Ekokemin ohje 1/09 Älä päästä haitallista ainetta viemäriin Minkä viemäriin päästät, sen edestäsi löydät Haitalliset ja vaaralliset aineet voivat aiheuttaa ongelmia ja vaaratilanteita viemäreissä, pumppaamoilla ja jätevedenpuhdistamolla. Pahimmillaan aineet voivat vaikeuttaa käsittelyä tai jopa pysäyttää puhdistamon toiminnan. Ne voivat päätyä lietteen mukana pelloille tai joutua kokonaan puhdistamon läpi, suoraan vesistöön.
Älä laske viemäriin mitä tahansa JÄTEVEDENPUHDISTAMO Jätevedenpuhdistamo on tekninen pal ve lu lai tos. Viemäriverkostoa pitkin se ottaa vastaan jätevettä, puhdistaa jä te ve den sille annettujen normien mu kai sek si ja laskee puhdistetun veden ve sis töön. Puhdistamon tavoitteena on hyvä puhdistustulos. Puhdistamon on toimit ta va tehokkaasti ja niin että myös sen oma jäte, liete, on mahdollisimman hy vää. Lietettä syntyy vuosittain merkit tä viä määriä ja sitä voidaan käyttää hyödyksi maaviljelyssä ja maan ra ken - nuk ses sa jos se on puhdasta. Älä siis laske viemäriin mitä tahansa. TEOLLISUUSJÄTEVESIÄ KOSKEVA SOPIMUS Jotta puhdistamo pystyisi toi mi - maan tavoitteidensa mukaisesti, se saa ra joit taa vastaanottamiaan vesiä. Puh dis ta mon ja yrityksen välisellä teollisuusjätevesi so pi muk sel la määritellään viemäriin pääs tet tä vän jäteveden määrä ja laatu so vi tus sa mittauskohdassa. Teol li suus- ja vas taa vil le jä te ve sil le asete taan lisäksi eri tyis eh to ja. Liittymisehdot voivat olla varsin yk si tyis koh tai sia teknisiä vaatimuksia liit ty mäl le tai jäteveden esikäsittelylle tai raja-arvoja jäteveden määrälle ja hai tal li sil le aineille. Liittymisehdoissa voi daan määrittää myös liittyjää sitova jä te ve si en tarkkailuohjelma ja tie do tus - vel vol li suus poikkeustilanteista. Puhdistamon koko ja tyyppi sekä muun tulevan jäteveden määrä ja laatu voivat vaikuttaa yksittäiselle teol li - suus liit ty mäl le asetettaviin ehtoihin. Toisaalta pienen puhdistamon moit tee ton toiminta voi vaatiakin tiukem pia raja-arvoja kuin suuret yksiköt tai puhdistamot; Orivedellä täytyy ehkä olla tiukempana kuin Helsingissä! Yhdyskunta- ja teollisuusjätevesien yhteiskäsittelyllä voidaan saavuttaa selviä ym pä ris tönsuo je lul li sia ja taloudellisia hyötyjä. KIELLETYT JA LUVANVARAISET AINEET Eräiden aineiden päästäminen vie mä - rei hin ja vesiin on kielletty, ja eräiden muiden viemäriin päästämistä on voimak kaas ti ra joi tet tu. Kielletyt aineet Näiden aineiden päästäminen viemäriin on kielletty Valtioneuvoston asetuksella vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista 1022/2006: 1,2-dikloorietaani, aldriini, dield rii ni, DDT, endriini, hek sak loo ri bent see ni, heksaklooributadieeni, hek sak loo ri syk - lo hek saa ni, hii li tet rak lo ri di, isod rii ni, pentakloorifenoli, tetrakloorieteeni (perk loo rie ty lee ni), triklooribentseeni, trikloorieteeni (trik loo rie ty lee ni), trik loo ri me taa ni (kloroformi).
Luvanvaraiset aineet Näitä aineita viemäriin tai vesistöön päästettäessä tulee olla ympäristölupa, ellei toiminnanharjoittaja voi osoittaa, että niiden päästämisestä ei aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa, vahinkoa viemäriverkolle tai haittaa jätevedenpuhdistamolla. 1 Elohopea ja sen yhdisteet 2 Kadmium ja sen yhdisteet 3 Arseeni ja seleeni sekä niiden yhdisteet 4 Kromi, lyijy, nikkeli, tallium, uraani sekä niiden yhdisteet 5 Orgaaniset halogeeniyhdisteet ja aineet, jotka vesiympäristössä voivat muodostaa sellaisia yhdisteitä 6 Orgaaniset tinayhdisteet ja ympäristölle vaaralliset orgaaniset fosforiyhdisteet 7 Syöpää aiheuttavat, perimää vaurioi ttavat tai lisääntymiselle vaaralliset yhdisteet 8 Antimoni, boori ja telluuri sekä niiden yhdisteet 9 Barium, beryllium, hopea, koboltti, kupari, molybdeeni, sinkki, tina, titaani ja vanadiini sekä niiden yhdisteet 10 Syanidit ja fluoridit 11 Kasvinsuojeluaineet ja biosidivalmisteet sekä niiden johdannaiset 12 Mineraaliöljyt ja öljyperäiset hiilivedyt 13 Pysyvät hiilivedyt ja pysyvät ja kertyvät myrkylliset orgaaniset aineet 14 Muut vesiympäristölle tai vesiympäristön kautta terveydelle tai ympäristölle vaaralliset tai haitalliset aineet sekä aineet ja seokset, jotka voivat haitata vesien käyttöä Lietteen turvallinen käsittely ja hyö dyn - tä mi nen on mahdollista, kun jä te ve denpuh dis ta mol le johdetut vedet täyttävät niille asetetut vaatimukset. Jätevedenpuhdistamon prosessin tuottama ja jatkokäsitelty liete on oivaa maanparannusainetta niin maatalouden kuin viherrakentamisen käyttöön. RAJA-ARVOT PÄÄKAUPUNKISEUDULLA Yhtenäistä käytäntöä liit ty mis - eh doik si tai jäteveden tuottajia sitovia raja- arvoja viemäriin johdettaville ai neil le ei vieläkään ole. Raja-arvojen aset ta mi nen on kuitenkin hyvä keino koh del la teollisuusliittymiä mah dol li sim man ta sa puoli ses ti. Pääkaupunkiseudun vesilaitokset toi mi vat usein edelläkävijöinä Suomes sa, jo mittasuhteittensa vuoksi. Viemäröintialueen jä te ve den rajaar vot 6.5.2002: Metallien raja-arvot Metalli Pitoisuus mg/l Arseeni (As) 0,1 Elohopea (Hg) 0,01 Hopea (Ag) 0,2 Kadmium (Cd) 0,01 Kok.Kromi (Cr) 1,0 Kromi VI (Cr6+) 0,1 Kupari (Cu) 2,0 Lyijy (Pb) 0,5 Nikkeli (Ni) 0,5 Sinkki (Zn) 3,0 Tina (Sn) 2,0 Muut ainekohtaiset raja-arvot ph-luku 6,0 11,0 Lämpötila 40 C Sulfaatti, 400 mg/l tiosulfaatti, sulfiitti (summa-arvo) Kokonaissyanidi 0,5 mg/l Tapauskohtaiset raja-arvot Puhdistamon tai viemäriverkon toimin nan kannalta tarpeellisia ta paus - koh tai sia raja-arvoja voidaan asettaa esimerkiksi seu raa vil le aineille: ph-luku Kiintoaine Metallit Rasva (elintarviketeollisuus) BHK 7 (biologinen hapenkulutus) Typenpoistoa häiritsevät aineet Pitoisuusarvot tarkoittavat sel lai sia liit ty jän toiminnoista muodostuvia jäte ve siä, joita ei ole laimennettu muilla ve sil lä. Prosessijätevesien lai men - ta mi nen jäähdytys-, hule-, kui va tus-, tai sa ni teet ti jä te ve sil lä pitoisuusrajaarvojen saa vut ta mi sek si on kielletty. Sallitut ras kas me tal li kuor mi tuk set mää ri tel lään sopimuksissa jä te ve si - mää ri en pe rus teel la.
Liuotinaineita koskevat ohjeet 1 Erittäin helposti syttyvät, helposti syttyvät ja veteen liu ke ne mat to mat liuottimet kuten die tyy li eet te ri, petrolieetteri ja syklo hek saani. Ei saa johtaa viemäriin. 2 Klooratut liuottimet, esimerkiksi trikloorietyleeni, tet rak loo rie ty lee ni, metyleenikloridi, kloroformi ja hiilitetrakloridi. Ei saa johtaa viemäriin. 3 Helposti syttyvät, syttyvät, myrkylliset veteen liu ke ne mat to mat liuottimet tai ben sii ni hii li ve dyt (monosykliset aromaattiset hiilivedyt) kuten bentseeni, etyylibentseeni, tolueeni ja ksyleeni. Viemäriverkkoon johdettava jätevesi saa sisältää ko. liuottimia yhteensä enintään 3 mg/l. 4 Huoltamoiden ja korjaamoiden pesutoiminnassa käytettävät pesuaineyhdistelmät (Öljy- ja kaasualan keskusliiton ylläpitämä luettelo hyväksytyistä pesuaine yhdistelmistä) Viemäriverkkoon johdettavan jäteveden ko ko nais hii li ve ty pi toi suus saa olla enintään 200 mg/l. Jos muodostunut jätevesi ei sel lai se naan täytä edellä mainittuja vaa ti muk sia, sitä ei saa laimentaa vedellä tai muul la nesteellä pitoisuuden raja-ar von saavuttamiseksi. Raja-arvot kos ke vat myös yksittäisiä viemäriin joh det ta via jätevesiä. Pilaantuneilta maa-alueilta johdettavat vedet Erityisistä kohteista kuten pilaantuneilta maa-alueilta jätevedenpuhdistamolle johdettavia vesiä koskevat seuraavat raja-arvot: Kiintoaine MTBE TAME Fenolit Klooratut hiilivedyt PAH-yhdisteet 500 mg/l 50 mg/l 50 mg/l 10 mg/l 0,05 mg/l 0,05 mg/l
Vaarallisten aineiden tunnusmerkit Tuotteen valmistaja merkitsee va roi - tus mer kein tai -lausekkein tuotteet, jot ka si säl tä vät haitallisia tai vaa ral - li sia ai nei ta. Jos aine tai esine tuotteena on vaa ral li nen tai haitallinen, se on jät tee nä on gel ma jä tet tä. Syttyvät aineet Herkästi syt ty viä ovat muun muassa bentsee ni, etyy li bent see ni ja tolueeni. Myrkylliset aineet Esimerkiksi arseeni, hii li - tet rak lo ri di ja elo ho pea. Syövyttävät aineet Tyypillisiä syövyttäviä hap po ja ovat rik ki-, suo la- ja typpihappo sekä emäksiä kalium- ja natriumhydroksidi. Hapettavat aineet Tyypillisiä hapettavia ai nei ta ovat peroksidit sekä esi merkiksi kro mit ri ok si di. Haitalliset ja ärsyttävät aineet Ärsyttävät aineet ovat lä hin nä kaa su mai sia tai lai mei ta happo- ja emäs liu ok sia, myös mo net or gaa ni set aineet ovat är syt - tä viä; esi merk ke jä ovat etikkahap po, for mal de hy di ja kloo ri. Ympäristölle vaaralliset aineet Tällaisia aineita ovat esi mer kik si tetrakloorieteeni ja fre o nit. Räjähtävät aineet Räjähtäviä aineita ovat esi mer kik si nit ro sel luloo sa ja pikriinihap po.
Puhtaissa vesissä ei ole ongelmajätteitä Päästöjä viemäriin valvotaan monin ta voin. Valvojia ovat vesihuoltolaitokset sekä tar vit ta es sa ylei sen edun valvojat, ku ten eri ym pä ris tövi ran omai set. Jätelain mukaan jäte, joka ke mi alli sen tai muun ominaisuutensa vuoksi voi aiheuttaa erityistä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, on on gel ma jä tet tä. Ongelmajätteen sekoittaminen mui hin aineisiin tai jätteisiin on kielletty, samoin kuin jätteiden hylkääminen tai hallitsematon käsittely. Ongelmajätteitä ei siis saa johtaa tai päästää vie mä riin, ei edes lai mennet tui na, vaan ne tulee toimittaa asi an mu kai seen vas taan ot to- tai kä sit te ly paik kaan. Onko jätteesi ongelmajätettä? Jos olet epävarma, ota yhteys asi an - tun ti joi hin. Soita Ekokemille tai oman kun ta si ym pä ris tön suo je luvi ran omai sel le. LISÄTIETOJA www.ekokem.fi säädökset lakitietopalvelu vesien käyttö ja suojelu www.helsinginvesi.fi toiminta jäteveden puhdistus teollisuusjätevedet www.ymparisto.fi yritykset ja yhteisöt kemikaaliasiat kemikaalit ympäristöluvassa www.promaint.net tietopankki hae sivustosta: Jätevesi Ekokem Oy Ab Kuulojankatu 1 PL 181 11101 RIIHIMÄKI Puh. 010 7551 000 faksi 010 7551 300 www.ekokem.fi 3/2009 Painotalo Auranen, Forssa 441 097 Pai no tuo te