1 (8) Alma Media Oyj Hallituksen puheenjohtaja Kari Stadigh RAHOITUSTARKASTUKSEN KANTA ALMA MEDIA OYJ:N RAKENNEJÄRJESTELYN IFRS-KÄSITTELYSTÄ 1 Rahoitustarkastuksen kanta 2 Tapahtumien kulku Rahoitustarkastuksen näkemyksen mukaan Alma Media Oyj:n (jatkossa Alma Media) rakennejärjestelyssä on kysymys liiketoiminnan myynnistä ja jäljelle jäävän yhtiön omistusrakenteen sopeuttamisesta vastaamaan muuttunutta tilannetta. Järjestelyn eri liiketoimien tosiasiallinen sisältö on ymmärrettävissä vain, kun liiketoimien sarjaa tarkastellaan kokonaisuutena. Rahoitustarkastuksen lähtökohtana on, että rakennejärjestelyn tilinpäätöskäsittelyn tulee vastata järjestelyn tosiasiallista sisältöä. Näin ollen Rahoitustarkastus katsoo, että Almanova Oyj (jatkossa Almanova) on perustettu rakennejärjestelyn toteuttamiseksi, eikä se siten voi IFRS 3 Liiketoimintojen yhdistäminen standardin kappaleen 22 perusteella olla kirjanpidollinen hankkijaosapuoli. Hankkijaosapuoleksi on näin nimettävä Alma Media. Edellä mainittu johtopäätös on johdonmukainen IFRS 3.21 esitetyn periaatteen kanssa, koska Alma Medialla on määräysvalta uudessa yhtiössä rakennejärjestelyn jälkeen. Lisäksi Alma Median määrittämiselle hankkijaosapuoleksi löytyy tukea IFRS 3.20 kappaleessa esitetyistä viitteistä. Vuoden 2005 aikana toteutettiin yritysrakenteen uudelleenjärjestely, jossa Alma Media luopui sen televisio- ja radioliiketoiminnasta vastaavasta Broadcasting-divisioonastaan Bonnier & Bonnier AB:n (jatkossa Bonnier) ja Proventus Industries AB:n (jatkossa Proventus) yhteisyritykselle ja jäljelle jääneen Alma Median pääomarakenne järjesteltiin uudelleen vastaamaan muuttuneita tarpeita. Alma Median tiettyjen osakkeenomistajien perustama yhtiö Almanova osti Bonnierin ja Proventuksen omistamat Alma Median osakkeet ja teki julkisen ostotarjouksen lopuista Alma Median osakkeista. Järjestelyn viimeisenä vaiheena Alma Media sulautettiin Almanovaan.
2 (8) 3 Rahoitustarkastuksen kannan perustelut 3.1 IFRS-standardien yleiset perusteet Yhtiöllä ja Rahoitustarkastuksella on ollut eriävä näkemys edellä mainitun rakennejärjestelyn tilinpäätöskäsittelystä IFRS-standardien perusteella. Yhtiön tulkinnan mukaan Almanovan ja Alma Median yhdistämistä on pidettävä sellaisena IFRS 3 Liiketoimintojen yhdistäminen standardin mukaisena hankintana, jossa Almanova on hankkijaosapuoli. Tällöin Almanova kirjaa taseeseensa hankkimansa Alma Median varat ja velat käypään arvoon sekä hankintamenon ylittävän osuuden liikearvoksi. Rahoitustarkastus puolestaan on nähnyt vahvoja perusteita sille, että rakennejärjestelyä tulee tarkastella kokonaisuutena, jossa yhtiö luopuu Broadcasting-divisioonasta ja samalla purkaa Bonnierille ja Proventukselle keskittynyttä omistusta. Koska Alma Medialla on määräysvalta yhdistymisessä syntyvän yhtiön toiminnasta, tulee Alma Media nimetä kirjanpidolliseksi hankkijaosapuoleksi eikä liikearvoa synny. Tällöin ei Alma Median varoja ja velkoja myöskään arvosteta käypään arvoon. Syys- ja lokakuun aikana Rahoitustarkastus selvitti asiaa Euroopan arvopaperimarkkinavalvojien komitean (CESR) tilinpäätösvalvontaa koskevassa työryhmässä (European Enforcers Coordination Sessions, EECS) saaden tukea näkemykselleen. Työryhmä edistää IFRS-standardien yhdenmukaista soveltamista. Marraskuussa Rahoitustarkastus pyysi Kirjanpitolautakunnan IFRS-jaostolta lausuntoa IFRS-standardien soveltamisesta kyseiseen järjestelyyn. Kirjanpitolain 8 luvun 2 3 momentin mukaisesti IFRS-jaosto voi antaa lausuntoja IFRS-standardien soveltamisesta Rahoitustarkastukselle sen valvontatehtävää varten. Jaoston lausunto toimitettiin Rahoitustarkastukselle 17.1.2006. IFRS-jaosto päätyi kantaansa äänestyksen tuloksena ja äänten jakautuessa tasan, oli puheenjohtajan ääni ratkaiseva. Jaoston kannan mukaan Almanova hankki rakennejärjestelyssä määräysvallan Alma Mediasta ja kyseessä on siten IFRS 3:n mukainen liiketoimintojen yhdistäminen, jossa Almanova on hankkijaosapuoli. Jaoston lausunto sisältää myös eriävän mielipiteen. Rahoitustarkastus on huomioinut sekä IFRS-jaoston lausunnon, että siihen liitetyn eriävän mielipiteen muodostaessaan omaa kantaansa järjestelyn tilinpäätöskäsittelystä. Tilinpäätöksen tarkoituksena on tuottaa yhteisön taloudellista asemaa, toiminnan tulosta ja taloudellisen aseman muutoksia koskevaa informaatiota, josta on hyötyä laajalle käyttäjäkunnalle taloudellisessa päätöksenteossa (Yleiset perusteet kappale 12). Yleisissä perusteissa luetellaan keskeisimmät tilinpäätöksen laadulliset ominaisuudet, jotka tekevät tilinpäätösinformaatiosta hyödyllistä käyttäjälle. Näitä ovat tilinpäätösinformaation ymmärrettävyys, merkityksellisyys, luotettavuus ja
3 (8) 3.2 Rakennejärjestelyn luonne vyys, merkityksellisyys, luotettavuus ja vertailukelpoisuus (kappale 24). Ollakseen luotettavaa informaation tulee esittää todenmukaisesti niitä liiketoimia ja muita tapahtumia, joita sen väitetään esittävän tai voidaan kohtuudella odottaa esittävän (kappale 33). Yleisten perusteiden kappaleen 35 mukaan on välttämätöntä, että tapahtumia käsitellään kirjanpidossa niiden tosiasiallisen sisällön ja taloudellisten realiteettien, ei yksinomaan niiden oikeudellisen muodon mukaisesti, niin että informaatio esittäisi todenmukaisesti niitä liiketoimia, joita sen väitetään esittävän. IASB on huomioinut yleisissä perusteissa mainitut laadulliset ominaisuudet standardeja laatiessaan. Käytännössä tämä ilmenee siten, että sisältöpainotteisuuden soveltamista koskevia säännöksiä on sisällytty useisiin eri standardeihin. 1 IFRS 3 standardin kappale 22 (hankkijaosapuolen nimeäminen tilanteessa, jossa perustetaan uusi yhteisö laskemaan liikkeeseen osakkeita liiketoimintojen yhdistämisen toteuttamiseksi) on yksi tällainen sisältöpainotteisuuden soveltamissäännös. Rahoitustarkastuksen näkemyksen mukaan liiketoimissa on kysymys kokonaisjärjestelystä, jonka tarkoituksena oli luopua yhtiön Broadcastingdivisioonasta ja purkaa Bonnierille ja Proventukselle keskittynyttä osakkeenomistusta. Näkemystä tukee muun muassa se, että liiketoimista sovittiin ja ne esitettiin osakkeenomistajille yhtenä kokonaisuutena ja se, että ne toteutuivat samanaikaisesti tai yhtäjaksoisesti. Lisäksi suunnitelman eri vaiheet olivat suurelta osin ehdollisia toisten vaiheiden toteutumiselle ja merkittävä osa liiketoimien rahoituksesta on sovittu toteutettavaksi yhtiöiden velkakirjojen kuittauksella. Almanovan aseman järjestelyssä ja yhtiön luonteen voidaan katsoa olevan myös osoituksia siitä, että sen liiketoimet ovat osa kokonaisjärjestelyä. Yhtiö on perustettu työkaluksi Alma Median rakennejärjestelyn tiettyjen vaiheiden toteutusta varten. Yhtiö ei ole harjoittanut liikevaihtoa tuottavaa toimintaa ja sen olemassa olo erillisenä yhtiönä on väliaikaista. Merkittävää on myös se, että Almanovan perustajaosakkaat eivät saaneet määräysvaltaa yhdistyneessä yhtiössä. Rahoitustarkastus katsookin, ettei järjestelyn eri liiketoimien tosiasiallista sisältöä voida ymmärtää muutoin kuin tarkastelemalla liiketoimien sarjaa ko- 1 Esimerkkejä tästä on seuraavissa standardeissa ja tulkinnoissa: IAS 17.8 12 (riskien ja etujen siirtyminen vuokralleottajalle), SIC-27 (liiketoimen tosiasiallinen sisältö), SIC -12 (erityistä tarkoitusta varten perustetut yhtiöt), IAS 16.24 25 (vaihtotapahtuman kaupallinen sisältö), IAS 18.13 (liiketoimien tunnistaminen), IAS 11.9 (usean pitkäaikaishankkeen käsittely yhtenä kokonaisuutena), IAS 32.18 (rahoitusinstrumentin luokittelu omaksi pääomaksi tai velaksi) ja IAS 39 (säännökset taseesta poiskirjaamisesta).
4 (8) konaisuutena, mikä tulisi ottaa huomioon järjestelyn tilinpäätöskäsittelyä valittaessa. 3.3 IFRS 3 Liiketoimintojen yhdistäminen standardin soveltaminen Alma Median rakennejärjestelyyn Alma Median rakennejärjestelyn seurauksena Alma Media ja Almanova yhdistyvät yhdeksi raportoivaksi yhteisöksi, joten liiketoimen voidaan katsoa olevan IFRS 3.4 mukainen liiketoimintojen yhdistäminen. Liiketoimintojen yhdistämisellä tarkoitetaan IFRS 3.4:n mukaan erillisten yhteisöjen tai liiketoimintojen saattamista yhteen yhdeksi raportoivaksi yhteisöksi. IFRS 3 kappaleen 17 mukaan kaikissa liiketoimintojen yhdistämisissä on nimettävä hankkijaosapuoli. Hankkijaosapuoli on yhdistyvistä yhteisöistä se, joka saa määräysvallan toisissa yhdistyvissä yhteisöissä tai liiketoiminnoissa. IFRS 3.19 mukaan määräysvallalla tarkoitetaan oikeutta määrätä yhteisön tai liiketoiminnan talouden ja toiminnan periaatteista hyödyn saamiseksi sen toiminnasta. Kaikissa tapauksissa hankkijaosapuolen nimeäminen ei kuitenkaan ole yksiselitteistä ja tällöin tulee tarkastella standardin kappaleisiin 20 22 sisältyviä lisäsäännöksiä. Nämä säännökset käsittelevät muun muassa hankkijaosapuolen määrittämistä osakevaihtotilanteessa tai tilanteessa, jossa uusi yhteisö on perustettu liiketoimintojen yhdistämisen toteuttamiseksi. Lisäksi säännökset sisältävät muita esimerkinomaisia viitteitä hankkijaosapuolen määrittämiseksi. Rahoitustarkastus katsoo, että näitä hankkijaosapuolen nimeämistä käsitteleviä standardikohtia tulee tarkastella oikean tilinpäätöskäsittelyn valitsemiseksi. 3.3.1 Hankkijaosapuolen määrittäminen osakevaihtotilanteessa (IFRS 3.21) Kun liiketoimintojen yhdistäminen toteutetaan vaihtamalla oman pääoman ehtoisia osuuksia kuten Alma Median rakennejärjestelyssä, on IFRS 3.21 mukaan hankkijaosapuoli tavallisesti yhteisö, joka laskee liikkeeseen oman pääoman ehtoisia osuuksia, mikä viittaa tässä tapauksessa Almanovaan. Kaikki asiaankuuluvat seikat ja olosuhteet on kuitenkin otettava huomioon ratkaistaessa, millä yhdistyvistä yhteisöistä on tosiasiallisesti oikeus määrätä toisen yhteisön talouden ja toiminnan periaatteista hyödyn saamiseksi sen toiminnasta. Jos edellä mainittuja seikkoja ja olosuhteita tarkasteltaessa todetaan, että tytäryhtiöllä on oikeus määrätä emoyhtiön talouden ja toiminnan periaatteista hyödyn saamiseksi sen toiminnasta, on tytäryhtiö tällöin hankkijaosapuoli. Tällaista tilannetta kutsutaan käänteiseksi hankinnaksi. Yhdistyneessä kokonaisuudessa määräysvallan omaava osapuoli tulee aina nimetä hankkijaosapuoleksi. IFRS 3.BC61 viittaa tässä asiassa standardien yleisiin periaatteisiin. Kappale toteaa, että juridisen emoyhtiön käsitteleminen hankkijaosapuolena silloin, kun määräysvalta on juridisella tytäryhtiöllä,
5 (8) asettaisi muodon sisältöpainotteisuuden edelle ja tarjoaisi täten vähemmän hyödyllistä informaatiota kuin määräysvaltaperiaatteen käyttäminen hankkijaosapuolen määrittämisessä. Siksi johtopäätös on, että hankkijaosapuolen määrittämisessä ei sallita poikkeuksia määräysvaltaperiaatteesta. IFRS 3 standardin perusteluissa (IFRS 3.BC58) puolestaan todetaan, että perustava tekijä hankkijaosapuolen määrittämisessä on yhdistyvien yhteisöjen keskinäisen suhteen arvioiminen sen selvittämiseksi, kummalla on yhdistymisen seurauksena oikeus määrätä toisen osapuolen talouden ja toiminnan periaatteista hyödyn saamiseksi sen toiminnasta. Tämän sanotaan pätevän riippumatta siitä, missä muodossa hankintahinta on suoritettu. Käytännön ohjeena IFRS 3.21 toteaa, että tavallisesti hankkijaosapuoli on suurempi yhteisö, mutta liiketoimintojen yhdistämiseen liittyvät seikat ja olosuhteet voivat toisinaan viitata siihen, että pienempi yhteisö hankkii suuremman. Edelleen IFRS 3.BC59:ssä todetaan, että esimerkiksi pienen, listatun yhteisön ollessa oikeudellinen hankkijaosapuoli ja hankitun tytäryhteisön johdon tullessa johtamaan tätä yhdistynyttä yhteisöä, on tytäryhtiö aina katsottava kirjanpidolliseksi hankkijaosapuoleksi, koska sillä on oikeus määrätä yhdistyneen yhteisön talouden ja toiminnan periaatteista hyödyn saamiseksi sen toiminnasta. Tytäryhtiön asettaminen hankkijaosapuoleksi on johdonmukaista sen periaatteen kanssa, että hankkijaosapuoli määritetään määräysvallan perusteella. Kuten edellä todetaan, tulee kaikki asiaankuuluvat seikat ja olosuhteet ottaa huomioon ratkaistaessa, kummalla yhdistyvistä yhteisöistä on tosiasiallisesti oikeus määrätä toisen yhteisön talouden ja toiminnan periaatteista hyödyn saamiseksi sen toiminnasta. Tällä lauseella viitataan myös liiketoimintojen yhdistämisen toteutumisen jälkeiseen aikaan. Rahoitustarkastuksen näkemyksen mukaan Alma Median rakennejärjestelyn tosiasiallinen sisältö on ymmärrettävissä vain kun sitä tarkastellaan kokonaisuutena. Tällä perusteella Rahoitustarkastus katsoo, että Alma Medialla on oikeus määrätä yhdistymisen seurauksena syntyneen yhtiön toiminnasta ja Almanovalla oli määräysvalta Alma Mediasta vain väliaikaisesti. Sulautumisen jälkeen Almanovan perustajaosakkaiden osuus yhdistyneestä kokonaisuudesta on alle kolmannes äänimäärästä. Alma Median määräysvaltaa osoittaa se, että Alma Median hallitus nimettiin yhdistämisen jälkeisen yhtiön hallitukseksi lukuun ottamatta kahta jäsentä, jotka edustivat omistuksestaan luopuneita Bonnieria ja Proventusta. 3.3.2 Hankkijaosapuolen määrittäminen, kun uusi yhteisö perustetaan liiketoimintojen yhdistämisen toteuttamiseksi (IFRS 3.22) IFRS 3 kappale 22 sisältää säännöksen hankkijaosapuolen määrittämiseksi silloin, kun perustetaan uusi yhteisö laskemaan liikkeeseen oman pääoman ehtoisia instrumentteja liiketoimintojen yhdistämisen toteuttamiseksi. Täl-
6 (8) löin hankkijaosapuoleksi on nimettävä saatavissa olevan näytön perusteella yksi ennen yhdistämistä olemassa olleista yhdistyvistä yhteisöistä. IFRS 3.BC65 toteaa, että oikeudellisista, verotuksellisista tai muista syistä saatetaan perustaa yhteisöjä, joiden tarkoituksena on osakevaihdolla toteuttaa liiketoimintojen yhdistäminen. Tällaiset tekijät eivät kuitenkaan saa vaikuttaa hankkijaosapuolen määrittämiseen. Tällaisen uuden yhteisön käsitteleminen hankkijaosapuolena asettaisi muodon sisältöpainotteisuuden edelle ja vaarantaisi yhdistämisestä annettavan informaation käyttökelpoisuuden. Lisäksi IFRS 3.BC66 mukaan tilinpäätöksen käyttäjät saavat hyödyllisempää informaatiota liiketoimintojen yhdistämisestä, kun tämä informaatio kuvastaa transaktiota todenmukaisesti. Tästä syystä IFRS 3:n mukaan liiketoimintojen yhdistämistä tarkastellaan sellaisen yhteisön näkökulmasta, joka oli olemassa ennen yhdistämistä. Siksi uusi yhteisö, joka on perustettu toteuttamaan osakevaihdolla liiketoimintojen yhdistäminen, ei voi olla hankkijaosapuoli. Almanova on perustettu työkaluksi Alma Median rakennejärjestelyn tiettyjen vaiheiden toteutusta varten. Tätä tulkintaa tukevat useat seikat, kuten se, että yhtiö on itse asiassa perustettu vasta rakennejärjestelyä käsitelleen yhtiökokouksen 24.1.2005 jälkeen. Yhtiö ei myöskään ole harjoittanut liikevaihtoa tuottavaa toimintaa ja sen olemassa olo erillisenä yhtiönä on suunnitelman mukaan väliaikaista. Lisäksi on huomioitava, että Almanovan juokseva hallinto ja päivittäistoiminnot on ulkoistettu Alma Medialle, eikä sillä ole omaa henkilöstöä. Vaihto- ja ostotarjouksessa Almanova sai määräysvallan Alma Mediasta laskemalla liikkeeseen osakkeitaan ja osittaisella käteissuorituksella. Määräysvallan hankinta oli edellytys järjestelyn lopuksi tapahtuneelle yhtiöiden sulautumiselle, jonka yhteydessä Almanova laski liikkeeseen osakkeitaan sulautumisvastikkeena. Merkittävin osa Almanovan järjestelyssä antamasta vastikkeesta oli sen omia osakkeita. Yhtiön osakepääoma ennen transaktioita oli 100.000 euroa ja neljän transaktion jälkeen se oli 44,8 miljoonaa euroa (yhtiön pro forma tase 30.9.2005), eli käytännössä katsoen kaikki yhtiön osakkeet on laskettu liikkeeseen rakennejärjestelyjen aikana. Vaihto- ja ostotarjouksessa suoritettu käteisvastike ei Rahoitustarkastuksen mielestä estä IFRS 3.22 soveltamista järjestelyyn. Rahoitustarkastuksen näkemyksen mukaan Alma Median rakennejärjestelyn tosiasiallinen sisältö on ymmärrettävissä vain kun sitä tarkastellaan kokonaisuutena. Tämän perusteella Rahoitustarkastus katsoo, että Almanova on perustettu työkaluksi laskemaan liikkeeseen osakkeita liiketoimintojen yhdistämisen toteuttamiseksi. Alma Median ja Almanovan oikeudellinen asema ennen sulautumisen toteuttamista oli ristiriidassa järjestelyn tosiasiallisen si-
7 (8) sällön kanssa, jolloin tilinpäätöskäsittelyssä tulee huomioida tämä ristiriita. Tämä on Rahoitustarkastuksen mielestä toteutettavissa soveltamalla IFRS 3.22 säännöstä, jolloin Almanova ei voi olla hankkijaosapuoli. 3.3.3 Muita hankkijaosapuolen määrittämiseen vaikuttavia seikkoja (IFRS 3.20) Hankkijaosapuolen määrittämisessä voidaan hakea tukea myös IFRS 3 kappaleessa 20 esitetyistä viitteistä. Kappaleen a) kohdassa todetaan, että jos yhden yhdistyvän yhteisön käypä arvo on merkittävästi suurempi kuin toisen yhdistyvän yhteisön, hankkijaosapuoli on todennäköisesti se yhteisö, jonka käypä arvo on suurempi. Tällä perusteella Alma Media olisi hankkijaosapuoli, koska sen käypä arvo on merkittävästi suurempi kuin Almanovan. Kohdan b) mukaan, jos liiketoimintojen yhdistäminen toteutetaan vaihtamalla äänivaltaisia kantaosakkeita käteisvaroihin tai muihin varoihin, hankkijaosapuoli on todennäköisesti se yhteisö, joka luovuttaa käteisvaroja tai muita varoja. Almanova osti Bonnierin ja Proventuksen omistamat Alma Median osakkeet, mutta järjestelyyn liittyvän rahoitussopimuksen mukaan kaupasta syntynyt velka oli sovittu kuitattavaksi sulautumisessa Alma Median vastaavalla saamisella Bonnierilta ja Proventukselta. Samalla mitätöityivät myös ostetut osakkeet ilman sulautumisvastiketta. Rahoitustarkastus katsookin, ettei Almanovalle syntynyt merkittävää riskiä osakekaupan rahoittamisesta. Järjestelyn loppuunsaattamiseksi Almanova sopi ulkopuolisen rahoittajan kanssa 310 miljoonan euron lainalimiittijärjestelystä, jonka vakuutena oli pääosin Almanovan omistukseen tulevat Alma Median osakkeet. Rahoituksella oli tarkoitus kattaa vaihto- ja ostotarjouksen rahavastike sekä sulautumisessa mahdollisesti tarvittava lunastusvastike. Pääosa Alma Median osakkeenomistajista oli jo ennalta sitoutunut tukemaan järjestelyä ja niiden osakkeenomistajien, jotka suhtautuivat sulautumiseen kielteisesti, oli mahdollista myydä osakkeensa pörssissä jo ennen sulautumista. Tämä oli omiaan vähentämään riskiä siitä, että suuri osa osakkeenomistajista vaatisi lunastusta sulautumistilanteessa. Rahoitustarkastuksen näkemyksen mukaan vaihto- ja ostotarjouksessa käteisellä hankittujen osakkeiden osuus liiketoimintojen yhdistämisessä ei ole ratkaiseva suhteessa osakkeiden kokonaishankintamenoon. Edellä mainituin perustein Rahoitustarkastus katsoo, ettei voida todeta IFRS 3.20 b) kohdassa olevan viitteen antavan selkeää osoitusta hankkijaosapuo- lesta. Kolmantena viitteenä (kohta c) kyseisessä kappaleessa mainitaan, että jos liiketoimintojen yhdistäminen johtaa siihen, että yhden yhdistyvän yhteisön
8 (8) 4 Edellytykset kannan antamiselle johto pystyy määräämään syntyvän yhteisökokonaisuuden johtoryhmän valinnasta, hankkijaosapuoli on todennäköisesti yhteisö, jonka johto pystyy määräämään siitä. Yhdistyneen yhtiön hallitus oli sama kuin Alma Median hallitus ennen järjestelyä lukuun ottamatta kahta hallituksen jäsentä, jotka edustivat omistuksestaan luopuneita Bonnieria ja Proventusta. Näin ollen viitteen c) mukaan Alma Median on hankkijaosapuoli. Rahoitustarkastuksen näkemyksen mukaan IFRS 3.20 esitetyistä kolmesta viitteestä kaksi tukee sitä näkemystä, että Alma Media on tarkasteltavassa tapauksessa hankkijaosapuoli. Rahoitustarkastus antaa kantansa rakennejärjestelyn kirjaamiseen IFRSstandardien mukaisesti osana Rahoitustarkastuksesta annetun lain (58/2003) 24 a mukaista tehtäväänsä IFRS-tilinpäätösten valvojana. Kanta on tarkoitettu ennakoimaan Rahoitustarkastuksen näkemystä rakennejärjestelyn asianmukaisesta tilinpäätöskäsittelystä Almanovasta ja Alma Mediasta muodostetun uuden Alma Median IFRS-konsernitilinpäätöksessä vuodelta 2005. Kannassaan Rahoitustarkastus on huomioinut järjestelyyn liittyvät erityispiirteet ja se on siten suoraan sovellettavissa ainoastaan nyt tarkasteltavana olleeseen rakennejärjestelyyn. RAHOITUSTARKASTUS Kaarlo Jännäri johtaja Riikka Lamberg tilinpäätösasiantuntija LIITTEET Kirjanpitolautakunnan IFRS-jaoston lausunto 2/2005 ja sen liitteenä oleva eriävä mielipide