RUUTISET 2/2005 1
NON ONEL-S L-SYTYTY YTYTYSJÄR JÄRJESTE STELMÄST LMÄSTÄ Ä OSA 4/4 Nonel LP tunnelilouhintaan Tässä sarjan viimeisessä osassa esitellään Nonel LP. Se on maanalaiseen käyttöön tarkoitettu sytytysjärjestelmä, jossa nallit omaavat jokainen oman hidasteaikansa, kuten MS-järjestelmässäkin, mutta nallien keskinäiset hidasteajat ovat pitempiä, jotta irtiräjäytetyillä kalliomassoilla olisi enemmän aikaa liikkua eteenpäin tunnelilouhinnan ahtaissa tiloissa. HUOM: Tunnelisarjan nalleja ei saa käyttää maanpäällisessä louhinnassa kivien sinkoutumisvaaran vuoksi. OY FORCIT AB PL 19 10901 HANKO www.forcit.fi TOIMITUS Kirkkotie 37 B, 04310 Tuusula puh 0207 440 551, faksi 0207 440 552 Sähköposti Päätoimittaja Painopaikka marja-leena.tetri@forcit.fi Johan Signell Tammisaaren Kirjapaino Oy 2
Useimmat tunnelikatkot räjäytetään nykyisin ns. yhdensuuntaisavauksella, yhdellä tai useammalla suurreiällä. Suurreikien vieressä olevista rei istä räjäytettyjen kalliomassojen on saatava aikaa liikkua pois suurrei istä ennen kuin seuraava reikä räjähtää. Kalliomassa liikkuu eteenpäin räjäytyksessä 40 60 m/s nopeudella, eli jos reiän syvyys on 4 metriä, tarvitaan 60 100 ms ennen kuin kalliomassa on liikkunut tarpeeksi ja seuraava reikä voi räjähtää. Jos nallien intervalli on tätä pienempi, on vaarana että kallio palaa kiinni reikään ja räjäytystulos huononee. Vaikeissa olosuhteissa aikaa voidaan tarvita jopa enemmänkin ja tällöin voi lähinnä suurreikää olevat porareiät nallittaa siten, että käyttää joka toista nallinumeroa ja näin tuplaa intervallin. Kun avauksessa olevat reiät ovat räjähtäneet, pyritään avarruksessa toisentyyppiseen räjähdysaineen ja räjäytysnallien vaikutukseen. Tällöin avarruksen räjäytysmassoille on tehty tilaa ja nyt toivotaan hallittua kalliomassan ulossiirtymää. Tämän takia intervalli on pidempi, 500 ms, ja tuloksena saadaan koottu, helposti lastattava kivikasa. 3
Lopuksi räjäytetään reunareiät jolloin tärkeä ominaisuus on nallien tarkkuus eli mahdollisimman pieni hajonta hidasteajoissa, jolloin saadaan useiden reikien samanaikaisella räjäytyksellä siisti louhintajälki ja ehjä jäljellejäävä kalliopinta. Nippusytytin koostuu räjähtävästä tulilangasta ja Snapline kytkentäkappaleesta. 4
Kytk ytkentä nippusytyttimellä Porausrei istä tulevat Nonel-letkut kerätään yhteen nippuun, enintään 20 kpl/nippu. Vedä None l-letkut suoriksi rei istä kytkentäpisteeseen ja sido nippu yhteen teipillä kahdesta kohtaa siten että väliin jää noin 30 senttiä. Nippusytytin vedetään tiukalle letkunipun ympärille ja lukitaan Snaplinella kuvasarjan osoittamalla tavalla. Jätä 20 senttiä etäisyyttä lähinnä kalliota olevaan teippiin. 5
Kahdessa alla olevassa piirroksessa on esitetty kytkennät nippusytyttimien avulla. Yhteen nippusytyttimeen tulevat letkut ryhmitellään selkeästi alueittain, näin saadaan kytkentä helposti varmistetuksi ja letkupituudet riittävät. Huomaa alemman kuvan erihidasteiset SL-kappaleet joilla voidaan vähentää momentaanista räjähdysainemäärää, esimerkissämme oikeanpuoleiset reiät on hidastettu 42 ms yksinkertaisesti käyttämällä nippusytyttimessä Nonel SL 42-kytkentäkappaletta eli vasemmalla puolella esim. kattoreikien hidasteaika on 4500 ms ja oikealla puolella 4542 ms. HUOM! Kun käytät hidasteellisia nippusytyttimiä, varmista sytytyssuunnitelmaa tehd essäsi, ettei yksikään porareikä räjähdä ennen kuin kaikki nippusy tyttimet ovat toimineet ja antaneet sytytysimpulssin kaikille LP-nalleille. Esim. yllä olevan kuvan kaltaisessa kytkennässä ei voi käyttää LP 0-nallia, koska se räjähtäisi ennen 42 ms:n nippusytytintä. 6
Alla olevat kolme piirrosta havainnollistavat hiukan monimutkaisemman kytkennän, jossa viidellä erihidasteisella SL-kytkentäkappaleella saadaan aikaan samaan aikaan räjähtävien reikien määrän väheneminen. LP-nallien syttymisjärjestys ei muutu, vain nallien keskinäistä intervallia muutetaan. Kytkentä LP-nallien numerointi 7
Lopulliset hidasteajat Nonel LP paloajat Hidastenumero Paloaika ms Intervalli ms Hidastenumero Paloaika ms Intervalli ms 0 25 1 100 75 2 200 100 3 300 100 4 400 100 5 500 100 6 600 100 7 700 100 8 800 100 9 900 100 10 1000 100 11 1110 110 12 1235 125 14 1400 165 16 1600 200 18 1800 200 20 2075 275 25 2500 425 30 3000 500 35 3500 500 40 4000 500 45 4500 500 50 5000 500 55 5500 500 60 6000 500 Jorma Leinonen 8
NON ONEL-LP TUNNELI LINALLE NALLEIHIN N TULOS OSSA SA UUDISTU STUS S SYK YKSYLLÄ YLLÄ Nonel-LP-tunnelisarjan nalleihin on tulossa kaksi uudistusta. Nykyisessä LP-tunnelisarjassa on 25 eri paloaikaa, uudistuksessa valik alikoimaa imaa on lisätty ja eri paloaikoja tulee olemaan 32 kpl. Alla olevassa taulukossa on listattuna nallinimitykset ja paloajat (uudet tai muuttuvat paloajat me rkitty lihavoidulla tekstillä). S amalla LP-nal -nallie lien merkintätapa muu uutt ttuu uu. Uusi nimi ilmaisee nallin paloajan samaan tapaan kuin Nonel Unidet nalleissa. Esimerkiksi LP500-nallissa on 500 ms:n paloaika. Poikkeuksena nimilogiikkaan LP 0 ei ole nimetty intervallinsa mukaan. Tämä siitä syystä, ettei tulisi vaaraa, että se sekoittuisi nykyiseen LP 25:een (2500 ms). Nykyisinkin käytössä oleva LP 0 itse asiassa sisältää 25 ms intervallin. Uudistuksessa on se etu, että kun tulevaisuudessa elektroniset nallit valtaavat alaa, käyttäjät tottuvat jo nyt ajattelemaan todellisia aikoja eikä numeroita tai intervalleja. Maanpäällisessä louhinnassahan näin jo tehdään (Nonel Unidet). Toisena etuna uudistuvalle numeroinnille voi mainita tapauksen, jolloin käytetään tunnelilouhinnassa Nonel MS-nalleja (jolla on oma intervallinumerointinsa) yhdistelmänä nykyisen LP-tunnelisarjan kanssa. Kaksi eri nallityyppiä eri numeroinneilla lisää virhekytkennän riskiä. Uusia LP-nalleja tulee markkinoille ensi syksynä. Nimitys Paloaika ms Nimitys Paloaika ms LP 0 25 LP 100 100 LP 150 150 LP 200 200 LP 250 250 LP 300 300 LP 350 350 LP 400 400 LP 450 450 LP 500 500 LP 550 550 LP 600 600 LP 700 700 LP 800 800 LP 900 900 LP 1000 1000 LP 1100 1100 LP 1200 1200 LP 1400 1400 LP 1600 1600 LP 1800 1800 LP 2000 2000 LP 2400 2400 LP 2800 2800 LP 3200 3200 LP 3600 3600 LP 4000 4000 LP 4400 4400 LP 4800 4800 LP 5200 5200 LP 5600 5600 LP 6000 6000 9
RÄJÄHTEIDEN YMPÄR ÄRIST STÖAS ASIOI OIDEN KEHITTYM ITTYMINEN Forcitilla on tällä hetkellä voimassa sisäinen ympäristöä, turvallisuutta ja terveyttä koskeva YTT-ohjelma vuen 2005. Siinä on useita kymmeniä erilaisia tavoitteita, lisäksi vuosittain on tehty täydennyksiä. Seuraavassa on lueteltu eräitä viime vuosien kehitysasioita forcitilaisten räjähteiden osalta. Räjäytysnallit: Valmistamissamme Firexnalleissa on vuonna 2002 siirrytty NPEDsytytysjärjestelmään ja näin on päästy eroon lyijypitoisista aloiteräjähdysaineista. Nalleissa on myös vaihdettu johtimien muovimateriaali PVC:stä ympäristöystävällisempään polyeteeniin. Räjähtävä tulilanka: Aikaisemmin teimme pelkästään PVC-päällysteistä tulilankaa. Kymmenkunta vuotta sitten kehitimme ympäristöystävällisemmän Termo -langan. Molempia valmistetaan mutta ympäristösyistä suosittelemme Termoa. Dynamiitti: Dynamiitin osalta on siirrytty erään raaka-aineen (DNT) osalta ympäristöystävällisimpiin raaka-aineisiin. Dynamiittilaatikoissa on pystytty jättämään pois laatikoissa olleet muovisäkit. Aniitti: Myös Aniitin osalta on siirrytty erään raakaaineen osalta ympäristöystävällisempään vaihtoehtoon. A nfo/k o/kemiitt miitti. i. Anfo voi koostumuksensa (ammoniumnitraatti, öljy) johdosta olla märissä olosuhteissa paikallisesti melkoinen ympäristöongelma. Nitraatti liukenee erittäin helposti (rehevöittävä vaikutus) ja öljy ei tunnetusti myöskään olo ympäristölle hyväksi. Perus-Anfosta on kehitetty Ahti-Anfo, joka kestää märkiä olosuhteita perus-anfoa paremmin. Anfoille on aktiivisesti pyritty kehittämään uusia vaihtoehtoja Kemiittituperheestä. Tässä ollaankin selvästi etenemässä, sillä perinteisen Kemiitti 510 lisäksi olemme tuomassa markkinoille Kemiitti 810, joka soveltuu jatkossa moneenkin paikkaan korvaamaan perinteisiä räjähdysaineita. Kemiittien liukenevuus on pieni verrattuna Anfoihin. Kemix: Aiemmin Kemix-patruunoiden pieni räjähdysvälitysetäisyys saattoi aiheuttaa ongelmia panostuksessa. Räjähtämätön patruuna on tietysti aina turvallisuusriski mutta pikku hiljaa hajsssaan ongelma myös ympäristölle. Nykyään tämä ongelma näyttää poistuneen Kemix A -patruunan käytön lisääntymisen myötä. Tuotant uotanto: o: Tuotannon osalta Kemixien, Kemiittien, Aniitin ja Anfojen valmistuksessa ei juuri päästöjä synny. Dynamiitin, trotyylin ja Forcetanin valmistuksessa syntyy erilaisia happo- ja typpipitoisia vesiä. Näiden osalta on o nnistuttu luomaan toimiva hyötykäyttömenettely, jn päästöissä ollaan viime vuosina oltu koko ajan selvästi lupaehtojen alapuolella. Muu uuta ta: Kuormalavojen kierrätystä on lisätty. Huomattava osa jakeluvarastoilla syntyvästä pakkausmateriaalista (pahvilaatikot, kiristemuovit jne) menee energiapolttoon eli hyödyksi. Räjähtävien tulilankojen kelojen osalta on kierrätys saatu nousemaan 60 70 % luokkaan. Kierrätyksen onnistumisesta kiitos ja kunnia kuuluu niille asiakkaillemme, jotka ovat omalta osaltaan tehneet mallikasta yhteistyötä lavojen ja kelojen palauttamiseksi. Jatk atko: Tulemme jatkossa edelleen kehittämään toimintaamme, jotta pystyisimme toimimaan entistäkin ympäristöystävällisemmin. Tulemme myös monin tavoin varautumaan mahdollisiin onnettomuuksiin (vuodot, tulipalot jne). Parhaillaan tehdään ohjelmaa vuen 2010 saakka ja siihen taan vastaan ideoita. Jukka Kaikkonen 10
MUUT UTOK OKSIA LAINSÄÄD SÄÄDÄN ÄNNÖS ÖSSÄ SÄ KU LJETU ETUKSET Terroristiuhka aiheuttaa muutoksia eri lainsäädännöissä. Kuljetuksiin (laki vaarallisten aineiden kuljetuksesta 719/84, valtioneuvoston asetus vaarallisten aineiden kuljetuksesta tiellä 194/2002) on äskettäin tehty eräitä muutoksia. Osa muutoksista on tullut voimaan 1.6 ja loputkin 1.7.2005. Seuraavassa muutama räjähdekuljetuksiin vaikuttava muutos (koskevat yli vapaarajan olevia kuljetuksia): TURVASUUNNITELMA Turvasuunnitelma (sovelletaan 1.7.2005 alkaen) edellytetään 1)yksityiskohtainen turvatoimien vastuunjako ammattitaitoisille ja päteville henkilöille, joilla on asianmukaiset valtuudet velvollisuuksiensa suorittamiseen; 2) luettelo toimintaan liittyvistä vaarallisista aineista tai vaarallisten aineiden lajeista; 3) kuljetustapahtumien kartoitus ja niihin liittyvien turvavaarojen arviointi mukaan lukien tarvittavat kuljetuksen keskeytykset, vaaralliset aineet ajoneuvossa, säiliössä tai kontissa sekä kuljetuksen aikana että ennen ja jälkeen kuljetuksen samoin kuin vaarallisten aineiden tilapäinen säilytys siirryttäessä kuljetusmuodosta tai kuljetusvälineestä toiseen; 4) selkeä esitys turvavaarojen vähentämiseen tarkoitetuista toimenpiteistä suhteutettuna toimijan vastuuseen ja tehtäviin; toimenpiteitä ovat ainakin: a) koulutus; b) menettelytavat turvallisuuteen vaikuttavissa tilanteissa kuten vakavan uhan ilmetessä sekä tarkis tukset työntekijöitä työhön ttaessa ja uusiin tehtäviin siirrettäessä; c) toimintatavat erilaisissa kuljetustilanteissa, kuten kuljetusreittien valinnassa ja käytössä, toiminta tilapäisen säilytyksen aikana ja sellaisissa paikoissa, joissa ulkopuolisten on mahdollista vaikuttaa kuljetuksen turvallisuuteen; d) turvavaarojen vähentämiseen tarkoitetut välineet ja voimavarat; 5) tehokkaat ja ajantasaiset menettelyt turvauhasta, - rikkomuksista tai -välikohtauksista ilmoittamiseen ja niiden hoitamiseen; 6) menettelyt turvasuunnitelman arvioimiseen ja testaamiseen sekä määräajoin suoritettavaan tarkastamiseen ja päivittämiseen; 7) menettelyt, joilla varmistetaan turvasuunnitelmaan liittyvien kuljetustietojen tietoturva; 8) menettelyt, joilla varmistetaan turvasuunnitelmaan liittyvien kuljetustietojen jakelun rajoittaminen vain niitä tarvitseville; nämä menettelyt eivät saa rajoittaa muiden kuljetuksessa tarvittavien tietojen saantia. Malli turvasuunnitelmasta on esitetty liikenne- ja viestintäministeriön sivuilla www.mintc.fi (Vaarallise t aineet) KULJETUKSET VAIN ASIANMUKAISESTI AISESTI TUNNISTETULLE KULJETUKSEN SUORITTA- JALLE Kuljetettaessa vapaarajaa suurempia määriä räjähteitä, on jokaisella miehistön jäsenellä oltava valokuvalla varustettu henkilötodistus. TILAPÄINEN SÄILYTY TYS Jos lasti joutuu kuljetukseen liittyen olemaan esim. terminaalissa tai vastaavassa paikassa, on kyseisen alueen oltava mahdollisuuksien mukaan hyvin valaistu. Yleinen pääsy alueelle on oltava estetty ja alueen on muutenkin oltava huolellisesti turvattu. TARKENNUKSIA VASTUUKY ASTUUKYSYMYKSIIN SYMYKSIIN Uusituissa säännöksissä on entistä tarkemmin määritelty eri osapuolten (lähettäjä, kuljetuksen suorittaja, vastaanottaja)vastuut. LAKI I VAARALLI AARALLISTE STEN KEMIKAA- KAA- LIEN JA RÄJÄHTEIDEN KÄSIT IT- TELYN TURV RVALLI ALLISUUDEST STA Laki räjähdysvaarallisista aineista on alun perin vuodelta 1953. Siihen on tietysti tehty vuosien mittaan runsaasti muutoksia mutta vasta nyt tehdään perusteellinen uudistus. Uusi laki saa otsikossa mainitun nimen. Nykyisestä perustuslaista seuraavan ajattelun mukaisesti on jo laissa sanottu paljon asioita, jotka aikaisemmin oli määrätty asetuksessa tai ministeriöiden päätöksissä. Tästä johtuen tekstimäärä on entiseen verrattuna huomattavasti pitempi. Laki tulee voimaan 1.7.2005 ja samaan aikaan tai melko pian sen jälkeen tulevat muuttumaan myös lain nojalla annetut asetukset. Yksi näistä on räjähdeasetus, josta poistetaan ne asiat, jotka jo on sanottu laissa. Toisaalta siihen tulee mm. EU:sta aiheutuvia lisäyksiä ja muutoksia moneen eri kohtaan, jn remontti on aika iso. Käytäntöön vaikuttavat muutokset eivät kuitenkaan ole kovin merkittäviä. Lähinnä ne tulevat koskemaan valmistusta ja varastointia. Koska asetus on kuitenkin tässä vaiheessa keskeneräinen, ei sitä kannata kovin tarkkaa ennakoida. Asiaan palataan seuraavissa Ruutisissa. Jukka Kaikk onen 11
VAN ANHOI OIST STA RÄJÄHTEIST STÄ JA NIIDEN KÄSITTE ITTELYST STÄ Eräissä yhteyksissä löytyy räjähteitä, jotka ovat kymmeniäkin vuosia vanhoja. Seuraavassa on kerrottu lyhyesti tyypillisistä siviiliräjähteistä, niiden ominaisuuksista ja niiden käsittelyyn liittyvistä asioista. Seuraava teksti pohjautuu Turvallisuustekniikan Neuvottelukunnan Räjähdejaostossa tehtyyn ohjeeseen. Hävittämisestä on määräyksiä räjähdeasetuksessa (473/93) ja valtioneuvoston päätöksessä räjäytys- ja louhintatyön järjestysohjeista (410/86). Löytöräjähteiden hävittäminen kuuluu yleensä poliisille, jolla on oma organisaatio tällaisia tapauksia varten. Löytösotilasräjähteiden hävittäminen kuuluu puolustusvoimille. Aniitti Aniittia on valmistettu Hangossa ja Vihtavuoressa. Sen edeltäjä oli triniitti, jota valmistettiin 1960-luvulle saakka. Aniitti on jauhemainen vaalea aine, joka on paperipatruunoina 40 millin halkaisijaan saakka. Sitä suuremmat Aniitit ovat muovipatruunoissa tai -pusseissa. Vuosien mittaan Aniitissa oleva ammoniumnitraatti imee yleensä ilmasta kosteutta. Samalla se muuttuu epäherkemmäksi. Vanhentuneen Aniitin käsittelyyn ei liity erityisiä vaaroja. Dynamiitti Dynamiittia on Suomessa käytetty 1800-luvulta lähtien. Alkuun sitä on valmistettu vain paperipatruunana mutta nykyään myös muovipatruunoina. On osoittautunut, että kymmeniä vuosia vanhat dynamiittipatruunat ovat yleensä hyvin kevyitä eli niistä on haihtunut nitrogykoli ja/ tai nitrogyseroli pois. Samoin saattaa dynamiitissa ollut ammoniumnitraatti olla reagoinut kosteuden kanssa ja valunut/haihtunut pois. Näistä kevyistä patruunoista ei ole erityistä vaaraa, koska niistä on lähes kaikki räjähtävä osuus haihtunut pois. Muutaman vuoden tai vuosikymmenen vanhan dynamiittipatruunan pinnassa saattaa olla valkoisia läiskiä ja jos patruunat on säilytetty esim. avoimessa muovipussissa, pussin pohjalla saattaa olla nestettä. Tämän nesteen on todettu sisältävän pääasiassa vettä ja ammoniumnitraattia mutta hieman myös nitroglygoli/ nitroglyserolia. Jos aine on jostain syystä vaikeasti irrttavaa, voidaan käyttää vettä (esim. suihkupullo). Tämä liuottaa eräänä pääkomponenttina olevan ammoniumnitraatin. Yli 35 % nitroglykoli/nitroglyseroli-seosta sisältäviä dynamiitteja (45 % -, 65 %) valmistettiin vuen 1969 saakka. Ammoniitti, Anfo Nykyään Anfona tunnettu ammoniumnitraatin, polttoöljyn (ja väriaineen, yleensä punainen) seosta valmistettiin 90-luvun alkuun saakka Hangossa ja Vihtavuoressa Ammoniitti-nimisenä. Tuotteeseen ei liity erityistä vaaraa muutoin kun jos siihen on pääsyt sekaantumaan epäpuhtauksia. Herkistäviä ovat mm. erilaiset metallipölyt ja kloraatti. Epäselvissä tapauksissa voidaan liuottaa veteen (huom. ympäristö), sillä ammoniumnitraatti on hyvin vesiliukoinen. Kemiitt miitti, i, Kemix ja Kemix A ym. vastaa astaavat at Kemix on patrunoitua emulsioräjähdysainetta, joka muistuttaa olomuodoltaan vaseliinia. Kemix on joko muovipatruunoissa tai putkissa (Kemix-putkipanokset). Kemix-massan väri on vaalea ja Kemix-A-massan väri on sen sisältämän alumiinin johdosta harmahtava. Kemiitti on Kemixin kaltaista räjähdysainetta, joka kuitenkin valmistetaan käyttöpaikalla erityisellä valmistus/panostusajoneuvolla ja panostetaan suoraan reikiin. Kemix ja Kemiitti me nettävät aikaa myöten räjähdyskykynsä. Yleensä yli 2 vuotta vanhoja tuotteita on vaikea saada räjähtämään. Alkuaankin emulsioräjähdysaineet ovat epäherkempiä kuin esim. dynamiitti. Nallit Sähkönallit ovat ulkonaisesti olleet pitkään suunnilleen samannäköisiä. Niiden sähköiset ominaisuudet ovat kuitenkin muuttuneet vuosikymmenien mittaan olennaisesti. Ennen 1980-lukua oli käytössä erilaisia pienvirtanalleja. Osa niistä on staattiselle sähkölle hyvinkin herkkiä. Niitä EI SAA LAITTAA MUOVIPUSSIIN, koska tässä yhteydessä syntyvä varaus voi aiheuttaa nallin syttymisen. Yksi turvatoimenpyiden on yhdistää nallin johtimet päistään (pitäisi olla muutenkin yhdistettynä). Jos epämääristä nallia joudutaan käsittelemään, on turvallisin tapa pitää sitä kiinni johtimista ja nalli selvästi käden ulkopuolella. Tulilankanallit on aikoinaan valmistettu kuparipäällysteisinä. Ne samoin kuin alumiinipäällysteisetkin, sisältävät herkkää aloiteräjähdysainetta, joka on jopa osittain näkyvissä hylsyn sisällä. Kuparinalleissa voi aikaa myöten muodostua myös kupariatsidia, joka on hyvin herkkää, siis erittäin vaarallista. Tulilang ulilangat at Aikatulilangat sisältävät mustaruutia. Langan sisällä 12
ollessaan se palaa yleensä hitaasti. Paksu lanka suojaa sen vielä tehokkaasti, jn langan käsittelyyn ei liity oleellisia vaaroja. Vanhat tulilangat ovat olleet pikipäällysteisiä ja siksi mustia. Forcit teki pikilankapäällysteisiä vuen 1998 saakka ja sen jälkeen muovipäällysteisiä vuen 2002 saakka. Tulilangat ovat yleensä kiepillä ja varsinkin muovipäällysteiset langat pyrkivät oikaisun jälkeen takaisin tähän asentoon. Jos läheisyydessä on palavaa tai räjähtävää materiaalia, voi tulilangan päästä lähtevä kipinäsuihku aiheuttaa vaaratilanteen. Räjähtävä tulilanka Suomessa valmistettu normaali tulilanka on ollut keltaista. Se sisältää pentriitti-nimistä räjähdysainetta n 10 grammaa metrillä. Muitakin räjähtäviä tulilankoja on olemassa. Lanka sellaisenaan kestää hyvin normaalia käsittelyä. Ongelmana voi olla langasta eräissä tapauksissa valunut pentriitti. Se on syytä kostuttaa ennen siivoamista, koska pentriitti on hienojakoisena pölynä helposti syttyvää mm. staattisesta sähköstä. Pienet määrät on yksinkertaisinta hävittää esim. poranreiässä työmaalla. Jukka Kaikk onen NOR ORJAS JASSA SA KIELLETTY YLI 20g/m RÄJÄHTÄVÄN ÄN TULI LILAN LANGAN KÄYTT YTTÖ Ö MAANALAISESSA SA LOU OUHINNAS NASSA SA Norjassa on viime vuosina sattunut tunnelitöissä useita läheltäpiti -tilanteita ja onnettomuuksia, jotka tapahtuivat paksujen yli 20 g/m räjähdettä sisältävien räjähtävien tulilankojen kanssa. Näiden onnettomuuksien johdosta paksujen räjähtävien tulilankojen käyttö on kielletty maanalaisessa louhinnassa. (DBE Direktoratet för Brann- og explosjonvern) Onnettomuudet ovat lähes poikkeuksetta johtuneet siitä, että tulilankaa on jäänyt räjähtämättä kivikasaan tai tunnelin seinille, jossa se on lastauksen, rusnauksen, kuljetuksen tai murskauksen yhteydessä joutunut mekaanisen rasituksen kohteeksi ja syttynyt tahattomasti. Tunnelilouhinta ja kallio ovat luonteeltaan sellaisia, että räjähtämättömiä panoksia jää aineesta riippumatta. Räjähtävän tulilangan tekee ongelmalliseksi tässä tilanteessa se, että se on erittäin herkkä syttymään iskusta ja hankauksesta. Koneellisen lastauksen, mekaanisen rusnauksen tai murskauksen aiheuttamat voimat saavat helposti syttymään räjähtämättömän tulilangan. Suomessa paksuja räjähtäviä tulilankoja ei olla koskaan käytettykään maanalaisissa töissä suuressa mittakaavassa. Olemme tienneet asiaan liittyvistä riskeistä jo pitkään ja pyrkineet markkinoimaan asiakkaillemme turvallisempia tuotteita. Ruotsissakin paksut räjähtävät tulilangat ovat joutuneet erikoistarkkailun alle mm. botniabanalla sattuneiden läheltä piti tapausten vuoksi. Viranomaiset selvittelevät tilannetta ja mikäli informoitavaa asiaa ilmenee myöhemmin, palaamme asiaan uudelleen Ruutisissa. Tommi Halonen 13
Pakkauksiin tulossa muutoksia Tuot utie käyttäjäl ttäjälle le EU-säännösten mukaan räjähdysainepakkauksissa tulee olla olennaisilta osin tut käyttäjälle. Tutieto tulee olemaan joko painettuna räjähdepakkauksessa tai erillisenä pakkauksen sisällä. Kemix-pat mix-patruuno uunoid iden pakkausmerkintöihin kintöihin tule ulee e muu uutoksia. Nykyisen dynamiittipakkauksen tapaan Kemix-patruunalaatikoihin tullaan lisäämään sulkijateippi, johon on merkitty patruunan mitat ja tietyn värinen teippi osoittaa patruunan koon. ANIITTI nr 191156 16.05.2005/KKY Standardin EN 13857-3:2002 mukaiset tut käyttäjälle. EI sovellu vedenalaiseen louhintaan. Parasta 1 vuoden kuluessa laatikkoon leimatusta valmistuspäivästä. Säilytettävä kuivassa ja viileässä varastossa. Säilytys- ja käyttölämpötila -25 C - + 40 C. Räjähdysaineen hävittäminen on suoritettava määräyksiä nuodattaen. Sytyttämiseen käytetään räjäytysnallia ( 1 g) tai räjähtävää tulilankaa ( 10 g/m PETN). Panostettaessa saa käyttää vain kipinöimätöntä panostuskeppiä. Tiheys 0,95-1,15 kg/l, räjähdysnopeus Ø 50 mm 4800 m/s, räjähdyslämpö 4,5 MJ/kg, kaasutilavuus 880 l/kg. Varoitus Räjähdysaineet ovat vaarallisia ja voivat väärinkäytettyinä aiheuttaa henkilövahinkoja ja omaisuusvaurioita. Räjähdysaineita täytyy käsitellä, varastoida ja käyttää voimassaolevien määräysten mukaisesti. Produktinformation till användaren enligt Standard EN 13857-3:2002 Olämpligt vid undervattenssprängning. Bäst inom 1 år från på lådan stämplad tillverkningsdag. Förvaras i torrt och svalt lager. Förvarings- och brukstemperatur -25 C - + 40 C. Destruktion av sprängämnet bör ske enligt rådande föreskrifter. För antändning bör användas sprängkapsel ( 1g) eller detonerande stubin ( 10 g/m PETN). Vid laddning får endast gnistfri laddningskäpp användas. Densitet 0,95-1,15 kg/l, detonationshastighet Ø 50 mm 4800 m/s, explosionsvärme 4,5 MJ/kg, gasvolym 880 l/kg. Varning Sprängämnen är farliga och kan förorsaka skador på person och egendom om de används felaktigt. Sprängämnen skall hanteras, lagras och användas enligt gällande föreskrifter. 14
siika foliossa 4 annosta siikafile 1,5 tl suolaa 2 rkl voita 150 g herkkusieniä 150 g katkarapuja 150 g simpukoita vedessä pieni sipuli pieni nippu tilliä 1 purkki Creme Fraiche vähän valkoviiniä Ruskista fileet nopeasti pannussa ja mausta suolalla. Fileitä ei paisteta ihan kypsiksi, pintaan vain paistoväri. Fileet asetetaan folion päälle, jokaiselle oma foliopalansa. Lisätään hienonnettu sipuli, jota on vähän haudutettu pannussa. Päälle herkkusienet, katkaravut, simpukat, pieni nokare Creme Fraichea ja valkoviiniä loraus. Suljetaan folio tiiviiksi ja paistetaan uunissa 225 astetta, noin 10 15 min. Kalan seuraksi voi laittaa tarjolle esimerkiksi leipää ja salaattia. Tämän herkkureseptin paljasti Ralf Welander, joka toimii kokkina Forcitin Hangon tehtaalla. 15
HUOM ADR-täydennysk R-täydennyskoulutus muuttuu 1.7.2005.2005 alkaen aen 2-päiväiseksi. Panostaja-asiat -panostajaluvat (Hämeen työsuojelupiiri) Sirpa Stenvik (03) 260 8820 tulevia kursseja Panostajien kertauskurssi Amiedu (020) 746 1266 Helsinki 13.06.05 Panostajien kertauskurssi Pohjois-Karj alan Aikuisopisto (013) 244 3970 Outokumpu 17.06.05 Turvallisuusneuvonantajan DGM Finland Oy (09) 7269 6993 Helsinki 14-15.06.05 täydennyskoulutus (VAK) ADR täydennys Fogra Oy (040) 768 7711 Tuusula 22.06.05 Turvallisuusneuvonantaja AEL (09) 530 71 Helsinki 05-07.09.05 ja 19-21.09.05 ADR täydennys Fogra Oy (040) 768 7711 Tuusula 08.07.-09.07.05 ADR täydennys Jalasjärven AKK (0201) 45800 Jalasjärvi 18.08.-19.08.05 Räjäyttäjä Kone-Lappi Oy (017) 369 9205 Korpilahti 26.08.-28.08.05 Panostajien kertauskurssi Pohjois-Karj alan Aikuisopisto (013) 244 3970 Outokumpu 26.08.05 Panostajien kertauskurssi Kone-Lappi Oy (040) 742 9211 Korpilahti 28.08.05 Panostajien kertauskurssi Räjäytystieto Timo Etelämäki (0400) 555 924 Tampere 29.08.05 ADR perus kappaletavara Jalasjärven AKK (0201) 45800 Jalasjärvi 29.08.-01.09.05 Turvallisuusneuvonantajan DGM Finland Oy (09) 7269 6993 Helsinki 31.08.-01.09.05 täydennyskoulutus (VAK) Turvallisuusneuvonantajan DGM Finland Oy (09) 7269 6993 Helsinki 06.09.-08.09.05 peruskoulutus (VAK) Panostajien kertauskurssi Amiedu (020) 746 1266 Helsinki 12.09.05 ADR-perus kappaletavara AEL (09) 530 71 Helsinki 12-15.09.05 Räjäyttäjä Oy Finnrock Ab (0400) 553 6995 Harjavalta 21.09.-23.09.05 ADR täydennys AEL (09) 530 71 Helsinki 26.09.-27.09.05 Räjäyttäjä Oy Finnrock Ab (0400) 553 6995 Vihtavuori 27.09.-29.09.05 Turvallisuusneuvonantajan DGM Finland Oy (09) 7269 6993 Helsinki 11.10.-12.10.05 täydennyskoulutus (VAK) Räjäyttäjä Amiedu (020) 746 1266 Helsinki 17.10.-19.10.05 Kallionräjäyttäjäkurssi Amiedu (020) 746 1266 Helsinki 17.10.-26.10.05 Räjäyttäjä Oy Finnrock Ab (0400) 553 6995 Lohja 17.10.-19.10.05 Panostaja, ylipanostaja Amiedu (020) 746 1266 Helsinki 17.10.05-07.03.06 ADR täydennys Jalasjärven AKK (0201) 45800 Jalasjärvi 20.10.-21.10.05 Panostajien kertauskurssi Pohjois-Karj alan Aikuisopisto (013) 244 3970 Outokumpu 28.10.05 Panostajien kertauskurssi Räjäytystieto Timo Etelämäki (0400) 555 924 Kouvola 31.10.05 Panostajien kertauskurssi Kouvolan AAKK (05) 8282 3502 Kouvola 07.11.05 Turvallisuusneuvonantajan DGM Finland Oy (09) 7269 6993 Helsinki 08.11.-10.11.05 peruskoulutus (VAK) Panostajien kertauskurssi Amiedu (020) 746 1266 Helsinki 14.11.05 Räjäyttäjä Kone-Lappi Oy (017) 369 9205 Heinola 18.11.-20.11.05 Panostajien kertauskurssi Kone-Lappi Oy (040) 742 9211 Heinola 20.11.05 ADR perus kappaletavara Jalasjärven AKK (0201) 45800 Jalasjärvi 21.11.-24.11.05 Turvallisuusneuvonantajan DGM Finland Oy (09) 7269 6993 Helsinki 29.11.-30.11.05 16