TUTKIMUSRAPORTTI 29.10.2015

TUTKIMUSRAPORTTI 29.10.2015 SISÄILMAN LAATU JA LAATUUN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT OJOISTEN LASTENTALO MÄYRÄTIE 3, HÄMEENLINNA

Yhteenveto Ojoisten lastentalon tiloissa on selvitetty tilojen muovipohjaisiin lattiapäällysteisiin liitetyn poikkeavan hajun vaikutusta sisäilman laatuun, hajun syytä ja laajuutta. Lattiarakenteen kosteutta on määritetty pintakosteudenilmaisimella, viiltokosteus- ja porareikämenetelmällä. Materiaalipäästöjen pitoisuutta sisäilmassa on määritetty VOCmenetelmällä ja lattiapäällysteissä FLEC-menetelmällä. Tutkimusajankohtana lattian teräsbetonilaatan suhteellinen kosteus on ollut arvostelusyvyydessä sekä muovimattopäällysteen alla yli 85 %, joka ylittää päällystettävyyden ohjeelliset arvot. Lattian viilto- ja porareikäkosteusmittaustulokset viittaavat siihen, ettei alapohjan betonilaatta ole ollut riittävän kuiva lattian muovimattopäällysteiden asennusvaiheessa tai lattiapinnoitteen alle nousee kosteutta maaperästä. Lattian muovimattotyypeillä tai niiden värityypeillä ei todettu olevan selvää yhteyttä kosteusmittaustuloksiin. Tarvittavien jatkotoimenpiteiden kiireellisyyttä vähentää se, ettei tutkittujen tilojen sisäilmassa ole todettu poikkeavia materiaalipäästöpitoisuuksia. Sisäilman ja lattian pintamateriaalien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden pitoisuustasot ovat olleet ohjeistuksiin verrattuna alhaiset ja normaalina pidettävät. Tulosten perusteella ei voida esittää selkeää yhteyttä, että tiloissa tehdyt aistinvaraiset hajuhavainnot liittyisivät lattian materiaalipäästöihin. Toimenpide-ehdotukset - lattiapäällysteiden alapintojen kosteutta, sisäilman laatua haihtuvien orgaanisten yhdisteiden osalta ja tilojen käyttöön liittyvää palautetta seurataan säännöllisesti. Korjaustoimenpiteitä harkitaan, mikäli lattian kosteus nousee, pintarakenteissa havaitaan vaurioitumista tai sisäilman materiaaliemissiot kohoavat. Tiloissa 903 ja 905 korjaustoimenpiteet voidaan toteuttaa aikaisemmin paikoin irtonaisen muovimaton takia. - korjaustoimenpide-ehdotuksena on poistaa kosteat muovimattopäällysteet sekä liimaja tasoiteaineet betonilaatan puhtaaseen pintaan asti. Korjausaluetta tarkennetaan tarvittaessa kosteusmittausten avulla. Betonilaatan pintaan asennetaan kosteussulkuepoksipinta ennen lattiapäällysteitä. Lattiapäällysteiden ja niiden liimaaineiden vaatimukset alustabetonin kosteudesta selvitetään materiaalivalmistajalta ja tarvittaessa alustabetonia kuivataan. Urakoitsija arvioi betonilaatan kosteuden arvostelusyvyydessä ennen lattiapäällystysteiden asentamista. 1 (8) TUTKIMUSRAPORTTI 29.10.2015 SISÄILMAN LAATU JA LAATUUN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT

Sisältö 1 LÄHTÖTIEDOT 3 2 RAKENTEET 4 3 ILMANVAIHTOTEKNIIKKA 4 4 KOSTEUSTEKNISET TUTKIMUKSET, TULOSTEN ARVIOINTI 5 4.1 PINTAKOSTEUSKARTOITUS 5 4.2 RAKENTEIDEN KOSTEUS - VIILTOMITTAUSMENETELMÄ 5 4.3 RAKENTEIDEN KOSTEUS - PORAREIKÄMENETELMÄ 5 4.4 RAKENNETEKNISET HAVAINNOT 6 5 SISÄILMAN LAATUTUTKIMUKSET, TULOSTEN ARVIOINTI 6 5.1 SISÄILMAN HAIHTUVAT ORGAANISET YHDISTEET 6 5.2 LATTIAN PINTAMATERIAALIPÄÄSTÖT 6 6 JOHTOPÄÄTÖKSET 7 7 JATKOTOIMENPIDE-EHDOTUKSET 8 8 LIITTEET 8 2 (8) TUTKIMUSRAPORTTI 29.10.2015 MÄYRÄTIE 3, HÄMEENLINNA SISÄILMAN LAATU JA LAATUUN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT

SISÄILMAN LAATU JA LAATUUN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT 1 LÄHTÖTIEDOT Tutkimuskohde: Tilaaja: Lähtötiedot: Ojoisten lastentalo Mäyrätie 3, Hämeenlinna Hämeenlinnan kaupunki Linnan Tilapalvelut liikelaitos Mika Metsäalho PL 84 13101 Hämeenlinna Sähköposti: mika.metsaalho@hameenlinna.fi Tutkimuskohteena on Ojoisten lastentalo, joka on valmistunut päiväkoti- ja alakoulukäyttöön vuonna 2013. Uudisrakennukseen liittyvät liikuntasali- ja ruokalaosa, jotka ovat valmistuneet 1970- luvulla. Lähtötietojen perusteella tiloissa on yhteensä kahdeksan eriväristä muovimattopäällystettä ja osassa tiloissa on asennettu askeläänieristetty muovimattopäällyste. Lattiapäällysteiden asentamisen aikaisista kosteusmittauksista ei ole tietoa. Tutkimustavoite: Tutkimusryhmä: Muovimattopäällysteiden valmistaja on selvittänyt Ojoisten lastentalolla VOC-ilmanäytteellä materiaalipäästöjä ja FLECmenetelmällä sinisen muovimaton materiaalipäästöjä. Tutkituissa näytteissä haihtuvien orgaanisten yhdisteiden pitoisuuksien on arvioitu olevan alle Euroopan REACH-järjestön raja-arvojen ja arvioinut, että todetut pitoisuustasot eivät aiheuta haittaa käyttäjille. Tavoitteena on selvittää tilojen muovipintaisiin lattiapäällysteisiin liitetyn poikkeavan hajun vaikutusta sisäilman laatuun, hajun syytä ja laajuutta. Tutkimuksessa selvitetään rakennuksen uudisosan lattiarakenteen kosteutta, eriväristen lattiapäällysteiden materiaalipäästöjä FLEC- ja VOC mittauksilla sekä kootaan perustieto lattiarakenteen rakennustavasta ja ilmanvaihdon toiminnasta. Tutkimuksen tekijöinä olivat rakennusterveysasiantuntija Elisa Koskinen, LVI-insinööri Olli Kärkkäinen ja kemisti Reija Salminen. Sisäilman laatututkimustulokset on tarkastanut ympäristöhygieenikko Eija Puhakka. Tutkimukset tehtiin 22-25.9.2015. Asiakirjat: - Lattiakaavio, arkkitehti SAFA, 7.12.2012 - Leikkaukset, arkkitehti SAFA, 12.7.2013 - Tutkimusraportit, ilmanäyte ja FLEC, Tarkett, Kaouache. L 3 (8) TUTKIMUSRAPORTTI 29.10.2015 SISÄILMAN LAATU JA LAATUUN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT

2 RAKENTEET Rakennuksen uusi osa on rakennettu vuonna 2013. Uudisrakennukseen liittyvät liikuntasali- ja ruokalaosa, jotka ovat valmistuneet 1970-luvulla. Rakennus on yksikerroksinen. Arkkitehtipiirustusten mukaan rakennuksessa on maanvarainen 100 mm teräsbetonilaatta ja väestönsuojassa 150 mm teräsbetonilaatta. Lattian pintamateriaalina on käytetty muovimattoa ja osa askeläänieristettyjä muovimattoja. Kuvat 1-2. Rakennuksen alapohjarakenteen rakennetyyppi. Kuvat 3-4. Rakennuksen ulkoseinärakenteen rakennetyyppi yleensä 3 ILMANVAIHTOTEKNIIKKA Ojoisten lastentaloa palvelee koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmä, joka on asennettu vuonna 2013. Tutkimusten yhteydessä ilmanvaihto on ollut toiminnassa aikaohjelmansa mukaisesti. 4 (8) TUTKIMUSRAPORTTI 29.10.2015 MÄYRÄTIE 3, HÄMEENLINNA SISÄILMAN LAATU JA LAATUUN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT

4 KOSTEUSTEKNISET TUTKIMUKSET, TULOSTEN ARVIOINTI 4.1 PINTAKOSTEUSKARTOITUS Rakennuksen tilojen lattiarakenteiden kosteutta arvioitiin aistinvaraisesti ja pintakosteudenilmaisimella. Lattiarakenteissa todettiin osassa tiloja kohonneita pintakosteuslukuarvoja laajoilla alueilla. Lattiarakenteiden kosteutta on arvioitu tarkemmin viilto- ja porareikäkosteusmittauksilla. Muovimattopäällysteissä ei havaittu kosteuden aiheuttamia jälkiä tai värimuutoksia. Liitesarjassa 3 on esitetty pintakosteusmittaustulokset pohjakuvissa. 4.2 RAKENTEIDEN KOSTEUS - VIILTOMITTAUSMENETELMÄ Pintakosteuskartoitustulosten perusteella määritettiin viiltokosteusmittauspaikat suhteellisen kosteuden määrittämiseksi lattiapäällysteen alta. Viiltokosteusmittauksia tehtiin yhteensä 17 tilassa. Mittauspisteitä oli yhteensä 31 kappaletta eri mattotyypeiltä. Lattiamatoista, jotka olivat askeläänieristettyjä, tehtiin mittauksia yhteensä 16 mittauspisteestä. Loput viiltomittaukset tehtiin muovimaton alle. Askeläänieristettyjen muovimattojen alla suhteellinen kosteus vaihteli välillä 72-91 % ja normaalien muovimattojen alla välillä 83-92 %. Betonirakenteiden päällystämisen ohjeen 2007 mukaan suhteellinen kosteus muovimaton alla liimatilassa suhteellinen kosteus ei saisi nousta yli 85 % :n. Tutkituista tiloista (yhteensä 17 tilaa) 15 eri tilassa muovimaton alla suhteellinen kosteus ylitti ohjeellisen arvon 85 %. Viiltokosteusmittausmenetelmällä ei todettu eroa eriväristen ja erityyppisten muovimattopäällysteiden välillä niiden suhteellisessa kosteudessa. Liitteessä 1 on esitetty mittaustulokset, liitteissä 2.1-2.3 on esitetty mittauspisteet pohjakuvissa ja liitteissä 4.1-4.3 on esitetty mittaustulokset pohjakuvissa. 4.3 RAKENTEIDEN KOSTEUS - PORAREIKÄMENETELMÄ Lattiarakenteisiin tehtiin alapohjan kosteusprofiilin selvittämiseksi porareikämittaukset tiloissa 003, 903 ja 905. Teräsbetonilaatan paksuus oli tutkituissa kohdissa 150 mm. Kosteusmittausreiät tehtiin teräsbetonilaattaan (60 mm arvostelusyvyyteen ja 120 mm syvyyteen laatan alapintaan), eristekerrokseen ja maatäyttöön. Teräsbetonilaatan suhteellinen kosteus vaihteli välillä 85-89 %, eristekerroksen välillä 75-81 % ja maatäytön välillä 71-97 %. Betonirakenteiden päällystämisen ohjeen 2007 mukaan alustabetonin suhteellinen kosteus tulisi olla arvostelusyvyydessä alle 85 % ennen tiiviiden muovimattojen päällystystyöhön ryhtymistä. Teräsbetonilaatan suhteellinen kosteus oli arvostelusyvyydessä 60 mm kaikissa tiloissa yli 85 %, mikä ylittää päällystettävyyden ohjearvon. Liitteessä 1 on esitetty mittaustulokset, liitteissä 2.1-2.3 on esitetty mittauspisteet pohjakuvissa ja liitteissä 4.1-4.3 on esitetty mittaustulokset pohjakuvissa. 5 (8) TUTKIMUSRAPORTTI 29.10.2015 SISÄILMAN LAATU JA LAATUUN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT

4.4 RAKENNETEKNISET HAVAINNOT Kosteustutkimusten yhteydessä havaittiin, että osassa tiloissa lattian muovimatto irtosi helposti alustabetonista. Tiloissa 903 ja 905 havaittiin aistinvaraisesti, että muovimatto oli paikoin irti lattiasta ns. kupruilla. Muovimattojen liima- ja tasoiteaineiden koostumuksessa ei havaittu aistinvaraisesti poikkeavaa, kuten liiman muodonmuutosta. Tilassa 003 tunnistettiin muihin tiloihin verrattuna muovimaista hajua, joka voi viitata tilan kalusteisiin, varusteisiin tai pintamateriaaleihin. Tiloissa 003, 903 ja 905 tehtyjen kosteusmittausten yhteydessä havaittiin alapohjan teräsbetonilaatan paksuus on 150 mm (suunnitelmissa 100 mm). 5 SISÄILMAN LAATUTUTKIMUKSET, TULOSTEN ARVIOINTI 5.1 SISÄILMAN HAIHTUVAT ORGAANISET YHDISTEET Sisäilman haihtuvien orgaanisten yhdisteiden näytteet otettiin yhteensä kymmenestä eri tilasta (tilat 908, 003, 703, 301, 903, 905, 502, 602, keskusvarastosta 009 ja käytävältä 307) yhden näytteenottokerran aikana. Tutkimuksella selvitettiin mahdollisten materiaalipäästöjen pitoisuutta sisäilmassa. Sisäilman haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaispitoisuudet, ns. TVOC -arvot vaihtelivat välillä 28-71 µg/m 3. Todetut TVOC -arvot ovat alhaisia verrattuna Asumisterveysasetuksen (2015) toimenpideraja-arvoon 400 µg/m 3. Lattiamateriaali ja niiden liima- ja tasoiteaineiden päästöihin viittaavien TXIB-yhdisteiden ja 2-etyyli-1- heksanoliyhdisteiden pitoisuudet olivat alle niille esitettyjen toimenpiderajaarvojen. Muiden todettujen yksittäisten yhdisteiden pitoisuudet olivat myös toimenpideraja-arvon (pitoisuus alle 50 µg/m 3 ) alapuolella. Tulokset olivat normaalina pidettävät. Tulokset eivät edellytä jatkotoimenpiteitä. Liitteessä 1 on esitetty mittaustulokset ja liitteessä 2 mittauspisteiden pohjakuvamerkinnät. 5.2 LATTIAN PINTAMATERIAALIPÄÄSTÖT Lattioiden pintamateriaalien päältä otettiin haihtuvien orgaanisten yhdisteiden näytteet FLEC-menetelmällä yhteensä kahdeksasta huonetiloista (tilat 908, 003, 703, 301, 903, 905, keskusvarastosta 009 ja käytävältä 307). Kaikissa tiloissa lattiapinnoitteena oli muovimatto. Tulokset on esitetty liitteessä 1 ja mittauspisteet pohjakuvassa liitteessä 2. Tutkituissa tiloissa lattioiden pintamateriaalipäästöt (TVOC-arvot) vaihtelivat välillä 3,23-123,71 μg/m 2 h. Lattioiden pintamateriaalipäästöille ei ole ohjeellisia arvoja. Suositustyyppisiä arvoja on esitetty julkaisuissa (VTT sisäilman laatu ja rakenteiden emissiot uusissa asuinrakennuksissa 2005, Sisäilmaluokitus 2008 ja opinnäytetyö Sanna Lappi 2013). Näihin verrattuna näytteiden TVOC-arvot tulokset olivat alhaisia ja normaalina pidettävät. 6 (8) TUTKIMUSRAPORTTI 29.10.2015 MÄYRÄTIE 3, HÄMEENLINNA SISÄILMAN LAATU JA LAATUUN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT

Tutkituissa tiloissa 2-etyyli-1-heksanolin pitoisuus vaihteli välillä 0,91-16,79, tilassa 908 ko. yhdistettä esiintyi alle määritysrajan. TXIB:tä esiintyi alle määritysrajan kaikissa näytteenottopisteissä. 2-etyyli-1-heksanolia voi esiintyä tavanomaisesti dietyyliheksyyliftalaattia sisältävissä PVC-lattiapinnoitteissa ja liimoissa, mutta sen esiintyminen voi viitata myös lattiapäällysteen ja liiman hajoamisreaktioon kosteuden vaikutuksesta. Todetut 2-etyyli-1- heksanolipitoisuudet olivat käytössä oleviin ohjeistuksiin (VTT 2005 ja Opinnäytetyö Sanna Lappi 2013) verrattuna alhaiset ja normaalina pidettävät Opinnäytetyössä (Sanna Lappi 2013) on ehdotettu myös ryhmäkohtaisia referenssiarvoja PVC-lattioista emittoituville VOC-yhdisteille. Tulokset olivat alhaisia ehdotettuihin vertailuarvoihin verrattuna lukuun ottamatta rengasrakenteisia hiilivetyjä, jotka olivat vertailuarvoon (5-10 μg/m 2 h) nähden kohonneet tiloissa 003, 703, 301, 307 ja 903 (arvot 14,59-29,33 μg/m 2 h). Tulokset eivät edellytä jatkotoimenpiteitä. 6 JOHTOPÄÄTÖKSET Lattiarakenteen kosteutta on määritetty pintakosteudenilmaisimella, viiltokosteus- ja porareikämenetelmällä. Materiaalipäästöjen pitoisuutta sisäilmassa on määritetty VOCmenetelmällä ja lattiapäällysteissä FLEC-menetelmällä. Lattiapäällysteiden asentamisen aikaisia kosteusmittaustuloksia ei ole ollut käytettävissä, jolloin ei voida arvioida tarkasti, ovatko alustabetonin kosteusvaatimukset täyttyneet työvaiheessa. Tutkimusajankohtana lattian teräsbetonilaatan suhteellinen kosteus on ollut arvostelusyvyydessä sekä muovimattopäällysteen alla yli 85 %, joka ylittää päällystettävyyden ohjeelliset arvot. Lattian viilto- ja porareikäkosteusmittaustulokset viittaavat siihen, ettei alapohjan betonilaatta ole ollut riittävän kuiva muovimattopäällysteiden asennusvaiheessa vuonna 2013 (noin 2 vuotta sitten). Tutkimustulosten perusteella tiloissa 903 ja 905 maaperän kosteus voi jopa nostaa nykyisiä kosteuslukemia. Lattiakaaviossa ilmoitetuilla muovimattotyypeillä tai niiden värityypeillä ei todettu olevan selvää yhteyttä kosteusmittaustuloksiin. Alustabetonin liiallinen kosteus voi aiheuttaa liima- ja tasoiteaineiden hajoamisreaktioita ja päästöjä sisäilmaan sekä heikentää liiman tartuntaa alustaan. Pitkään jatkuva kosteus voi myös edistää mikrobikasvun syntymistä lattiapinnoitteen alapinnalle. Kohteessa tehtyjen havaintojen mukaan lattian teräsbetonilaatan paksuus on ollut 150 mm, kun suunnitelmissa on ilmoitettu 100 mm. Betonilaatan paksuus pidentää osaltaan sen kuivumisaikaa. Mitatuista kohonneista kosteuslukemista huolimatta pintarakenteiden vaurioista ei ollut havaintoja tiloissa 903 ja 905 havaittua paikallista muovimaton irtoamista lukuun ottamatta. Lattian kosteusmittausten perusteella on todennäköistä, etteivät tiloihin asennetut muovimattopäällysteet tule kestämään nykyistä kosteusrasitusta ja niiden tavanomainen käyttöikä vähenee. Jatkotoimenpiteiden kiireellisyyttä vähentää se, ettei tutkittujen tilojen 7 (8) TUTKIMUSRAPORTTI 29.10.2015 SISÄILMAN LAATU JA LAATUUN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT

sisäilmassa ole todettu poikkeavia materiaalipäästöistä aiheutuvia epäpuhtauspitoisuuksia. Sisäilman ja lattian pintamateriaalien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden pitoisuustasot ovat olleet ohjeistuksiin verrattuna alhaiset ja normaalina pidettävät. Tulosten perusteella ei voida esittää selkeää yhteyttä, että lattiapäällysteisiin liitetyt aistinvaraiset hajuhavainnot liittyisivät lattian materiaalipäästöihin. 7 JATKOTOIMENPIDE-EHDOTUKSET - lattiapäällysteiden alapintojen kosteutta, sisäilman laatua haihtuvien orgaanisten yhdisteiden osalta ja tilojen käyttöön liittyvää palautetta seurataan säännöllisesti. Korjaustoimenpiteitä harkitaan, mikäli lattian kosteus nousee, pintarakenteissa havaitaan vaurioitumista tai sisäilman materiaaliemissiot kohoavat. Tiloissa 903 ja 905 korjaustoimenpiteet voidaan toteuttaa aikaisemmin paikoin irtonaisen muovimaton takia. - korjaustoimenpide-ehdotuksena on poistaa kosteat muovimattopäällysteet sekä liimaja tasoiteaineet betonilaatan puhtaaseen pintaan asti. Korjausaluetta tarkennetaan tarvittaessa kosteusmittausten avulla. Betonilaatan pintaan asennetaan kosteussulkuepoksipinta ennen lattiapäällysteitä. Lattiapäällysteiden ja niiden liimaaineiden vaatimukset alustabetonin kosteudesta selvitetään materiaalivalmistajalta ja tarvittaessa alustabetonia kuivataan. Urakoitsija arvioi betonilaatan kosteuden arvostelusyvyydessä ennen lattiapäällystysteiden asentamista. Helsingissä, 29. lokakuuta 2015 Sweco Asiantuntijapalvelut Oy Elisa Koskinen FM rakennusterveysasiantuntija, projektipäällikkö Olli Kärkkäinen LVI-insinööri Ilkka Jerkku DI yksikönjohtaja, raportin tarkastaja 8 LIITTEET Liite 1 Liite 2. Liite 3. Liite 4. Mittaustulokset Mittauspisteet pohjakuvassa Pintakosteusmerkinnät pohjakuvissa Viilto- ja porareikämittauspisteet pohjakuvissa 8 (8) TUTKIMUSRAPORTTI 29.10.2015 MÄYRÄTIE 3, HÄMEENLINNA SISÄILMAN LAATU JA LAATUUN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT

MITTAUSTULOKSET Ojoisten lastentalo, Mäyräntie 3, Hämeenlinna Liite 1 1 Pintailmaisimen käyttö rakennekosteuksien arvioinnissa Tutkittujen tilojen kivirakenteisia lattiarakenteita tutkittiin pintailmaisimella Gann Hydromette UNI 1. Mittalaitteen näytössä esiintyvät lukuarvot välillä 0-160. Rakenteessa voi olla vertailuarvoon nähden kohonnutta kosteutta, kun mittalaitteen kosteuslukuarvo on yli 90. Ilmaisimen tulokset eivät anna todellista tietoa rakenteiden kosteudesta. Pintakosteuskartoituksen tulokset on merkitty pohjakuviin liitteissä 3.1-3.3. Rakenteiden kosteudet, porareikämenetelmä Rakenteisiin, joissa todettiin vertailuarvoon nähden kohonnutta kosteutta kosteudenilmaisimella tai joissa oli muuten epäiltävissä poikkeavaa kosteutta, porattiin rakenteiden suhteellisen ja absoluuttisen kosteuden määrittämiseksi reiät (16 mm). Reiät puhdistettiin ja tulpattiin. Suhteellinen ja absoluuttinen kosteus sekä lämpötila mitattiin olosuhteiltaan tasaantuneissa rei issä. Mittalaitteina olivat Vaisalan HMI41-näyttölaitteet ja HMP44- mittapäät. Mittaustulokset on esitetty oheisessa taulukossa. Reiät porattiin 21.9.2015 ja mittaukset suoritettiin 25.9.2015. Mittauspisteet on esitetty pohjakuvissa liitteessä 2. Mittauspiste Tila Rakenneosa Mittauspisteen sijainti Reiän syvyys, mm Suhteellinen kosteus, % Absoluuttinen Lämpötila, C kosteus, g/m 3 K1 K2 K3 003, terapia 903, opetustila 3 905, opetustila 3 0,9 m tilan 503 väliseinästä, 0,7 m ulkoseinästä 60 86,5 16,0 21,2 0,8 m tilan 503 väliseinästä, 0,7 m ulkoseinästä 120 85,4 15,9 21,3 Eriste 0,9 m tilan 503 väliseinästä, 0,6 m ulkoseinästä 200 78,7 13,7 20,2 Maatäyttö 0,8 m tilan 503 väliseinästä, 0,6 m ulkoseinästä läpi maahan 71,0 10,3 17,0 sisäilma 53,7 9,9 21,1 2,5 m ulkoseinästä, 3,3 m tilan 902 väliseinästä 60 87,8 16,8 21,5 2,6 m ulkoseinästä, 3,3 m tilan 902 väliseinästä 120 88,2 16,8 21,7 Eriste 2,5 m ulkoseinästä, 3,2 m tilan 902 väliseinästä 200 74,7 13,7 21,0 Maatäyttö 2,6 m ulkoseinästä, 3,2 m tilan 902 väliseinästä läpi maahan 97,1 13,8 16,7 sisäilma 55,4 10,4 21,5 1,7 m ulkoseinästä, 1,8 m ulkoseinästä (luode) 60 87,1 16,2 21,3 1,6 m ulkoseinästä, 1,9 m ulkoseinästä (luode) 120 88,5 16,4 21,2 Eriste 1,7 m ulkoseinästä, 1,9 m ulkoseinästä (luode) 200 80,8 14,5 20,6 Maatäyttö 1,6 m ulkoseinästä, 1,8 m ulkoseinästä (luode) läpi maahan 92,9 12,9 16,3 sisäilma 56,4 10,4 21,2 Rakenteiden kosteudet, viiltomittausmenetelmä Rakenteisiin, joissa todettiin vertailuarvoon nähden kohonnutta kosteutta kosteudenilmaisimella tai joissa oli muuten epäiltävissä poikkeavaa kosteutta, viillettiin lattiapäällysteeseen reiät suhteellisen kosteuden määrittämiseksi lattiapäällysteen alta. Suhteellinen ja absoluuttinen kosteus sekä lämpötila mitattiin tasaantuneissa olosuhteissa. Mittalaitteina olivat Vaisalan HMI41-näyttölaitteet ja HMP44-mittapäät. Mittaustulokset on esitetty oheisessa taulukossa. Viillot ja mittaukset suoritettiin 21. 22. ja 25.9.2015 Sweco Asiantuntijapalvelut Oy

MITTAUSTULOKSET Ojoisten lastentalo, Mäyräntie 3, Hämeenlinna Liite 1 2 Mittauspiste Tila Rakenneosa Mittauspisteen sijainti Suhteellinen kosteus, % Lämpötila, C VK1 009, keskusvarasto 1,2 m ulkoseinästä, 2,0 m tilan 037 väliseinästä 90,8 21,2 VK2 038, käytävä 0,1 m tilan 030 väliseinästä, 2,2 m tilan 030 väliseinästä 85,4 22,0 VK3 039, keskusaula 5,1 m ulkoseinästä, 0,7 m vanhan puolen väliseinästä 72,3 21,6 VK4 039, keskusaula 1,2 m ulkoseinästä, 2,2 m vanhan puolen väliseinästä 84,1 21,5 VK5 005, taukotila 3,8 m ulkoseinästä, 1,9 m tilan 002 väliseinästä 91,5 21,4 VK6 005, taukotila 0,6 m ulkoseinästä, 3,7 m tilan 039 väliseinästä 91,3 21,3 VK7 908, kuvisverstas 1,3 m ulkoseinästä, 2,0 m tilan 502 väliseinästä 88,0 21,2 VK8 908, kuvisverstas 6,2 m ulkoseinästä, 3,9 m tilan 502 väliseinästä 89,2 21,2 VK9 003, terapia 2,1 m väliseinästä, 2,0 m tilan 910 väliseinästä 86,1 21,6 VK10 003, terapia 0,7 m ulkoseinästä, 0,9 m tilan 503 väliseinästä 85,0 21,3 VK11 802, vastaanottohuone 2 0,5 m ulkoseinästä, 2,3 m tilan 805 väliseinästä 83,1 21,6 VK12 802, vastaanottohuone 2 4,9 m ulkoseinästä, 2,3 m tilan 807 väliseinästä 84,8 21,5 VK13 836, varasto 0,2 m tilan 807 väliseinästä, 0,4 m tilan 806 86,8 21,2 VK14 836, varasto 0,4 m tilan 511A väliseinästä, 0,3 m tilan 506 väliseinästä 90,6 21,7 VK15 604, välinevarasto 0,4 m tilan 607 väliseinästä, 2,0 m tilan 602 väliseinästä 86,7 22,2 VK16 604, välinevarasto 0,6 m tilan 602 väliseinästä, 0,6 m tilan 602 väliseinästä 87,2 22,6 VK17 902, opetustila 03 2,6 m ulkoseinästä, 2,4 m tilan 702 väliseinästä 87,5 22,1 VK18 902, opetustila 03 2,5 m tilan 016 väliseinästä, 1,1 m tilan 903 väliseinästä 87,4 21,9 VK19 903, opetustila 03 2,5 m ulkoseinästä, 3,2 m tilan 902 väliseinästä 86,6 22,3 VK20 903, opetustila 03 0,3 m ulkoseinästä, 1,5 m tilan 016 väliseinästä 87,7 22,1 VK21 905, opetustila 03 2,0 m tilan 904 väliseinästä, 4,3 m ulkoseinästä 88,3 21,9 VK22 905, opetustila 03 1,7 m ulkoseinästä, 1,9 m ulkoseinästä (luode) 87,6 21,4 VK23 301, ryhmähuone 0,4 m ulkoseinästä, 3,9 m tilan 303 väliseinästä 78,1 21,7 VK24 301, ryhmähuone 2,5 m ulkoseinästä, 1,9 m tilan 201 väliseinästä 79,3 21,7 VK25 202, lepohuone 3,9 m ulkoseinästä, 2,0 m tilan 302 väliseinästä 90,5 20,4 VK26 202, lepohuone 0,3 m ulkoseinästä, 4,2 m tilan 106B väliseinästä 87,6 20,2 Sweco Asiantuntijapalvelut Oy

MITTAUSTULOKSET Ojoisten lastentalo, Mäyräntie 3, Hämeenlinna Liite 1 3 Mittauspiste Tila Rakenneosa Mittauspisteen sijainti Suhteellinen kosteus, % Lämpötila, C VK27 101, ryhmähuone 0,2 m ulkoseinästä, 4,0 m ulkoseinästä (lounas) 89,0 21,8 VK28 101, ryhmähuone 1,5 m tilan 107 väliseinästä, 2,7 m ulkoseinästä 86,3 21,9 VK29 308A, pukutila 0,7 m tilan 404 väliseinästä, 0,3 m tilan 403 väliseinästä 85,8 21,7 VK30 602, lepohuone 3,3 m tilan 702 väliseinästä, 0,6 m ulkoseinästä 88,3 20,9 VK31 602, lepohuone 1,2 m tilan 702 väliseinästä, 4,7 m ulkoseinästä 88,4 20,7 Sisäilman haihtuvat orgaaniset yhdisteet Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC -yhdisteiden) ilmanäytteet kerättiin pumpuilla Tenax -putkiin, jotka analysoitiin kaasukromatografisesti MetropoliLab Oy:n laboratoriossa Helsingissä. Tulokset on esitetty yksikössä µg/m 3. Tulokset olivat seuraavat: Näytteenottopiste Tila Näytteenottopisteen kuvaus Pvm Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaispitoisuus (TVOC), µg/m 3 V1 908 Kuvis-verstas 22.9.2015 28 V2 003 Terapia 22.9.2015 62 V3 703 Pienryhmä 2 22.9.2015 56 V4 009 Keskusvarasto 22.9.2015 57 V5 301 Ryhmähuone 25.9.2015 47 V6 307 Käytävä 25.9.2015 46 V7 903 OT3 25.9.2015 71 V8 905 OT3 25.9.2015 61 V9 502 Lepohuone 25.9.2015 43 V10 602 Lepohuone 25.9.2015 61 Edellä mainittujen näytteiden tärkeimmät yksittäiset yhdisteet olivat: Yhdiste Näytteenottopiste/ Pitoisuus, µg/m 3 V1 V2 V3 V4 V5 Alkaanit: Suoraketjuisia ja haaroittuneita hiilivetyjä 1,0* 6,5* 2,1* 1,7* Rengasrakenteisia hiilivetyjä 1,3* 4,9* 6,4* 5,2* Alkaanit yhteensä 2,3 11,4 8,5 6,9 Alkoholit: 2-Etyyli-1-heksanoli 5,7 Butanoli 2,5* 8,4 12,1 6,7 8,8 Fenoli 0,8* 1,3 1,4 Sweco Asiantuntijapalvelut Oy

MITTAUSTULOKSET Ojoisten lastentalo, Mäyräntie 3, Hämeenlinna Liite 1 4 Yhdiste Näytteenottopiste/ Pitoisuus, µg/m 3 V1 V2 V3 V4 V5 Propyleeniglykoli 0,8* 0,7* Bentsyylialkoholi 0,6* 0,7* 2,5* 2,1* 0,7* Alkoholeja, muita 1,6* 1,5* 3,2* Alkoholit yhteensä 3,9 11,5 17,4 19,8 9,5 Aromaattiset yhdisteet: Bentseeni 0,9 1,0 0,8 Tolueeni 1,2 1,7 1,2 4,5 2,3 Etyylibentseeni 0,3 0,3 0,3 0,5 1,4-Ksyleeni 1,0 1,0 1,3 0,6 1,4 1,2-Ksyleeni 0,4 0,4 0,5 0,5 Aromaattiset yhdisteet yhteensä 3,8 4,4 4,1 5,1 4,7 Esterit Etyyliasetaatti 0,2 0,1 0,9 0,8 0,2 Butyyliasetaatti 0,2 0,3 0,5 0,3 0,4 Esterit yhteensä 0,4 0,4 1,4 1,1 0,6 Glykolieetterit ja niiden asetaatit: Dietyleeniglykoli-monoetyylieetteri (2-(2-Etoksietoksi)etanoli) 1,2 2,6 Dietyleeniglykoli-monobutyylieetteri (2-(2-Butoksietoksi)etanoli) 1,6 3,3 2,3 1,8 2,1 Glykolieetterit ja niiden asetaatit yhteensä 1,6 4,5 2,3 4,4 2,1 Halogenoidut yhdisteet: 1,4-Diklooribentseeni 0,4 Halogenoidut yhdisteet yhteensä 0,4 Karbonyylit: Heksanaali 2,5 2,4 5,3 5,2 3,9 Bentsaldehydi 2,2 2,5 3,9 3,3 2,0 Oktanaali 1,5 1,7 2,4 Nonanaali 0,5* 0,6* 5,2 6,6 11,4 Dekanaali 0,3* 0,7* 0,5* 2,1* Pentanaali 0,9* Asetofenoni 0,6* 0,8* 0,8* 0,7* 0,6* Karbonyylit yhteensä 6,1 6,3 17,4 18,9 22,4 Orgaaniset hapot: Etikkahappo 2,2* 2,6* 3,9* 2,8* 1,9* Heksaanihappo 0,6* 1,1* Orgaanisia happoja, muita 1,9* 8,2* 3,6* 4,8* 0,5* Orgaaniset hapot yhteensä 4,7 10,8 7,5 7,6 3,5 Sweco Asiantuntijapalvelut Oy

MITTAUSTULOKSET Ojoisten lastentalo, Mäyräntie 3, Hämeenlinna Liite 1 5 Yhdiste Näytteenottopiste/ Pitoisuus, µg/m 3 V1 V2 V3 V4 V5 Terpeenit: Pineeni 1,4 2,1 4,5 2,3 0,9 delta-3-kareeni 0,5 0,6 1,1 0,8 0,3 beta-pineeni 0,2* 0,2* Terpeenit yhteensä 2,1 2,9 5,6 3,1 1,2 Muut yhdisteet: Heksametyylisyklotrisiloksaani 0,6* Dekametyylisyklopentasiloksaani 0,4* 0,6* 0,5* Muut yhdisteet yhteensä 0,4 0,6 0,6 0,5 Tunnistettuja yhdisteitä yhteensä, µg/m 3 25,3 52,8 64,2 61,0 51,4 Yhdiste Näytteenottopiste/ Pitoisuus, µg/m 3 V6 V7 V8 V9 V10 Alkaanit: Suoraketjuisia ja haaroittuneita hiilivetyjä 2,5* 5,2* 4,8* 1,4* Rengasrakenteisia hiilivetyjä 3,5* 1,4* Alkaanit yhteensä 2,5 8,7 4,8 2,8 Alkoholit: 2-Etyyli-1-heksanoli 3,0 1,9 6,7 Butanoli 8,2 9,3 8,1 5,4 8,6 Fenoli 1,3 1,2 1,1 1,1 Propyleeniglykoli 0,4* Bentsyylialkoholi 0,6* 2,9* 2,3* 0,4* 2,5* Alkoholeja, muita 0,9* 6,4* 1,6* 3,2* Alkoholit yhteensä 9,7 22,9 15,5 10,1 18,9 Aromaattiset yhdisteet: Bentseeni 0,9 0,9 Tolueeni 2,5 1,5* 2,3 2,6 4,6 Etyylibentseeni 0,5 0,2 0,5 0,4 0,2 1,4-Ksyleeni 1,6 0,6 0,8 1,5 0,7 1,2-Ksyleeni 0,5 0,4* 0,3* 0,5 1,3,5-Trimetyylibentseeni 0,1 0,1 Aromaattiset yhdisteet yhteensä 5,2 2,7 4,8 6,0 5,5 Esterit Etyyliasetaatti 0,2 0,3 0,2 0,1 0,2 Butyyliasetaatti 0,4 0,6 0,7 0,1 0,3 Sweco Asiantuntijapalvelut Oy

MITTAUSTULOKSET Ojoisten lastentalo, Mäyräntie 3, Hämeenlinna Liite 1 6 Yhdiste Näytteenottopiste/ Pitoisuus, µg/m 3 V6 V7 V8 V9 V10 Esterit yhteensä 0,6 0,9 0,9 0,2 0,5 Glykolieetterit ja niiden asetaatit: Dietyleeniglykoli-monoetyylieetteri (2-(2-Etoksietoksi)etanoli) 1,6 1,4 Dietyleeniglykoli-monobutyylieetteri (2-(2-Butoksietoksi)etanoli) 2,4 2,1 1,6 0,7 2,5 2-Butoksietanoli 0,8* Glykolieetterit ja niiden asetaatit yhteensä 3,2 3,7 1,6 0,7 3,9 Halogenoidut yhdisteet: 1,4-Diklooribentseeni 0,1 0,2 Halogenoidut yhdisteet yhteensä 0,1 0,2 Karbonyylit: Heksanaali 5,3 5,7 5,7 4,6 4,4 Bentsaldehydi 2,4 3,4 3,5 2,8 3,8 Oktanaali 1,8 2,3 2,7 1,5 3,3 Nonanaali 8,8 11,5 14,1 7,9 12,1 Dekanaali 0,9* 1,3* 1,8* 0,9* 1,4* Heptanaali 1,0* Asetofenoni 0,9* 1,1* 0,9* 0,6* 1,1* Karbonyylit yhteensä 20,1 25,3 28,7 18,3 27,1 Orgaaniset hapot: Etikkahappo 2,4* 3,1* 3,3* 3,9* 2,5* Heksaanihappo 1,0* Orgaanisia happoja, muita 1,2* 2,7* 1,6* 1,3* 2,3* Orgaaniset hapot yhteensä 3,6 6,8 4,9 5,2 4,8 Terpeenit: Pineeni 1,7* 1,7 1,3 1,1 0,9 delta-3-kareeni 0,8* 0,5 0,4 0,4 0,3 Terpeenit yhteensä 2,5 2,2 1,7 1,5 1,2 Muut yhdisteet: Heksametyylisyklotrisiloksaani 0,4* Dekametyylisyklopentasiloksaani 0,8* Muut yhdisteet yhteensä 1,2 Tunnistettuja yhdisteitä yhteensä, µg/m 3 48,6 73,3 62,9 42,0 64,9 * Määritetty tolueenina. Tunnistettujen yhdisteiden pitoisuudet määritetään puhtaiden vertailuaineiden avulla (aineen omalla vasteella) tai tolueeniekvivalenttina. TVOC -arvo määritetään tolueeniekvivalenttina. Tunnistettujen yhdisteiden joukossa voi olla myös TVOC -alueen ulkopuolisia yh- Sweco Asiantuntijapalvelut Oy

MITTAUSTULOKSET Ojoisten lastentalo, Mäyräntie 3, Hämeenlinna Liite 1 7 disteitä. Em. syistä tunnistettujen yhdisteiden yhteenlaskettu kokonaispitoisuus ja TVOC - arvo eivät usein ole yhtä suuret. 15.5.2015 voimaan astuneen Asumisterveysasetuksen mukaan asunnon ja muun oleskelutilan haihtuvien orgaanisten yhdisteiden tolueenivasteella lasketun kokonaispitoisuuden toimenpideraja huoneilmassa on 400 µg/m 3. Yksittäisen haihtuvan orgaanisen yhdisteen tolueenivasteella lasketun pitoisuuden toimenpideraja huoneilmassa on 50 µg/m 3 tolueenivasteella laskettuna lukuun ottamatta seuraavia yksittäisiä yhdisteitä, joiden toimenpiderajat ovat: TXIB 10 µg/m 3 (vastaa tasoa 16 µg/m 3 aineen omalla vasteella mitattuna), 2- etyyli-1-heksanoli 10 µg/m 3 (vastaa tasoa 15 µg/m 3 aineen omalla vasteella mitattuna), naftaleeni 10 µg/m 3 (hajua ei saa esiintyä) ja styreeni 40 µg/m 3. Lattian pintamateriaalipäästöt Lattian pintamateriaalien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöt tutkittiin ns. FLECmittalaitteen avulla. FLEC-näytteistä analysoitiin ISO 16000-10:2006 menetelmällä haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC) MetropoliLab Oy:n laboratoriossa Helsingissä. Tulokset on esitetty yksikössä mikrogrammaa neliömetriä kohden tunnin aikana, µg/m 2 h: Näytteenottopiste Tila Näytteenottopisteen kuvaus Pvm Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaispitoisuus (TVOC), µg/m 2 h FLEC1 908 Kuvis-verstas 22.9.2015 3,23 FLEC2 003 Terapia 22.9.2015 51,81 FLEC3 703 Pienryhmä 2 22.9.2015 123,71 FLEC4 009 Keskusvarasto 22.9.2015 27,71 FLEC5 301 Ryhmähuone 25.9.2015 50,39 FLEC6 307 Käytävä 25.9.2015 72,23 FLEC7 903 OT3 25.9.2015 68,50 FLEC8 905 OT3 25.9.2015 44,77 Edellä mainittujen näytteiden tärkeimmät yksittäiset yhdisteet olivat: Yhdiste Näytteenottopiste/ Pitoisuus, µg/m 2 h FLEC1 FLEC2 FLEC3 FLEC4 Alkaanit: Suoraketjuiset ja haaroittuneet hiilivedyt 0,47 6,49 17,12 2,06 Rengasrakenteiset hiilivedyt 1,08 21,82 29,33 6,12 Alkaanit yhteensä 1,55 28,31 46,45 8,18 Alkoholit: 2-Etyyli-1-heksanoli 0,91 4,64 16,79 Butanoli 1,68 8,78 20,22 2,74 Muita alkoholeja 12,66 47,14 Alkoholit yhteensä 1,68 22,35 72,00 19,53 Glykolieetterit ja niiden asetaatit: Dietyleeniglykoli-monobutyylieetteri (2-(2-Butoksietoksi)etanoli) 1,15 1,09 Karbonyylit: Orgaaniset hapot: Glykolieetterit ja niiden asetaatit yhteensä 1,15 1,09 Asetofenoni 0,67 Nonanaali 1,18 Karbonyylit yhteensä 1,85 Sweco Asiantuntijapalvelut Oy

MITTAUSTULOKSET Ojoisten lastentalo, Mäyräntie 3, Hämeenlinna Liite 1 8 Yhdiste Etikkahappo He Näytteenottopiste/ Pitoisuus, µg/m 2 h FLEC1 FLEC2 FLEC3 FLEC4 2,32 Orgaaniset hapot yhteensä 2,32 Tunnistettuja yhdisteitä yhteensä, µg/m 2 h 3,23 51,81 123,71 27,71 Yhdiste Näytteenottopiste/ Pitoisuus, µg/m 2 h FLEC5 FLEC6 FLEC7 FLEC8 Alkaanit: Suoraketjuiset ja haaroittuneet hiilivedyt 8,26 10,49 16,55 8,09 Rengasrakenteiset hiilivedyt 24,09 28,14 14,59 9,71 Alkaanit yhteensä 32,35 38,63 31,14 17,80 Alkoholit: 2-Etyyli-1-heksanoli 0,98 2,58 14,02 1,93 Butanoli 14,86 12,82 7,12 5,23 Fenoli 0,93 0,75 Muita alkoholeja 15,90 10,82 16,40 Alkoholit yhteensä 15,84 31,30 32,90 24,32 Glykolieetterit ja niiden asetaatit: Dietyleeniglykoli-monobutyylieetteri (2-(2-Butoksietoksi)etanoli) 0,55 1,35 0,77 Karbonyylit: Orgaaniset hapot: Glykolieetterit ja niiden asetaatit yhteensä 0,55 1,35 0,77 Asetofenoni 0,60 0,92 0,52 Dekanaali 0,34 Nonanaali 1,39 0,81 0,49 Etikkahappo He Karbonyylit yhteensä 1,39 1,75 1,41 0,52 0,80 1,69 1,36 Orgaaniset hapot yhteensä 0,80 1,69 1,36 Tunnistettuja yhdisteitä yhteensä, µg/m 2 h 50,39 72,23 68,50 44,77 Tunnistettujen yhdisteiden pitoisuudet määritetään puhtaiden vertailuaineiden avulla (aineen omalla vasteella) tai tolueeniekvivalenttina. TVOC -arvo määritetään tolueeniekvivalenttina. Tunnistettujen yhdisteiden joukossa voi olla myös TVOC -alueen ulkopuolisia yhdisteitä. Em. syistä tunnistettujen yhdisteiden yhteenlaskettu kokonaispitoisuus ja TVOC - arvo eivät usein ole yhtä suuret. Pintamateriaaleista haihtuville orgaanisille yhdisteille ei ole ohjearvoja. Sisäilmaluokituksen 2008 mukaan vähäpäästöisten, M1-luokitellun uuden materiaalin emissionopeuden raja-arvona TVOC-arvon osalta on 200 μg/m 2 h. VTT on esittänyt ohjeelliset tasot vuoden 2005 julkaisussa (sisäilman laatu ja rakenteiden emissiot uusissa asuinrakennuksissa) rakennukselle 12 kuukautta luovutuksesta ja käyttöönotosta. PVC-pinnoitteiden päältä mitatut TVOC-emissiot ovat yleensä alle 200 μg/m 2 h. Yksittäisten yhdisteiden TXIB pitoisuudet ovat tavanomaisesti välillä <5-65 μg/m 2 h ja 2- etyyli-1-heksanolipitoisuudet välillä <5-30 μg/m 2 h Ehdotetut referenssiarvot PVC-lattioiden materiaaliemissioiksi (opinnäytetyö Sanna Lappi 2013): Sweco Asiantuntijapalvelut Oy

MITTAUSTULOKSET Ojoisten lastentalo, Mäyräntie 3, Hämeenlinna Liite 1 9 Referenssiemissio µg / m 2 h VOC-ryhmäkohtaiset emissiot lattiarakenteille, kun lattian pintamateriaalina PVC <5-10 Sykloalkaanit Terpeenit Formaldehydi <15-30 Hapot Alkoholit Karbonyylit (aldehydit, ketonit) Esterit Ammoniakki <35-50 Alifaattiset yhdisteet Glykolit Glykolieetterit <65-70 Aromaattiset yhdisteet <170-230 TVOC Sääolosuhteet Sääolosuhteet tutkimusajankohtana ovat olleet seuraavat: Pvm Lämpötila, C Suhteellinen kosteus, % Tuulen suunta Tuulen nopeus, m/s Pilvisyys 21.09.15 12-13 77-82 Etelä 1-3 Selkeää 22.09.15 11-13 72-94 Itä 6-8 Pilvistä 25.9.15 12-15 77-82 Pohjoinen 6-10 puolipilvistä Sweco Asiantuntijapalvelut Oy

VK1 FLEC4 V4 MITTAUSPISTEET POHJAKUVISSA VK2 VK5 FLEC1 V1 V9 VK6 VK7 VK11 VK3 VK4 VK8 VK9 VK10 VK12 FLEC2 K1 V2 VK13 MITTAUSPISTEET JA MERKINTÖJEN SELITYKSET : VK14 K VK KOSTEUSMITTAUSPISTE, porareikämenetelmä KOSTEUSMITTAUSPISTE, viiltomenetelmä FLEC LATTIAMATERIAALISTA HAIHTUVAT ORGAANISET YHDISTEET V SISÄILMAN HAIHTUVAT ORGAANISET YHDISTEET Ojoisten lastentalo, Mäyräntie 3 Hämeenlinna 1. kerros 30.09.2015 LIITE 2.1

MITTAUSPISTEET POHJAKUVISSA VK15 VK16 FLEC3 V3 VK30 VK31 V10 VK17 VK18 MITTAUSPISTEET JA MERKINTÖJEN SELITYKSET : K KOSTEUSMITTAUSPISTE, porareikämenetelmä VK19 K2 VK20 FLEC7 V7 VK KOSTEUSMITTAUSPISTE, viiltomenetelmä V FLEC SISÄILMAN HAIHTUVAT ORGAANISET YHDISTEET LATTIAMATERIAALISTA HAIHTUVAT ORGAANISET YHDISTEET FLEC8 V8 VK22 VK21 K3 Ojoisten lastentalo, Mäyräntie 3 Hämeenlinna 1. kerros 30.09.2015 LIITE 2.2

MITTAUSPISTEET POHJAKUVISSA VK29 FLEC6 V6 VK24 VK23 FLEC5 V5 MITTAUSPISTEET JA MERKINTÖJEN SELITYKSET : VK25 K KOSTEUSMITTAUSPISTE, porareikämenetelmä VK26 VK KOSTEUSMITTAUSPISTE, viiltomenetelmä V SISÄILMAN HAIHTUVAT ORGAANISET YHDISTEET FLEC LATTIAMATERIAALISTA HAIHTUVAT ORGAANISET YHDISTEET VK27 VK28 Ojoisten lastentalo, Mäyräntie 3 Hämeenlinna 1. kerros 30.09.2015 LIITE 2.3

100-105 90-100 90-100 PINTAKOSTEUSKARTOITUS POHJAKUVISSA 75-85 70-80 75-85 70-80 70-80 75-85 85-90 75-88 Koko keskus aula 95-105 95-105 88-100 75-85 75-85 75-78 95-103 95-102 MITTAUSPISTEET JA MERKINTÖJEN SELITYKSET : 10-100 PINTAKOSTEUSMITTARIN NÄYTTÄMÄ LUKUARVO. Mittalaitteen näytössä esiintyvät lukuarvot välillä 0-160. Rakenteessa voi olla vertailuarvoon nähden kohonnutta kosteutta, kun mittalaitteen kosteuslukuarvo on yli 90. Ilmaisimen tulokset eivät anna todellista tietoa rakenteiden kosteudesta. Ojoisten lastentalo, Mäyräntie 3 Hämeenlinna 1. kerros 30.09.2015 LIITE 3.1

PINTAKOSTEUSKARTOITUS POHJAKUVISSA 80-85 75-82 Koko eteinen 90-95 75-85 75-85 85-90 77-85 80-90 80-90 80-85 90-102 90-110 95-105 MITTAUSPISTEET JA MERKINTÖJEN SELITYKSET : 10-100 PINTAKOSTEUSMITTARIN NÄYTTÄMÄ LUKUARVO. Mittalaitteen näytössä esiintyvät lukuarvot välillä 0-160. Rakenteessa voi olla vertailuarvoon nähden kohonnutta kosteutta, kun mittalaitteen kosteuslukuarvo on yli 90. Ilmaisimen tulokset eivät anna todellista tietoa rakenteiden kosteudesta. 80-90 95-105 90-105 Ojoisten lastentalo, Mäyräntie 3 Hämeenlinna 1. kerros 30.09.2015 LIITE 3.2

PINTAKOSTEUSKARTOITUS POHJAKUVISSA 82-90 70-80 71-84 80-90 75-85 65-72 75-90 64-77 75-80 75-85 85-90 65-70 65-70 75-85 65-72 75-85 75-82 MITTAUSPISTEET JA MERKINTÖJEN SELITYKSET : 10-100 PINTAKOSTEUSMITTARIN NÄYTTÄMÄ LUKUARVO. Mittalaitteen näytössä esiintyvät lukuarvot välillä 0-160. Rakenteessa voi olla vertailuarvoon nähden kohonnutta kosteutta, kun mittalaitteen kosteuslukuarvo on yli 90. Ilmaisimen tulokset eivät anna todellista tietoa rakenteiden kosteudesta. 75-82 85-92 Ojoisten lastentalo, Mäyräntie 3 Hämeenlinna 1. kerros 30.09.2015 75-82 75-80 LIITE 3.3

VK1 91 % MITTAUSPISTEET POHJAKUVISSA VK2 85 % VK5 92 % VK7 88 % VK11 83 % VK6 91 % VK8 89 % VK12 85 % VK3 72 % VK4 84 % VK9 86 % K1 60 mm 87 % 120 mm 85 % Eriste 79 % VK10 85 % VK13 VK14 87 % 91 % Maatäyttö 71 % MITTAUSPISTEET JA MERKINTÖJEN SELITYKSET : K VK X% KOSTEUSMITTAUSPISTE, porareikämenetelmä X% KOSTEUSMITTAUSPISTE, viiltomenetelmä Ojoisten lastentalo, Mäyräntie 3 Hämeenlinna 1. kerros 30.09.2015 LIITE 4.1

MITTAUSPISTEET POHJAKUVISSA VK15 VK16 VK30 VK31 87 % 87 % 88 % 88 % VK17 88 % K2 VK18 87 % 60 mm 88 % 120 mm 88 % Eriste 75 % Maatäyttö 97 % VK19 VK20 87 % 88 % MITTAUSPISTEET JA MERKINTÖJEN SELITYKSET : K X% KOSTEUSMITTAUSPISTE, porareikämenetelmä VK21 VK22 88 % 88 % K3 60 mm 88 % 120 mm 89 % Eriste 81 % VK X% KOSTEUSMITTAUSPISTE, viiltomenetelmä Maatäyttö 93 % Ojoisten lastentalo, Mäyräntie 3 Hämeenlinna 1. kerros 30.09.2015 LIITE 4.2

MITTAUSPISTEET POHJAKUVISSA VK29 86 % VK23 78 % VK24 79 % VK25 VK26 91 % 88 % MITTAUSPISTEET JA MERKINTÖJEN SELITYKSET : K X% KOSTEUSMITTAUSPISTE, porareikämenetelmä VK27 89 % VK X% KOSTEUSMITTAUSPISTE, viiltomenetelmä VK28 86 % Ojoisten lastentalo, Mäyräntie 3 Hämeenlinna 1. kerros 30.09.2015 LIITE 4.3