Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (ATH) hyödyntäminen hyvinvointikertomustyössä Hankekoordinaattori Eeva Elomäki Hankekoordinaattori Sari Turunen Perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK
ATH-tutkimus (julkistettu 1/2014) Aikuisväestöä koskien tätä varten on käynnistetty THL:ssä uusi tutkimusperinne Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus ATH Alue- ja kuntatoimijoiden sekä muiden sidosryhmien hyvä yhteistyö THL:n terveyden ja hyvinvoinnin osaamisen kanssa on paras tapa vahvistaa niin paikallista kuin kansallista terveys- ja hyvinvointiseurantaa. Luotettavan väestöryhmittäisen tiedon ja seurannan avulla voidaan pätevästi suunnitella palveluja ja muita väestön terveyttä ja hyvinvointia edistäviä toimia ja arvioida niiden vaikuttavuutta, jatkossa myös aluetasolla.
ATH laajenee kansalliseksi vuosina 2013 2014 Vähintään 150 000 suomalaisen otoskokonaisuus poimitaan kahdeksassa kansallisesti edustavassa osassa, jotka koostuvat noin 19 000 tutkittavasta. Otoksen poiminta osissa mahdollistaa päätösten vaikuttavuuden seurannan ja arvioinnin myös kansallisella tasolla. Lisäksi alueille luodaan mahdollisuudet täydentää omia otoksiaan, omien tarpeidensa mukaan. Yli 75-vuotiaita poimitaan kaksinkertaisella poimintatodennäköisyydellä. Vuonna 2014 tietosisällön peittävyyttä lisätään myös ulkomaista syntyperää oleviin (www.thl.fi/uth).
ATH Pohjois-Karjalassa Pohjois-Karjala alueena mukana valtakunnallisessa otoksessa, jossa pohjoiskarjalaisia on noin 5000 Maakuntaliiton ja PKSSK:n yhteistyönä rahoitettu Pohjois-Karjalasta 5000 henkilön lisäotos, joka mahdollistaa seutukunnalliset tarkastelut Ensimmäiset tulokset lisäotoksesta ja valtakunnallisen otoksen ensimmäisistä tiedonkeruista julkistettu tammikuussa 2014 Tarkoituksena on saada Pohjois-Karjalan aineisto käytettäväksi alueellisesti, jolloin on mahdollista: Tuottaa siitä muutakin tietoa kuin terveytemme.fi portaalin valmiit tiedot Tehdä aineistosta esim. opinnäytetöitä
ATH-tutkimuksen keskeisin tehtävä Kerätä seurantatietoa sellaisista terveyden edistämis-toimien suuntaamisen ja vaikuttavuuden arvioinnin kannalta keskeisistä ilmiöistä, joista ei saada tietoa rekistereistä Kehittää samalla tutkimuksen eri vaiheiden teknistä toteutusta käsityötä minimoivalla ja nopeaan raportointiin tähtäävällä tavalla Luoda kunnille/kuntayhtymille edellytykset: seurata väestönsä ja sen osaryhmien terveyttä ja hyvinvointia seurata terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä verrata omia tietojaan muiden alueiden tietoihin koko maan tilanteeseen asetettuihin tavoitteisiin
ATH-tutkimuksen sisältö pääteemoittain Taustatiedot: sosiodemografisia ym. tietoja Elinolot, työolot ja hyvinvointi: tulojen riittävyys, köyhyys, asuinympäristö, asunto, kommunikaatiovälineet ja niiden hyödyntäminen, osallisuus ja yhteisöllisyys, avun antaminen avunsaanti ja avuntarve, työelämä, luottamus Terveys ja hyvinvointi: perustiedot: mm. pituus ja paino, koettu terveys, sairaudet, oireilut, lääkkeiden käyttö, seksuaaliterveys, mielenterveys, onnellisuus, elämänlaatu Toiminta- ja työkyky: fyysinen, kognitiivinen ja sosiaalinen toimintakyky, työkyky Elintavat: ruoka, suuhygienia, liikunta, tupakka, alkoholi ja päihteet, elintapamuutokset, uni Tapaturmat ja väkivalta: liikennetapaturmat, muut tapaturmat, suojaimet ja turvavälineet, kaatumiset, väkivallan tekijätahot, osallisuus väkivaltatilanteisiin Palvelut: terveys- ja sosiaalipalvelut, muut palvelut
www.thl.fi/ath
Heti tietoa mihin porautua: valitsin siis pylväskuvan
Pohjois-Karjalassa lihavuus on yleistä
Lihavuus Pohjois-Karjalassa hieman yleisempää kuin Suomessa keskimäärin. Työikäisistä pohjoiskarjalaisista noin joka viides on lihava
Lihavuus Pohjois-Karjalan seutukunnissa
Niiden osuus, jotka eivät ole syöneet hedelmiä tai marjoja kertaakaan edellisen viikon aikana
Joka toinen suomainen aikuinen kokee elämänlaatunsa hyväksi. Pohjois-Karjalassa tilanne samaa tasoa kuin suomalaisilla keskimäärin.
Merkitys- ja tulkintatiedolla suuri rooli Ilmiön merkitys ja tulkinta Määritelmä Vaikutus väestön hyvinvointiin Taloudellinen merkitys Miten ilmiöön kyetään vaikuttamaa Mitä kunnassa/alueilla tulisi tehdä Katso myös seuraavat osoittimet Asiasanat Lisätietoja Pohjois-Karjalan tuloksista: Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen (tiina.laatikainen@pkssk.fi) Kehittämispäällikkö THL Risto Kaikkonen (risto.kaikkonen@thl.fi)
Kiitos!