Asumisen vinkit Asuntosi kunnossapitovastuu Rakennuksen ja muiden tilojen kunnossapitovastuu jakautuu asunto-osakeyhtiössä osakkeenomistajan ja asuntoosakeyhtiön kesken asunto-osakeyhtiölain 78 :n mukaan. Osakkeenomistajan on pidettävä kunnossa hallitsemansa huoneiston sisäosat ja muut osakkeiden perusteella hallinnassaan olevat tilat. Yhtiö on kuitenkin velvollinen korjaamaan rakenteissa johtuvat sisäpuoliset viat sekä pitämään kunnossa huoneistoon asennetut lämpö-, sähkö-, tiedonsiirto-, vesi-, viemäri-, ilmanvaihto- ja muut sen kaltaiset johdot ja kanavat sekä vesihanat, jotka on asennettu samantasoisina rakennuksen huoneistoihin. Osakkaan ilmoitusvelvollisuus vioista ja remonteista Osakkeenomistajan on ilmoitettava yhtiölle viivytyksettä sellaisesta huoneiston viasta tai puutteellisuudesta, jonka korjaaminen yhtiölle kuuluu. Osakkeenomistajan tulee myös ilmoittaa huoneistossa tehtävistä remonteista taloyhtiölle, mikäli kyseisiä muutoksia aiheutuu taloyhtiön kunnossapitovastuulla oleviin rakenneosiin esim. putkistot, vesi- ja viemärilaitteet, kantavat rakenteet, sähköjohdot yms. Osakkaan vastuu remonteissa Osakkaanomistaja on vastuussa tekemistään/ teettämistään remonteista, mikäli niistä aiheutuu vahinkoja taloyhtiölle tai muille osakkaille/ asukkaille. Suomen Kiinteistöliiton laatimassa vastuunjakotaulukossa on selvitetty yhtiön ja osakkeenomistajan kunnossapitovastuu. Yhtiösi on voinut käsiteltyään yhtiökokouksessa vahvistaa sen hiukan eri muodossa. Vastuunjakotaulukossa on myös selvitetty aiheuttamisperiaate ja muutostyöt. Ilmanvaihto Hyvä sisäilma kaiken A ja O Sopiva huonelämpötila on 20-22º C. Säädä itsellesi sopiva lämpötila. Liian korkea (yli 23 astetta) oleva lämpötila lisää energiankulutusta sekä aiheuttaa tunkkaisuuden tunnetta ja terveyshaittoja.alle +18º C lämpötiloissa ilman suhteellinen kosteus voi kasvaa niin suureksi, että rakenteisiin pesiytyy sieniä ja muita mikro-organismeja. Terveydelliseltä kannalta sopiva huoneilman kosteus on 30-40%. Liiallinen huoneilman kosteus aiheuttaa kosteuden tiivistymistä rakenteiden pinnalle ja lisää mikrobien kasvua. Asuminen synnyttää huomattavan määrän kosteutta. Nelihenkinen perhe tuottaa yhden vuorokauden aikana 10-20 litraa vettä. Ilmanvaihdon tarkoituksena on poistaa asunnosta sisäilmaa pilaavia epäpuhtauksia ja samalla huolehtia riittävästä, puhtaasta korvausilmasta. Ilmastoinnin tehtävänä on myös poistaa ylimääräinen lämpö ja kosteus. Asunnon ilmanvaihtuvuuden vähimmäismäärä on 0,5-kertainen ilmanvaihtuvuus, ts. asunnon ilman tulee vaihtua kerran kahdessa tunnissa. Ilman tulee vaihtua kaikissa huoneissa, erityisesti makuu- ja oleskelutiloissa ja erityisesti tiloissa,
joissa käytetään runsaasti vettä. Ilmanvaihdon lisääminen vähimmäisohjearvoja suuremmaksi on tarpeen, jos asunnossa esiintyy kohonneita määriä epäpuhtauksia, ylimääräistä lämpöä tai kosteutta. Tällaisia tilanteita voivat olla mm. huoneistossa tehtävät korjaustoimenpiteet, pyykinpesu, saunominen, vannassa käynti, suihkussa käynti, ruuanlaitto sekä tupakointi. Kuivaa pesuhuoneen pinnat aina suihkun jälkeen. Asunnossasi on ilmanvaihtojärjestelmänä joko painovoimainen ilmanvaihto tai koneellinen poisto Painovoimainen ilmanvaihto, joka perustuu ulko- ja sisäilman väliseen lämpötilaeroon ja tuulen vaikutukseen. Painovoimaiselle järjestelmälle ovat tyypillisiä pienet ilmavirrat ja paine-erot, jotka lisäksi vaihtelevat sääolosuhteista ja tuuletuksesta riippuen. Kovalla pakkasella ja tuulella ilmanvaihto on tehokasta, mutta lämpimällä ja tyynellä säällä ilmanvaihto toimii huonosti. Asuntosi keittiöön voi olla asennettu keittiön ilmanvaihdon lisäämiseksi koneellinen poistoilmapuhallin. Puhaltimen tarkoituksena on poistaa keittiössä syntyvät ylimääräiset epäpuhtaudet ja kosteudet. Muuten poistoilmahormisto toimii painovoimaisen ilmanvaihdon järjestelmänä ympäri vuorokauden. Jos huoneistossasi on koneellinen poisto, se voi olla ohjattavissa huoneistokohtaisesti, mutta yleensä se ohjataan keskitetysti katolla sijaitsevalla poistoilma koneella. Koneellisen poiston erottaa poistoventtiilin muodosta, joka on kartiomainen. Näitä venttiilejä ei saa pyörittää, koska ne on säädetty siten, että jokaisen poistoventtiilin kautta lähtee riittävä ilmamäärä. Venttiilit tulee puhdistaa paikoillaan tai irrottamalla koko venttiili lmanvaihtokanavasta. Asuntoon johdetun tuloilman on tarkoitus kiertää oleskelutiloissa ja poistua poistoventtiileistä. Huoneilman pysyminen hyvänä edellyttää, että asuntoon saadaan tuloilmaa jatkuvasti. Järjestä sen vuoksi asuntoosi riittävät tuloilma-aukot. ILMANVAIHDON TOIMINTAA EI SAA VAIKEUTTAA ESIM. SULKEMALLA IL- MANVAIHTOON KUULUVIA AUKKOJA. (poistoventtiilit, tuloilman venttiilit/aukot) Kuinka tarkkailet huoneistoasi Tarkkaile huoneistosi lämpötilaa Pidä huonelämpötila 20 22 asteessa. Säädä itsellesi sopiva lämpötila. Liian korkea (yli 23 astetta) oleva lämpötila lisää energiankulutusta sekä aiheuttaa tunkkaisuuden tunnetta ja terveyshaittoja. Huoneilmalla tarkoitetaan ilman lämpötilaa oleskeluvyöhykkeellä. Oleskeluvyöhykkeellä tarkoitetaan normaalisti sitä huoneen osaa, jonka alapinta rajoittuu lattiaan, yläpinta on 1,8 m:n korkeudella lattiasta ja sivupinnat 0,6 m:n etäisyydellä seinistä. HUOMIOI LÄMPÖMITTARIN PAIKKAA VALITTAESSA NS. OLESKELUVYÖHYKE. MITTA- RIN PAIKKA EI OLE ULKOSEINÄLLÄ, IKKUNAPUITTEESSA TAI MUUSSA VIILEÄSSÄ PAIKASSA. Tarkkaile ilmavaihtoa Voit itse tarkkailla ilmanvaihdon toimivuutta. Laittamalla paperiarkin poistoventtiilin eteen, voit tarkistaa, että ilmaa virtaa poistohormiin. Nyrkkisääntönä voi pitää, että yhden talouspaperiarkin pitäisi pysyä venttiilissä kiinni. Jos havaitaan, ettei ilmavirtoja esiinny, kannattaa avata tuuletusikkuna ja suorittaa koe uudelleen. Ilmavirtojen
voimistuessa voimakkaasti, tarkista tuloilman saanti huoneistossasi. Koe toimii parhaiten asunnossasi talvella, sisäilman ja ulkoilman lämpötilaeroista johtuen. Ilmavirtojen voimistuessa voimakkaasti tuuletusikkunan avauksen jälkeen, tarkista, että mahdolliset korvausilmaventtiilit ovat auki, ellei huoneistossa ole erillisiä korvausilmaventtiilejä, tarkasta, että tuuletusikkunoiden yläreunasta on poistettu tiivistettä noin 20-30 senttimetrin matkalta, jotta korvausilmaa saadaan riittävästi oleskeluhuoneisiin (makuu- ja olohuoneet). Oleskeluhuoneista ilma virtaa kohti poistoventtiilejä, jotka ovat keittiössä, vaatehuoneessa ja kosteissa tiloissa. Keittiön ikkunasta tiivistettä ei tarvitse poistaa. TULOILMAN JÄRJESTÄMINEN IKKUNOIDEN YLÄREUNASTA LISÄÄ ASUNTOSI ASU- MISVIIHTYVYYTTÄ JA IKKUNOIDEN KÄYTTÖIKÄÄ. Voit itse nopeuttaa kosteuden poistumista seuraavasti: Varmista että poistoventtiilit auki. saunottaessa katkaise lämmitys vasta viimeisen kylpijän poistuttua saunasta. jätä pesuhuoneen ovi raolleen asuintiloihin. järjestä ristituuletus. kuivaa pesutilojen lattiat käytön jälkeen esim. lastalla. (hanki lasta, jos sinulla ei sitä ole.) Ristiveto on tehokkain tuuletustapa. Pitkäksi aikaa raolleen jätetyt ikkunat lisäävät turhaan energiankulutusta. Runsaallakaan tuuletuksella ei kuitenkaan voi korvata ympäri vuorokauden toimivaa ilmanvaihtoa. Kesällä, milloin lämmitys on katkaistu ja ilmanvaihto toimii huonommin, voit pitää vapaasti ikkunoita auki. Tärkeää on huolehtia, ettei kosteus jää tai tiivisty ilmassa pinnoille ja aiheuta rakenteisiin homevaurioita. Tämä on mahdollista, mikäli rakenteet eivät kuivu tilan käytön jälkeen. Tämän vuoksi märkätiloihin on järjestettävä jatkuva, riittävä ilmanvaihto ja lämmitys. Makuuhuoneiden ilmanvaihtoa voi parantaa jättämällä väliovet yön ajaksi auki. Huolehdi poistoilmaventtiilien puhdistamisesta vähintään kerran vuodessa. Keittiön poistoilmaventtiili on syytä puhdistaa useammin. Pyykin peseminen ja kuivaus asunnossasi nostavat asuntosi huoneilman kosteutta. Huolehdi ylimääräisen kosteuden poistamisesta. Asuntosi kannalta olisi paras keskittää kuivaus taloyhtiön kuivaushuoneeseen. Tarkkaile huoneilman kosteutta Tarkkaile huoneistosi ilmankosteutta. Se ei saisi olla jatkuvasti yli 45 %. Kosteus ei saisi missään tapauksessa jatkuvasti tiivistyä ikkunoihin tai ulkoseinälle. Tiivistyminen ikkunoihin voi johtua seuraavista syistä: ikkunoiden tiivistys ei ole kunnossa. tuloilma-aukot on tukittu. huonekalut on asetettu pattereiden eteen. Ikkunalaudat ja niillä olevat esineet estävät lämmön nousun ikkunaan. Poistoilmaventtiilit on tukittu (liesituuletin asennettu painovoimaiseen ilmanvaihtokanavaan). Käytä liesituuletinta vain valmistaessasi ruokaa!
Tarkista ja pidä kunnossa ikkunatiivisteet Ikkunoiden ilmanpitävyys on miltei yksinomaan tiivisteiden varassa. Lisäksi on hyvälle tiiveydelle välttämätöntä, että karmien ja puitteiden nurkkaliitokset ovat tiiviit. Tällä voidaan parantaa asumisviihtyvyyttä poistamalla vedon tunnetta. Vedon tunne yhdistetään yleensä liian suureen ilmanvirtaukseen, mutta usein kyseessä on liian alhainen ilman tai pintojen lämpötila (esim. 2-lasiset ikkunat). Ovien ja etenkin ikkunoiden tiivistämisessä tulisi noudattaa ns. kaksivaihetiivistysperiaatetta. Tässä tiivistystavassa sauman varsinainen ilmanpitävä kerros tehdään sisäpuitteeseen niin lähelle seinän sisäpintaa kuin mahdollista. Sisäpuite tiivistetään aina kokonaan (ks. Ilmanvaihdon järjestäminen). Ulkopuitteen tiivistämisessä tulee noudattaa varovaisuutta. Hatariin ulkopuitteisiin asennetaan aina tiiviste. Tiivisteeseen on jätettävä aukot vähintään ikkunan ylänurkkiin. Jos ikkunan alaosassa ei ole toimivia vedenpoistoreikiä, tulee tiiviste jättää auki myös alanurkista. Ikkunan tiiviste tulee valita tiivistettävän raon leveyden mukaan. Tiivistämisen onnistumisen kannalta on hyvä, mikäli tiiviste puristuu ikkunaa suljettaessa n. 2/3 osaan alkuperäisestä koostaan (esim. 3 mm:stä 2 mm:iin). Pidä asuntosi ikkunatiivisteet kunnossa. Rikkinäiset tiivisteet aiheuttavat monia ongelmia asunnossasi. Suurin ongelma syntyy kovien pakkasten aikana, jolloin painovoimainen ilmanvaihto toimii parhaiten. Ikkunoiden huurtuminen ja jäätyminenkin on parhaiten estettävissä kunnollisella ikkunoiden tiivistämisellä, eikä asuntojen lämpötilaa lisäämällä. Ikkunoiden ja ovien tiivisteiden kunnossapito kuuluu huoneiston itsensä vastuulle! Tarkkaile kostean tilan pintamateriaaleja Tarkkaile asuntosi pesuhuoneen kostean tilan lattiamattoja (muovi) ja seinämuovitapettien kuntoa. Irronneet liitokset ja kupruilut ovat merkkejä pintamateriaalien heikosta kunnosta. Jos sinulla on laatoitus, tarkkaile, onko merkkejä laatoituksen irtoamisesta. Laatoituksen saumat eivät ole vesitiiviitä. Remontteja tehdessäsi älä unohda vesieristystä lattiasta ja suihkujen ympäristöstä. Ennen kostean tilan korjausta ota yhteys isännöitsijään. REMONTIN TEKOON SAATAVA TALOYHTIÖN LUPA! Tarkkaile keittiötäsi Tutki, onko keittiön tiskipöydän alustassa jälkiä kosteudesta. Lastulevyn turpoaminen ja puun tummuminen ovat merkkejä kosteudesta. Jos on merkkejä kosteudesta, tarkista tiskipöydän läpivientien tiivisteet unohtamatta pesualtaan tulpan kiinnitysketjun nappulaa. Keittiön jääkaapin alustaa kannattaa tarkkailla aika ajoin. Kondessivedet voivat valua jääkaapin alle. Keittiön jääkaapin ja mahdollisen astianpesukoneen alle kannattaa tehdä kostean tilan muovimatolla vesitiivis kaukalo ja hankkia valmis vesikaukalo esim. kodinkoneliikkeestä. Kallistus on tehtävä koneen oviaukolle päin. Tällöin valuneet vedet näkyisivät heti tai tuntuisivat varpaissa koneiden oviaukkoja avatessa. Muista, ettei kahta muovimattoa saa liimata päällekkäin. Tarkkaile lämmitys- ja käyttövesijärjestelmää Kuluveden pienentämiseksi ilmoita vuotavista hanoista ja WC:n huuhtelujärjestelmistä. Wc-pöntön vuodon voi tarkistaa parilla wc-paperinpalalla. Laita paperinpalat pöntön sisäreunaan vedentuloaukkojen alapuolelle. Mikäli paperi kastuu kokoajan, wcpönttö vuotaa. Vuotoa ei välttämättä havaitse silmällä, mutta voi aiheuttaa tuhansien eurojen ylimääräisen vesilaskun. Ilmoita vuodosta aina taloyhtiönedustajalle.
Ota selvää onko huoneistossasi huoneistokohtaiset sulut, missä ne sijaitsevat, sekä miten ne toimivat. TARKISTA SÄÄNNÖLLISESTI, ETTÄ SULKUVENTTIILIT TOIMIVAT! Kiireellisessä tapauksessa voit estää suurten taloudellisten vaurioiden syntymisen. Seuraavat muutokset asunnon rakenteissa ja lv-laitteistossa ovat oireita ylimääräisestä kosteudesta tai suoranaisesta vedestä: rappauksen irtoaminen ja lohkeilu kalkin esiintyminen betoni- ja tiilipinnoissa maalien irtoaminen lattian rajasta maalien värimuutokset puun tummuminen levyjen turpoaminen liimattujen mattojen tai vinyylilevyjen saumojen irtoaminen parkettien irtoaminen ja turpoaminen veden ilmestyminen huonetiloihin vuotoääni (suhina) kylmävesihanasta tulee lämmintä vettä maku- tai värihaittoja talousvedessä TIPPA EI TAPA? MUTTA PITKÄÄN VAIKUTTANUT KOSTEUS AIHEUTTAA ONGELMIA. PUHDISTA SÄÄNNÖLLISESTI PESUHUONEEN JA SAUNAN LATTIAKAIVOT! Pesukoneet Älä jätä pesukoneita päälle Talojen vesivahingoista lähes 20 prosenttia aiheutuu astian- ja pyykinpesukoneista sekä lämminvesivaraajista. Varsinkin astian- ja pyykinpesukoneiden vahingot olisivat helposti estettävissä kytkemällä ja käyttämällä niitä huolellisesti. Yleisimpiä vahingon aiheuttajia ovat täyttöletkun liittimen löystyminen ja poistoletkun murtuma. Kytkentäletkujen vuoto pysyy helposti huomaamattomana ja paljastuu vasta kosteusvaurioiden perusteella. Uusissa pesukoneissa on tulvasuoja, mutta se ei estä vuotoa täyttöletkusta. Pesukone on aina liitettävä vesijohtoverkostoon omalla hanalla ja hyväksytyllä, paineenkestävällä täyttöletkulla. Pesukonehana on sijoitettava näkyvälle paikalle, jolloin sen muistaa myös aina käytön jälkeen sulkea. Täyttöletkun sulkuventtiili pitää asentaa helposti käytettävään paikkaan esimerkiksi pesupöydän pintaan. Venttiilin sulkeminen käytön jälkeen tekee täyttöletkun "paineettomaksi" ja estää siten vesivahinkojen synnyn. Pesukoneen poistoletku on asennettava kiinteästi asennusohjeen mukaisesti siten, että koneeseen ei tapahdu takaisinvirtausta. Poistoletkun kunto ja tiiviys tulee tarkastaa määräajoin, esimerkiksi kaksi kertaa vuodessa. Näin torjut astian- ja pyykinpesukoneiden vuotovahingot Sijoita pesukone lattiakaivolliseen tilaan jos suinkin mahdollista Asenna pesukonehana näkyvälle paikalle, esimerkiksi pesupöydän hanan yhteyteen
Käytä vain valmistajan suosittelemaa ja pesukoneeseen tarkoitettua paineenkestävää letkua Tarkasta täyttöletkun liittimet säännöllisesti Uusi täyttö- ja poistoletkut 5-10 vuoden välein Vesitiivis lattia pesukoneen alla helpottaa vuotojen havaitsemista Sulje aina pesukoneen hana, kun et käytä pesukonetta ÄLÄ KÄYTÄ PESUKONEITA ILMAN VALVONTAA!! Asiaa sähköstä Mikä on sulake? Sulake estää tapaturmavaaran, johdon liiallisen lämpenemisen ja palovaaran. Sulake on siis turvalaite. Se palaa ja katkaisee virran, jos sähkölaitteessa on jokin vika tai ryhmäjohdossa kulkee niin suuri virta, että se voisi vahingoittaa johtoa. Palanutta sulaketta ei saa korjata, vaan palaneen tilalle on vaihdettava samankokoinen, ehjä sulake. Sulaketta ei saa tehdä itse. Sulakkeen vaihtaminen Kun sähkö ei toimi, saattaa vika olla palaneessa sulakkeessa. Tällöin: tarkista, mikä sulake on palanut. Kun sulake on palanut, sen päässä oleva merkkinasta on yleensä irronnut katkaise sähkö pääkytkimestä asettamalla kytkin asentoon 0 Kierrä palaneen sulakkeen varokekansi sulakkeineen irti. Mikäli sulake ei irtoa varokekannen mukana sulakepesästä, aseta varokekansi takaisin ja yritä uudelleen. Tarkista palaneen sulakkeen suuruus sulakkeesta, irronneen merkkinastan tai varokepesän pohjakoskettimen väritunnuksesta ja vaihda samanlainen ehjä sulake tilalle kierrä varokekansi sulakkeineen tiukasti paikalleen kytke virta pääkytkimestä asettamalla kytkin asentoon I Sähkötarkastuskeskuksen (SETI) julkaisu D19-94 kertoo tee-se-itse sähkötyöt. Julkaisun voi tilata osoitteesta Sähköinfo Oy, PL 55, 02601 Vantaa. Jätä muut sähkötyöt ammattilaisten hoidettavaksi! Järjestyshäiriöt Naapurisovun kannalta on tärkeää muistaa, että yhteinen asuminen on erilaista kuin omakotiasuminen. Naapureiden elämästä aiheutuu aina ääntä ja toimintaa, vaikka oltaisiin kuinka varovaisia. Harva meistä tahallaan kolistelee vain naapureita kiusatakseen. Kun järjestät juhlia kotona, on fiksua ilmoittaa niistä naapureille esim. rappukäytävään laitetulla ilmoitukselle. Muista kuitenkin, että jokaisessa talossa on järjestyssäännöt ja yörauhan aika. Jos kuitenkin naapuri häiritsee yörauhaa tai muutoin on parasta ensin ystävällisesi huomauttaa asiasta. Jos keskustelu ei auta tai keskusteluun ei ole mahdollisuutta tai häiriö on jatkuvaa, ilmoita asiasta kirjallisesti isännöitsijälle. Kirjeestä tulee selvitä
häiriköinnin luonne, ajankohta jne. Isännöitsijä lähettää häiriön aiheuttajalle kirjallisen huomautuksen. Mikäli häiriköinti kuitenkin yhä jatkuu, tee uusi kirjallinen ilmoitus. Olisi hyvä, jos sinulla nyt olisi häiriköinnille myös muita todistajia. Hallitus antaa tutkinnan ja harkinnan jälkeen kirjallisen varoituksen. Muutaman varoituksen jälkeen asia etenee yhtiökokoukseen huoneiston haltuun ottamiseksi. Vaikeasta yöllisestä häirinnästä tulee ilmoittaa suoraan poliisille. Vakuutusturva Kiinteistövakuutus/ kotivakuutus Asunto-osakeyhtiö vakuuttaa ainoastaan rakennuksen. Kiinteistövakuutuksesta ei korvata mm. seuraavia kustannuksia: Irtaimistovahingot, ylimääräiset asumiskustannukset, muuttokustannukset, taloudelliset menetykset, osakkeenomistajan vuokratulomenetykset, lukkojen sarjoituskustannukset On siis ensiarvoisen tärkeää, että kerros- ja rivitalon asukkaalla (osakas / vuokralainen) on riittävän vakuutusturvan omaava kotivakuutus. Kotivakuutuksessa tulisi huomioida mm. oma koti-irtaimisto ja kiinteät sisustukset, kuten parketin ja tapetit, tilapäisasumisen (myös muuttokustannukset) aiheuttamat kustannukset, vahingon takia aiheutuneet taloudelliset menetykset (osakkeenomistajan vuokratulomenetykset), jos vuokralainen joutuu esim. vesivahingon tai korjaustöiden takia muuttamaan pois asunnosta. Lukkojen sarjoituskustannukset kun avaimet on anastettu rikoksella (vakuutus korvaa yleensä kiinteistön ulko-ovien sarjoituskustannukset). Jos olet tehnyt suuria asunnon sisustus- ja parannustöitä, muista vakuuttaa ne myös erikseen. Kotivakuutus korvaa myös mm. kodinkoneille, harrastusvälineille ja arvoomaisuudelle aiheutuvia vahinkoja. Rivitalossa voidaan lisävakuutuksella turvata myös piha ja piharakennelmat. Vahingon sattuessa ota yhteys toimistoaikana isännöitsijätoimistoon, vuotovahingoissa huoltoyhtiön päivystäjään välittömästi. Autopaikat Taloyhtiön pihalla olevat autopaikat tulee aina varata isännöitsijän kautta Isännöitsijältä saa myös autopaikan avaimen ja tilisiirrot maksua varten. Maksu tulee hoitaa säännöllisesti eräpäivänä taloyhtiön tilille Vuokranantaja, entinen vuokralainen, kiinteistön- välittäjä tai talohuollon edustaja ei voi luvata uudelle asukkaalle autopaikkaa Poismuuton yhteydessä ilmoitetaan isännöitsijälle autopaikan vapautumisesta ja palautetaan avain. Samalla päättyy maksuvelvollisuus. Autopaikka ei siirry perintönä huoneiston seuraavalle asukkaalle Kun paikka vapautuu, se annetaan varausjonossa seuraavalle. Varausjonon järjestys on Kiinteistöliiton suosituksen mukaan: o Talossa asuva osakkeenomistaja o Talossa asuva vuokralainen o Muualla asuva osakkeenomistaja o Hallitus voi myös päättää jonkin muun käytännön Pysäköinti pihassa on sallittu vain merkityille paikoille. Pihakäytäville (pelastustie) ja autotallin ovien eteen on pysäköinti kielletty. Jos pihalla ei ole vieraspaikkoja, auto pitää pysäköidä kadulle tms. paikkaan Autopaikat on varattu talossa asuville osakkaille ja asukkaille, paikkojen vä-
hyyden vuoksi vieraille niitä ei voida varata Sisälämmittimen käytöstä tulee ottaa yhteyttä isännöitsijään, sillä sulakekoko saattaa olla liian pieni sen aiheuttamalle kuormitukselle Käytä ajastinta autoa lämmitettäessä, jos mahdollista! Jätehuollon ohjeita Biojäte: Kerää biojätteet paperikassiin, -pussiin tai sanomalehteen, EI MUOVIPUSSIIN (lukuunottamatta ko. tarkoitukseen valmistettuja pusseja) Biojätteisiin käy kaikki eloperäinen; ruuantähteet, kahvinporot, hedelmien ja vihannesten kuoret, kalanperkeet, talouspaperi, kukkamulta, yms Keräyskartonkiastia: Maito-, mehu-, kerma-, piimä- ja jogurttitölkit (myös alumiinivuoratut) HUUHDOTTUNA JA LITISTETTYNÄ Muro- ja keksipakkaukset Kuivien tuotteiden kartonkipakkaukset Sokeri-, jauho-, leipä- ym. Paperipussit (myös muovi-ikkunalliset) Lelu- ja kosmetiikkakotelot Pizzalaatikot, munakennot, kartonkiset kertakäyttöastiat, lahjapaperit ja ruskeat paperikassit Ruskea pahvi (LITISTETTYNÄ) Keräyspaperi: Sanomalehdet, aikakausilehdet, mainokset, kirjekuoret ja valkoiset paperikassit Kirjoitus- ja monistuspaperi, myös uusiopaperi Sekajäte: Sekajätteisiin laitetaan ainoastaan muu talousjäte Jokaisen asukkaan huolehdittava: Remonttijätteet, huonekalut, vanhat kodinkoneet, loisteputket, auton akut, yms. on jokaisen itse toimitettava kaatopaikalle Muut lajiteltavat jätteet esim. lasit, patterit yms. on jokaisen itse toimitettava yhteyskeräyspisteisiin JOULUKUUSIA EI SAA JÄTTÄÄ TALOYHTIÖN JÄTEPISTEESEEN ASTIOIDEN UL- KOPUOLELLE. NE ON JOKO KATKOTTAVA, ETTÄ NE SOPIVAT ASTIOIHIN TAI NE ON TOIMITETTAVA ITSE KAATOPAIKALLE! Ohjeita hätätilanteisiin Pelasta itsesi ja vaarassa olevat Tee hätäilmoitus numeroon 112 Sammuta lähimmällä alkusammuttimella Rajoita paloa sulkemalla ovet, ikkunat ja ilmastointi Opasta palokunta paikalle ja järjestä pelastusyksiköille esteetön pääsy kohteeseen
Toimenpiteiden järjestys voi vaihdella tilanteen mukaan. Ihmisten turvallisuutta ei saa koskaan vaarantaa. MUISTA, SAVU TAPPAA! AUTOT ON PIDETTÄVÄ NIILLE VARATUILLA PAIKOILLA TALON PARKKIPAIKALLA, että hälytysajoneuvot pääsevät esteettä ajamaan. Juhani Lappalainen isännöitsijä t