Rajat, alueet ja identiteetit Johdatus alue- ja kulttuurintutkimukseen Heikki Mikkeli Maailman kulttuurien laitos
Luentorunko Tilallisuudesta: tila, paikka, alue Alueet ja niiden institutionaalistuminen Rajoihin liittyviä käsitteitä Identiteettien ulottuvuuksia Identiteettien historiallinen kerrostuminen Maailman kulttuurialueet ja globalisaatio 3. harjoitustehtävä
Tilallisuuden rakent(u/a)misesta: tilan, paikan ja alueen käsitteistä Tila (engl. space) avoin tila; rajaton (ääretön) avaruus ei merkityksellinen Paikka (engl. place) rajattu tila; pienet ja laajemmat paikat merkityksellinen, kokemuksellinen tila Alue (engl. area, region) kysymyksiä: skaala, rajat ja identiteetti? kartografia keino tilan määrittämiseen ja haltuunottoon, mutta myös aluevaltausten oikeuttamisen keino
Etelämantereen jako vyöhykkeisiin
Mikä on alue? Alueen koko: transnationaaliset alueet (esim. Afrikka, Mitteleuropa) (kansallis)valtiot tai territoriaalivaltiot (esim. Suomi, Bolivia) subnationaaliset alueet (esim. Katalonia, Sydney, Haaga) Alueen funktio: luonnonmaantieteelliset alueet (esim. Amazonia) poliittiset alueet (esim. Belgia) kulttuurialueet (esim. Toskana) talousalueet (esim. Ruhrin alue) hallintoalueet (esim. Itä-Suomen lääni) tilastolliset alueet (esim. NUTS-alueet) suurkaupungit eli metropolit (esim. Tokion alue)
NUTS-alueet Suomessa EU:n kolmiportainen tilastoaluejako Suomessa: kaksi NUTS 1 aluetta (Suomi ja Ahvenanmaa) kuusi NUTS 2 aluetta (ns. suuralueet) 19 NUTS 3 aluetta (maakunnat)
Alueen eri luonteenpiirteistä (M. Keating 2004) Alueella voi olla historiallinen merkitys tai se voi tarjota kohteen alueen asukkaiden identifioitumiselle. Se voi ilmentää maisemaa, arkkitehtuuria tai ruoanlaiton tapoja. Alueisiin liittyy usein kulttuurinen elementti, jota mahdollisesti edustaa erillinen kieli tai murre. Tämän lisäksi alue voi sisältää kansalaisyhteiskunnan, joukon sosiaalisia instituutioita. Se voi olla taloudellinen yksikkö, joka perustuu yhteen tuotannonalaan tai olla integroitunut tuotantosysteemi. Se voi olla ja yhä useammin onkin hallinnon yksikkö tai laitos.
Alueiden institutionaalistumismalli (1) (Anssi Paasia mukaillen) 1. Alueen historiallinen muotoutuminen milloin alueeseen on viitattu omana erillisenä alueena ja missä yhteydessä? alueen nimeäminen ja kartoitus alueen koko ja funktio: kuinka laaja ja minkälainen alue on? 2. Alueen rajaaminen missä alueen rajat kulkevat? kuka on rajannut ja millä perusteilla? rajojen läpäisevyyden aste ja rajamaat 3. Alueen identiteetin rakent(a/u)minen miten alue määritellään? alueen omaleimaisuus; mistä se syntyy? kuka on alueen asukas ja esim. nationalismin rooli?
Alueiden institutionaalistumismalli (2) 4. Alueen uusintaminen miten aluetta kerrotaan (esim. koululaitoksen rooli)? uusintamisen keinot (esim. symbolit, vuosipäivät yms.) mahdolliset toiset kertomukset (esim. monikulttuurisuus) separatismi vai vapaustaistelu? 5. Alueen tunnustaminen alueen hyväksyminen osaksi laajempaa kv. järjestelmää ja sen roolin vakiintuminen mahdolliset konfliktit alueen tunnustamisessa alueen tulevaisuus Huom! Alueen ymmärtäminen prosessina, mutta nämä vaiheet eivät välttämättä seuraa ajallisesti toisiaan juuri tässä järjestyksessä!
Alueellisuuden määritelmä (R.Sack 1986) Alueellisuus (territoriality) tarkoittaa yksilön tai ryhmän yritystä vaikuttaa ihmisiin, ilmiöihin ja suhteisiin tai yritystä kontrolloida niitä rajaamalla tietty maantieteellinen alue ja valvomalla sitä. - Robert Sack 1986, 19. liittymäkohta vallankäyttöön; alueiden sosiaalinen kontrolli; eri strategiat vaikuttaa ja valvoa; rajojen merkitys
Rajojen lajeja ja rajakäsitteitä (Kai-Veikko Vuoristo 1997) Vyöhykeraja Rajaseutu tai rajamaa (engl. frontier) Eksakti raja (engl. border/boundary) Rajavyöhyke Valtioiden väliset maarajat, merirajat; näkyvät ja näkymättömät rajat (mm. ilmatila)
Erilaisia rajatyyppejä (Vuoristo 1997) Funktionaaliset rajat Historialliset rajat pioneerirajat, jälkikäteen vahvistetut rajat, päälle asetetut rajat, reliktirajat Fyysiset rajat eli luonnonrajat (eivät luonnollisia!) Geometriset rajat Antropogeografiset eli ihmismaantieteelliset rajat Kompleksiset rajat
Miksi kiinnostus rajoja kohtaan on herännyt? (Anssi Paasi 2002) 1. Kylmän sodan aikaisen vastakkainasettelun päättyminen; toisen (eli vihollisen) menetys islamin nousu? 2. Pyrkimys (myös väkivaltaisesti) määrittää uudelleen alueellisia ja etnisiä identiteettejä (esim. Itä-Eurooppa) 3. Globalisaation kiihtyminen ja sen vaikutus keskusteluun rajoista ja suvereenisuudesta 4. Tieteellinen kirjallisuus on kyseenalaistanut näkemyksen kiinteistä ja pysyvistä rajoista
Rajamaiden (tai rajaseutujen) luonne Rajaseutujen kolme mahdollista merkitystä: rajamaa ei-kenenkään-maana; kahden alueen väliin rajautuva kolmas tila (esim. muinainen Karjala) rajamaa vapaana tilana; pakopaikkana rajamaa kamppailun kenttänä; kaksi aluetta käy kamppailua rajamaan herruudesta (esim. Belfast, Kypros; Alsace/Elsass) rajamaa kynnyksenä tai itse rajana rajamaa kahden alueen limittymänä; hedelmällinen sekoittuminen synnyttää uusia hybridisiä muotoja (esim. Tornio/Haaparanta; Öresund) rajamaa eri alueiden yhdistäjänä Rajaseutujen tutkimus hedelmällistä identiteettien muodostumisen (ja muodostamisen) kannalta!
Näkökohtia rajojen ominaispiirteistä Rajojen luonne: erottavat ja yhdistävät rajat; perinteisen rajan merkityksen muutokset (esim. Suomi/Venäjä) Kysymys rajojen läpäisevyydestä ja valvonnasta: mitä pääsee läpi ja kenen kontrollissa? (esim. Schengen-alue) Rajan kokeminen: mentaaliset rajat voivat olla kaikkein vahvimpia! (ns. reliktirajat; esim. Saksan jako) Huom! Ei ole olemassa luonnollisia rajoja!
Berliini: Potsdamer Platz 1930-2000
Berliini: Checkpoint Charlie 1961 ja 2001
Rajojen määrittelyitä Rajat ovat kansainvälisen valtiojärjestelmän hallinnan välineitä, valtioiden politiikan ja territoriaalisen kontrollin välineitä sekä edelleen olemassa olevien sosiaalisten identiteettien rakennetekijöitä ja haastajia. Rajojen merkitykset ovat aina kontekstuaalisia ja historiallisesti ehdollisia. Ne ovat ideologioiden läpitunkemia, mutta niihin liittyy materiaalisia käytäntöjä ja seuraamuksia. - A. Paasi 2002, 156. Rajat ilmentävät yhteiskuntien alueellista organisoitumista: ne ovat vallankäytön alueellinen ilmenemismuoto. - S. Moisio 2002, 233.
Rajojen muuttuva luonne globalisaatiossa Taloudellisen toiminnan reaalisten virtojen näkökulmasta katsottuna kansallisvaltiot ovat jo menettäneet asemansa merkityksellisinä toimijoina nykypäivän rajattoman maailman globaalissa taloudessa. - Kenichi Ohmae (1995) Moderni kansallisvaltio, jonka suvereenisuus määrittyy tuttujen territoriaalisten rajojen kautta, näyttää yhtä lujasti juurtuneelta kuin aina: verottajat pysähtyvät rajoille, maahanmuuttajat pysäytetään samalla rajalla ja itsenäiset valtiovallat voivat yhä edelleen katkaista transnationaaliset (tai tarkemmin sanoen valtioiden väliset) yhteydet. - James Anderson (1995)
Rajan kokemuksellinen ulottuvuus Georges Perec: Tiloja/Avaruuksia 2002 [1974] Maat on erotettu toisistaan rajoilla. Rajan ylittäminen on aina mieltä liikuttavaa: kuvitteellinen ääriviiva aineellistuu puisessa puomissa, joka ei koskaan ole sillä viivalla jota sen koetaan edustavan, vaan joitakin kymmeniä tai satoja metrejä sen jommallakummalla puolella. Silti se pystyy muuttamaan kaiken, jopa maiseman. Ilma on samaa, maaperä on sama, mutta tie ei enää ole täysin samanlainen, opastekilpien grafiikka muuttuu, leipäkaupat eivät ole sellaisia kuin leipomot vielä hetki sitten, leivät eivät enää ole samanmuotoisia, maahan heitetyt tyhjät savukerasiat ovat erilaisia
Identiteettien ulottuvuudet Yksilö- ryhmäidentiteetit; yksilön ominaislaatu ja ryhmän jäsenten samastuminen ryhmäänsä Identiteettien kolme ulottuvuutta: Yhteisöllinen (sosiaalinen): yhteisön jakama yhteenkuuluvuuden tunne Tilallinen (spatiaalinen): me/muut; paikallinen erottautuminen Ajallinen (temporaalinen): visio yhteisestä menneisyydestä (kollektiivinen muisti) sekä myös tulevaisuuden päämääristä
Identiteettien määritelmä (Anna-Leena Siikala) "Tietoisuus itsestä - joko omasta tai ryhmän muotoutuu toista koskevan tiedon peilissä. Niinpä identiteetti on historian vaiheissa muovautuva jatkuvan keskustelun prosessi. Tunneperäinen samaistuminen yhtä lailla kuin torjuntakin ovat identiteetin rakentamisen välineitä. Ne auttavat luomaan eroja meidän ja muiden välille Kansallinen identiteetti ei synny sattumalta eikä itsestään. Se edellyttää oman ja vieraan suhteen erittelyä ja on näin tietoisen prosessin tulos." - Anna-Leena Siikala (1996)
Alueelliset identiteetit suhteessa tilaan Omat (henkilökohtaiset) paikat Kaupunki tai kaupunginosat Maakunnat tai muut laajemmat alueet (Kansallis)valtiot Maanosat Koko maapallo mitä suuremmaksi alueellinen yksikkö (territorio) muodostuu, sitä vaikeampaa on siihen identifioituminen!
Identiteettien historiallinen kerrostuminen 1700-luku YKSILÖIDENTITEETIT 1800-luku KANSALLISET IDENTITEETIT 1900-luku EUROOPPALAINEN IDENTITEETTI 2000-luku MAAILMANKANSALAISUUS??
Erilaisia maapallon karttaprojektioita
Maailman kulttuurialueet? Heikki Mikkeli, Maailman kulttuurien laitos 13.02.2012
Kai Krause: (Kartan)lukutaidottomuus
Tulonjaon eriarvoinen maailma: ns. shamppanjalasimalli (Robert Wade) Heikki Mikkeli, Maailman kulttuurien laitos 20.02.2012
Kirjallisuutta Doren Massey: Samanaikainen tila. Vastapaino 2008. Jeremy Black: Maps and Politics. Reaktion Books 1997. Kai-Veikko Vuoristo: Poliittinen maantiede. WSOY 1997. Anssi Paasi: Rajat ja identiteetti globalisoituvassa maailmassa. Teoksessa Taina Syrjämaa ja Janne Tunturi (toim.): Eletty ja muistettu tila. SKS 2002, 154-176. David Newman: The lines that continue to separate us: borders in our borderless world. Progress in Human Geography 30/2006, 143-161. M. Keating (ed.): Regions and Regionalism in Europe. Cheltenham 2004 Kalevi Holsti: Territoriaalisuus. Politiikka 42(1)/2000. Robert Sack: Human Territoriality. Its Theory and History. Cambridge Univ. Press 1986. Mikko Lehtonen ja Olli Löytty (toim.): Erilaisuus. Vastapaino 2003. Stuart Hall: Identiteetti. Vastapaino 1999.
Harjoitustehtävä 3 Valitse omasta opintokokonaisuudestasi jokin raja tai alue ja mieti, miten se on muotoutunut. Pohdi erityisesti, minkälaisesta rajasta tai alueesta on kyse ja miten kyseessä olevan alueen tai rajaseudun asukkaiden identiteetti on muotoutunut. Tehtävän viimeinen palautuspäivä on maanantai 24.09.2012 Heikki Mikkeli, Maailman kulttuurien laitos 24.01.2011