Luonnos 14.3.2016 Ympäristöministeriön asetus uuden rakennuksen sisäilmastosta ja ilmanvaihdosta Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti säädetään maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 117 c :n 3 momentin, 117 d :n 2 momentin, 117 f :n 3 momentin, 117 g :n 5 momentin, 117 i :n 4 momentin ja 150 f :n 4 momentin nojalla, sellaisena kuin ne ovat 117 c :n 3 momentti, 117 d :n 2 momentti, 117 f :n 3 momentti ja 117 i :n momentti laissa 958/2012 ja 117 g :n 5 momentti laissa /20, sekä 150 f :n 4 momentti laissa 41/2014: 1 luku Yleistä 1 Soveltamisala Tämä asetus koskee uuden rakennuksen sisäilmaston ja ilmanvaihdon suunnittelua ja rakentamista. Asetusta ei kuitenkaan sovelleta sellaisen uuden asuinrakennuksen suunnitteluun ja rakentamiseen, joka on tarkoitettu käytettäväksi vähemmän kuin neljän kuukauden ajan vuodessa. Uuden rakennuksen ääneneristykseen ja meluntorjuntaan sovelletaan ympäristöministeriön asetusta ääneneristyksestä ja meluntorjunnasta rakennuksessa. 2 Määritelmät Tässä asetuksessa tarkoitetaan: 1) hengitettävillä hiukkasilla (PM 10 ) hiukkasia, joiden aerodynaaminen halkaisija on alle 10 mikrometriä; 2) huonelämpötilalla ilman lämpötilaa oleskeluvyöhykkeellä; 3) ilmanvaihdolla sisäilman laadun ylläpitämistä ja parantamista huoneen ilmaa vaihtamalla; 4) ilmanvaihtojärjestelmän ominaissähköteholla (kw/(m 3 /s)) rakennuksen koko ilmanvaihtojärjestelmän kaikkien puhaltimien ja niihin liittyvien taajuusmuuttajien ja muiden tehonsäätölaitteiden yhteenlaskettua sähköverkosta ottamaa sähkötehoa jaettuna ilmanvaihtojärjestelmän suunnitellun käyttöajan ulospuhallusilmavirralla tai ulkoilmavirralla sen mukaisesti kumpi näistä on suurempi; 5) ilmastoinnilla sisäilman puhtauden, lämpötilan, kosteuden ja ilman liikkeen hallintaa tulo- tai kierrätysilmaa käsittelemällä; 6) kierrätysilmalla ilmaa, joka palautuu ainoastaan samaan huonetilaan tai asuntoon; 7) koneellisella poistoilmajärjestelmällä järjestelmää, jolla ilma poistetaan rakennuksesta koneellisesti puhaltimen avulla ja tilalle tulee ulkoilmaa ulkoilmalaitteiden kautta;
2 8) koneellisella tulo- ja poistoilmajärjestelmällä järjestelmää, jolla ilma poistetaan rakennuksesta koneellisesti puhaltimen avulla ja tilalle tuodaan ulkoilmaa puhaltimen avulla; 9) oleskelutilalla asumiseen tai työskentelyyn tarkoitettua huonetilaa, joka on tarkoitettu pitkäaikaiseen oleskeluun; 10) oleskeluvyöhykkeellä sitä osaa huonetilasta, jossa sisäilmastovaatimukset on suunniteltu toteutuviksi ja jonka alapinta rajoittuu lattiaan, yläpinta on 1,8 metrin korkeudella lattiasta ja sivupinnat ovat 0,6 metrin etäisyydellä ulko- tai sisäseinästä tai vastaavasta kiinteästä rakennuksen osasta; 11) operatiivisella lämpötilalla lämpötilaa, joka kuvaa sisäilman lämpötilasta poikkeavien pintojen lämpötilojen ja ilman lämpötilan yhteisvaikutusta ihmisen lämmöntunteeseen; 12) painovoimaisella ilmanvaihtojärjestelmällä järjestelmää, jonka toiminta perustuu korkeus- ja lämpötilaerojen sekä tuulen aiheuttamiin paine-eroihin siten, että sisäilma virtaa ulos rakennuksesta ja tilalle tulee ulkoilmaa ulkoilmalaitteiden kautta; 13) palautusilmalla ilmaa, joka palautetaan tuloilmana tai osana sitä siten, että palautettavassa ilmassa on kahden tai useamman eri huonetilan poistoilmaa; 14) pienhiukkasilla (PM 2,5 ) hiukkasia, joiden aerodynaaminen halkaisija on alle 2,5 mikrometriä; 15) poistoilmalla ilmaa, joka johdetaan huonetilasta pois; 16) siirtoilmalla ilmaa, joka johdetaan tilasta toiseen tilaan; 17) sisäilmastolla rakennuksessa vaikuttavien kemiallisten, fysikaalisten ja biologisten olosuhteiden muodostamaa kokonaisuutta; 18) suunnitellulla käyttöajalla aikaa, jolloin rakennuksessa tai tilassa oleskellaan ja rakennusta tai tilaa käytetään sen suunnitellun käyttötarkoituksen mukaisesti; 19) tuloilmalla ilmaa, joka johdetaan huonetilaan; 20) ulkoilmalla ilmanvaihdon kautta ulkoa sisätiloihin hallitusti johdettua ilmaa; 21) ulospuhallusilmalla poistoilmaa, joka johdetaan rakennuksesta ulos. 2 luku Rakennuksen sisäilmasto 3 Sisäilmaston suunnittelu ja rakentaminen Rakennuksen suunnittelussa ja rakentamisessa on otettava huomioon seuraavat rakennuksen sisäilmastoon vaikuttavat tekijät: 1) sisäiset kuormitustekijät kuten lämpö- ja kosteuskuormitus, laitteet, valaistus, henkilökuormat, melulähteet, prosessit, rakennusmateriaalien päästöt sekä muut rakennuksen käyttöön liittyvät epäpuhtaudet; 2) ulkoiset kuormitustekijät kuten sää- ja ääniolot, ulkoilman laatu ja muut ympäristötekijät; 3) sijainti ja rakennuspaikka. Rakennuksen käyttötarkoituksen mukainen sisäilmasto on otettava huomioon, kun:
3 1) suunnitellaan rakennuksen lämmön- ja kosteudeneristystä sekä ikkunoiden ominaisuuksia ja aurinkosuojausta; 2) suunnitellaan rakennuksen energiatehokkuutta; 3) määritellään rakennuksen ulkovaipan, alapohjan ja roilojen ilmanpitävyyttä sekä tilojen välisten rakenteiden ilmanpitävyyttä; 4) suunnitellaan rakennuksen ääneneristystä ja meluntorjuntaa; 5) suunnitellaan tilojen valaistusta ja päivänvalon hyödyntämistä; 6) valitaan rakennusmateriaaleja; 7) suunnitellaan rakennuksen lämmitystä ja jäähdytystä sekä muita talotekniikkajärjestelmiä, niiden käyttövarmuutta ja tilantarvetta; 8) suunnitellaan rakennustyömaan kosteudenhallintaa; 9) suunnitellaan rakennustöiden ja ilmanvaihtojärjestelmän puhtauden hallintaa; 10) laaditaan rakennustyömaan, vastaanoton ja käyttöönoton aikataulua; 11) suunnitellaan rakennuksen ja teknisten järjestelmien asianmukaista käyttöä ja kunnossapitoa sekä laaditaan rakennuksen käyttö- ja huolto-ohjetta. Rakennuksen käyttötarkoituksen mukaisen sisäilmaston aikaansaamiseksi tulee käyttää rakenteellisia keinoja, pienentää sisäisiä kuormitustekijöitä, rajoittaa ulkoisten ja sisäisten kuormitustekijöiden vaikutusta sekä käyttää lämmitys-, jäähdytys-, ilmanvaihto- ja ilmastointiteknisiä keinoja. 4 Huonelämpötilojen suunnitteluarvot Rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, että viihtyisä huonelämpötila voidaan ylläpitää suunniteltuna käyttöaikana niin, ettei energiaa käytetä tarpeettomasti ja etteivät ilman liike, lämpösäteily, lämpötilan vaihtelu, lämpötilaerot ja pintalämpötilat aiheuta epäviihtyisyyttä. Huonelämpötilan lämmityskauden suunnitteluarvona käytetään lämpötilaa 21 C. Huonelämpötilan hallinnan suunnittelussa huonelämpötila saa vaihdella välillä 20 25 C lämmityskaudella ja välillä 20 27 C lämmityskauden ulkopuolella. Erityisestä syystä, kuten tilan erityisiä lämpötiloja edellyttävän toiminnan tai tilan erityisluonteen vuoksi, voidaan huonelämpötilan suunnitteluarvona ja huonelämpötilan hallinnan suunnittelussa käyttää näistä arvoista poikkeavia lämpötiloja. Huonelämpötilojen hallinnan suunnittelun perusteena käytettävinä mitoittavina säätietoina käytetään uuden rakennuksen energiatehokkuudesta annetussa ympäristöministeriön asetuksessa eri säävyöhykkeille säädettyjä testivuoden säätietoja. Lämmityskauden huonelämpötilojen hallinnan suunnittelussa käytetään uuden rakennuksen energiatehokkuudesta annetussa ympäristöministeriön asetuksessa eri säävyöhykkeille säädettyjä lämmityskauden mitoittavia ulkoilman lämpötiloja. Jos tiloihin suunnitellaan tai rakennetaan sellaisia rakenteita, kuten suuria ikkunapintoja tai laitteita, jotka aiheuttavat voimakasta lämpösäteilyä tai matalia tai korkeita pintalämpötiloja, huonelämpötilana käytetään operatiivista lämpötilaa.
4 5 Sisäilman laatu Rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, että sisäilmassa ei esiinny terveydelle haitallisessa määrin kaasuja, hiukkasia tai mikrobeja eikä viihtyisyyttä jatkuvasti heikentäviä hajuja. Sisäilman hiilidioksidin hetkellinen pitoisuus huonetilan suunniteltuna käyttöaikana saa olla enintään 1690 mg/m 3 (925 ppm) yli ulkoilman pitoisuuden. Sisäilman laadun suunnittelussa käytettäviä epäpuhtauksien pitoisuusarvoja esitetään taulukossa 1. Suunnittelun arvot koskevat kuusi kuukautta käytössä ollutta rakennusta, jonka ilmanvaihto on pidetty jatkuvasti käynnissä suunnitellun käyttöajan ilmanvaihdon ilmavirralla. Taulukko 1. Sisäilman epäpuhtauksien pitoisuuden arvoja rakennuksen sisäilmaston suunnittelemiseksi ja toteuttamiseksi Epäpuhtaus Yksikkö Pitoisuus enintään Ammoniakki ja amiinit Asbesti Formaldehydi Hiilimonoksidi Pienhiukkaset PM 2,5 Hengitettävät hiukkaset PM 10 Radon Styreeni TVOC* Teolliset mineraalikuidut kuitua/cm 3 mg/m 3 Bq/m 3 kuitua/cm 2 20 0 100 (30 min. keskiarvo) 7 (24 tuntia) 25 (24 tuntia) 50 (24 tuntia) 50 (vuosikeskiarvo) 1 300 0,1 *Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden tolueenivasteella laskettu kokonaispitoisuus 6 Sisäilman kosteus Rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, että sisäilman kosteus pysyy tilojen käyttötarkoituksen mukaisissa arvoissa. Sisäilman kosteus ei saa aiheuttaa kosteusvaurioita, mikrobien kasvua tai terveydellistä haittaa. 7 Valaistusolosuhteet Rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, että sen tiloissa voidaan ylläpitää näkötehtävän edellyttämä valaistus tilojen suunniteltuna käyttöaikana. Valaistuksen suunnittelussa tulee ottaa huomioon valaistusvoimakkuus ja sen tasaisuus, värintoisto sekä ikkunoiden ja valaisimien aiheuttaman häikäisyn torjunta.
5 Valaistuksen ryhmittely ja ohjaus toteutetaan siten, että valaistusta voidaan ohjata toimintojen ja päivänvalon määrän mukaisesti. 3 luku Ilmanvaihto ja ilmanvaihtojärjestelmät 8 Ilmanvaihto Rakennus tulee suunnitella ja rakentaa siten, että sen oleskelutiloissa on ilmanvaihto, jolla terveellinen, turvallinen ja viihtyisä sisäilman laatu toteutuu. Ilmanvaihtojärjestelmän on tuotava rakennukseen riittävä ulkoilmavirta ja poistettava sisäilmasta terveydelle haitalliset aineet, liiallinen kosteus, viihtyisyyttä haittaavat hajut sekä ihmisistä, rakennusmateriaaleista ja toiminnasta sisäilmaan aiheutuvat epäpuhtaudet. Ilmanvaihtojärjestelmä on suunniteltava ja rakennettava siten, että 1) järjestelmässä on laitteet, joiden avulla järjestelmän toimintaa voidaan mitata, ohjata ja seurata; 2) oikein käytettynä, huollettuna ja kunnossapidettynä järjestelmä kestää toimintakuntoisena suunnitellun käyttöiän; 3) järjestelmään kuuluvissa koneissa ja laitteissa on suoja- ja varolaitteet huoltoa ja kunnossapitoa varten; ja 4) järjestelmän toiminta voidaan hälytystilanteessa kokonaisuudessaan pysäyttää. Koneellisessa järjestelmässä tulee olla selvästi merkitty pysäytyskytkin, jonka tulee olla helposti saavutettavassa paikassa. 9 Ulkoilmavirrat Rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, että oleskelutiloihin johdetaan terveellisen, turvallisen ja viihtyisän sisäilman laadun edellyttämä ulkoilmavirta. Oleskelutilojen ulkoilmavirran tulee olla vähintään 6 dm 3 /s henkilöä kohti, jos tilan toiminnan erityisluonteesta ei aiheudu lisäilmanvaihdon tarvetta. Koko rakennuksen ulkoilmavirran tulee olla kuitenkin vähintään 0,35(dm 3 /s)/m 2 lattian pinta-alaa kohden, jos tilan toiminnan erityisluonteesta ei aiheudu lisäilmanvaihdon tarvetta. 10 Ilmavirtojen ohjaus Rakennuksen ilmavirtojen ohjaus on suunniteltava ja rakennettava siten, että ilmavirtoja voi ohjata kuormituksen tai ilman laadun mukaan käyttötilannetta vastaavasti. Asuinhuoneiston ilmanvaihdon ohjaus suunnitellaan ja rakennetaan niin, että käyttäjä voi ohjata tulo- ja poistoilmavirtoja siten, että niitä voidaan tehostaa tarpeen mukaan vähintään 30 % ja pienentää enintään 60 % suunnitellun käyttöajan ilmavirroista.
6 Muun kuin asuinrakennuksen ilmanvaihto suunnitellaan ja rakennetaan siten, että suunnitellun käyttöajan ulkopuolella rakennuksen ulkoilmavirta on vähintään 0,15 (dm³/s)/m² ja että ilma vaihtuu kaikissa huonetiloissa. Suunnitellun käyttöajan ulkopuolella voidaan ilmanvaihto toteuttaa ilmanvaihdon jaksottaisella käytöllä. 11 Moottoriajoneuvosuojan ilmavirrat Moottoriajoneuvosuojan, jota ei suunnitella jatkuvaa työskentelyä varten, ilmanvaihdon ilmavirrat mitoitetaan niin, että hiilimonoksidin keskiarvopitoisuus kriittisimmäksi arvioituna käyttötuntina ei ylitä 35 mg/m3 (30 ppm) autosuojassa. Vaatimus ei koske enintään 60 m 2 :n erillistä moottoriajoneuvosuojaa. 12 Suodatus Suodatustaso suunnitellaan ja toteutetaan sisäilman laadulle 5 :ssä asetettujen vaatimusten ja ulkoilman laadun perusteella sekä ilmanvaihtojärjestelmän suunnitellun toiminnan varmistamiseksi. Oleskelutilojen tuloilma on suodatettava. Koneellisessa tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmässä palautusilma on suodatettava. Koneellisessa tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmässä myös poistoilma on suodatettava, ellei lämmöntalteenoton puhtautta suunnitella ylläpidettäväksi muulla tavoin. 13 Poistoilmaluokat Poistoilma luokitellaan seuraaviin poistoilmaluokkiin: Luokka 1: poistoilma sisältää vain vähän epäpuhtauksia ja epäpuhtaudet ovat pääasiallisesti lähtöisin ihmisistä ja rakenteista; Luokka 2: poistoilma sisältää jonkin verran epäpuhtauksia; Luokka 3: poistoilma sisältää kosteutta, kemikaaleja tai hajuja, jotka oleellisesti huonontavat poistoilman laatua; Luokka 4: poistoilma sisältää huomattavasti pahanhajuisia tai epäterveellisiä epäpuhtauksia. 14 Ulkoilmalaitteiden ja ulospuhallusilmalaitteiden sijoittaminen Ulkoilmalaitteiden sijoitus on suunniteltava ja toteutettava siten, että rakennukseen tuleva ulkoilma on mahdollisimman puhdasta. Ulkoilmaa ei saa ottaa ilmanlaatua heikentävän rakenteen tai rakennusosan kautta tai ulkoilman laatua pilaavien lähteiden läheisyydestä. Ulkoilmalaitteiden kautta ei saa päästä ilmanvaihtojärjestelmään lunta tai sadevettä haitallisessa määrin.
7 Ulospuhallusilman johtaminen ulos on suunniteltava ja toteutettava siten, ettei rakennukselle tai muille rakennuksille, ympäristölle tai niiden käyttäjille aiheudu terveydellistä tai muuta haittaa. Ulospuhallusilma johdetaan rakennuksen vesikaton yläpuolelle ja puhallus suunnataan ylöspäin, mikäli ilmanvaihtojärjestelmän toiminta ei toisin edellytä. Poistoilmaluokan 1 ja asuinhuoneiston ilmanvaihdon ulospuhallusilma voidaan johtaa ulos myös rakennuksen seinässä olevan ulospuhallusilmalaitteen kautta, jos suunnitellun käyttöajan ilmavirran nopeus ulospuhallusaukossa on vähintään 5 m/s ja muutoin tässä momentissa esitetyt vaatimukset täytetään. 15 Palautus-, siirto- ja kierrätysilma Rakennuksen ilmanvaihto on suunniteltava ja toteutettava siten, että palautus- ja siirtoilmana saadaan käyttää vain ilmanpuhtaudeltaan samanarvoisten tai puhtaampien tilojen ilmaa, joka ei saa sisältää haitallisia määriä epäpuhtauksia. Palautus-, siirto-, tai kierrätysilman käyttö ei saa aiheuttaa epäpuhtauksien, erityisesti hajujen, haitallista leviämistä. Palautusilmana ei saa käyttää poistoilmaluokkien 2, 3 ja 4 ilmaa. Palautusilmaa ei saa käyttää tuloilmana seuraavissa tiloissa: 1) asuinhuoneistot; 2) ammattimaiset keittiöt; 3) majoitus- ja ravitsemusliikkeiden ja sisäoppilaitosten majoitusosastot; 4) oppilaitosten opetustilat ja päiväkotien lepo-, leikki- ja ryhmähuoneet; 5) sairaanhoito-, huolto- ja rangaistuslaitosten ja vastaavien majoitusosastot; 6) ravintolat ja kahvilat; 7) muut erityisen puhtaana pidettävät tilat, jollei palautusilmaa puhdisteta tilan käyttötarkoituksen edellyttämälle tasolle. 16 Ilman jako ja poisto Ilman jako ja poisto rakennuksessa on suunniteltava ja toteutettava siten, että ilma virtaa koko oleskeluvyöhykkeelle vedottomasti ja poistaa tehokkaasti huonetilassa syntyvät epäpuhtaudet. Ilmanvaihtokanavien yhdistäminen ei saa aiheuttaa epäpuhtauksien leviämisvaaraa tai haittaa ilmanvaihtojärjestelmän toiminnalle. Ilmanvaihtokanavat saa yhdistää poistoilmaluokkien perusteella seuraavasti: 1) luokkien 1 ja 2 poistoilma voidaan johtaa yhteiseen kanavistoon; 2) luokan 3 poistoilma johdetaan erilliskanavilla tai ilmanpuhtaudeltaan samantyyppisiä tiloja palvelevilla yhteiskanavilla ulos, palvelemiensa tilojen yläpuolella olevaan kokoojakanavaan tai poistoilmakammioon; 3) luokan 4 poistoilma johdetaan ulos erillisillä poistoilmakanavilla. Jos poistoilmaluokkien 1 ja 2 ilmavirrat yhdistetään samaan kanavaan ja luokan 2 ilmavirran osuus on yli 10 % yhdistetystä ilmavirrasta, yhdistetty ilmavirta katsotaan kuuluvaksi luokkaan 2.
8 WC-, pesu- ja siivoustilan poistoilma voidaan johtaa luokkien 1 ja 2 poistoilman pystykanaviin, jos näiden tilojen poistoilmavirta on yhteensä korkeintaan 10 % pystykanavan kokonaisilmavirrasta. Tällöin yhdistettyä ilmavirtaa ei saa käyttää palautusilmana. Jos rakennukseen suunnitellaan ja toteutetaan koneellinen ilmanvaihtojärjestelmä, voidaan yhden asuinhuoneiston kaikkien tilojen poistoilma johtaa saman ilmakanavan kautta suoraan ulos, tilojen yläpuolella olevaan kokoojakanavaan tai poistoilmakammioon. Jos tilassa käsitellään tai säilytetään merkittäviä määriä terveydelle vaarallisia tai voimakasta hajua aiheuttavia aineita, huonetilaan on tehtävä muusta ilmanvaihtojärjestelmästä erilliset ulko- ja poistoilmakanavat ja tila on suunniteltava alipaineiseksi viereisiin tiloihin nähden. 17 Ilmanvaihtojärjestelmän tiiviysluokat Ilmanvaihtojärjestelmä, ilmakanava ja kanavan osat luokitellaan tiiviysluokkiin niiden suurimman sallitun vuotoilmavirran mukaan. Ilmanvaihtojärjestelmän, ilmakanavan ja kanavan osien suurimmat sallitut vuotoilmavirrat vaipan pinta-alaa kohti q VlA (dm 3 /s/m 2 ) koepaineella p s (Pa) eri tiiviysluokissa ovat seuraavat: Tiiviysluokka Sallittu vuotoilma enintään q VlA dm 3 /s/m 2 A B C D E 0,027 x p s 0,65 0,009 x p s 0,65 0,003 x p s 0,65 0,001 x p s 0,65 0,0003 x p s 0,65 18 Ilmanvaihtojärjestelmän tiiviys- ja lujuusvaatimus Ilmanvaihtojärjestelmä ja sen osat tulee suunnitella ja toteuttaa siten, että ne ovat riittävän tiiviit ja lujat. Rakennuksen ilmanvaihtojärjestelmä on riittävän tiivis, kun se on tiiviydeltään vähintään tiiviysluokkaa B. Ilmanvaihtojärjestelmän vuotoilmavirta tulo- ja poistoilmapuolen välillä saa olla enintään 6 % ilmanvaihtojärjestelmän ilmavirrasta koepaineella 300 Pa. Jos poistoilmassa on merkittävästi muita kuin ihmisperäisiä epäpuhtauksia, tulee tiiviysluokan olla vähintään C. Rakennuksen sisällä konehuoneen ulkopuolella sijaitsevat poistoilmakanavat suunnitellaan ja toteutetaan alipaineisiksi. Poistoilmaluokkien 1 ja 2 poistoilmakanavat voivat kuitenkin olla ylipaineisia rakennuksen sisällä edellyttäen, että kanavisto on vähintään tiiviysluokkaa C. Asuntokohtaiset ulospuhallusilmakanavat voivat olla ylipaineisia rakennuksen sisällä edellyttäen, että kanavisto on vähintään tiiviysluokkaa D. Ilmakanavien jäykistys ja kannatus tulee suunnitella ja toteuttaa siten, että kanavat pysyvät tukevasti paikallaan ja kestävät ilmanvaihtojärjestelmässä esiintyvät painevaihtelut, puhdis-
9 tuksen ja muut rasitukset. Ilmanvaihtokoneiden ja kammioiden on kestettävä puhaltimen paineen aiheuttama kuormitus sulkupeltien ollessa suljettuina. Jos koneellisen ilmanvaihtojärjestelmän ilmakanavan poikkipinta-ala suunnitellaan suuremmaksi kuin 0,06 m 2, tulee ulko- ja ulospuhallusilmakanavat varustaa sellaisilla sulkupelleillä, jotka sulkeutuvat automaattisesti järjestelmän pysähtyessä. 19 Ilmavirtojen tasapaino ja rakenteiden ilmanpitävyys Rakennuksen ulko- ja ulospuhallusilmavirrat on suunniteltava ja rakennettava siten, että ne ovat lähellä tasapainoa, mikäli rakennuksen toiminnan erityisluonne ei toisin edellytä. Rakennuksen vaipan ja sisärakenteiden ilmanpitävyys on suunniteltava ja rakennettava siten, että rakenteissa olevia epäpuhtauksia tai radonia tai muita maaperässä olevia epäpuhtauksia ei siirry sisäilmaan eikä rakenteisiin aiheudu kosteusvaurioita. Rakennuksen huonetilojen ja ilmanvaihtojärjestelmän ilmavirrat on suunniteltava ja toteutettava siten, että ilma virtaa sisäilmaltaan puhtaammista tiloista epäpuhtaampiin tiloihin. Kahden tai useamman ilmanvaihtokoneen yhdistäminen samaan kanavaan tai kammioon tulee suunnitella ja rakentaa siten, etteivät huonetilojen paineet tai ilman virtaussuunnat huonetilojen välillä ja kanavistoissa muutu koneiden ilmavirtoja ohjattaessa. Painovoimaista ilmanvaihtojärjestelmää, koneellista poistoilmanvaihtojärjestelmää tai koneellista tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmää ei saa suunnitella yhdistettäväksi siten, että ilman virtaussuunnat huonetilojen välillä ja kanavistoissa voivat muuttua ilmavirtoja ohjattaessa. 20 Epäpuhtauksien leviäminen lämmöntalteenottolaitteessa Lämmöntalteenotto on suunniteltava ja rakennettava siten, että epäpuhtaudet ja hajut eivät haitallisessa määrin pääse leviämään rakennuksessa. Otettaessa lämpöä talteen poistoilmaluokan 4 poistoilmasta ei tulo- ja poistoilman välillä saa olla vuotoja. Otettaessa lämpöä talteen muiden poistoilmaluokkien poistoilmasta on vuotoilman virtaussuunnan oltava pääosin tuloilmapuolelta poistoilmapuolelle. Yhtä tilaa tai yhtä asuinhuoneistoa palvelevan ilmanvaihtojärjestelmän lämmöntalteenotossa voivat tulo- ja poistoilma sekoittua vähäisessä määrin, jos lämmöntalteenoton jälkeen tuloilma on riittävän puhdasta takaamaan sisäilman laadulle asetetut vaatimukset ja ulkoilmavirran määrä täyttää asetetut vaatimukset. 21 Tulisija ja erillispoistot Tulisijan ja erillispoistojen käytön vaatima lisäulkoilmavirran saanti on suunniteltava ja rakennettava siten että rakennuksen ilmanvaihtojärjestelmä toimii hallitusti ja rakennuksen tai huonetilojen paineet eivät muutu haitallisesti.
10 22 Ilmanvaihtojärjestelmän kosteudenhallinta Ilmanvaihtojärjestelmä on suunniteltava ja rakennettava siten, ettei se aiheuta vesi-, kosteustai muita vahinkoja. Veden käyttö tai tiivistyminen järjestelmään ei saa aiheuttaa terveyttä vaarantavaa mikrobien kasvua tai huonontaa sisäilman laatua. Ilman kostutus ja kostutuslaitteiden vedenkäsittely ilmanvaihtojärjestelmässä on suunniteltava ja rakennettava siten, että kostutus ei huononna sisäilman laatua. 23 Ilmanvaihtojärjestelmän puhdistettavuus ja huollettavuus Ilmanvaihtojärjestelmä ja sen huoltoväylät on suunniteltava ja rakennettava siten, että ilmanvaihtojärjestelmän osat voidaan helposti ja turvallisesti puhdistaa, huoltaa, korjata ja vaihtaa. Ilmanvaihtokoneiden huoltoa ja korjausta varten tulee varata vähintään huollettavien laitteiden mittainen tila huoltosuunnassa. 24 Ilmanvaihtojärjestelmän eristäminen Ilmanvaihtokoneet, -kammiot ja -kanavat lämmön- ja kosteuseristetään siten, ettei ilma jäähdy tai lämpene eikä kosteus tiivisty haitallisesti ilmanvaihtojärjestelmässä eikä energiaa kulu tarpeettomasti. 4 luku Ilmanvaihtojärjestelmän käyttöönoton mittaukset 25 Tiiviys Ilmanvaihtojärjestelmän tiiviys on mitattava ennen rakennuksen käyttöönottoa. Yhtä rakennuksen tilaa tai yhtä asuinhuoneistoa palvelevissa ilmanvaihtojärjestelmissä tiiviyden mittaus voidaan korvata asennustarkastuksella, jos kanavisto on tehty kokonaan vähintään tiiviysluokan C mukaisista kanavista ja kanavanosista. 26 Ilmavirrat, ominaissähköteho ja suunnitelmanmukaisuus Ilmanvaihtojärjestelmän ilmavirrat on mitattava ja säädettävä, ilmanvaihtojärjestelmän ominaissähköteho on mitattava ja ilmanvaihtojärjestelmä saatettava toimimaan suunnitelman mu-
11 kaisesti ennen rakennuksen käyttöönottoa. Ilmanvaihtojärjestelmän toiminnan suunnitelmanmukaisuudesta on tehtävä merkintä rakennustyön tarkastusasiakirjaan. Hyväksyttävät poikkeamat suunnitelluista arvoista ovat seuraavat: 1) ilmavirta järjestelmä- ja huoneistokohtaisesti ± 5 %; 2) ilmavirta huonekohtaisesti ± 10 %; 3) ilmanvaihtojärjestelmän ominaissähköteho + 10 %. Hyväksyttävät poikkeamat sisältävät sekä mittaustuloksen poikkeamat että mittausepävarmuuden. Ilmanvaihtojärjestelmän on oltava puhdas ennen ilmavirtojen mittausta ja säätöä. 27 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan päivänä kuuta 20 Tällä asetuksella kumotaan ympäristöministeriön 30 päivänä maaliskuuta 2011 antama ympäristöministeriön asetus rakennusten sisäilmastosta ja ilmanvaihdosta. Ennen asetuksen voimaantuloa vireille tulleeseen lupahakemukseen sovelletaan säännöksiä, jotka olivat voimassa lupahakemuksen tullessa vireille. Helsingissä päivänä kuuta 2016 Maatalous- ja ympäristöministeri Esittelijä