Siikajoen Karhukankaan tuulivoimahanke Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Hankkeesta vastaa: YVA-konsultti:
12.1.2015 1510015514 ESIPUHE Tämä ympäristövaikutusten arviointiohjelma on suunnitelma Siikajoen Karhukankaan alueelle suunnitellun tuulivoimahankkeen ympäristövaikutusten arvioinnin toteuttamisesta. Arviointiohjelman on laatinut Ramboll Finland Oy hankkeesta vastaavan Suomen Hyötytuuli Oy:n toimeksiannosta. Ohjelman laatimiseen ovat osallistuneet projektipäällikkö FM (maantiede) Kirsi Lehtinen, YTM (yhteiskuntamaantiede) Timo Laitinen, FM (ympäristöekologia) Jussi Mäkinen ja suunnitteluavustaja (taitto) Kirsti Kautto. 1
YHTEYSTIEDOT Hankkeesta vastaava: Suomen Hyötytuuli Oy Postisoite: PL 9, 28101 PORI Yhteyshenkilöt: Hankekehitysinsinööri Teemu Molkkari, p. 044 701 2284 Hankekehityspäällikkö Miia Wallén, p. 050 329 7127 etunimi.sukunimi@hyotytuuli.fi Yhteysviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Postisoite: PL 86, 90101 Oulu Yhteyshenkilö: Tuukka Pahtamaa, p. 0295 038 394 etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi Lausunnot ja mielipiteet ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta pyydetään toimittamaan nähtävillä oloaikana osoitteeseen: Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskus, PL 86, 90101 Oulu kirjaamo.pohjois-pohjanmaa@ely-keskus.fi YVA-konsultti: Ramboll Finland Oy Postiosoite: Niemenkatu 73, 15140 Lahti Yhteyshenkilö: Kirsi Lehtinen, p. 040 722 4104 etunimi.sukunimi@ramboll.fi 2
YHTEENVETO Hankkeen ja hankevaihtoehtojen kuvaus Suomen Hyötytuuli Oy suunnittelee tuulivoimahankkeen rakentamista Siikajoen kunnassa sijaitsevalle Karhukankaan alueelle. Tavoitteena on toteuttaa alueelle enintään 16 tuulivoimalaa käsittävä tuulivoimapuisto. Hankkeen suunnittelun yhteydessä tehdään ympäristövaikutusten arviointia koskevan lain ( YVA-laki ) mukainen ympäristövaikutusten arviointi (YVA), joka on käynnistynyt tämän arviointiohjelman laatimisen myötä. Karhukankaan tuulivoimahankkeen osayleiskaavoitus on käynnistynyt loppuvuodesta 2014 Siikajoen kunnan toimesta. Osayleiskaavoituksessa hyödynnetään YVA:n yhteydessä tehtyjä selvityksiä ja ympäristövaikutusten Siikajoen Karhukangas arviointeja. Kytkeytyminen sähköverkkoon Karhukankaan suunnittelualue sijaitsee Pohjois- Pohjanmaan maakunnassa Siikajoen kunnan länsiosassa. Siikajoen keskusta sijaitsee suunnittelualueesta kaakossa noin 12 kilometrin etäisyydellä, Siikajoenkylän taajama noin 10 kilometrin etäisyydellä pohjoisessa ja Raahen keskusta noin 15 kilometrin etäisyydellä lännessä. Revonlahden kylätaajama sijaitsee idässä runsaan viiden kilometrin etäisyydellä. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 780 hehtaaria. Suunnittelualueen olosuhteista on laadittu Suomen Tuuliatlas tietojen perusteella maaston muodot huomioon ottava tuulisuusmallinnus, jota on käytetty apuna voimaloiden alustavan sijoitussuunnitelman laadinnassa. Alustavassa sijoitussuunnittelussa on otettu huomioon myös Tuulivoimala etäisyys asutukseen, valtatiehen ja suunnittelualueen ra- Jussinkankaan sähköasema jaan. Tuulivoimahankkeen Vaihtoehtoinen sähköaseman paikka muiden rakenteiden (huoltotiet, muuntoasema) sijainnit suunnitellaan, selvitetään ja arvioidaan arviointimenettelyn aikana. Hankevaihtoehdon 1 mukainen alustava sijoitussuunnitelma toimii selvitys- ja arviointityön pohjana ja lähtökohtana. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn aikana selvitetään tuulivoimaloiden lukumäärä ja niiden tarkemmat sijainnit tuulisuuden ja ympäristöolosuhteiden perusteella. Ympäristövaikutusten arvioinnin aikana muodostetaan ja arvioidaan tarvittaessa hankevaihtoehtoa 1 pienempiä hankekokonaisuuksia. Uusi 110 kv voimajohto tai maakaapeli Uusi 110 kv voimajohto Karhukankaan alue Fingrid voimajohto 12.1.2015/TL 0 2,5 5 km Kuva. Suunnittelualueen sijainti ja hankevaihtoehdon 1 mukainen alustava tuulivoimaloiden sijoitussuunnitelma. Tuulivoimahanke on tarkoitus liittää Jussinkankaan (Ruukin) sähköasemaan uudella 110 kv voimajohdolla. 3
Ympäristön nykytila Ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkastellaan kahta hankevaihtoehtoa: Vaihtoehto 0 Vaihtoehdossa 0 (VE 0) Karhukankaan maatuulivoimapuistoa ei toteuteta. Vaihtoehto toimii arvioinnissa vertailuvaihtoehtona, jossa vastaava sähkömäärä tuotetaan jossain muualla joillain muilla sähköntuotantomenetelmillä. Vaihtoehto 1 Siikajoen länsiosassa sijaitsevalle Karhukankaan alueelle rakennetaan enintään 16 tuulivoimalan laajuinen maatuulivoimapuisto. Kunkin tuulivoimalan nimellisteho on 3-5 MW. Arvioitavien tuulivoimaloiden napakorkeus on enintään 160 metriä ja kokonaiskorkeus enintään 230 metriä. Sähkönsiirron osalta ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä tarkastellaan tuulivoimahankkeen liittämistä Ruukin (Jussinkankaan) sähköasemaan uudella noin 11-13 km pituisella 110 kv voimajohdolla, joka rakennetaan Fingrid Oyj:n Ala-Temmes Rautaruukki ja Sipola - Rautaruukki 110 kv voimajohtojen rinnalle joko nykyisten voimajohtojen pohjoistai eteläpuolelle. Ennen liittymistään Ruukin sähköasemaan voimajohto sijoittuu noin kilometrin matkalta uuteen johtokäytävään. Uusi muuntoasema sijoittuu joko suunnittelualueen eteläosaan tai nykyisten Fingrid Oyj:n 110 kv voimajohtojen läheisyyteen. Muuntoaseman sijoittuessa suunnittelualueen eteläosaan uuden 110 kv voimajohdon kokonaispituus on noin 13 km. Muuntoaseman sijoittuessa nykyisten voimajohtojen läheisyyteen, yhdistetään tuulivoimalat muuntoasemaan noin 2 km pituisella maakaapelilla. Uuden 110 kv voimajohdon kokonaispituus on tällöin noin 11 km. Tuulivoimala koostuu perustusten päälle asennettavasta tornista, roottorista lapoineen ja konehuoneesta. Perustamisalueen ympärille tarvitaan noin puolen hehtaarin laajuinen kokoamis- ja työskentelyalue. Rakentamistoimien jälkeen kenttäalue maisemoidaan lukuun ottamatta toiminnan aikaisiin huoltotoimenpiteisiin varattavaa aluetta. Suunnittelualueella on voimassa Pohjois- Pohjanmaan maakuntakaava. Maakuntakaavaa täydennetään vaihekaavoituksella ja tuulivoiman sijoittumista maakunnan alueelle käsittelevä Pohjois- Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaava on parhaillaan vahvistettavana ympäristöministeriössä. Vaihemaakuntakaavassa osoitetaan maa- ja merialueet, jotka soveltuvat parhaiten keskitettyyn teollisen mittakaavan tuulivoimarakentamiseen. Karhukankaan suunnittelualue sijoittuu merkinnän tv-1 (319) alueelle. Merkinnällä osoitetaan maa-alueita, jotka soveltuvat merkitykseltään seudullisten tuulivoima-alueiden rakentamiseen. Suunnittelualueella ei ole voimassa olevia osayleistai asemakaavoja. Hankkeen toteuttaminen edellyttää lainvoimaisen osayleiskaavan laatimisen sekä tuulivoimaloiden ja sähköaseman rakennusluvat Siikajoen kunnan rakennusvalvontaviranomaisilta. Karhukankaan tuulivoimahankkeen osayleiskaavoitus on käynnistynyt Siikajoen kunnassa loppuvuodesta 2014. Muiden lupien tarve selviää suunnittelun ja arvioinnin tarkentumisen myötä. Suunnittelualue rajautuu Navettakankaan tuulivoimapuiston osayleiskaava-alueeseen. Kaava on hyväksytty Siikajoen kunnanvaltuustossa, mutta siitä on valitettu eikä kaava siten ole lainvoimainen. Muilta osin suunnittelualue rajautuu Element Power Oy:n Kangastuulen tuulivoimahankkeen suunnittelualueeseen. Kangastuulen suunnittelualueen pohjoispuolella sijaitsee Siikajoen kunnanvaltuustossa hyväksytty Isonevan tuulivoimapuiston osayleiskaava sekä vireillä oleva Intercon Energy Oy:n Isoneva II:n tuulivoimahanke. Isonevan kaavasta on valitettu, joten se ei ole lainvoimainen. Kangastuulen ja Isoneva II tuulivoimahankkeiden osayleiskaavoitus on käynnistynyt Siikajoen kunnassa loppuvuodesta 2014. Suunnittelualue sijaitsee taajamarakenteen ulkopuolella ja on metsätalouskäytössä. Alueen eteläosan halki kulkee itä-länsi suuntaisesti valtatie 8. Lisäksi alueella on muutamia metsäautoteitä. Asutus on suunnittelualueen ympäristössä hajaluonteista. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat Siikajokilaaksossa, Relletintien varrella sekä Kallionevantien ja Tuomiojantien varrella. Lähimmät lomarakennukset sijaitsevat Hummastinjärvien ja Kivijärven rannoilla. Lähimpiin asuin- ja lomarakennuksiin kertyy yli 2 km lähimmistä suunnitelluista tuulivoimalan paikoista. Lähimmät taajamat ovat runsaan viiden kilometrin etäisyydellä sijaitseva Revonlahti ja noin kymmenen kilometrin etäisyydellä sijaitseva Pattijoki. 4
Karhunkangas Muut lähiseudun tuulivoimahankkeet 12.1.2015/TL Isoneva I Isoneva II Kangastuuli 0 5 km Karhukangas Navettakangas Kuva. Karhukankaan suunnittelualueen ja muiden välittömään lähiympäristöön suunnitteilla olevien tuulivoimahankkeiden sijainti. Suunnittelualue on maastonmuodoiltaan tasaista aluetta. Vaihtelua pinnanmuotoihin tuovat rantavoimien muovaamat vallit eli kaarrot ja niiden painaumissa olevat ojitetut suoalueet. Suunnittelualueen metsät ovat pääosin nuoria tai varttuneita mäntyvaltaisia rämemuuttumia tai turvekankaita sekä kuivia tai kuivahkoja kangasmetsiä. Metsät ovat metsätalouskäytössä. Suunnittelualueen hirvikanta on melko runsas. Suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse kansainvälisesti tai valtakunnallisesti arvokkaita linnustoalueita (IBA- ja FINIBA-alueet). Arvokkaista linnustoalueista Oulun seudun kerääntymisalue, Siikajoen alajuoksun suot ja Pattijoensuun alue sijaitsevat noin kymmenen kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta. Kokkolan ja Siikajoen suuntainen rantaviiva muodostaa keväin syksyin muutto- ja vaelluslinnuille selkeän muuttoa kanavoivan johtolinjan. Sääolosuhteet voivat vaikuttaa päämuuttoreitin sijaintiin jopa kymmenien kilometrien verran, lisäksi joidenkin lajien osalta voi tapahtua muuttoreitin oikomista sisämaan kautta, mistä johtuen Siikajoen seutu voi sijoittua joinakin vuosina mm. laulujoutsenen, taigametsähanhen, piekanan, kurjen ja maakotkan päämuuttoreitille. Hajanaista lintujen muuttoa tapahtuu laajemmaltikin. Pesimälinnuston osalta Karhukankaan alueella viihtyvät metsäympäristöjen lajit ja esimerkiksi kanalintukanta on verrattain vahva kanalintukanta. Suunnittelualueella tai sen ympäristössä ei sijaitse tiedossa olevia maa- tai merikotkan tai kalasääsken pesäpaikkoja. 5
Ympäristövaikutusten arviointi Suunnittelualuetta lähimpänä sijaitseva Naturaalue on 1,8 km päässä sijaitseva Siikajoen lintuvedet ja suot (FI1105202). Alue on sisällytetty Naturaverkostoon luontodirektiivin luontotyyppien ja lintudirektiivin liitteen I lajien perusteella (SCI ja SPAalue). Natura-alueen lähin osa-alue on perustettu yksityiseksi suojelualueeksi (Pappilan luonnonsuojelualue, YSA202439). Seuraavaksi lähin Natura-alue sijaitsee jo yli 8 km päässä idässä, jossa on Revonneva Ruonnevan alue (FI1105001, SCI, SPA). Pohjanmaan maisemamaakunnalle on yhteistä suurehkot joet, selvärajaiset jokilaaksot ja näiden väliset lähes asumattomat selännealueet sekä suhteellisen tasainen maasto. Tässä ympäristössä suunnittelualue sijoittuu pinnanmuodoiltaan tasaiselle metsäiselle selännealueelle, jossa asutus on hajaluonteista, eikä alueella sijaitse merkittyjä virkistysreittejä. Lähimmät valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ja kulttuuriympäristöt Nikolan umpiha, Hailuoto ja Limingan lakeus sijaitsevat useiden kilometrienkymmenien kilometrien etäisyydellä suunnittelualueesta. Lähimmillään noin viiden kilometrin etäisyydellä sijaitseva Siikajokilaakso on osoitettu maakunnallisesti arvokkaaksi alueeksi. Suunnittelualueella sijaitsee joitakin kiinteitä muinaisjäännöksiä. Karhukankaan tuulivoimahankkeen YVA-menettely on käynnistynyt Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kuulutuksella, jossa on ilmoitettu YVA-ohjelmaa koskevasta tiedotustilaisuudesta sekä mielipiteiden ja lausuntojen jättämisajankohdista. YVA-menettelyssä arvioidaan hankkeen vaikutukset YVA-lain ja asetuksen, sekä ns. laajan ympäristökäsitteen mukaisesti. Ympäristövaikutukset ovat YVAlain mukaan hankkeen välittömiä tai välillisiä vaikutuksia, jotka voivat kohdistua: Ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen, maaperään, vesiin, ilmaan ja ilmastoon, kasvillisuuteen ja eliöihin sekä näiden keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin ja luonnon monimuotoisuuteen yhdyskuntarakenteeseen, rakennuksiin, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön luonnonvarojen hyödyntämiseen sekä näiden keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin. Ympäristövaikutusten arviointi toteutetaan tämän arviointiohjelman, sekä siitä saatavan yhteysviranomaisen lausunnon perusteella. Arvioinnissa selvitetään tuulivoimahankkeen vaikutukset koko hankkeen elinkaaren ajalta. Vaikutusten arviointi jaetaan rakentamisen aikaisiin, toiminnan aikaisiin ja käytöstä poistamisen aikaisiin vaikutuksiin. Vaikutuksien arvioinnissa otetaan huomioon sekä suorat että välilliset vaikutukset. Kunkin vaikutuksen osalta tarkastelualue kattaa Karhukankaan tuulivoimahankkeen suunnittelualueen ja voimajohdon ympäristöineen ja sen laajuus riippuu tarkasteltavasta ympäristövaikutuksesta. Esimerkiksi melun vaikutuksia tarkastellaan noin kilometrin säteellä ja maisemavaikutuksia noin 10 20 kilometrin säteellä tuulivoimaloiden sijoituspaikoista. YVA-menettely jatkuu ohjelmavaiheen jälkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksen (YVAselostus) laatimisella. YVA-selostus laaditaan tämän arviointiohjelman, sekä siitä saatavien lausuntojen perusteella. YVA-selostuksessa kuvataan laaditut selvitykset ja mallinnukset, sekä vaikutusten arviointi. Lisäksi YVA-selostuksessa esitetään hankkeen vaihtoehtojen toteuttamiskelpoisuuden arviointi vaikutusten merkittävyyteen perustuen. Valmis YVAselostus asetetaan nähtäville ja siitä pyydetään lausunnot ja mielipiteet. Ympäristövaikutusten arviointimenettely päättyy yhteysviranomaisen lausuntoon arviointiselostuksesta. Ympäristövaikutusten arviointimenettely ei ole päätöksenteko- tai lupamenettely, joten arvioinnin aikana ei tehdä päätöstä hankkeen toteuttamisesta. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn yhteydessä saadut tulokset ja yhteysviranomaisen lausunto otetaan huomioon hankkeen jatkosuunnittelussa ja hankkeen toteutukseen tarvittavan tuulivoimayleiskaavan laatimisessa. 6
Sisältö ESIPUHE 1 YHTEYSTIEDOT 2 YHTEENVETO 3 Ympäristön nykytila 4 1. HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT JA TARKOITUS 8 2. HANKKEESTA VASTAAVA 9 3. YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI- MENETTELY JA OSALLISTUMINEN 10 3.1 Arvioinnin tarkoitus ja tavoitteet 10 3.2 Arvioinnin tarpeellisuus 10 3.3 YVA-mene ttelyn osapuolet 10 3.3.1 Hankkeesta vastaava 10 3.3.2 Yhteysviranomainen 10 3.3.3 Muut viranomaiset ja kansalaiset 10 3.4 Arviointimenettelyn vaiheet 11 3.5 Osallistuminen ja vuorovaikutus YVA-menettelyn aikana 11 3.5.1 Yleisötilaisuudet 11 3.5.2 Erilliset yhteydenotot 11 3.5.3 Asukaskysely 11 3.5.4 Seurantaryhmä 12 3.6 YVA-menettelyn aikataulu 12 3.7 YVA:n huomioon ottaminen suunnittelussa ja päätöksenteossa 12 4. HANKKEEN KUVAUS 14 4.1 Hankkeen sijainti 14 4.2 Tuulivoimalan rakenne 15 4.3 Perustamistekniikat 15 4.4 Rakennus- ja huoltotiet sekä kenttäalueet 17 4.5 Kuljetukset ja liikenne 18 4.6 Sähkönsiirto 4.7 Tuulivoimapuiston rakentaminen 20 4.8 Tuulivoimaloiden käyttöaika, huolto ja ylläpito 20 4.9 Käytöstä poistaminen 20 5. ARVIOITAVAT VAIHTOEHDOT 21 5.1 Hankevaihtoehdon muodostaminen 21 5.2 Vaihtoehto 0 21 5.3 Vaihtoehto 1 21 5.4 Sähkönsiirto 22 6. HANKETTA KOSKEVA SUUNNITTELU JA PÄÄTÖKSENTEKO 23 6.1 Hankkeen suunnittelutilanne ja toteutusaikataulu 23 6.2 Hankkeen liittyminen lähiseudun muihin hankkeisiin 23 6.2.1 Muut lähiseudulla sijaitsevat tuulivoimahankkeet 23 6.2.2 Kaavoitus- ja muut hankkeet 25 6.2.3 Hankkeen suhde luonnonvarojen käyttöä ja ympäristönsuojelua koskeviin suunnitelmiin ja ohjelmiin 26 6.2.4 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 28 6.2.5 Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaava 29 6.3 Karhukankaan tuulivoimahankkeen edellyttämät suunnitelmat, luvat ja päätökset 29 6.3.1 Yleistä 29 6.3.2 YVA-menettely 29 6.3.3 Hankkeen yleissuunnittelu 29 6.3.4 Kaavoitus ja tuulivoimarakentaminen Siikajoen kunnassa 29 6.3.5 Rakennusluvat 29 6.3.6 Lentoestelupa 29 6.3.7 Puolustusvoimien lausunto 29 6.3.8 Laki tuulivoiman kompensaatioalueista 29 6.3.9 Ympäristölupa 30 6.3.10 Liittyminen sähkönsiirtolinjaan 30 7. YMPÄRISTÖN NYKYTILA 31 7.1 Sijainti ja maankäyttö 31 7.2 Asutus 31 7.2.1 Asuminen ja elinolot 31 7.2.2 Elinkeinot 31 7.3 Maa-alueiden omistus 33 7.4 Kaavoitustilanne 33 7.4.1 Maakuntakaava 33 7.4.2 Yleiskaava 35 7.4.3 Asemakaava 35 7.5 Liikenne 36 7.5.1 Maaliikenne 36 7.5.2 Lentoliikenne 37 7.5.3 Säätutka 38 7.6 Luonnonympäristö 38 7.6.1 Tuulisuus 38 7.6.2 Maa- ja kallioperä 39 7.6.3 Pinta- ja pohjavedet 40 7.6.4 Kasvillisuus ja eläimistö 41 7.6.5 Linnusto 41 7.6.6 Luonnonsuojelu 43 7.7 Maisema ja kulttuuriympäristö 44 7.7.1 Maiseman yleiskuvaus 44 7.7.2 Arvokkaat maisema- ja kulttuuriympäristökohteet 45 7.8 Muut ympäristöön kohdistuvat toiminnat 46 7.8.1 Melu 46 7.8.2 Ilmanlaatu 46 8. ARVIOITAVAT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET JA ARVIOINTIMENETELMÄT 47 8.1 Arvioinnin kohdentaminen 47 8.2 Vaikutusalueen rajaus 47 8.3 Vaikutusten arvioinnin päävaiheet 48 8.3.1 Vaikutuksen tunnistaminen ja vaikutuksen ajoittuminen 48 8.3.2 Vaikutuskohteen herkkyys 49 8.3.3 Vaikutuksen suuruus 49 8.3.4 Vaikutuksen merkittävyys 49 8.4 Vaikutukset ilmastoon, ilmaan ja Suomen energiaomavaraisuuteen 49 8.5 Vaikutukset maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen 50 8.6 Vaikutukset maa- ja kallioperään 50 8.7 Vaikutukset pinta- ja pohjavesiin 50 8.8 Vaikutukset kasvillisuuteen ja luontotyyppeihin 50 8.9 Vaikutukset linnustoon 51 8.10 Muu eläimistö 52 8.11 Vaikutukset luonnonsuojelualueisiin 53 8.12 Vaikutukset luonnonvarojen käyttöön 53 8.13 Vaikutukset liikenteeseen, puolustusvoimien toimintaan ja viestintäyhteyksiin 53 8.14 Vaikutukset maisemaan ja rakennettuun kulttuuriympäristöön 54 8.15 Melu- ja välkevaikutukset, riskit 54 8.16 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen 55 8.17 Haitallisten vaikutusten vähentämiskeinot ja vaikutusten seuranta 55 8.18 Yhteisvaikutukset muiden tuulivoimahankkeiden kanssa 56 9. LÄHTEET 57 7
1. HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT JA TARKOITUS Valtioneuvosto hyväksyi 6.11.2008 Suomelle uuden ilmasto- ja energiastrategian, joka käsittelee ilmasto- ja energiapoliittisia toimenpiteitä vuoteen 2020 ja viitteenomaisesti aina vuoteen 2050 asti. Hallituksen maaliskuussa 2013 hyväksymässä ilmasto- ja energiastrategiapäivityksessä tuulivoiman tuotantotavoitteeksi asetetaan noin 9 TWh vuodelle 2025 aikaisemman vuodelle 2020 asetetun 6 TWh sijaan. Rakentamistavoite on mahdollista saavuttaa rakentamalla sekä merituulivoimapuistoja että maalle sijoitettavia tuulivoimahankkeita. Pohjois-Pohjanmaa on potentiaaliltaan tuuliatlaksen tietojen mukaan yksi parhaista sisämaan tuulivoimatuotannon alueista. Siikajoen Karhukankaan alue on tunnistettu myös tuulivoimaa käsittelevässä Pohjois- Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaavassa tuulivoimatuotannolle soveltuvaksi alueeksi. Vaihemaakuntakaava on tällä hetkellä vahvistettavan ympäristöministeriössä. Suomen Hyötytuuli Oy:n tavoitteena on edistää tuulivoimatuotantoa ja siten kansallisia, sekä alueellisia tavoitteita suunnittelemalla ja toteuttamalla Siikajoen kunnassa sijaitsevalle Karhukankaan alueelle enintään 16 tuulivoimalan laajuinen maatuulivoimahanke. Alue sijaitsee Siikajoen länsiosassa noin 12 kilometrin etäisyydellä Siikajoen keskustasta. Suunnitteilla olevat tuulivoimalat ovat teholtaan 3-5 MW ja koko tuulivoimahanke teholtaan siten noin 48 80 MW. Hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (YVA) vastaa Suomen Hyötytuuli Oy. Samaan aikaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyn kanssa on käynnistynyt hankkeen rakentamisen mahdollistavan osayleiskaavan laatiminen Siikajoen kunnan toimesta. 0 5 10 20 km Karhukankaan alue Kuva 1 1. Karhukankaan tuulivoimahankkeen sijainti. 8
2. HANKKEESTA VASTAAVA Karhukankaan tuulivoimahankkeen suunnittelusta ja ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (YVA) vastaa Suomen Hyötytuuli Oy. Suomen Hyötytuuli Oy on vuonna 1998 perustettu tuulivoiman tuotantoyhtiö ja sen toimiala on sähköntuotanto. Suomen Hyötytuulen osakkaita ovat suuret suomalaiset kaupunkienergiayhtiöt Helsingin Energia, Jyväskylän Energia Oy, Lahti Energia Oy, Lappeenrannan Energia Oy, Pori Energia Oy, Tampereen Sähkölaitos, Turku Energia Oy ja Vantaan Energia Oy. Suomen Hyötytuulen tehtävänä on tuottaa osakkailleen sähköä tuulivoimalla sekä tehdä tuulivoimaan liittyvää markkinointi-, tutkimus- ja kehitystyötä. Loppuasiakkaille Suomen Hyötytuulen tuottaman sähkön myyvät yhtiön osakkaat. Suomen Hyötytuulella on kaksi toiminnassa olevaa tuulivoimapuistoa ja ne sijaitsevat Porissa ja Raahessa. Puistojen yhteenlaskettu sähköntuotanto vuonna 2014 on noin 85 GWh vuodessa. Tämä vastaa noin 42 500 kerrostalokaksion vuotuista sähkönkulutusta. Lisäksi Hyötytuulella on useita suunnitteluvaiheessa olevia hankkeita eri puolella Suomea. Suomen Hyötytuulen tavoitteena on rakentaa lähivuosien aikana 400 MW uutta tuulivoimaa Suomeen. Suomen Hyötytuuli on toiminnallaan edistänyt merkittävästi suomalaista tuulivoiman tuotantoa. Yhtiö on ensimmäisenä maassamme ottanut käyttöön megawattiluokan tuulivoimalat jo vuonna 1999. Suomen Hyötytuuli on panostanut merkittävästi myös merituulivoiman kehittämiseen ja rakennuttanut Suomen ensimmäisen pilotti-merituulivoimalan Poriin Tahkoluodon edustalle vuonna 2010. Marraskuussa 2014 työ- ja elinkeinoministeriö myönsi Suomen Hyötytuulelle merituulivoiman demonstraatiotuen Suomen ensimmäisen merituulivoimapuiston rakentamiseksi. Puistoa suunnitellaan Tahkoluotoon, pilottivoimalan ympärille. 9
3. YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY JA OSALLISTUMINEN 3.1 Arvioinnin tarkoitus ja tavoitteet Ympäristövaikutusten arviointia koskevan lain ( YVAlaki 468/1994) tavoitteena on edistää ympäristövaikutusten arviointia ja yhtenäistä huomioon ottamista suunnittelussa ja päätöksenteossa. Samalla tavoitteena on lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia. Laki edellyttää, että hankkeen ympäristövaikutukset on selvitettävä lain mukaisessa arviointimenettelyssä ennen kuin ryhdytään ympäristövaikutusten kannalta olennaisiin toimiin. Viranomainen ei saa myöntää lupaa hankkeen toteuttamiseen tai tehdä muuta siihen rinnastettavaa päätöstä ennen arvioinnin päättymistä. Ympäristövaikutusten arviointimenettely ei ole päätöksenteko- tai lupamenettely, joten arvioinnin aikana ei tehdä päätöstä hankkeen toteuttamisesta. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn yhteydessä saadut tulokset ja yhteysviranomaisen lausunto otetaan huomioon hankkeen jatkosuunnittelussa ja hankkeen toteutukseen tarvittavan tuulivoimayleiskaavan (MRL 10 a luku (11.2.2011/134)) laatimisessa. 3.2 Arvioinnin tarpeellisuus Tuulivoimapuiston toteuttaminen on 1.6.2011 lähtien edellyttänyt YVA-lain mukaisen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamista aina kun hanke käsittää vähintään 10 tuulivoimalaa tai tuulivoimaloiden kokonaisteho on vähintään 30 MW. Karhukankaan tuulivoimahankkeen koko ylittää YVA-asetuksen (713/2006, muutos 359/2011) hankeluettelossa esitetyt kynnysarvot ja siten hankkeesta tulee laatia YVA-lain mukainen ympäristövaikutusten arviointimenettely. 3.3 YVA-mene ttelyn osapuolet 3.3.1 Hankkeesta vastaava Hankkeesta vastaava on toiminnanharjoittaja, joka on vastuussa hankkeen valmistelusta ja toteutuksesta. Hankkeesta vastaavan on oltava selvillä hankkeensa ympäristövaikutuksista. Arviointimenettelyssä hankkeesta vastaava laatii arviointiohjelman ja selvittää hankkeen ympäristövaikutukset. Karhukankaan tuulivoimapuiston hankkeesta vastaavana on Suomen Hyötytuuli Oy. YVA:n laadinnassa hankevastaava käyttää konsulttia, Ramboll Finland Oy:tä. 3.3.2 Yhteysviranomainen Yhteysviranomainen huolehtii, että hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettely järjestetään. Yhteysviranomaisen tehtävistä on säädetty YVA -laissa ja -asetuksessa. Yhteysviranomaisen tehtäviin kuuluu muun muassa YVA-ohjelman ja -selostuksen nähtäville laittaminen, julkiset kuulemiset, lausuntojen ja mielipiteiden vastaanottaminen sekä lausunnon antaminen arviointiohjelmasta ja -selostuksesta. Tässä hankkeessa yhteysviranomaisena toimii Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) 3.3.3 Muut viranomaiset ja kansalaiset Suunnittelualue sijaitsee Siikajoen kunnan ja Pohjois- Pohjanmaan maakunnan alueella. Paikallis- ja aluetason julkisyksiköistä Siikajoen kunta ja Pohjois-Pohjanmaan liitto vastaavat alueiden suunnittelusta. Siikajoen kunta vastaa alueensa kaavoituksesta ja voi toimia lupaviranomaisena. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus hoitaa vastuualueidensa täytäntöönpano- ja kehittämistehtäviä. Pohjois-Pohjanmaan museo ottaa kantaa toiminta-alueensa maankäyttöön ja sen suunnitteluun lausuntojen, neuvotteluiden ja asiantuntijatyön kautta Museoviraston kanssa sovitulla tavalla. Metsähallitus hoitaa ja ennallistaa Natura-verkostoon kuuluvia luonnonsuojelualueita osana luonnonsuojelualueverkostoa ja ottaa kantaa niitä koskevaan maankäytön suunnitteluun. Muita viranomaisia, joiden alaan suunnittelulla ja hankkeella voi olla vaikutusta, ovat Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi ja Finavia, jotka vastaavat ilmaliikenteen turvallisuudesta ja sujuvuudesta, sekä Puolustusvoimien Pääesikunta, joka vastaa maanpuolustuksen tarpeiden huomioon ottamisesta. Jokilaaksojen pelastuslaitos toimii valmiussuunnittelun ja varautumisen asiantuntijana sekä tekee yhteistyötä alueen asukkaiden, yhteisöjen ja viranomaisten kanssa. Näiltä viranomaisilta pyydetään lausunnot YVAmenettelyn yhteydessä ja näiden viranomaistahojen edustajat kutsutaan myös hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnin seurantaryhmän (luku 3.5.4) työskentelyyn. 10
Tuulivoimahanke voi vaikuttaa myös yksittäisiin ihmisiin, järjestöihin, yrityksiin sekä yhteisöihin ja säätiöihin vaikutusalueellaan. Myös nämä vaikutusalueella toimivat tahot on kutsuttu hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnin seurantaryhmään. Hankkeen arviointimenettelystä tiedottaminen, sekä lausuntojen ja mielipiteiden antaminen YVA-menettelyn aikana on kuvattu tarkemmin luvussa 3.5. 3.4 Arviointimenettelyn vaiheet Hankkeen YVA-menettelyn valmistelu on käynnistynyt arviointiohjelman laatimisella loppuvuonna 2014. Vaiheen aikana laadittiin suunnitelma arvioinnin tekemiseksi. YVA-menettely käynnistyi hankkeesta vastaavan toimittaessa arviointiohjelman Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskukselle YVA-lain mukaista kuulutusta ja lausuntojen ja mielipiteiden pyytämistä varten. Arviointiohjelman nähtävilläoloaika ja siitä annettavien lausuntojen ja mielipiteiden määräaika on esitetty yhteysviranomaisen kuulutuksessa. Yhteysviranomainen antaa oman lausuntonsa kuukauden kuluessa muille lausunnoille ja mielipiteille annetun määräajan umpeutumisen jälkeen. Hankkeen ja sen vaihtoehtojen vaikutukset arvioidaan arviointiohjelman ja yhteysviranomaisen siitä antaman lausunnon pohjalta. Vaiheen aikana tarkennetaan ympäristöä koskevia tietoja ja hankkeen suunnitelmia ja laaditaan ympäristövaikutuksia koskevat arvioinnit, jotka kootaan arviointiselostukseen. Arviointiselostus toimitetaan yhteysviranomaiselle, joka kuuluttaa siitä, asettaa sen nähtäville ja pyytää siitä lausunnot arviointiohjelmavaiheen tapaan. Yhteysviranomainen antaa oman lausunnon arviointiselostuksesta ja sen riittävyydestä kahden kuukauden kuluessa lausuntojen antamiseen ja mielipiteiden esittämiseen annetun määräajan päättymisestä. Arviointimenettely päättyy, kun yhteysviranomainen toimittaa lausuntonsa sekä muut lausunnot ja mielipiteet hankkeesta vastaavalle. Arviointiohjelma ja selostus ovat nähtävilläoloaikana julkisesti nähtävillä kuulutuksessa ilmoitetuissa paikoissa. YVA-ohjelma ja selostus tulevat nähtäville myös internetiin ymparisto.fi ympäristöhallinnon yhteiseen verkkopalveluun. 3.5 Osallistuminen ja vuorovaikutus YVAmenettelyn aikana YVA-lain tavoitteena on edistää ympäristövaikutusten arviointia ja samalla lisätä kansalaisten tiedon saantia ja osallistumismahdollisuuksia hankkeen suunnitteluvaiheen aikana. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn voivat osallistua kaikki ne kansalaiset, sekä yhteisöt, yritykset, seurat ja muut tahot, joiden oloihin ja etuihin kuten asumiseen, työntekoon, liikkumiseen, vapaaajanviettoon tai muihin elinoloihin ja toimialaan toteutettava hanke saattaa vaikuttaa. Osallisilla on mahdollista jättää mielipiteensä ja lausuntonsa arviointiohjelmasta ja selostuksesta arviointimenettelyn kuulemisvaiheiden aikana yhteysviranomaisen kuulutuksessa esitetyn mukaisesti. 3.5.1 Yleisötilaisuudet YVA-menettelyn aikana järjestetään kaksi julkista yleisötilaisuutta, joihin kaikki hankkeesta ja menettelystä kiinnostuneet ovat tervetulleita osallistumaan. Ensimmäinen yleisötilaisuus järjestetään YVA-ohjelmavaiheessa ja toinen YVA-selostusvaiheessa. Yleisötilaisuuksissa esitellään yleisesti hankkeen suunnittelutilanne, kuvataan osallistumismenettelyn kulku arvioinnin aikana, sekä suunnitelma arvioinnin toteuttamisesta (YVA-ohjelmavaihe) ja arvioinnin tulokset (YVA-selostusvaihe). Yleisötilaisuuden ajankohta esitetään yhteysviranomaisen kuulutuksessa. 3.5.2 Erilliset yhteydenotot Hankkeesta vastaava ja konsultti vastaavat yksittäisiin yhteydenottoihin sekä järjestävät tarpeen mukaan tapaamisia maanomistajien, asukkaiden, järjestöjen ja muiden vastaavien tahojen kanssa. 3.5.3 Asukaskysely Osana tuulivoimahankkeen osallistumismenettelyä ja sosiaalisten vaikutusten arviointia toteutetaan asukaskysely Karhukankaan suunnittelualueen ympäristössä asuville keväällä 2015. Asukaskysely toteutetaan vain Karhukankaan tuulivoimahanketta koskien tai vaihtoehtoisesti yhteistyössä muiden alueelle suunnitteille olevien tuulivoimahankkeiden kanssa. Asukaskyselyn tavoitteena on paitsi kerätä nykytilatietoa suunnittelualueesta ja sen lähiympäristöstä arvioinnin tueksi myös lisätä kansalaisten ja muiden tahojen mahdollisuuksia osallistua ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn. Asukaskyselyn kautta saadun palautteen käy läpi sosiaalisten vaikutusten asiantuntija ja tietoa hyödynnetään vaikutusten arvioinnissa. Saatu palaute toimitetaan tiedoksi myös muille suunnittelijoille, vaikutusten arvioijille sekä hankkeesta vastaavalle. 11
3.5.4 Seurantaryhmä YVA-menettelyn laatimisen tueksi muodostetaan seurantaryhmä, minkä perustamisella pyritään varmistamaan arvioinnin asianmukaisuus ja laadukkuus, sekä osaltaan ohjataan ympäristövaikutusten arviointiprosessia. Laaja seurantaryhmä edistää myös menettelyn tiedonvälitystä ja tukee vuorovaikutusta välittämällä tietoa eri sidosryhmille. Ensimmäinen seurantaryhmän kokous järjestettiin joulukuussa 2014 ja seurantaryhmä kokoontuu seuraavan kerran YVA-selostusvaiheessa. Kutsu seurantaryhmään lähetettiin seuraaville tahoille: Siikajoen kunta Raahen kaupunki Raahen seudun kuntayhtymä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois-Pohjanmaan museo Museovirasto Metsähallitus Suomen metsäkeskus (Pohjois-Pohjanmaa) Ilmavoimien esikunta Maavoimien esikunta Raahen ev.lut. seurakunta Jokilaaksojen pelastuslaitos Paavolan Vesi Oy Fingrid Oyj Siikajoen Yrittäjät MTK Siikajoki Revonlahden kotikyläyhdistys Relletin kyläyhdistys Olkijoen kyläyhdistys ry Matkailualue Multaranta Northern Lights Revon Ranch Ruukki Rangers ry Siikajokilaakson Riistanhoitoyhdistys UPM Metsänhoitoyhdistys Siikalakeus Siikajoen Eräkaverit Revonlahden metsästysseura Pattijoen metsästysseura ry Olkijoen Erämiehet ry Relletin-Tuomiojan metsästysseura Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry Raahen seudun lintuharrastajat Surnia ry Raahen Ilmailijat ry Raahen ilmailukerho Suomen moottorilentäjien liitto ry 3.6 YVA-menettelyn aikataulu Ympäristövaikutusten arvioinnin valmistelu ja YVAohjelman laadinta on käynnistynyt loppuvuonna 2014. Arviointiohjelma asetetaan nähtäville alkuvuodesta 2015. Aikataulun mukaan arviointiselostus valmistuu nähtäville syksyllä 2015 ja yhteysviranomainen antaa siitä lausunnon alkuvuodesta 2016, jolloin YVA-menettely myös päättyy (Kuva 3-1). 3.7 YVA:n huomioon ottaminen suunnittelussa ja päätöksenteossa Ympäristövaikutusten arvioinnissa selvitetyt asiat antavat tietoa hankkeen yksityiskohtaisempaan suunnitteluun sekä hanketta koskevan osayleiskaavan laatimiseen ja päätöksentekoon. Kaikissa hankkeen toteuttamisen kannalta tarpeellisissa lupa- tai muissa päätöksissä on ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain 13 :n mukaan esitettävä, miten ympäristövaikutusten arviointiselostus ja siitä annettu yhteysviranomaisen lausunto on otettu huomioon. Hankkeen edellyttämät luvat ja suunnitelmat on esitetty luvussa 6.3. 12