Tauti Aiheuttaja Itämisaika Tartunta-aika Oireet Hoito Ehkäisy Poissaolo. Kuume, väsymys, lihassärky, nuha, kurkkukipu, yskä.



Samankaltaiset tiedostot
YLEISIMMÄT TARTUNTATAUDIT

Tauti Aiheuttaja Itämisaika Tartunta-aika Oireet Hoito Ehkäisy Poissaolo. Kuume, väsymys, lihassärky, nuha, kurkkukipu, yskä.

Keski-Suomen Seututerveyskeskus

Nuha, yskä, kurkkukipu, mahdollisesti myös kuume, väsymys. Äkillisesti alkava korkea kuume, samat kuin flunssassa

Nuha, yskä, kurkkukipu, mahdollisesti myös kuume, väsymys. Äkillisesti alkava korkea kuume, samat kuin flunsassa

Tauti Aiheuttaja Itämisaika Tartunta-aika Oireet Hoito Ennaltaehkäisy/ toimenpiteet

YLEISIMMÄT TARTTUVAT TAUDIT

YLEISIMMÄT TARTTUVAT TAUDIT

ROVANIEMEN KAUPUNGIN PÄIVÄKOTI-IKÄISTEN TARTUNTATAUTIOPAS

Oireet: Kuume, kurkkukipu, nielemisvaikeus, suurentuneet ja aristavat kaulan imusolmukkeet, kurkussa valkoinen kate, oksentelu.

TAVALLISIMPIA LASTEN SAIRASTAMIA INFEKTIOITA NIIDEN ITÄMISAIKA, OIREET, HOITO-OHJEET JA ERISTÄMISTARVE YLEISIÄ OHJEITA!

Päivitys TAVALLISIMPIA LASTEN SAIRASTAMIA INFEKTIOITA NIIDEN ITÄMISAIKA, OIREET, HOITO-OHJEET JA ERISTÄMISTARVE

Mikäli teillä on kysyttävää, omalta lastenneuvolan terveydenhoitajalta voi kysyä neuvoa puhelintunnin aikana.

Tärkein infektiota ehkäisevä toimenpide on hyvä käsihygienia. Erityisesti käsien pesun merkitystä on syytä korostaa tässä kohdassa.

MILLOIN HOITOON?! Sitä vastoin muille päiväkodin tai koulun lapsille ei suositella ennalta ehkäisevää hoitoa.

LAPSI SAIRASTAA. Opas vanhemmille

INFEKTIO-OHJE PÄIVÄKOTEIHIN. Yleistä

KEMIJÄRVEN KAUPUNGIN VARHAISKASVATUKSEN TARTUNTATAUTIOPAS

KARHUNPOIKA SAIRASTAA. Kouluikäisen lapsen kotihoito-ohjeita

Kansallinen rokotusohjelma tutuksi

Kihomadot Suomen Apteekkariliitto 2010

Saarijärven kaupunki Varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelma

OHJEITA PÄIVÄKOTIEN HENKILÖKUNNALLE LASTEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYYN JA HOITOON

LASTEN SAIRAUDET. Yleisimmät lasten sairaudet Kuumeinen lapsi Ripuloiva/oksenteleva lapsi Infektiota sairastavan lapsen eristys

HYVÄT VANHEMMAT INFEKTIOIDEN AIHEUTTAJAT JA NIIDEN LEVIÄMINEN

GlaxoSmithKline Consumer Healthcare Piispasilta 9 A Espoo. Hoida huuliherpestä ennen kuin se puhkeaa kunnolla

Tervetuloa. Petäikkölän päiväkotiin!

Minna Tuominen LASTEN YLEISIMMÄT INFEKTIOTAUDIT OPAS PÄIVÄHOITOON

OHJEITA PÄIVÄHOIDOSSA OLEVIEN LASTEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYYN JA HOITOON

Saarijärven kaupunki Varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelma

Lasten infektioita kihomadot, märkärupi

EURAN SOTE-KESKUS OHJEITA PÄIVÄHOIDOSSA OLEVIEN LASTEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYYN JA HOITOON

Hoito-ohjeet lapsen sairastuessa

LASTEN SAIRAUDET JA PÄIVÄHOITO

Infektiotautien ehkäisy hygieniaohjeistus päiväkodeille, ryhmäperhepäiväkodeille, kotiperhepäivähoitoon ja perhepuistoihin.

SISÄLLYSLUETTELO. Oppaan ovat laatineet Sara Kaunismäki ja Julia Keihäs, Hämeen ammattikorkeakoulu 2018

OHJEITA PÄIVÄHOIDOSSA OLEVIEN LASTEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYYN JA HOITOON

Tartuntatautilaki 48 Työntekijän ja opiskelijan rokotussuoja potilaiden suojaamiseksi (voimaan )

POTILAAN HYGIENIAOPAS

Varhaiskasvatuksen asiakasperheille

Ohjeita infektioriskien vähentämiseksi Rauman varhaiskasvatuksessa

TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ

Tietopaketti seksitaudeista

Tervetuloa yksityiseen perhepäivähoitoon

ja niiden kotihoidosta. Julkaisija: Mannerheimin Lastensuojeluliiton Hämeen piiri ry Tekijät: Neea Ranto ja Saimi Valmari

Rokkotaudit ja raskaus. Tammikuun kihlaus Minttu Lahtinen Erikoistuva lääkäri, K-SKS Naistentaudit ja synnytykset

Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. ETT ry

Kirjataan tunnistetiedot Kirjataan allergiat/riskitiedot

POTILAAN OPAS MAVENCLAD. Potilaan opas. Kladribiini (MAVENCLAD) RMP, versio 1.0 Fimean hyväksymä

TERVEEKSI KOTIKONSTEIN Itsehoito-opas

TERVEEKSI KOTIKONSTEIN Omahoito-opas

Syyhy, ohjeen muutokset

TERVEHEKS KOTIKONSTEIN Itsehoito-opas

AMGEVITA (adalimumabi)

Sikainfluenssa: Tietoa influenssa A(H1N1) viruksesta

Essote. Salmonella uudistunut ohje, muutokset toimintaan

TERVEEKSI KOTIKONSTEIN

Seborrooinen ihottuma

Pfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus

Infektio uusiutuu ainakin puolella kaikista niistä naisista, joilla se on kerran ollut.

Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa

Syyhy, täit, satiaiset

AMGEVITA (adalimumabi)

Tavallisia lasten oireita kuinka hoidan ja milloin hoitoon?

Lapsi ensiapupäivystyksessä. EA-ryhmä/Juhani Ahtiluoto Lahden alueen osasto

TUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus

IndoorAid. Tuula Putus. Hirvialhon koulun oirekyselyn tulokset, syksy 2017

Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta. Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska

LASTEN INFEKTIOT OPAS PÄIVÄHOITOON

Mitä uusi tartuntatautilaki sanoo? Miksi rokottaminen on tärkeää?

INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA

Streptokokki epidemia päiväkodissa

TAYS, Infektiosairaudet ja sairaalahygienia Infektiolääkäri Kirsi Valve 9/07. Syntymämaa ja -paikka. Asuinmaa ja asuinkunta. Ammatti Työnantaja

rosacea Tietoja aikuisten iho-ongelmasta

Liite III. Valmisteyhteenvetojen ja pakkausselosteiden tiettyihin kohtiin tehtävät korjaukset

Tervetuloa. Petäikkölän päiväkotiin!

Influenssa A(H1N1) -toimintaohjeita

11_Arviointikysely 2016 Aikuislinja - Arviointiraportti 2016_Aikuislinja_Julkaisuversio

PÄIVYSTÄVÄ SAIRAANHOITAJA TORNION TERVEYSKESKUKSESSA Merja Ollila Marianne Kunnari

Pienet vikkelät vipeltäjät; syyhy ja lutikat

Pisaravarotoimet PISAROITA SYNTYY

Talousveteen liittyvät terveysriskit

Ajankohtaiskatsaus. Päivän teema

ruusufinni Tietoa aikuisten iho-ongelmasta

Minun psori päiväkirjani

Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö

- Uudenkaupungin päivähoidon linjaukset

Miten taudit tarttuvat? Tartuntatiet

Käytä asteikkoa ilmaistaksesi tuntemuksen vaikeusastetta. Merkitse vain yksi pallo viikkoa kohden.

Tarttuvien eläintautien huomioiminen luonnonlintuja käsiteltäessä

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava. Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi

Ohjeita infektioriskien vähentämiseksi Rauman varhaiskasvatuksessa


Sivu 1 / 11 LASTENNEUVOLA- PIENTEN LASTEN TAVALLISIMMAT TARTUNTATAUDIT

ALLERGIAKYSELYLOMAKE

HENGITYSTIEINFEKTIOON SAIRASTUNEEN LEIKKI-IKÄISEN (1-3 vuotiaan) LAPSEN HOITO KOTONA

Päätäit Suomen Apteekkariliitto 2006

Neotigason ja psoriaasin hoito

Transkriptio:

HELSINGIN KAUPUNKI VARHAISKASVATUSVIRASTO 12.1.2015 Taulukossa on tietoja tavallisimmista lasten sairauksista ja yleinen ohje poissaolosta. Lapsen sairastuessa tulee tarvittaessa kääntyä terveydenhuoltohenkilöstön puoleen. Tauti Aiheuttaja Itämisaika Tartunta-aika Oireet Hoito Ehkäisy Poissaolo Nuhakuume 1-3 vrk 1 vrk ennen oireita ja 3-5 vrk alettua. Kuume, väsymys, lihassärky, nuha, kurkkukipu, yskä. Vuodelepo, hoito Tarvittaessa lääkä- riin. käsihygienia on kuumeeton ja yleistila sen sallii. Vauvarokko = Kolmen päivän kuume 3-7 vrk tavallinen sairastumisikä 6 kk-3 v, tyypillisin 8-9 kk Äkillinen korkea kuume, kestää 3 vrk. Punatäpläinen ihottuma puhkeaa kuumeen laskiessa, viimeistään 48 tunnin kuluttua. mukainen. Ei yleensä vaadi lääkärinhoitoa. Tautia ei pystytä tehokkaasti estämään. Tauti on vaaraton. on kuumeeton ja yleistila sen sallii. Märkärupi 1-3 vrk Kunnes rakkulat ovat kuivuneet tai aloittamisen tuntimäärät Rakkula, joka rikkoutuu ja on pian karstaisen ruven peittämä, useita rakkuloita vierekkäin. Antibioottivoide ja tehostus antiseptisella pesulla. Vaikeissa tapauksissa lääkärin ohjeen hygienia, erityisesti 24 tuntia suun kautta otettavan, 48 tuntia paikallisen Märkäiset silmätulehdukset 1-5 vrk Selvästi rähmivä silmä voi tartuttaa. Aluksi toispuolinen silmäpunoitus ja kutina. Leviää usein molemmille puolille. Paksu vihertävänkellertävä rähmä ja luomiturvotus. 5-7 vrk paikallinen antibioottihoito silmätipoin ja/tai -voitein. hygienia, erityisesti Periaatteessa ei edellytä poissaoloa. voimakkuus ratkaisee poissaolon tarpeen. 1

Päätäi Päätäi Uusi täi kehittyy saivareesta 7-10 vrk aikana. Niin kauan kuin täitä ja eläviä saivareita on. Tavallisimmin jatkuvaa kutinaa korvien takana ja niskassa. Saivareiden ja täiden saatavissa useita tuotteita päätäin poistamiseksi. Syyhy Syyhypunkki leviää tavallisimmin suoraan käsien välityksellä. 3-6 viikkoa. Uusintatartunnassa itämisaika voi olla lyhyempi. Niin kauan kuin syyhypunkki on hävitetty. Ihottuma alkaa usein ranteista ja sormenväleistä leviten koko vartalolle. Kutisee kiusallisesti erityisesti iltaisin ja öisin. Raapimisen seurauksena iho tulehtuu helposti. saatavissa tuotteita syyhypunkin hävittämiseksi. Tärkeää hoitaa koko perhe samanaikaisesti. Kihomato Kihomadon munia kulkeutuu peräaukosta käsien kautta suuhun. Munat saattavat levitä liinavaatteiden ym. välityksellä kosketustartuntana. 14-21 vrk Niin kauan kuin kihomadot on häädetty. Peräaukon kutina erityisesti öisin. saatavilla useita tuotteita kihomadon häätämiseksi. Tärkeää hoitaa koko perhe samanaikaisesti. 2

Ontelosyylä (Molluska) Muutama viikko - muutama kuukausi Esiintyy etupäässä ihotaipeissa. Iholla vaaleita näppylöitä, joiden läpimitta 2-6 mm. Puristeltaessa tulee esiin vaaleaa massaa. Ontelosyylä paranee usein itsestään. Tehokasta lääkehoitoa ei ole. Vaikeimmissa tapauksissa voidaan ontelosyylät poistaa mekaanisesti. hygienia. Ei poissaoloa. Ripuli - Virukset ja bakteerit - suurin osa on viruksen aiheuttamia - ilma- tai kosketustartunta 1-7 vrk Oireinen aika. Ripuli, kuume, oksentelu, vatsakipu. Nestetasapainosta huolehtiminen. 1/2 1 vrk nestemäinen ravinto ja sen jälkeen kiinteää ruokaa Saniteettitilojen hyvä mekaaninen puhdistus. loppumisesta kulunut 1 vrk. Epidemian yhteydessä 2 vrk. Nielutulehdus (angiina) Streptokokkibakteeri, ryhmä A, nenän ja nielun limakalvoilla 2-5 vrk Tarttuvuus lakkaa 1 vrk:ssa Kurkkukipu, usein kuume, toisinaan valkoisia peitteitä nielussa. määräämä hoito. 24 tuntia Sen jälkeen yleisto ratkaisee. Tulirokko Streptokokkibakteeri, ryhmä A, nenän ja nielun limakalvoilla 2-5 vrk Tarttuvuus lakkaa 1 vrk:ssa Kuume, kurkkukipu, päänsärky, oksentelu. ihottuma. Myöhemmin käsien ja jalkojen hilseilyä. määräämä hoito. Myös hilseilyvaiheessa todettu tauti tulee hoitaa. 24 tuntia Sen jälkeen yleisto ratkaisee. 3

Parvorokko 6-16 vrk Juuri ennen alkamista. Lämpö, väsymys, punoittavat posket, jota seuraa vartalolta raajoihin leviävä, usein kutiava ihottuma. Kestää 2-30 vrk. Päänsärkyä, kurkku- tai vatsakipua voi esiintyä. Noin 20 % on oireettomia. Oireenmukainen hoito Ihottuman puhjetessa tartuntavaara ohi. Yleisto ratkaisee poissaolon. Enterorokko Hinkuyskä - kosketus tai pisaratartunta 2-14 vrk Voi tartuttaa 1 kk:n ajan. 10-14 vrk 2-3 viikkoa Flunssaoireet (kurkkukipu, kuume, lihassärky). Rakkuloita tavallisimmin suussa, käsissä ja jalkaterissä. Tavallista sitkeämpi yskä. Yskänkohtauksissa hinkumista ja oksentelua. Oireenmukainen. Käsihygienia. Yleisvoinnin ohjeiden PDT-rokotus. Teho alkaa heiketä noin 5 v. 5 vrk Jos yskää on kestänyt yli 21 vrk diagnosoimishetkellä, ei ole aihetta antibioottihoitoon eikä eristämiseen Yskänrokko Huuliherpes 4-5 vrk Kunnes rakkula kuivunut. Tavallisimmin suun ympäristössä märkärupea muistuttava ihottuma. Asikloviirivoide. Käsihygienia. Ei poissaoloa. 4

Vesirokko - pisara- ja kosketustartunta 13-17 vrk Tartuttavuus suurin 4 vrk ennen ihottumaa 4 vrk ihottuman puhkeamisen jälkeen. Eri vaiheisia vesirakkuloita keholla, hiuspohjassa ja limakalvoilla. Kuume ja voimakas kutina. Kevyt, hiostamaton vaatetus, lyhyet kynnet. Kutinaan esim. Atarax (reseptillä). 5-10 vrk rakkuloiden puhkeamisesta. Vihurirokko 14-18 vrk Noin viikko ennen ilmestymistä ja 5 vrk ihottuman Kuume. Niskarauhaset turvonneet. Ihottuma vartalolla ja raajoissa alkaa kasvoista. mukainen. Riittävä vuodelepo. MPR-rokotus. epäillään vihurirokkoa, tulee vasta-aineet 6 vrk ihottuman alusta. Vältettävä raskauden alkuvaiheessa olevien tapaamista. Tuhkarokko 8-13 vrk alusta ja vielä 4 vrk ihottuman Kova yskä, kuume, valonarat silmät. Ihottuma vartalolla ja raajoissa alkaa korvien ja poskien seuduista. mukainen hoito. Jälkitaudit voivat vaatia lääkärinhoitoa. MPR-rokotus. epäillään tuhkarokkoa, tulee vasta-aineet 5 vrk Sikotauti 12-28 vrk Jopa 6 vrk ennen oireita ja 5 vrk Kuume ja päänsärky. Turvotusta sylkirauhasten seudussa ja leuan alla. Kipu suuta avatessa. mukainen hoito. hoito murrosikäisillä pojilla tai rajujen yleis ilmetessä. MPR -rokotus. epäillään sikotautia, tulee vasta-aineet 9 vrk rauhasturvotuksen alusta. 5