosuolahuuhtelut (apuna voi käyttää sarvikuonokannua). -Lääkitys: Reseptivapaat särkylääkkeet esim. parasetamoli, ibuprofeiini. Tukkoisuuteen nenän limakalvoja supistavat sumutteet (esim. Nasolin, Otrivin), antihistamiini (esim. Zyrtec, Kestine.) Jos allergian takia jo käytössä kortikoidinenäsuihke, voidaan annos tuplata 4 7 vrk ajaksi. MUISTA KIRJATA PEGASOS YLE-LEHDELLE:- Oireet, hoito-ohjeet sekä milloin ottaa uudelleen yhteyttä tai hakeutuu päivystykseen

2.2.2 POSKIONTELOTULEHDUSASIAKAS PÄIVYSTÄVÄN SAIRAANHOITAJAN VASTAANOTOLLA Oirekysely Yli 7 vrk:n oireet, kova poskisärky, turvotus, nieluun eritettä, pitkittynyt yskä, kuume, päänsärky, painontunne poskipäissä < 7 vrk:n oireet sinuscan tarvittaessa nenän tukkoisuus, kurkkukipu, allerginen nuha Toistuva krooninen sinuiitti OIREET JATKUVAT OHJAUS/SEURANTA Oireenmukainen hoito Lääkärin konsultaatio SINUSCAN JA /TAI RTG Positiivinen löydös Negatiivinen löydös OHJAUS/SEURANTA Oireenmukainen hoito Lääkärin konsultaatio -lääkeallergia huomioida Epäily muusta infektiosta LÄÄKÄRIN VASTAANOTTO Resepti - amoksilliini 750 x 2, 7 vrk - penisilliini 1,5 milj. IU x 2, 7vrk - doksisykliini 150 mg x 1, 7 vrk

2.3. NIELUTULEHDUS/ANGIINA 2.3.1. KURKKUKIPU: TUNNUSOMAISET PIIRTEET: - Kuume ja kurkkukipu, ilman muita hengitystieoireita - Voi olla päänsärkyä, lihassärkyä sekä sairaudentunnetta KYSYTTÄVÄÄ: - Ikä? Alle 3-vuotiailla streptokokkitonsilliitti on harvinainen, mutta se on mahdollinen. - Onko muita oireita? Kuten äänen käheys, yskä, nuha? - Onko katsonut nieluun, näkyykö peitteitä, punoitusta tai turvotusta? - Oireiden alkaminen ja kesto? - Onko nielemiskipuja, sattuuko puhuminen tai suun aukaiseminen (leukalukko)? Paise-epäily! - Onko paineentunnetta kurkunpään alueella, kuumetta tai hengenahdistusta. Kurkunkansitulehdusepäily! - Kuulostele, onko puhe puuromaista. Näin on usein angiinapotilailla. - Onko ihottumaa, onko kieli kirkkaan punainen (mansikkakieli) tai onko vaalea kolmio suun ympärillä (tulirokkoepäily)? MILLOIN SAIRAANHOITAJAN JA MILLOIN LÄÄKÄRIN VO:LLE: - Oireisiin liittyy ylähengitystieinfektio oireita. - Oireet kestäneet 1-3 - Epäily tonsilliitista. - Tarve sairaslomatodistukselle. -Paise tai kurkunkansitulehdus-epäily!!! -Uusiutuvat tonsilliitit Kotihoito-ohjeet Sairaanhoitajalle Lääkärille *Kotihoito-ohjeet: - Kuumeen alentaminen (esim. huoneen viilentäminen, vaatteiden vähentäminen, runsas juominen.) - Kivun hoito, reseptivapaat kipulääkkeet (parasetamoli, ibuprofeiini.) - Puhekielto tarvittaessa (erityisesti kurkunpääntulehdus) MUISTA KIRJATA PEGASOS YLE-LEHDELLE: - Oireet, hoito-ohjeet sekä milloin ottaa uudelleen yhteyttä tai hakeutuu päivystykseen

2.3.2. NIELUTULEHDUSASIAKAS PÄIVYSTÄVÄN SAIRAANHOITAJAN VASTAANOTOLLA Nielutulehdus Asiakas päivystävän sairaanhoitajan vastaanotolla Kurkkukipu, nuha, yskä, kuume Oireenmukainen Kurkkukipu, peitteitä nielussa, kuume, kaulalla aristavat ja suurentuneet imusolmukkeet, päänsärky. Ei selkeää nuhaa ja yskää. Lääkärille, jos toinen tonsilla pullottaa tai suun avaaminen vaikeutunut = ns. leukalukko, puhe puuromaista Lievät oireet Pika-Strep-A Tarv pika-crp Negatiivinen Positiivinen Streptokokkiviljely hoito, kipulääkitys Pitkittynyt kurkkukipu, strep neg -> mononukleoositesti? Positiivinen A-ryhmä -G- ja C-ryhmät hoidetaan vain, jos oireita n. viikon ajan Antibioottiresepti - ensisijaisesti penisilliini - penisilliiniallergisille kefalosporiini - kipulääke

3.1 RINTAKIVUT Rintakipuinen päivystävän hoitajan vastaanotolla Rintakipu, hengitysvaikeus, yleistilan lasku EKG, CRP, TNT PVK ja RR, Anamneesi ja yleistila Tutkimusten jälkeen päivystyksenä lääkärin vastaanotolle Lihasperäiset syyt Refluksitauti (närästys) Keuhkoperäiset syyt Sydän infarkti Aortan dissekoituma Sydänpussintulehdus Psyykkiset syyt Vyöruusu Ellei selkeitä muutoksia lääkärin konsultaation jälkeen potilaan rauhoittaminen. Tarvittaessa seuranta joko poliklinikalla tai vuodeosastolla. Selitetään potilaalle kivun syy ja hoidetaan kipu tai lisätutkimuksia.

3.2. KUN TERVEYSKESKUKSEEN SOITETAAN RINTAKIPU- TAI SYDÄNKOHTAUSPOTILAASTA Selvitä kivun : - sijainti - alkamisajankohta ja kesto - voimakkuus - säteily käsivarsiin, hartioihin ja kaulalle. Rauhoita potilasta ja omaisia. Kehota lepoon, puoli-istuva asento on useimmiten paras. Jos oireet ovat selvät, potilas voi pureskella asetyylisalisyylihappoa (Aspirin, Disperin tai Primaspan ) 250 mg enintään 300 mg, tehokkain käyttää Aspirin Zipp-jauhe. Jos lääkettä ei ole aiemmin käytössä, varmista ettei potilaalla ole allergiaa lääkkeelle tai astmaa, jota tulehduskipulääke pahentaa. Lääke pienentää sydänlihasvauriota estämällä hyytymän muodostusta sepelvaltimoon. Lyhytvaikutteista nitroa voi ottaa kipuun muutaman minuutin välein. Kehota soittamaan hätänumeroon 112, jos -aiemmin terveellä henkilöllä epäily iskeemisestä sydänperäisestä kohtauksesta -käytössä on nitrolääkitys ja siitä ei ole ollut apua toistetusti otettuna noin 15 20 minuutissa Jos potilas menee elottomaksi, on aloitettava painelu- ja puhalluselvytys. Peruselvytys aloitetaan omaisten toimesta. Jos tilanne muuttuu, on otettava uudestaan yhteys hätäkeskukseen. Ambulanssi- tai ensivasteyksikkö voidaan soittaa avuksi osastolle tai poliklinikalle esimerkiksi aikana, jolloin ei ole päivystystä.

3.3 SYDÄNPERÄISEN KIVUN TUNNISTAMINEN Tyypillinen stabiili angina pectoris -kipu - Ilmaantuu potilaalle tyypillisellä rasitusasteella eli normaalissa päivittäisessä toiminnassa - Toistuu lähes päivittäin samanasteisessa rasituksessa - Alkaa hitaasti, kylmyys tai raskas ateria pahentavat - Tuntuu keskellä rintaa puristavana tai laaja-alaisena - Liikkeelle lähdettäessä kipu alkaa usein nopeasti - Voi säteillä kaulalle tai käsivarsiin - Helpottuu muutamassa minuutissa levossa tai nitrolla - Voi myös tuntua närästyksenä tai rinnan poltteena - Melko usein rasitushengenahdistus ilman kipua voi olla ensioire Milloin terveyskeskukseen? - Jos kipu ei mene ohi noin 20 minuutissa levossa ja kolmella -neljällä 2 3 minuutin välein otetulla nitrolla tai nitrosuihkeella (soitto hätänumeroon). Kyseessä voi olla epästabiili angina pectoris tai infarkti. - Jos kipu menee ohi, suositellaan jatkossa välttämään kivun aiheuttanutta voimakasta rasitusta. Ennaltaehkäisevästi voi ottaa nitroa. - Jos aiemmin ei ole ollut vastaavanlaista kipua, on syytä hakeutua lääkäriin samana päivänä. Alkava infarkti - Rintakipu on pitkittynyt, kesto tavallisesti yli 20 minuuttia - Kipu laaja-alaisesti rintalastan takana säteillen selkään, leukaperiin tai käsivarsiin - Rinnassa vannemainen puristus tai painon tunne - Kipu jatkuu kovana ja samanlaisena - Iho voi olla viileä tai kylmänhikinen ja potilas tuskainen - Vanhuksilla ja diabeetikoilla kivun aistiminen voi olla heikentynyt - Hengitys tai asennon muutos eivät vaikuta kivun voimakkuuteen - Kipu voi alkaa ylävatsalta pahoinvoinnin ja oksentelun kanssa muistuttaen akuuttia vatsaa - Pelkkä äkillinen hengenahdistuskin voi olla merkki infarktista tai keuhkoemboliasta - Äkillinen yleistilan romahtaminen tai vain huimaus voivat olla iäkkäillä merkki sydäntapahtumasta

- kuljetus välittömästi ambulanssilla terveyskeskukseen tai liotus kohteessa ja LKS:aan - Mahdollinen liotushoito voidaan aloittaa jo paikan päällä tai kuljetuksen aikana, jos EKG:ssä on ST-nousuinfarktin merkit 3.4. ÄKILLINEN KOVA RINTAKIPU POLIKLINIKALLA Ensihuomiot nopeasti: - Yleistila - Kipu - Ihon väri - Hikisyys - Hengityksen taajuus ja ääni - Nopea anamneesi, täydennys myöhemmin - Välitön hoito - Laita potilas lepoon paareille, sängylle tai lattialle tarvittaessa puoli-istuvaan asentoon. Kipu ja ahdistus hoidetaan: happi, ASA ja Dinit suihke, iv-tippa, josta kipulääke lääkärin ohjeen mukaan. Hoitaja voi tarvittaessa aloittaa hoidot. Huom. verenpaineen taso ja seuranta. Potilaan ja omaisten rauhoittaminen Tutkimukset - RR - EKG heti. Liuotushoitopäätös tehdään sen perusteella - Otetaan myös V4R-kytkentä, elektrodien paikat merkitään ja kirjataan ajankohta jolloin EKG on otettu - Tuore EKG ja myös vertailufilmi näytetään tai faksataan heti lääkärille - Jos kone tulkitsee filmin normaaliksi, siihen voi yleensä luottaa - Anamneesin täydennystä tutkimusten ja hoidon lomassa - Troponiini on herkkä sydänlihasvaurion merkkiaine. Mahdollinen kohoaminen ilmenee 4 6 tunnin kuluttua iskemiasta - Jos kipu on alkanut tunnin sisällä, ei troponiinia kannata ottaa heti - PVK; matala Hb pahentaa iskeemistä kipua

- Verensokeri: tarvittaessa tehokas puuttuminen, korkea verensokeritaso on epäedullinen - Kalium ja Natrium, jos käytössä on diureetti. Korkea tai matala kalium voi herkistää rytmihäiriöille - Krea ja CRP - Thorax tarvittaessa - Lämpö - Jatkuva tarkkailu - EKG-monitorointi: rytmi, syke ja ST-muutokset. Kivun aikana otettava EKG. - Verenpaineen tulisi olla yli 90/60. Hypertensiopotilaalla lasketaan varovasti, noin 30 % lähtötasosta. - Happisaturaation on oltava yli 90 %, ellei se alun perin ole matala, esim. jonkin keuhkosairauden tai tupakoinnin vuoksi. - Muutokset raportoidaan lääkärille. Valmistaudu mahdolliseen liuotushoidon aloittamiseen.

3.5. RINTAKIVUN EI-SYDÄNPERÄISET SYYT Lihasperäiset kivut - Paikoillaan olo yleensä pahentaa kipua - Liikkeet, esimerkiksi kääntyminen tai käden nostaminen, pahentavat kipua. - Anamneesissa voi selvitä kivun aiheuttaja, esimerkiksi jokin yhtäjaksoinen liike, uusi työ tai työasento. - Kipu tuntuu yleensä pistävänä tai jomottavana. - Painellen arkuutta - Yleensä kotihoito auttaa: Työasennon muuttaminen Rasituksen vähentäminen Hieronta Jääpussi Kipulääkettä tarvittaessa Refluksitauti (närästys, ylämahapolte) Yleisin rintakivun syy Närästää: protonipumpun estäjät auttavat, esim. omepratsoli, lansopratsoli, esomepratsoli. Huom. joskus närästysoire on myös infarktikivussa. Pahenee makuulla toisin kuin angina pectoris, mutta pahenee myös ponnistuksessa samoin kuin angina pectoris. EKG-muutoksia ei ole. Keuhkoperäiset syyt - Kipu tuntuu yleensä hengittäessä pistävänä - Usein lisäksi kuumetta tai infektio-oireita - Keuhkoveritulpassa ahdistus on kipua merkittävämpi oire. - Ilmarinnan mahdollisuus - On tultava päivystysvastaanotolle. Psyykkiset syyt - -Useimmiten kipu on pistävää: pistää rintaan (huom. nuori päihtynyt mies vastaanotolla). - -Liittyy usein masennukseen, alkoholin käyttöön ja tuskatiloihin. Aortan dissekoituma - Ankara, paikkaa vaihtava kipu, joka voi säteillä selkään. Vaatii välitöntä hoitoon tulemista.

Sydänpussin tulehdus - Kipu pahenee sisään hengittäessä ja asennon vaihdon yhteydessä. - Vaatii päivystykseen tuloa. Alkava vyöruusu - Kipu voi olla rinnassa ja selän puolella muutama päivä ennen kuin tulee rakkulainen ihottuma. CRP/labrat-> jatkot niiden perusteella Muita rintakivun syitä - Muita rintakivun syitä voivat olla sappivaiva, haimatulehdus ja jopa virtsaretentio.

4. Pohdinta Aloittaessamme projektityön tekemisen suunnittelimme tekevämme toimintamalleja kolmelle eri sairausryhmälle. Työn edistyessä totesimme, että tehtävä olisi ollut liian laaja. Rajasimme työn kahteen keskeisimpään asiakasryhmään. Tehtävä on ollut haastava ja mielenkiintoinen. Taitomme ovat kehittyneet tiedonhankinnassa sekä kirjallisentyön tekemisessä. Olemme pystyneet hyödyntämään tiedon, taidon sekä kokemuksen ja olemme saaneet työyhteisöltämme tukea. Omaan toimintaamme työ antoi paljon tietoa ja selkeät toimintamallit, jotka mahdollistavat tehtävien joustavan siirron lääkäriltä sairaanhoitajalle. Yhdessä luotujen toimintamallien mukaan toimiessamme hoitokäytäntö on joustavaa, asiakaslähtöistä ja resurssit tehokkaasti hyödyntävää. Toimintamallit perustuvat käypähoito-suositukseen huomioiden paikalliset olosuhteet ja hoitokäytännöt. Olemme käytännössä jo projektityön toteutuksen aikana tehneet päivystävän sairaanhoitajan tehtäviä edellä kuvattujen toimintamallien mukaisesti.

Lähteet: Backman, Johanna - Norrbacka, Hanna - Salminen Tiia Annanko kotihoito-ohjeet vai ohjaanko sairaanhoitajan tai lääkärin vastaanotolle? avainkysymyksiä puhelinohjaukseen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, 2004. Honkanen, Pekka. Perusterveydenhuollon vastaanottotoiminnan yhteistyö- ja työnjakohanke Lapissa. Syventävät opinnot, päivystävän sairaanhoitajan koulutusohjelma, aikuisten infektiot 1, 28.2.2008. Käypä hoito 3.10.2000 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä. Sydäninfarktin diagnostiikka. Osoitteessa http://www.terveysportti.fi/ltk/ltk.koti?p_haku=rintakipu Pikkujämsä, Sirkku. Perusterveydenhuollon vastaanottotoiminnan yhteistyö-ja työnjakohanke Lapissa. Syventävät opinnot, päivystävän sairaanhoitajan koulutusohjelma, Kroonisten sairauksien ehkäisyn ja hoidon koulutusohjelma. Sepelvaltimotauti: Potilaan tutkiminen, Ekg:n tulkinta, rasitus-ekg, 25.9.2008 Raasakka, Tapio. Perusterveydenhuollon vastaanottotoiminnan yhteistyö-ja työnjakohanke Lapissa. Syventävät opinnot, päivystävän sairaanhoitajan koulutusohjelma, Kroonisten sairauksien ehkäisyn ja hoidon koulutusohjelma. Sepelvaltimotauti: Lääkehoito, 9.10.2008. Rintakipu äkillisen sepelvaltimotautikohtauksen tunnistaminen ja hoito Sairaanhoitajan vastaanoton ohjeet 27.3.2008 Osoitteessa http://www.terveysportti.fi/terveysportti/ekirjat.koti?p_db=shk&p_haku=rinta kipu Sydäninfarkti Lääkärin käsikirja 2.4.2008 Helena Kervinen Osoitteessa http://www.terveysportti.fi/ltk/ltk.koti?p_ haku=rintakipu Terveysportti, lääkärin tietokanta. Rintakivun erotusdiagnostiikka. Osoitteessa http://www.terveysportti.fi/ltk/ltk.koti?p_haku=rintakipu 20.11.2008 Terveysportti, vastaanottavan sairaanhoitajan ohjeet. Osoitteessa http://www.terveysportti.fi/terveysportti/ekirjat.koti?p_db=shk&p_hakuposkio ntelo%20tulehdus

Yhdessä eteenpäin!