1/2013. 56. vuosikerta

1/2013 56. vuosikerta 1

Tanhuviesti 1 / 2013 Sisällysluettelo Pääkirjoitus - Comeback... 3 Seuratanssikirja julkaistu... 3 Vuosikokouskutsu... 3 In Memoriam 2012... 4 Vuosien 2013-14 teema Rajatapaus Borderline... 4 Hallituskokoonpanoihin muutoksia... 5 SKY:n hallituksen uudet jäsenet... 5 Tulevaisuus-seminaarin tilanne... 6 Taiteen edistämiskeskus... 6 SKY:n ja KTNL:n järjestämää koulutusta 2013... 7 Mahtimeiningit, SKY:n kesäjuhla... 8 Historian havinaa... 9 Kansantanssi kirjallisuudessa 8... 10 Vuoden Wäinö... 10 Uudet nettisivut julkaistu... 10 Lasten nurkka... 11 Tapahtumakalenteri... 11 Julkaisijat: Suomalaisen Kansantanssin Ystävät ry Kansantanssinuorten Liitto ry Pelimannikilta ry Päätoimittaja: Risto Elo Osoite: Tanhuviesti / Suomalaisen Kansantanssin Ystävät Döbelninkatu 5 B 21, 00260 Helsinki p. (09) 441 803 tai 045 2777 283 ti 14.00 18.00, ke ja to klo 10.00 14.00 tanhuviesti@kansantanssinyst.fi ISSN-L 1799-1404 ISSN 1799-1404 Aineisto- ja julkaisupäivät! Aineiston tulee olla toimituksella torstaina viikoilla 1, 11, 31 ja 41. Tanhuviesti ilmestyy torstaina viikoilla 3, 13, 33 ja 43. Toimituksen sähköposti: tanhuviesti (at) kansantanssinyst.fi Kannen kuva: Pelimannikillan johtokunta Folklandialla. Kuva Matti Lankinen 2

PÄÄKIRJOITUS - COMEBACK Viime viikon yksi kuuma puheenaihe oli Janne Ahosen paluu hyppytorniin ja takaisin kilpailuurheilun pariin. Comebackit ovatkin tyypillisiä esimerkiksi urheilu- ja musiikkipiireissä, joissa paluu onnistuu joskus paremmin ja joskus heikommin. Moninkertainen maailmanmestari voi toisella kierroksella yltää parhaimmillaan keskinkertaisiin tuloksiin, kun joku toinen tuntuu jatkavan voittoputkea niin kuin mitään taukoa ei olisi ollutkaan. En vertaa itseäni ihailemiini urheilusankareihin, mutta Ahosen paluu-uutista lukiessani en voinut olla huomaamatta, että ajatukseni saattoivat kulkea hieman samanlaisia polkuja pitkin, kun sain syksyllä pohdittavakseni kysymyksen kiinnostaisiko minua palata Kansantanssinuorten Liiton hallitukseen. Reilu kaksi vuotta sitten ilmoitin luopuvani KTNL:n puheenjohtajuudesta ja hallituspaikasta 13 vuoden aktiivisen osallistumisen jälkeen. Silloin tuntui, että takki oli tyhjä eikä minulla ollut enää uutta annettavaa toiminnan kehittämiseksi. Oli aika antaa tilaa toisille ja uusille ajatuksille. Tuon reilun kahden vuoden aikana on tapahtunut paljon, ehkäpä kaikkein merkittävimmät muutokset elämässäni asettuvat kuluneiden vuosien aikajanalle. Työssäni on tapahtunut muutoksia, samoin perhe-elämässä, sekä niitä iloisia että surullisia. Vuodesta 2012 asuin suurimman osan vuorotteluvapaata vietellen Lontoossa ja nautin elämästä, aikatauluttomuudesta sekä upeasta kaupungista, saarivaltion nummista ja monarkian leimaamasta kulttuurista. Uudet elämykset ja elämänmuutokset antoivat etäisyyttä vanhaan ja täyttivät takkini tyhjän tilan, joten kohtalaisen pohdinnan jälkeen vastasin myöntävästi ja asetuin ehdolle vanhan tutun järjestön hallitukseen. Pian sainkin iloisen viestin valinnastani. Kilpaurheilijoilla paluun merkittävä motiivi lienee ylikorostunut kilpailuvietti, musiikin parissa kyse saattaa olla vaikkapa kaipuu yleisön ihailun kohteeksi. Pääsyy on kuitenkin uskoakseni se, että veri vaan vetää takaisin. Ajattelin ihania muistoja, joita olen kansantanssin parissa kokenut, upeita ystäviä ja ikävä tuli. Hallituksen kokouksissa harvemmin tanssitaan, mutta se on tällä hetkellä minulle sopivin muoto ja kanava pitää minulle läheinen harrastus osana elämääni edelleen. Välivuosien jälkeen on ehkä rohkeutta nähdä asioita eri tavalla, uskaltaa päästää irti siitä mikä jarruttaa ja antaa tilaa uusille ajatuksille. Nähtäväksi jää mihin se johtaa, mutta nyt olen onnellinen siitä, että olen palannut takaisin remmiin. Lämmin kiitos luottamuksestanne syksyn vaalikokouksessa. Yhteistyöterveisin ja hyvän alkaneen vuoden toivotuksin, Sanna Nyt tanssimaan seura- ja juhlatansseja! Kansantanssinuorten Liitto on julkaissut uuden kirjan Seura- ja juhlatansseja sekä ohjeisiin liittyvän nuotiston. Aiemmin on julkaistu CD-levyt Seuratansseja, Seuratansseja 2 sekä Juhla ja salonkitansseja, jotka sisältävät musiikin ohjekirjassa oleviin tansseihin. Hinnat: Seura- ja juhlatansseja -kirja 35, Nuotisto 25, CD-levyt: Seuratansseja 20, Seuratansseja 2 20, Juhla- ja salonkitansseja 20, toimituskulut 3,50, Yhteensä 123,50 NYT KOKO PAKETTI TARJOUSHINTAAN 100 + postikulut tai SEURA- JA JUHLATANSSEJA -KIRJA + NUOTISTO 50 + postikulut Tilaukset: ktnl at kansantanssinuoret.fi, 045-2777 283 KUTSU SKY:N JA KTNL:N VUOSIKOKOUKSEEN Vuosikokouksien yhteydessä kerrotaan Tulevaisuusseminaarissa 3. 4.11.2012 esiin tulleita suunnitelmia ja suuntaviivoja. Sääntömääräisiä vuosikokousasioita ovat vuoden 2012 toimintakertomuksesta ja tilinpäätöksestä päättäminen. Asialistalla ovat myös kesäjuhlien 2014 ja 2015 järjestäjästä päättäminen. Vuosi 2015 on Nordlek-vuosi, jolloin on KTNL:n vuoro järjestää kesäjuhlat. KTNL:n vuosikokous pidetään lauantaina 23.3.2013 klo 15:00 ja SKY:n vuosikokous lauantaina 23.3.2013 klo 16:00 Molemmat kokoukset pidetään Runosmäen nuorisotalossa, Piiparinpolku 13, 20360 Turku. 3

VUOKKO KIVISAARI IN MEMORIAM Kansanperinne- ja varsinkin kansanmusiikkipiireissä hyvin tunnettu vaikuttaja Vuokko Kivisaari kuoli 9.9.2012. Hän oli syntynyt Alavudella 25.4.1937 ja oli kuollessaan siis 75-vuotias. Vuokko Kivisaari sai kipinän tulevaan elämäntyöhönsä jo 1960-luvulla, kun hän tutustui Helsingin Yliopiston piirissä dosentti Erkki Ala-Könniin. Tämä oli kiertänyt keräämässä kansanlauluperinnettä ja mittavan kokoelman kansansoittimia. Ala -Könni nimitettiin 1965 Tampereen Yliopiston Kansanperinteen laitoksen johtajaksi. Vuokko Kivisaari toimi hänen apulaisenaan, oikeana kätenä. Ala-Könnin jäätyä eläkkeelle soitinkokoelman paikasta käytiin kiivasta keskustelua. Lopulta kokoelma päätettiin säätiöidä ja se on sijoitettuna moniin paikkoihin, pääasiassa Lapualle ja Kaustiselle. Tohtorin sairastuttua Vuokko oli hänen tukenaan ja auttajanaan loppuun saakka. Vuokko Kivisaari kirjoitti ja ohjasi useita perinnenäytelmiä ympäri maata. Esimerkkinä voidaan mainita Kuorevedelle ohjattu näytelmä Hallin Janne, jonka ensi-illassa oli 800 katsojaa 3000 asukkaan kunnasta. Vuosina 1978-1981 hän ohjasi Ahjolan Tanhuajille kolme perinnenäytelmää, joista vuonna 1981 esitettiin Tammerkosken sillalla Kaustisen kansanmusiikkijuhlilla. Vuokko Kivisaari toimi vuosina 1971-73 Hämeen Nuorisoseurain Liiton johtokunnan puheenjohtajana. Tänä aikana hän oli mukana perustamassa Sata-Häme Soi- juhlia. Hän oli aktiivisesti kehittämässä myös Kaustisen kansanmusiikkijuhlia ja toimi sen Soittosalin emäntänä vuodesta 1968 vuoteen 2011 saakka. Hän toimi vuosikymmeniä myös Hämeen Kansanmusiikkiyhdistyksessä ja Kalevalaisissa Naisissa. Kansantanssin uuden nousun innoittamana Suomalaisen Kansantanssin Ystävissä heräsi ajatus syventävämmän ohjaajakoulutuksen aikaansaamiseksi. Vuokko saatiin mukaan organisoimaan koulutusta ja opettajaksi kurssille. Ensimmäinen tanhunopettajakurssi valmistui 1975. Kursseja ehti olla kymmenen ja tanhunopettajakoulutukseen osallistui vuoteen 2004 mennessä lähes 300 ohjaajaa. Keväällä 2011 hän oli vielä järjestelemässä Erkki Ala-Könnin 100-vuotisjuhlia Etelä-Pohjanmaalla, mutta vakava sairaus antoi jo viitteitä olemassaolostaan. Vuokko oli hyvin voimakastahtoinen, luova, impulsiivinen ja asiansa esiin tuova, hyvin temperamenttinenkin. Vankka pohjalaisuus ilmeni hyvin hänen toiminnassaan. Oikeaksi katsomiaan asioita hän ajoi läpi innokkaasti ja väsymättä. Kiitollisuudella muistelemme Vuokko Kivisaaren työtä suomalaisen kansanperinteen hyväksi, tuleville sukupolville tiedon jyväksi. Esko Kannusmäki VUODEN TEEMA 2013-14: RAJATAPAUS-GRÄNSFALL-BORDERLINE Teemavuonna Kansanmusiikin ja tanssin edistämiskeskus nostaa valokeilaan yhteisöllisyyden rajoineen ja rajattomuuksineen. Teemavuonna korostuu kansanmusiikin ja tanssin monimuotoisuus, monikulttuurisuus, ikä- kieli- ja sukupuolirajattomuus, maantieteellisyys sekä kansainvälisyys. Kansanmusiikki ja tanssi on viime vuosina vallannut tilaa ja inspiroinut monia taiteilijoita alan ulkopuolelta. Onko vielä rajoja rikottavaksi, löytyykö kansanmusiikin ja tanssin kautta sanottavaa, joka tuo ihmisiä lähelle toisiaan? Löytyykö raja-alueilta sellaista musiikkia, tanssia, tapahtumia, sellaisia muusikoita, tanssijoita, soittimia, joita olisi syytä nostaa esille koko kansan tietoon? KEK kehottaa alan ihmisiä pohtimaan rajoja eri näkökulmasta. Heitämme kentälle enemmän kysymyksiä kuin annamme vastauksia: Mitä minä rakastan kansantanssissa ja musiikissa, mikä siinä on olennaista, mikä rajaa sen muusta? Mitä rajoja alan sisältä löytyy? Voisiko niitä pohtimalla löytyä uutta? Auttaisiko rajaaminen ja sitä kautta asiaan syventyminen löytämään perille? Vai pitäisikö rajoja poistaa, onko kansanmusiikin ja tanssin harrastaminen rajattomasti avointa toimintaa kaikille yhteisön jäsenille? RAJATAPAUS on tarkoituksella hyvin avoin teema, joka avautuu monesta eri näkökulmasta, toivomme, että jäsenjärjestömme ja alan toimijat hyödyntävät teemaa monipuolisesti. Rajatapauksen avulla voimme sukeltaa rajamaille ja löytää uusia kiinnostavia asioita, voimme avata kansanmusiikin ja tanssin rajoja, voimme nostaa esiin rajoja, kyseenalaistaa niitä, keskustella niistä, möyhiä tai hävittää niitä. Riitta-Liisa Joutsenlahti 4

HALLITUSKOKOONPANOIHIN MUUTOKSIA SKY:n hallituksen kaikki kolme erovuoroista, Mirva Hunsa-Äijälä, Ossi Mäkinen ja Pia Pyykkinen luopuivat hallitustehtävistään. Heidän tilalleen valittiin uusiksi jäseniksi Eila Peura Saarijärveltä sekä Hannele Tuovinen ja Matti Lankinen Vantaalta. Hallituspestiään jatkavia jäseniä ovat koulutustoimikunnan puheenjohtaja Riitta Kangas, puvustonhoitaja Jutta Jaakkola sekä sihteeri Marjatta Koivu-Loman. Risto Elo jatkaa kolmivuotiskauttaan järjestön puheenjohtajana. KTNL:n hallituksessa erovuoroisia olivat puheenjohtaja Hanna Heinonen sekä jäsenistä Tuija Heikkinen, Matti Lankinen ja Marjuska Santala. Hanna Heinonen valittiin jatkamaan puheenjohtajana. Hallituksen jäsenistä Tuija Heikkinen ja Matti Lankinen valittiin jatkamaan tehtävissään, mutta Marjuska Santala jää toisen lapsensa syntymän myötä nyt äitiyslomalle pitkäaikaisesta hallituspestistään. Hänen tilalleen hallitukseen palaa tuttu kasvo, kaksi vuotta tauolla ollut entinen puheenjohtaja Sanna Laakso Helsingistä. Lämmin kiitos työpanoksesta hallituksissa nyt lopettaville, onnittelut uusille ja jatkamaan valituille sekä työniloa molemmille hallituksille! Risto Elo SKY:N HALLITUKSEN UUDET JÄSENET ESITTÄYTYVÄT Olen Hannele Tuovinen, ollut naimisissa 40 vuotta saman miehen kanssa. Meillä on 2 aikuista poikaa, 2 miniää ja 5 lastenlasta. Meillä käy myös lasten koirat hoidossa: Se on mukavaa, kun oma koira kuoli muutamia vuosia sitten. Työura on loppusuoralla. Se on mennyt urheiluvaatteiden parissa. Olen toiminut mallimestarina, leikellyt kaavoja ja toteuttanut suunnittelijoiden toiveita. Nykyään toimin asiakaspalvelussa. Olen harrastanut kaikenlaista tanssia siitä lähtien, kun rippikoulusta luvan sai. Kansantanssiin hurahdin jossain välissä. Aikani tanssittuani hain Varalan Urheiluopistoon kansantanssiopettajakoulutukseen. Valmistuin samana vuonna, kun täytin 50 eli vuonna 2000. Olen käynyt myös senioritanssien ohjaajakoulutuksen ja ohjaan nykyään Helsingissä senioritansseja. Harrastuksenani ovat sauvakävely, hydrobig (tarkoittaa syvän veden voimistelua uimahallissa) ja folkjam, jossa olen mukana tanssijana kerran viikossa. Laskettelun jäädessä on sunnuntaihiihto tullut tilalle. Kun vain suinkin ehdin, niin elokuvat ja teatterissa käynnit ovat mukavia. Osan ajasta vievät myös lastenlapset, heille kun on vaikea sanoa -ei. Hyvää alkanutta Uutta Vuotta. Ystävällisin terveisin Hannele Tämä kohta ei ole Tanhuviestin historian havinaa. Tämä on tuore ja uutukainen esittely SKY:n hallituksen uudesta jäsenestä Matti Lankinen Toisaalta tämä myös on historian havinaakin. Jotkut KTNL:n hallituksen jäsenet ovat todenneet, etteivät olleet vielä syntyneetkään, kun jo olin KTNL:n hallituksessa. KTNL:n hallituksessa aloitin vuonna 1984 kunniajäsenemme Heikki Päivärinnan pestaamana. Puheenjohtajana olin vuodesta 1993 vuoteen 2002 ja sen jälkeen taas hallituksen jäsenenä. SKY:n hallituksessakin olen jo ehtinyt olla vuosina 1987-92 ja nyt siis seuraavat kaksi vuotta. Kansantanssiharrastukseni alkoi vaimoni mukana Lahdessa Ahtialan-Koiskalan Nuorisoseurassa. Ensimmäinen kesäjuhla olikin Saarijärvellä, jossa en vielä tanssinut, mutta olin lipunkantajana Nuorisoseurojen Suvipäivillä vuonna 1977. Ahtialassa vuonna 1976 alkoi myös ystävyys saksalaisen kansantanssiryhmän kanssa, joka jatkuu edelleen. Tänään juuri tuli kortti Saalbachista, jossa olen ollut ryhmän mukana laskettelemassa. Alpeilla on oltu myös vaeltamassa ja saksassa viinijuhlilla. Moneen siis on osallistuttu ja monennäköistä koettu. Oma yhdistykseni on Helsingin pitäjän tanhuujat ja spelarit, jota olin perustamassa vuonna 1982. Toivon, että nuorempi sukupolvi ottaisi ohjat käteen ja alkaisi hoitaa tehtäviä. Se kylläkin vaatii sitoutumista ja omistautumista harrastuksellemme. Oma työsuhteeni on mahdollistanut osallistumisen harrastustoimintaan ja siitä olen hyvilläni. Nykypäivänä tuntuu työ vaativan paljon enemmän kuin ennen, eikä anna mahdollisuuksia harrastuksiin. Paljon puhutaan esim. etätyöstä ja mahdollisuuksista työajan siirtoon, mutta onko tätä kuitenkaan?? Nuoremmat remmiin!! 5

TULEVAISUUSSEMINAARIN JATKOTOIMENPITEET SKY:n, KTNL:n ja PMK:n Tulevaisuusseminaarissa 3. 4.11.2012 keskusteltiin Sari Suokkaan johdolla järjestöjen nykyhetken tilanteesta ja tulevaisuudesta aina 10 vuotta eteenpäin. Alustavasti keskusteltiin ja hahmoteltiin järjestöjen arvoja, visioita ja missioita (hienoja sanoja!). Nämä ovat eväitä ruveta suunnittelemaan strategiaa, jolla päästään haluttuun visioon. Arvot Tärkeät periaatteet, joiden varaan yhdistyksen toiminta rakentuu Missio Perustehtävien tarkistus mitä yhdistys tekee, kenelle, miksi ja miten Visio Tulevaisuuden näky, suuri tavoite, miltä yhdistys näyttää v. 2022 Strategia Määritellään ja valitaan ne keinot, joilla parhaiten saavutetaan määritelty visio Vaihe 1. Muodostetaan työryhmä 1, joka kirjoittaa järjestöjen arvot, missiot ja visiot, jotka ensin hyväksytetään hallituksilla ja sen jälkeen vuosikokouksessa 2013. Samalla kartoitetaan paikat, joihin yllä olevat asiat vaikuttavat (säännöt, toiminta periaatteet yms.) Vaihe 2. Muodostetaan työryhmä 2, joka jatkaa tulevaisuuden suunnittelua edellisen työryhmän tuloksista kirjoittamalla strategian, jolla saavutetaan visio. Strategia on vaiheittainen, jossa on välietappeja (esim. 2, 4, 6, 8 vuotta). Vaihe 3. Strategia hyväksytään vaali- tai vuosikokouksessa. Tämän jälkeen vuosittain seurataan strategian toteutumista ja tehdään tarkennuksia ja korjauksia tarpeen mukaan. Työryhmä 1. Vetäjä: Pia Pyykkinen SKY Jäsenet: Risto Elo SKY Hanna Heinonen KTNL Sanna Laakso KTNL Työryhmä 2. Muodostetaan vuosikokouksen jälkeen Risto Elo Turun Kansantanssin Ystävien Vinksin vonksin -ryhmä edusti mallikkaasti Kansantanssinuorten Liittoa perinteisessä konsertissa Folklandialla. Kuva Matti Lankinen TAITEEN EDISTÄMISKESKUS Vuoden vaihteessa korvasi Taiteen edistämiskeskus vanhan Taiteen keskustoimikunnan. Tämä instanssi tulee jakamaan avustuksia kulttuurin toimijoille. Väliaikaisena johtajana toimii kulttuuriasiainneuvos Marjo Mäenpää kunnes uusi johtajan valitaan virkaan. Johtajan virka on haluttu, sillä sitä on tavoittelemassa 33 hakijaa. Hakijoiden joukossa ovat esimerkiksi Suomen elokuvasäätiön toimitusjoh- taja Irina Krohn, vasemmistoliiton entinen kansanedustaja Minna Sirnö ja Fredrika Wetterhoff säätiön toiminnanjohtaja Hannele Yrjö-Koskinen. SKY:n ehdokkaina Taiteen edistämiskeskuksen jäseniksi ovat akateemikko Marjo Kuusela ja dosentti Petri Hoppu. Risto Elo 6

SKY:N JA KTNL:N JÄRJESTÄMÄÄ KOULUTUSTA Kansantanssin ohjaajakoulutus - innostu, osallistu, syvenny Tuleville ohjaajille kolmena viikonloppuna järjestetty perusopintojakso toteutui syksyn 2012 aikana ja ryhmiimme on saatu innokkaita, uusia, nuoria ohjaajia. Tämä ilahduttaa kovasti. Jos tavoitteena on suorittaa ohjaajakoulutus kokonaisuudessaan, perusopintojen jälkeen tulee osallistua myös valinnaisiin opintoihin. Mikkelin Paukkulassa järjestetään kaikille ohjaajille, siis vanhoille ja nuorille, uusille ja jo vuosikymmeniä ohjanneille konkareille tarkoitettu viikonloppukoulutus 15.-17.3.2013. Aiheena on lasten ja varhaisnuorten ohjaaminen ja ohjelmiston suunnittelu. Tällä koulutusjaksolla kaikki saavat varmasti uusia ideoita ohjaamiseen, valmiuksia ryhmän tavoitteiden asettamiseen, tukea ja tietoa ohjelmiston suunnitteluun sekä varmuutta ryhmätyöskentelyyn. Toisenlaiset näkökulmat piristävät aina! Kouluttajina Mikkelissä ovat tanssinopettajat (AMK) Nina-Susan Vahtola ja Jutta Wrangen. Ilmoittautumiset ja lisätietoja Kansantanssinuorten Liitto, matti.lankinen at kansantanssinuoret.fi tai soita 0400 422417 sunnuntaihin 24.2.2013 mennessä. Koulutuksen hinta ruokailuineen ja majoituksineen on 125 euroa. Tervetuloa isolla joukolla järjestöjen yhteiseen koulutukseen! Lisätietoja koulutuksista: 045-2777 283 tai www.kansantanssinyst.fi/ www.kansantanssinuoret.fi Mahtimeiningit- mahtiesitys Saarijärvi on ensi kesän kesäjuhlapaikkakuntamme. Siellä tanssitaan mm. nuotanvetoa ja karhunpeijaispolskaa, vanhaa laukaalaista ja saarijärveläistä masurkkaa. Aikuisten kenttäohjelman päätanssina on Ransissi, jonka alkuperäinen muistiinpano on Urheilumuseon kokoelmissa. Aikuisten ohjelmiston kertauskurssi järjestetään Vantaan Puistokulmassa lauantaina 16.2.2013 alkaen klo 9.30. Opettajana on Pia Pyykkinen, mukana myös pelimanneja. Koulutus on tarkoitettu sekä tanssijoille että ohjaajille. Lasten ja nuorten ohjelmistokurssi järjestetään Hämeenlinnassa, Meijerioppilaitos, Kankaistenkatu 33C sunnuntaina 3.3.2013. Kurssi on tarkoitettu sekä ohjaajille että taitavammille nuorille. Opettajana on Marjuska Santala. Ilmoittautumiset maaliskuun kurssille Matti Lankiselle 0400-422 417 tai matti.lankinen at kansantanssinuoret.fi 20.2.2013 mennessä. Tervetuloa mukaan! Tansseja sadonkorjuujuhlissa ja harjakaisissa vai mieluummin juhlatansseja hoveissa ja kartanoissa Kansantanssinuorten Liiton juuri ilmestyneen Seuratanssikirjan tansseja opetellaan Turussa, Runosmäen nuorisotalossa, lauantaina 23.3.2013. Opettajana on kirjaa tekemässä ja suunnittelemassa ollut Erja Askolin. Kurssi on tarkoitettu kaikille. Tanssi on ollut tapa seurustella, olla yhdessä ja sitä se on edelleenkin! Koulutusterveisin Riitta Kangas Tekstiä Seuratanssikirjan johdannosta Seuratanssi on yksi sosiaalisen seurustelun muoto. Aluksi 1600-luvulla syntyneet tanssit olivat aateliston ja sittemmin porvariston tansseja. Niihin vaikuttivat tiukat etikettisäännöt ja säädyn mukainen vaatetus. Alempien säätyjen tanssit olivat luonteeltaan vapaita ja iloisia. Balettimestarit muokkasivat kansantansseihin perustuvat tanssit vallitseviin tapoihin sopiviksi. Malleina olivat mm. Ländler ja Krakoviak. Niitä kutsuttiin salonkitansseiksi kunnes ne kansanomaistuivat. Tiettyyn tanssikappaleeseen sidotuista paritansseista tulivat 1800-luvun lopussa muotiin mm. Pas d Espagne, Mignon ja Wengerka. Uusien paritanssien, valssin, polkan ja niiden lukuisten muunnelmien, kulta-aikaa oli 1800- luku. Suomeen 1900-luvun alkupuolen tanssit kulkeutuivat ainakin neljää väylää myöten: Pietarista Viipurin kautta, Tallinnasta, Ruotsista ja Saksasta. Ulkomailta saapui tanssinopettajia, jotka perustivat tanssikouluja ja pitivät kursseja eri puolilla maata. Suomessa varhaisin tieto tanssimestarista on jo 1600-luvulta Turun Akatemiasta. Uusia tansseja nähtiin tanssikoulujen näytöksissä. Myös elokuvat ja radio antoivat virikkeitä ja edistivät seuratanssien leviämistä. Amerikkalaiset ja englantilaiset muotitanssit walkit, stepit, Boston-valssi ja tango saavuttivat suuren suosion. Tanssi-innostus levisi myös eri yhdistysten järjestämissä illanvietoissa. Viimeisten vuosikymmenten aikana on kouluissa järjestetty ns. vanhojen tansseja, joissa koulun vanhimmaksi vuosiluokaksi siirtyneet oppilaat tanssivat seura- ja juhlatansseja. Niitä on tanssittu lisäksi myös akateemisissa tilaisuuksissa. 7

KESÄJUHLA MAHTIMEININGIT SAARIJÄRVELLÄ Suomalaisen Kansantanssin Ystävien valtakunnalliset kesäjuhlat - Mahtimeiningit rantautuvat Saarijärvelle 14.-16.6.2013 odottaen runsasta tanssivaa, soittajaa ja yhdessä iloitsevaa osanottoa ympäri Suomen. Tapahtuman suojelijaksi on kutsuttu valtiotieteen tohtori, dosentti Paavo Väyrynen. Väyrynen saapuu myös Saarijärvelle. Kesäjuhlat avataan juhlallisesti mustaruutitykin kunnialaukauksin. Avajaisten jälkeen Saarijärven kirkossa vietetään Pientä kansanlaulukirkkoa, jossa kuullaan myös mestaripelimannien musiikkia. Iltameiningit kutsuvat osallistujat juhlapoloneesiin ja kansainvälisten, virolaisten ja saksalaisten sekä saarijärveläisten tutustumistansseihin. Iltameiningeissä esiintyy myös kansanmusiikkiviulisti Ville Ojanen musiikkileiriläisten kanssa. Lopuksi eri pelimanniryhmät kutsuvat yleisön tansseihin. Pihatapahtumassa ja -soitossa paikalliset kädentaitajat ja yhdistykset esittelevät ja myyvät tuotteitaan, eri soitto- ja tanssiryhmät esittävät vaihtelevaa ohjelmaa. Kutsuna esitämmekin, että Mahtimeininkeihin tulevat tanssi- ja soittoryhmät tarjoavat myös paikalliselle väestölle elämyksiä ympäri Suomen. Kanteleen juhlavuoden kunniaksi Sulkutyylillä höystäen, lyyralla koristaen Saarijärven kantele -näyttely on tapahtuman aikana esillä Saarijärven museossa. Näyttely toteutetaan yhteistyössä Saarijärven museon ja Kari Dahlblomin kanssa. Museossa kuullaan myös Suomen kantelesoittoryhmän esityksiä jyväskyläläisen Isottarien tanhuesitysten lisäksi. Saarijärvi soi pelimannikonsertti tarjoaa soitteita Minna Torpan toimittamasta Saarijärvi soi kansanlaulusävelmiä kirjasta. Tilaisuudessa esiintyy kahdeksan Saarijärveläistä soittoryhmää Kari ja Tuula Dahlblomin lisäksi. Kansainvälinen konsertti tarjoaa vaihtelevaa suomalaisten ja ulkomaisten tanssi- ja soittoesityksiä. Mm. Opsal Virosta, Amt Trittaun kansantanssiryhmä Saksasta, Usva Hyvinkäältä. Upea kolmen miehen ryhmä Tanhurentut (Tampereelta ja Jyväskylästä) esittävät unohtumattomia tanhuelämyksiä. Saarijärveläisten nuorten kansanmusiikkiryhmä Koplan lisäksi paikallista väriä tuovat Lauluyhtye Pedaali, Sonja Lampinen sekä Aika Lystit tukkilaisella, tanssillisella ja laulullisella ohjelmistolla. Nuoret järjestävät omat Hilupilttuut sekä ohjelmalliset Mahtailut Puuhapuisto Veijarissa. Lauantai-illan Mahtimeiningeissä alkuilta on nuorille esiintyjille. Meiningeissä esiintyvät mm. jyväskyläläiset Juntu, Tosi-Isot ja Kikatus. Mahtimeininkeihin odotetaan myös oman kylän poikia Mikael Konttista ja Tommi Soidinmäkeä. Vuoden 2013 kesäjuhlilla kuullaan tapahtumaa varten sävelletty "Mahtimeininkipolska", säveltäjänä paikkakuntamme kansanmusiikkimuusikko Ville Ojanen. Sunnuntain pääjuhlassa kenttäohjelman lisäksi kuullaan myös runsaslukuinen, Pelimannien yhteissoitto, ohjaaja Antti Järvensivu. Tapahtuman suojelija tuo juhlaterveisensä paikallisten ja kattojärjestön lisäksi. Mahtimeiningit tarjoavat runsaasti pelimannimusiikkia läheltä ja kaukaa, joko yksin esiintyen tai ryhmäesityksinä, ruokailuissa, toreilla, kaduilla, kulkueessa ja pihoilla. Mahtimeiningit tarjoavat tulijoille mielenkiintoisen, tapahtumarikkaan viikonlopun kansantanssin ja kansanmusiikin lisäksi. Tule ja tee tapahtumastamme todellinen juhla. Mahtimeininkien postit avautuvat 14.6.2013 ja otamme Teidät kaikki avosylin lämpimästi vastaan. Juhlatoimikunnan puheenjohtaja Eila Peura ohjaaja Anneli de Vogel Saarijärven Kansantanssin Ystävät tanssimassa Folklandian perinteisessä konsertissa SKY:n edustajina. Kuva: Matti Lankinen 8

TANHUVIESTIN HISTORIAN HAVINAA Jäsenlehtemme Tanhuviesti otti ensimmäiset askeleensa jo yli 50 vuotta sitten. Vuonna 1958 ilmestyi ensimmäinen numero lehdestä, jolle silloin etsittiin nimeä ja jota kutsuttiin ensin alkuun vain Ystäväksi tai Kansantanssin Ystäväksi. Tanhuviesti julkaisee otteita vanhoista numeroistaan. Tämän vuoden lehdissä kerrotaan aikaisempien vuosien kesäjuhlista. Tässä lehdessä Tanhuviestin 3/1963 kirjoitus XX Pohjoismaisista Kansantanssipäivistä. 9

KANSANTANSSIA KIRJALLISUUDESSA 8 Sydämentilaa! Henri Nouwen puhuu sellaisesta vieraanvaraisuudesta, sisäisestä ilmapiiristä, jossa toinen saa olla kuin kotonaan, levätä, karkeloida Perinteiset kansantanssit ovatkin hyvä vertauskuva ja, mikseipä harjoituskenttä! sille keskinäiselle vorovaikutukselle jossa meidät on luotu elämään. Kukaan ei sooloile tai kilpaile, välillä ollaan parittain, välillä isommassa ryhmässä, ja koko ajan jokainen sovittaa askeliaan yhteisiin kuvioihin. Syntyy yhteinen vauhti, joskus aivan kuvaamatonta iloa, jokaisen yksittäisen karkeloijan valtaa uusi vapauden tunne, kokemus siitä miten oman minuuden liikkumatila kasvaa yhteisessä liikkeessä avaramammaksi. Tämä kokemus voi merkitä uuden ihmiskuvan, uuden Jumala-kuvankin hahmottumista. Ja se kuuluu sisäisen hiljaisuuden harjoituksen kaikkein kalleimpiin hedelmiin: vain yhdessä olemme Jumalan kuva. Anna-Maija Raittila: Hiljaisuuden kirja HÄÄTANSSIT Kylässä suuret kestit on, häät, kuulin ja läksin joukkohon, ja juhlatupahan raivauduin; pareja siellä pyöri jos kuin; näin neitoset ynnä ystäväiset, monet kasvot keksin mä lempiväiset. Jo tiedustin: Missä on morsian? Mies muuan tuijotti vastahan; : Minä häntä en tunne ainakaan. Me kunniaksensa tanssitaan; yö päivä kolmas jo näin tais luistaa, hänt ei ole ehtinyt kenkään muistaa. J.W. Goethe Niinhän sitä sanotaan, että vanhalla viululla ne parhaat polkat soitetaan Robert Harris: Haamukirjoittaja Esko Kannusmäki VUODEN WÄINÖ Kansanmusiikin ja -tanssin edistämiskeskus myönsi nyt seitsemännen kerran Vuoden Wäinötunnustuksen. Vuoden Wäinöksi nimetään vuosittain kansanmusiikin tai kansantanssin alalla toimiva henkilö, ryhmä tai taho, jolle halutaan antaa tunnustusta taiteellisista tai pedagogisista ansioista, elämäntyöstä tai esimerkiksi merkittävistä innovaatioista alalla. Tunnustus liittyy vuoden yleisteemaan, joka on vuonna 2012 alkanut Kantele Palaa. Vuoden Wäinöksi 2013 nimettiin Arja Kastinen. Hän aloitti kanteleen soiton 6 vuotiaana Ilomantsin kanteleleirillä ja on Sibelius-Akatemian kansanmusiikkiosaston historian ensimmäinen tohtori. Joulukuussa 2000 valmistuneen tutkinnon innoittajana oli vuosisatoja vanha karjalainen kanteleensoittoperinne. Arja Kastinen toimii opettajana ja tutkijamuusikkona. Häneltä on ilmestynyt kirjallisuutta esim. "Taivas auki- itäisen Suomen ja Karjalan kanteleista 1800-luvun käsikirjoituksissa", vuonna 2009. Hän pitää konsertteja soittaen 15-,14- ja 9-kielisiä kanteleita. Hän on tinkimätön ja asialleen omistautunut perinteenkantaja ja sanonut näin: Opiskellessani Tampereella löysin kansanmusiikinkerääjien kuvauksia tilanteista, joissa soittajat soittivat "omaa mahtiaan". Se on omasta päästä soittoa ja vapauttaa tekemään asioita omalla tavalla. Tavoitteenani oli löytää juuri tuo ideologia. Vuoden Wäinö 2013 nimityksen johdosta hänelle ojennettiin riihimäkeläisen ITE-taiteilija Viljo Luokkasen tekemä puuveistos. Riitta Kangas UUDET NETTISIVUT JULKAISTU SKY:n ja KTNL:n uudet kotisivut julkaistiin vuoden vaihteessa. Uusilla sivuilla halutaan uudistaa myös ilmettä ja laajentaa sivujen käyttömahdollisuuksia. Sivuja päivitetään aina tarpeen mukaan, jotta niissä ei olisi vanhoja paikkansa pitämättömiä tietoja. Osoitteet eivät ole muuttuneet. www.kansantanssinyst.fi www.kansantanssinuoret.fi Palautetta sivujen käytöstä, sisällöstä ja ulkonäöstä otetaan mielellään vastaan. Myös mahdolliset uudet ehdotukset ovat tervetulleita. Tavoite on, että saataisiin sivut palvelemaan jäsenistöä interaktiivisesti. Risto Elo 10

TAPAHTUMAKALENTERI 2013 HELMIKUU 2.2. 16.2. MAALISKUU 3.3. 15.-17.3. 23.3. 28.3.-1.4. Penan puskasoitot, Tavolan yhteistupa, Nummi-Pusula Pelimannikillan vuosikokous Mahtimeininkien aikuisten ohjelmiston kertauskurssi, Puistokulma, Vantaa Mahtimeininkien lasten ja nuorten ohjelmiston kertauskurssi, Hämeenlinna Lasten ja nuorten ohjaaminen ja ohjelmiston suunnittelu -koulutus, Suomen Nuoriso-opisto Paukkula, Mikkeli Seuratanssikurssi, Runosmäen nuorisotalo, Turku SKY ja KTNL vuosikokoukset Nordring, inspiraatiokurssi nuorille 18-25 -vuotiaille tanssijoille ja pelimanneille kaikista Pohjoismaista, Färsaaret KESÄKUU 14.-16.6. Mahtimeiningit, SKY:n kesäjuhla Saarijärvi HEINÄKUU 6.-12.7. GRÖNLEIK 2013, Nordlekin kansantanssi- ja musiikkitapahtuma ensimmäistä kertaa Grönlannissa, Ilulissat, Grönlanti 11