SUOMEN KUNTALIITTO Markku Haiko MUISTIO 12.2.2010 ILMASTONMUUTOKSEEN SOPEUTUMISEN TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KUNNILLE Eri lähteiden mukaan merkittävimmät ilmastonmuutoksen seuraukset kunnille aiheutunevat tulvista ja tulviin liittyvistä yhdyskunnan suojelutarpeista sekä pohjavedenpinnan noususta. Taloudellisten vaikutusten arviointi on erittäin vaikeaa, mutta tiedot tulvien osalta tulevat täsmentymään lähivuosina, kun uuden tulvasuojelulainsäädännön mukaisia tulvariskien hallintasuunnitelmia ryhdytään laatimaan. Yhdyskuntien tulvasuojelun kustannusten ja pohjaveden nousun aiheuttamasta perusinfrastruktuurin investointitarpeesta voidaan arvioida olevan euroissa mitattuna miljardien luokkaa. Perustelumuistiossa (liite 1) esitettyjen arvioiden perusteella voidaan päätellä, että kuntien kannalta tulvat muodostavat ehkä merkittävimmän riskitekijän. Suomessa on rakennettu yhdyskuntia sekä merenrannikolla että vesistöjen varsilla alueille, jotka todennäköisesti tulevat kärsimään tulvista. Tulvien syynä on sekä merivedenpinnan nousu että rankkasateista ja muista sään ääri-ilmiöistä aiheutuvat vedenpinnannousut vesistöissä sekä rankkasateiden aiheuttamat hulevesitulvat. Yhdyskuntia on rakennettu vesistöjen äärille aikana, jolloin ei ole osattu mitenkään varautua nyt nähtävissä oleviin vedenpinnan nousuihin. Tulevaisuudessa on mahdollista ohjata kaavoituksella rakentamista alueille, joilla tulvan riskiä ei ole tai se voidaan muutoin ottaa huomioon rakentamisessa. Ongelman muodostavat ne alueet, jotka on jo rakennettu tulvariskialueille. Näiden alueiden osalta joudutaan varautumaan erityistoimiin tulvien ehkäisemiseksi. Alueille voidaan joutua rantamaan penkereitä ja muita tulvansuojelurakenteita ja lisäksi pelastustoimessa joudutaan varautumaan tulvien torjuntaan tilapäisjärjestelyillä ja erikoiskalustolla. Valmisteilla olevan tulvariskien hallintaa koskevan lainsäädännön (Tulvariskityöryhmän raportti mmm 2009:5) edellyttämien merkittäville tulvariskialueille laadittavien tulvariskien hallintasuunnitelmien laatimisen yhteydessä selviää vähitellen se, kuinka laajassa mitassa tulvasuojelurakenteita joudutaan tekemään tai mitä muita toimenpiteitä tarvitaan (esim. tilapäisten tulvasuojelurakenteiden hankinta ja käyttö, evakuointi). Tulvasuojelua ei ole varsinaisesti säädetty valtion eikä kuntienkaan vastuulle. Kiinteistönomistajat vastaavat omaisuutensa suojaamisesta tulvien kuten muidenkin riskien varalta. Elinkeino, liikenne- ja ympäristökeskuksen tehtäviin kuuluu vesivarojen käyttö- ja hoito, tähän katsotaan sisältyvän myös tulvariskien hallinnan. Valmisteltavan olevassa laissa tulvariskien hallinnasta olisi tarkoitus säätää tehtävistä tarkemmin. Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskusten tehtäväksi ollaan ehdottamassa mm. tulvasuojelun ja muiden tulvariskien hallintaa parantavien toimenpiteiden edistäminen. Tulvasuojelun ja muiden tulvariskien hallintaa parantavien toimenpiteiden tukemisesta ehdotetaan säädettävän erikseen, tällä hetkellä valtio tukee tulvasuojelutoimenpiteitä maaseutuelinkeinoista annetun valtioneuvoston asetuksen nojalla. Kunnille kuuluu pelastustoimi.
Tulvariskityöryhmä ehdotti kunnille eräissä tilanteissa oikeutta ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin alueiden suojaamiseksi tulvavahingoilta. Kunta olisi saanut tarvittavat alueet haltuunsa ja tulvasuojelukustannukset olisi voitu periä alueen niiltä maanomistajilta, joita toimenpiteet hyödyttäisivät. Työryhmän ehdotus tältä osin ei ole edennyt. Tällä hetkellä tulvasuojelurakenteiden kustannusvaikutuksista ei ole koottua tietoa, mutta kokonaisuutena kustannukset ovat huomattavia. Porin kaupungin alueelta on tehty selvitys tulvansuojelukustannuksista ja ne on arvioitu yli 20 miljoonan euron suuruisiksi. Kun arvioidaan rannikkoalueen ja tulvariskisten vesistöjen varrella olevien yhdyskuntien tulvansuojelutarvetta, voidaan olettaa yhdyskuntien tulvasuojelun kustannusten olevan miljardien luokkaa. Kunnissa joudutaan varautumaan ainakin hulevesien johtamiseen ja varastoimiseen, tulvien aiheuttamiin riskeihin vesihuollolle ja jäteveden puhdistukselle sekä erilasille maanalaisille rakenteille. Sen lisäksi on varauduttava tulvien ja rankkasateiden aiheuttamiin infrastruktuurin rapautumisesta ja sortumisesta aiheutuviin riskeihin. Varautuminen em. tilanteisiin lisää kustannuksia, jotka voidaan tosin osittain kerätä asiakasmaksuina. Kuntien talouden kannalta ongelmallista on, että paineet tulvasuojelutoimenpiteiden toteuttamiseen kasvavat eikä valtio, jolle vastuu kansalaisten turvallisuudesta kuuluu, osoita tulvasuojeluun riittäviä määrärahoja. Lisäksi heikko korvausjärjestelmä luo paineita kunnille osallistua tulvavahinkojen korvaamiseen. Paineita lisää myös se, että tulvariskityöryhmän ehdottama kiinteistön omistajien osallistumisvastuu tulvasuojelun kustannuksiin ei näytä etenevän. On vaikea arvioida, kuinka paljon tulvasuojelurakenteiden toteuttamiseen tai tulvavahinkojen korvaamiseen kunnat vapaehtoisesti osallistuvat tulevaisuudessa. Kun ajatellaan nykyistä taloudellista tilannetta, vain harvalla kunnalla on mahdollisuus muuhun kuin lakisääteisten tehtävien hoitamiseen. Vaarana on, että mainitut kustannukset jäävät yksin kuntien maksettaviksi. Siten on tärkeätä, että luodaan toimiva ja tulvavahinkojen vakuutus- ja rahoitusjärjestelmä sekä varautumis- ja korvausvastuut selkeytetään. Kuntaliitto pitää tämän hetkistä kehitystä huolestuttavana ja katsoo, että valtion tulisi vastata yhdyskuntien tulvasuojelusta ja yksityisten kiinteistönomistajien tulisi osallistua tulvasuojelusta aiheutuvien kustannusten rahoitukseen. Toisen merkittävän riskitekijän muodostaa pohjavedenpinnan mahdollinen nousu. Sen seurauksena perusinfrastruktuuri saattaa jäädä pysyvästi pohjavedenpinnan alapuolelle. Järjestelmiä ole suunniteltu tällaisen tilanteen varalle, joten joudutaan tekemään merkittäviä investointeja, jotta verkostot toimisivat myös muuttuneissa olosuhteissa. Samoin kunnissa joudutaan investoimaan uudenlaisiin järjestelyihin rankkasateiden aiheuttamien hulevesien käsittelemiseksi. Näiden investointien kustannusvaikutuksia ei ole arvioitu.
SUOMEN KUNTALIITTO PERUSTIETOMUISTIO LIITE 1 Markku Haiko 22.12.2009 PERUSTIETOJA ILMASTON MUUTOKSEEN SOPEUTUMISEN VAIKUTUKSISTA Tähän muistioon on koottu perusaineistoa niistä ilmaston muutokseen sopeutumisen vaikutuksista, joiden voidaan katsoa olevan merkitystä arvioitaessa ilmaston muutoksen seurausvaikutusten varautumiseen kunnissa. Muistion aineisto on koottu pääosin IPCC:n raportista ja Ilmatieteen laitoksen tekemistä selvityksistä. Näiden lähteiden perusolettamuksena on ilmaston lämpeneminen. Maailmanlaajuisia vaikutuksia Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli (IPCC) on raportissaan Ilmastonmuutos vuonna 2007: vaikutukset, sopeutuminen ja haavoittuvuus (Yhteenveto päätöksentekijöille, Toisen työryhmän osuus hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin neljännessä arviointiraportissa) on arvioinut ilmaston muutoksen vaikutuksia eräiden ilmastonmuutos skenaarioiden perusteella. Tämän osion teksti on lainattu edellä mainitusta raportista. Nämä pääskenaariot ovat: A1. Maailman tuleva talouskasvu on hyvin nopeaa, väestö kasvaa vuosisadan puoliväliin asti ja kääntyy sitten laskuun, nykyistä tehokkaampia teknologioita otetaan käyttöön. Alueiden väliset erot pienenevät selvästi, tämä koskee myös tulotasoa. Valmiuksien rakentaminen edistyy, sosiaalinen ja kulttuurinen vuorovaikutus on vilkasta. Tähän vaihtoehtoon sisältyy useita alaskenaarioita, jotka poikkeavat energialähteiden painotuksen suhteen: A1FI perustuu vahvasti fossiilisiin polttoaineisiin, A1T eifossiilisiin, A1B on näiden väliltä (mitään energialähdettä ei erityisesti korosteta; kaikkien osalta tapahtuu samankaltaista tuotantoja loppukäyttöteknologian kehitystä). A2. Maailma on hyvin heterogeeninen. Lähtökohtina ovat omaehtoisuus ja paikallisten erityispiirteiden säilyttäminen. Alueelliset syntyvyyden erot pienenevät hyvin hitaasti, mistä seuraa väestön jatkuva kasvu. Taloudellinen kehitys vaihtelee alueittain, henkilökohtainen tulotason nousu ja teknologinen muutos ovat hajautuneemmat ja hitaammat kuin muissa skenaarioissa. B1. Tässä vaihtoehdossa maailma yhtenäistyy ja väestökehitys on samankaltainen kuin A1 skenaarioissa. Erona on taloudellisten rakenteiden nopea muutos kohti palvelu- ja tietoyhteiskuntaa, luonnonvarojen tuhlauksen väheneminen ja puhtaan, tehokkaan teknologian käyttöönotto. Kestävää kehitystä edistetään
maailmanlaajuisesti sekä talouden, sosiaalisten näkökohtien ja tasa-arvon että ympäristön osalta. Uusia ilmastoaloitteita ei kuitenkaan tehdä. B2. Kestävää kehitystä koskevat ratkaisut ovat pääosin paikallisia. Väestönkasvu on jatkuvaa, mutta hitaampaa kuin A2 skenaariossa. Taloudellinen kehitys on keskimääräistä, teknologinen muutos hitaampaa ja monimuotoisempaa kuin B1 ja A1 skenaarioissa. Vaikka myös tämä vaihtoehto suuntautuu ympäristönsuojeluun ja yhteiskunnalliseen tasa-arvoon, se painottuu paikalliselle ja alueelliselle tasolle. Oheiseen taulukkoon on IPCC koonnut esimerkkejä eräiden ilmastonmuutosilmiöiden vaikutuksista sektoreittain. Ilmiö Trendin todennäköisyys tällä vuosisadalla SRES skenaarioiden mukaan Esimerkkejä keskeisistä vaikutuksista sektoreittain Maatalous, metsätalous ja ekosysteemit [4.4, 5.4] Vesivarat [3.4] Ihmisen terveys [8.2] Teollisuus, asutus ja yhteiskunta [7.4] Entistä vähemmän (ja entistä leudompia) kylmiä päiviä ja öitä useimmilla maaalueilla Lähes varma Kylmillä alueilla sadot kasvavat; lämpimillä sadot pienenevät; hyönteistuhot lisääntyvät Vaikutuksia lumen sulamisesta riippuviin vesivaroihin; samoin joihinkin vesihuoltojärjestelmiin Kuolleisuus pienenee kylmäaltistuksen vähetessä Lämmitysenergian tarve pienenee; jäähdytysenergian tarve kasvaa; kaupunkien ilmanlaatu heikkenee; lumen ja jään aiheuttamat liikennehäiriöt vähenevät; vaikutuksia talvimatkailuun Entistä enemmän lämpöjaksoja/ helleaaltoja useimmilla maaalueilla Hyvin todennäköinen Lämpöstressi pienentää satoja lämpimillä alueilla; metsäpalojen riski kasvaa Vedenkulutus kasvaa; veden laatuongelmat, esim. leväkukinnot Korkeiden lämpötilojen aiheuttama kuolleisuus kasvaa, suurimmassa vaarassa iäkkäät, kroonisesti sairaat, hyvin nuoret ja sosiaalisesti eristyneet Elämänlaatu heikkenee puutteellisissa asunnoissa lämpimillä alueilla; vaikutuksia iäkkäisiin, hyvin nuoriin ja köyhiin Rankkasateet yleistyvät useimmilla alueilla Kuivuuden vaivaama alue laaje- Hyvin todennäköinen Todennäköinen Vahinkoja viljelykasveille; maaperän vettyminen estää viljelyn Maaperän laatu heikkenee; sadot pienenevät, va- Haittoja pintaja pohjavesien laadulle; raakaveden pilaantuminen; veden saatavuus voi helpottua Veden niukkuus pahenee entistä laajemmilla Kuolemanvaara kasvaa, samoin loukkaantumiset sekä tartuntatautien, hengitystiesairauksien ja ihotautien riski Ruokaja vesipula pahenee; Tulvahaittoja asutukselle, kaupalle, liikenteelle ja yhdyskunnille; paineita taajamien ja maaseudun infrastruktuurille; omaisuusvahinkoja Veden niukkuutta asutukselle, teollisuudelle
nee hingoittuvat ja/tai epäonnistuvat; kotieläinten kuolevuus lisääntyy; metsäpalojen riski kasvaa alueilla aliravitsemus lisääntyy; veden ja ravinnon kautta tarttuvat taudit yleistyvät ja yhteiskunnille; vesivoiman tuotantopotentiaali heikkenee; väestön muuttoliike lisääntyy Entistä enemmän voimakkaita trooppisia myrskyjä Todennäköinen Vahinkoja viljelykasveille; metsissä myrskytuhoja; koralliriutat vahingoittuvat Sähkön jakeluhäiriöt johtavat vesikatkoihin Kuolemanvaara kasvaa, samoin loukkaantumiset, veden ja ravinnon kautta tarttuvat taudit sekä järkytyksestä aiheutuvat stressioireet Tulvan ja voimakkaiden tuulten aiheuttamia häiriöitä; vakuutusten kattavuuden supistuminen haavoittuvilla alueilla; väestön muuttopaineet lisääntyvät; omaisuusvahingot Meren pinta nousee hyvin korkealle entistä useammin (muista syistä kuin tsunameista johtuen) Todennäköinen Kasteluvesi suolaantuu; samoin jokisuistot ja makean veden ekosysteemit Suolaantumisen takia vesihuolto vaikeutuu Hukkumistapaukset ja loukkaantumiset lisääntyvät; evakkoon joutuminen synnyttää terveyshaittoja Rannikonsuojauksen ja maankäytön muutosten kustannuksia on vertailtava; väestön ja infrastruktuurin siirtoja on harkittava; ks. myös edellinen rivi Ohessa eräitä poimintoja IPCC:n raporttiin liittyvistä maailman laajuisten riskien arvioista, joilla voidaan katsoa olevan merkitystä arvioitaessa ilmastonmuutoksen sopeutumisen vaikutuksia kunnille myös Suomessa. Rannikot ja alavat alueet Ilmastonmuutoksen ja merenpinnan nousun takia rannikoihin ennakoidaan kohdistuvan kasvavia riskejä kuten eroosiota. Ihmisen aiheuttamat paineet pahentavat tilannetta. Merenpinnan nousun aiheuttamien tulvien piiriin joutuvien ihmisten määrä kasvaa 2080 lukuun mennessä vuosittain useilla miljoonilla. Erityisen uhanalaisia ovat sopeutumiskyvyltään suhteellisen alhaiset ja alavat seudut, joilla jo nykyään on myös muita haasteita kuten trooppiset myrskyt ja maanpinnan vajoaminen. Näille vaikutuksille alttiita ihmisiä asuu eniten Aasian ja Afrikan suurilla jokisuistoilla, mutta haavoittuvimpia ovat pienet saaret. Alhaisen sopeutumiskyvyn takia rannikkoalueiden haasteet ovat kehitysmaissa suuremmat kuin teollisuusmaissa. Teollisuus, asutus ja yhteiskunta Ilmastonmuutoksen hyödyt ja haitat teollisuudelle, asutukselle ja yhteiskunnalle vaihtelevat suuresti eri alueilla ja eri mittakaavoissa. Nettovaikutukset ovat kuitenkin sitä kielteisemmät, mitä suurempi ilmastonmuutos on.
Teollisuus, asutus ja yhteiskunnat ovat yleisesti ottaen haavoittuvimmat rannikkoalueilla ja jokitasangoilla sekä siellä, missä talous riippuu merkittävästi ilmastolle herkistä luonnonvaroista. Haavoittuvuutta lisää alttius sään ääri-ilmiöille, erityisesti jos taajamien kasvu on nopeaa. Erityisen haavoittuvia ovat köyhät yhteisöt, varsinkin sellaiset, jotka ovat keskittyneet korkean riskin alueille. Näiden yhteisöjen sopeutumismahdollisuudet ovat yleisesti rajoitetut. Ne ovat myös muita riippuvaisempia ilmastolle herkistä luonnonvaroista kuten paikallisesta veden ja ravinnon saatavuudesta. Sään ääri-ilmiöiden taloudelliset ja sosiaaliset kustannukset lisääntyvät seuduilla, joilla näiden ilmiöiden voimakkuus ja/tai esiintymistiheys kasvaa. Kustannusten nousu on suurin välittömän vaikutuksen alueilla, mutta haitat leviävät niiltä muualle ja toisille sektoreille laajojen, mutkikkaiden vaikutusketjujen kautta. Terveys Ilmastonmuutoksen terveydellisille vaikutuksille altistuvat todennäköisesti miljoonat ihmiset, erityisesti ne, joiden sopeutumiskyky on heikko: aliravitsemus ja sen seuraukset kasvavat, mikä hidastaa lasten kasvua ja kehitystä helleaallot, tulvat, myrskyt, metsäpalot ja kuivakaudet lisäävät kuolleisuutta, tauteja ja loukkaantumisia suolistosairaudet yleistyvät sydän ja hengitystiesairaudet lisääntyvät, koska maanpinnan läheiset otsonipitoisuudet kohoavat ilmastonmuutoksen myötä joidenkin tartuntatautien aiheuttajien levinneisyys muuttuu. Eräät ilmastonmuutoksen terveysvaikutukset ovat kahdensuuntaisia, esimerkiksi lauhkealla vyöhykkeellä tehdyt tutkimukset ovat osoittaneet, että ilmastonmuutoksella ennakoidaan olevan joitakin hyötyjä, kuten kylmyyden aiheuttamien kuolemantapausten väheneminen. Yleisesti arvioidaan, että nousevien lämpötilojen aiheuttamat haitat ovat kuitenkin näitä hyötyjä suuremmat, erityisesti kehitysmaissa. Terveyshyötyjen ja haittojen suhde vaihtelee paikasta toiseen; lämpenemisen jatkuessa tämä vaihtelu kasvaa. Hyvin tärkeitä ovat terveyteen suoraan vaikuttavat tekijät kuten koulutus, terveydenhuollon taso, tautien ennaltaehkäisy sekä infrastruktuuri ja taloudellinen kehitys. Vaikutuksia Euroopassa IPCC on arvioinut raportissaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia myös maanosittain. Ohessa on raporttiin sisältyvä arvio Euroopan osalta. Ensimmäistä kertaa on todennettu laaja joukko nykyilmaston muuttumisen vaikutuksia: jäätiköiden vetäytyminen, pidenneet kasvukaudet, lajien esiintymisalueiden muutokset sekä terveysvaikutukset ennen kokemattoman helleaallon seurauksena. Kaikki nämä ovat yh-
denmukaisia tulevan ilmastonmuutoksen ennakoitujen vaikutusten kanssa. Lähes kaikkialla Euroopassa on odotettavissa joitakin tulevia ilmastonmuutoksen haittoja, jotka luovat haasteita monille talouden sektoreille. Ilmastonmuutoksen odotetaan voimistavan alueellisia eroja Euroopan luonnonvaroissa ja niistä saatavan hyödyn jakautumisessa. Kielteisiin vaikutuksiin kuuluvat vesistöjen äkkitulvien riskin kasvu sekä rannikkotulvien esiintymisen tihentyminen. Jälkimmäisen syynä ovat myrskyisyys ja merenpinnan nousu, jotka myös kiihdyttävät eroosiota. Valtaosalla eliölajeista ja ekosysteemeistä tulee olemaan vaikeuksia sopeutua ilmastonmuutokseen. Vuoristoja koettelee jäätiköiden vetäytyminen, lumipeitteen ohentuminen, talvimatkailun väheneminen sekä mittava lajien häviäminen (korkealla päästöskenaariolla paikoin jopa 60 % vuoteen 2080 mennessä). Etelä-Euroopassa ilmastonmuutoksen arvioidaan pahentavan helteiden ja kuivuuden aiheuttamia ongelmia alueilla, jotka jo nyt ovat haavoittuvia ilmaston vaihteluille. Vesivarat niukkenevat, vesivoiman tuotanto vähenee, samoin kesäkauden matkailu ja viljelykasvien sadot. Myös terveysriskien ennakoidaan kasvavan helleaaltojen ja metsäpalojen yleistymisen myötä. Kesäajan sadanta pienenee Keski- ja Itä-Euroopassa pahentaen vesipulaa. Helleaaltojen aiheuttamat terveysriskit kasvavat. Metsien tuoton arvioidaan alenevan ja suopalojen lisääntyvän. Pohjois-Eurooppaan ilmastonmuutos tuo aluksi sekä hyötyjä että haittoja. Lämmitystarve vähenee, sadot lisääntyvät ja metsien kasvu nopeutuu. Ilmastonmuutoksen jatkuessa haitat (esim. talvitulvien yleistyminen, ekosysteemien uhanalaistuminen ja maaperän epävakauden kasvu) kuitenkin todennäköisesti kasvavat hyötyjä suuremmiksi. Sään ääri-ilmiöiden osalta kertynyt kokemus tulee todennäköisesti helpottamaan sopeutumista ilmastonmuutokseen. Tämä kokemus on luonut erityisvalmiuksia sisällyttää ilmastoriskien hallinta sopeutumisohjelmiin. Vaikutuksia Suomessa Ilmatieteen laitos on arvioinut ilmaston muutoksen vaikutuksia Suomessa. Oheen on koottu Ilmatieteen laitoksen nettisivuilla esitettyjä arvioita, jotka on lainattu tähän sellaisinaan. Suomessa ilmastonmuutoksella arvioidaan olevan moninaisia vaikutuksia, jotka näkyvät luonnossamme ja vaikuttavat elämäämme. Itse ilmastonmuutos ja sen suorat vaikutukset ovat melko yhteneväisiä kaikissa skenaarioissa noin vuoteen 2040 saakka. Vuosisadan jälkipuoliskolla erot eri ilmastoskenaarioiden välillä kasvavat ja suurimpien päästöjen skenaarioissa muutokset ovat jo huomattavia. Johtuen suomalaisen yhteiskunnan sopeutuneisuudesta nykyilmaston vaihtelevuuteen yhteiskunnalliset ja taloudelliset vaikutukset ovat lä-
hivuosikymmeninä suhteellisen lieviä. Taloudelliset yhteisvaikutukset voivat olla ehkä jopa hieman positiivisia kuluvalla vuosisadalla, sillä kylmyys on monia toimintoja rajoittava ja kustannuksia lisäävä tekijä - esimerkkinä rakennusten lämmitys. Hyötyjen saaminen edellyttää kuitenkin suunniteltua sopeutumista jo muuttuneisiin ja tulevaisuudessa yhä enemmän muuttuviin olosuhteisiin. Suurimpia potentiaalisia hyötyjiä ovat metsä- ja maataloussektorit. Tässä osiossa tarkastellaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia Suomessa muutaman keskeisen yhteiskunnan osa-alueen näkökulmasta. Osa-alueet ovat: liikenne energia ja rakennettu ympäristö maa- ja metsätalous luonnon monimuotoisuus ja ihmisten hyvinvointi. Suurimpien päästöjen skenaariossa riski äkillisten, peruuttamattomien muutosten (merivirrat, jäätiköiden sulaminen) toteutumiseen kasvaa seuraavina vuosisatoina. Tällöin ilmastonmuutoksen vaikutukset myös Suomessa olisivat tuhoisia. Tässä ei käsitellä ilmastonmuutoksen muualla maailmalla aiheuttamien vaikutusten heijastumista Suomeen kuten esimerkiksi ympäristöpakolaisuutta. Tässä osiossa ei myöskään tarkastella ilmastonmuutoksen hillintätoimista seuraavia vaikutuksia Suomelle. Liikenne Ilmastonmuutoksen vaikutuksia Suomen liikenteeseen voidaan arvioida esimerkiksi liikennekäyttäytymisen, infrastruktuurin sekä kunnossapidon ja liikennöitävyyden kannalta. Vaikka vaikutukset ulottuvat kaikkiin liikennejärjestelmän osiin, niiden merkittävyys vaihtelee liikennemuodoittain. Liikennekäyttäytyminen Pyöräilyn ja jalankulun olosuhteiden voidaan arvioida keskimäärin parantuvan lämpötilan kohotessa. Ääri-ilmiöiden voimistuessa erityisesti meri- ja lentoliikenteen matkustajien kokema turvallisuuden tunne voi vähetä. Infrastruktuuri Nykyinen liikenneinfrastruktuuri on suunniteltu kestämään nykyistä ilmastoa. Ilmastonmuutoksen myötä mitoitusperusteet ja suunnitteluratkaisut joudutaan uusimaan mm. pohjaveden pinnan noustessa runsastuvien sateiden johdosta. Lisääntyvät rankkasateet saattavat aiheuttaa paikoin ratapenkan sortumia ja entistä enemmän eroosiota tieluiskissa ja siltojen keiloissa. Teiden ojia sekä silta- ja rumpurakenteiden mitoitusperusteita joudutaan suurentamaan maksimisademäärien kasvun myötä. Liikenneverkoston huolto- ja korjaustarpeet tulevat joka tapauksessa lisääntymään sään ääri-ilmiöiden voimistumisen ja lisääntymisen myötä.
Kunnossapito Ilmatieteen laitoksessa selvitettiin ilmaston lämpenemisen vaikutusta teiden talvikunnossapidon kustannuksiin. Tutkimuksen mukaan lämpenemisen seurauksena tammi- ja helmikuiden kunnossapidon kustannukset tulisivat kohoamaan lisääntyvien lumenpoiston ja liukkauden torjunnan kustannusten vaikutuksesta. Sen sijaan maalis-, marras- ja joulukuussa lauhtumisen seurauksena kustannukset pienenisivät, sillä etenkin marraskuussa sateet tulisivat tällöin vetenä, eikä lumenpoistosta aiheutuisi kustannuksia. Tarkasteltaessa koko talvikauden kustannuksia muutos tulisi olemana pieni, koska alku- ja lopputalven alenevat kustannukset kompensoisivat keskitalven kohoavat kustannukset. Kuvassa esitetään ennustettu muutos (%) talvikunnossapidon kustannuksissa. Liikennöitävyys Toisessa Ilmatieteen laitoksen tutkimuksessa selvisi, että Itämerellä jään peittämä alue tulee pienenemään, jäätalvi lyhenemään ja jääpeite ohenemaan. Jääpeitteen väheneminen tullee helpottamaan talvimerenkulkua, joskin mahdollisesti voimistuvat tuulet, paitsi että itsessään ovat haitallisia, voivat lisätä myös haitallisia ahtojäitä. Energia ja rakennettu ympäristö Ilmastonmuutoksella tulee olemaan monia suoria vaikutuksia energiasektoriin ja rakennettuun ympäristöön. Kaikkein oleellisimmat vaikutukset syntyvät kuitenkin epäsuorasti ilmastonmuutoksen hillinnän kautta. Energiasektori on suurin kasvihuonekaasupäästöjen lähde ja yhteiskunta on jo siirtymässä energialähteisiin, joista syntyy yhä vähemmän tai ei lainkaan hiilidioksidia. Suomessa energia kulutetaan pääasiassa lämpönä, sähkönä ja liikenteen polttoaineina. Energian tarve Ilmastonmuutoksen myötä energian tarve rakennusten lämmityksessä vähenee enemmän kuin ilmastoinnissa lisääntyy. Ilmatieteen laitoksen kahta ilmastomallia (ECHAM4 ja HadCM3) hyödyntävän tutkimuksen mukaan lämmitysenergian tarve Suomessa tulisi seuraavi-
en vuoteen 2050 mennessä vähenemään 10-14 % vuosiin 1961-1990 verrattuna. Huolimatta ilmaston keskimääräisestä lämpenemisestä esiintynee kuitenkin myös tulevina vuosikymmeninä kylmiä jaksoja, joiden aikana lämmitysenergiaa tarvitaan runsaasti. Ilmastonmuutoksen vaikutus energiantuotannon ilmastopotentiaaleihin (%) ja lämmitysenergian tarpeeseen (%) Kuvan nuolet kuvaavat ilmastoskenaarioiden (HadCM3 A2 ja B2) perusteella laskettuja suhteellisia muutoksia jaksosta 1961-1990 jaksoon 2021-2050 ja pylväät niiden epävarmuusvälejä. Lämmitysenergian tarvelaskelmat pohjautuvat eri skenaarioihin ja malliajoihin. Lämmitystarpeen muutoksen kuvaajassa I) on huomioitu ainoastaan ilmaston vaikutus ja kuvaajassa II) myös väestönkasvuun ja muuttoon sekä rakennustekniikan kehittymiseen liittyvät tulevaisuudennäkymät. Energian tuotanto Ilmastonmuutoksen myötä käytettävissä oleva vesi-, turve-, biomassa- ja mahdollisesti tuulivoima lisääntyvät. Lisääntyvä sadanta kasvattaa vesivoimapotentiaalia ja pidentyvä korjuukausi helpottaa turvetuotantoa. Energiainfrastruktuuri Vauriot sähkönjakelujärjestelmälle ja muulle energiainfrastruktuurille voivat lisääntyä sään äärevöitymisen takia. Koska yhteiskunta on yhä riippuvaisempi häiriöttömästä sähkön saannista, lienee muutostarve energiaverkkoliiketoiminnalle suuri. Käytännössä tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi entistä hajautetumpaa energiantuotantorakennetta sekä yhä useampien ilmalinjojen muuttamista maanalaisiksi. Rakennettu ympäristö Koska rakennetun ympäristön uusiutumissykli on hidasta, ei pelkkä korjaus- ja uudisrakentamisen suunnittelukriteerien muuttaminen rii-
tä ilmastonmuutoksen vaikutuksiin varautumisessa. Myös suunnittelua poikkeustilanteiden varalle on tehostettava ja taloudellista varautumista lisättävä. Suurimmat uhkat aiheutunevat tulvista. Erityistä huolta tulee kantaa vesihuollon ja jätevesien käsittelyn luotettavuudesta. Toisaalta on pystyttävä estämään saastuneen tai likaveden sekoittuminen juomaveteen lisääntyvien rankkasateiden ja tulvien aikana. Toisaalta taas on voitava taata veden riittävyys myös useammin toistuvien ja pidentyvien kuivuusjaksojen aikana. Ihmisten hyvinvointi ja terveys Helleaaltojen ja kylmien jaksojen esiintymisten muutoksilla arvioidaan olevan vaikutuksia suomalaisten hyvinvointiin ja terveyteen. Merkittäviä vaikutuksia aiheutuu myös tulvista sekä muista äärimmäisistä sääilmiöistä. Suurelta osin selvittämättä ovat vielä mahdolliset lumettomampien ja pilvisempien talvien vaikutukset mielenterveyteen sekä lämpötilan kohoamisen vaikutukset tartuntatautien levittäjiin. Lämpötila Lämpötilan vaikutus kuolleisuuteen ja sairastuvuuteen näkyvät erittäin kylminä ja lämpiminä ajanjaksoina. Suomessa kovat pakkaset aiheuttavat turhia kuolemia erityisesti vanhusten ja sairaiden keskuudessa. Keskimääräisen lämpötilan noustessa talvella kylmyydestä aiheutuva kuolleisuus ja sairastuvuus vähenevät. Samaan aikaan lämpötilan noustessa kesällä kuolleisuus ja sairastuvuus voivat lisääntyä hieman. Lämpötilasta aiheutuvat haitalliset terveysvaikutukset todennäköisesti vähenevät, sillä kylmyyden aiheuttamat haitalliset vaikutukset vähenevät enemmän kuin kuumuudesta aiheutuvat lisääntyvät. Muut äärimmäiset sääilmiöt Ilmastonmuutoksen johdosta lisääntyvä sadannan lisääntyminen ja siitä aiheutuva tulvariskin kasvaminen voivat aiheuttaa terveysvaikutuksia. Tulvien aikana esimerkiksi tartuntataudit voivat juomaveden saastuessa lisääntyä. Lisäksi myrskytuhojen (esim. puiden kaatuminen) mahdollinen lisääntyminen voivat vahingoittaa ihmisiä. Jos metsäpalot yleistyvät Suomessa tai lähialueilla, tällä on huonon ilmanlaadun kautta kielteinen vaikutus terveyteen. Allergiat Muutokset allergiaa aiheuttavien kasvien (esim. pujo) levinneisyydessä ja kukintojen ajoittumisessa voivat vaikuttaa ilmassa olevan siitepölyn määrään ja allergioiden ajalliseen muutokseen. Allergiasta kärsivien ihmisten oireet voivat lisääntyä. Terveydenhuollon sopeutumiskyky Melko suurella todennäköisyydellä ilmastonmuutoksen vaikutukset ihmisten hyvinvointiin pystytään rajaamaan vähäisiksi ennakoimalla uusia uhkia. Suomessa terveydenhuollon sopeutumiskyky on erittäin
hyvä, joten mahdollisiin terveyttä uhkaaviin tekijöihin voidaan varautua ja niitä pystytään estämään tehokkaasti. Edellä kerrottujen Ilmatieteen laitoksen arvioiden lisäksi Kuntaliitossa on arvioitu, että erityistä huolta kunnille aiheutuu myös siitä, että pohjaveden pinnan noustessa yhdyskuntatekniset verkostot jäävät kokonaan vedenpinnan alapuolelle. Myös hulevesien lisääntyminen on riski yhdyskunnille ja edellyttää uusia rakenteita hulevesin hallitsemiseksi. Terveyteen ja hyvinvoinnin kannalta jätevesiverkostojen tulviminen lisää hygienia haittoja ja aiheuttaa terveysriskejä.