Asuinalueiden etninen eriytyminen pääkaupunkiseudulla ja erityisesti Espoossa Katja Vilkama Erikoistutkija, Helsingin kaupungin tietokeskus Espoon kaupungin monikulttuuriasiain neuvottelukunnan kokous 20.8.2013 Esityksen runko Osa I: Espoon kaupunginosien eriytymisestä ja asemoitumisesta seudullisesti tarkasteltuna (lyhyesti) etnisestä eriytymisestä ja sen kehityskuluista Espoossa Osa II: Eriytymisen mekanismeista ja muuttoliikkeen merkityksestä kehityksen taustalla Uusia tuloksia kantaväestön muuttoliikkeen syistä Lopuksi: Keskustelua 2 1
Esitys pohjautuu kolmeen erilliseen tutkimukseen Kaksi meneillään olevaa tutkimushanketta: Helsingin kaupungin Tietokeskuksen tutkimus asuinalueiden kehityksestä Helsingin yliopiston tutkimusprojekti (NODES) asuinalueiden etnisen eriytymisen kehityskuluista pohjoismaisilla pääkaupunkiseuduilla Valmistunut tutkimus: Vilkama (2011): Yhteinen kaupunki, eriytyvät kaupunginosat? Kantaväestön ja maahanmuuttajataustaisten asukkaiden alueellinen eriytyminen ja muuttoliike pääkaupunkiseudulla 3 Mitä kaupunginosien eriytymisellä tarkoitetaan? Yksinkertaisimmillaan: tilannetta, jossa eri väestöryhmät asuvat toisistaan erillisillä asuinalueilla Kolme yleisintä muotoa Demografinen Sosioekonominen Etninen Usein puhutaan myös segregaatiosta, jolla viitataan kaupunginosien eriytymisen kielteisiin kehityskulkuihin 2
Yleisesti Espoon kaupunginosien statuksesta Espoon asuinalueet (pienalueet) pärjäävät useilla sosioekonomisilla mittareilla suhteellisen hyvin pääkaupunkiseudun muihin alueisiin nähden Erityisesti ns. heikoin kärki puuttuu: esimerkiksi, jos tarkastellaan ylemmän korkeakoulutuksen suorittaneiden osuutta alueittain, Espoosta ei löydy lainkaan alueita, joilla korkeasti koulutettujen osuus jäisi alle 10 prosentin. Helsingissä ja Vantaalla tällaisia alueita on useita. Lähde: Helsingin tila ja kehitys 2013: 175 5 Maahanmuuttajien alueellisten keskittyminen suhteen tilanne on toinen (mittarina vieraskielisten osuus) Kaikista pk-seudun kunnista (Helsinki, Espoo ja Vantaa) löytyy omat keskittymänsä Vieraskielisten asukkaiden osuuden perusteella ylimpään kymmenykseen (=korkeimmat osuudet) sijoittuvia alueita oli Espoossa vuonna 2012 kuusi 6 3
Esimerkkejä asuinalueiden väestökehitykseen vaikuttavista tekijöistä Asuntorakentaminen ja asuinalueiden elinkaari Eri väestöryhmien taloudelliset resurssit ja asuntomarkkinaasema Ryhmien välillä on selkeitä eroja työ- ja asuntomarkkinaasemassa Erot asumisen tarpeissa ja valinnoissa Muuttopäätökset Päätös lähteä ja päätös uudesta asuinalueesta 7 Väitöstutkimus (Vilkama 2011): Tutkimus osoitti, että kantaväestön ja maahanmuuttajataustaisten asukkaiden muuttoliike kohdentuu pääkaupunkiseudulla eri tavoin Maahanmuuttajakeskittymiksi muodostuneet alueet ovat menettäneet kantaväestöä ja saaneet tilalle lisää maahanmuuttajataustaisia asukkaita 8 4
Vilkama (2011): Muuttoliikkeen vaikutus kehitykseen Keskittymien tiivistyminen muuttoliikkeen seurauksena Mutta mikä muuttoa ohjaa? Miksi kantaväestö on muuttanut pois? Vaihe 1: Maahanmuuttajakeskittymien syntyprosessi Taloussyklien ja asunto-rakentamisen vaikutus muuttoalttiuteen Kehitys alkaa: uusien maahanmuuttajien muuttoa vuokra-asuntovaltaisille alueille Kantaväestön muuttoa pois alueelta; tulomuutto alhaista alue kärsii muuttotappiota Kantaväestön määrä vähenee alueella, maahanmuuttajien määrä kasvaa keskittymä tiivistyy Maahanmuuttajien muuttoa alueelle; tulomuutto lähtömuuttoa korkeampaa alue saa muuttovoittoa Kerrannaisvaikutukset: koulujen oppilasrakenne eriytyy, alueen palvelutarpeet muuttuvat; vaikutus muuttopäätöksiin? Vilkasta maahanmuuttoa NODES-projekti: Miksi kantaväestön määrä vähenee maahanmuuttaja-alueilla? Johtuuko kantaväestön lähtömuutto ja alhainen tulomuutto asuntojen soveltumattomuudesta (perheet muuttavat pois, kun he etenevät asumisurallaan)? Vai onko kantaväestö haluton asumaan maahanmuuttajien naapurissa? Mikä merkitys on alueen sosiaalisella rakenteella? 10 5
Kyselytutkimus ja kohdennetut haastattelut Kysely pääkaupunkiseudun asukkaille Aktiivisessa työiässä olevat henkilöt (29 54-vuotiaat) Suomessa syntyneet Asuneet pääkaupunkiseudulla, jollakin samalla asuinalueella vuodet 2008 2009 Ja asuvat edelleen pääkaupunkiseudulla tai kehyskunnissa Kyselyn otos 3000, vastausprosentti 45%; Lisäksi 90 haastattelua Espoon, Helsingin ja Vantaan asukkaille 11 Kyselytutkimuksen tulokset raportoidaan syksyllä 2013 12 6
Yhteenvetona Asuinalueiden etninen eriytyminen on edennyt pääkaupunkiseudulla vuosi vuodelta, myös Espoossa Kehitys kytkeytyy useisiin eri tekijöihin (mm. asuntorakentaminen, erot alueiden asuntokannassa, väestöryhmien erilaiset taloudelliset resurssit, muuttopäätökset) Myös asuinalueen laadulla on merkitystä 13 Kiitos! Lisätietoa: katja.vilkama@hel.fi Nodes-projektista lisätietoa myös: https://blogs.helsinki.fi/nodesproject/ 14 7