Erikoispsykologikoulutuksen sisa lta va n psykologian lisensiaatin tutkinnon hakumenettely ja valintaperusteet vuonna 2015 A. Hakumenettely Haettavat erikoisalat Neuropsykologian erikoisala, enintään 21 opiskelijaa Hakuohjeet ja lomakkeet Hakuaika Internetistä osoitteesta www.psykonet.fi Kaikilta psykologian laitoksilta tai oppiaineista alla olevista osoitteista Hakuilmoitus julkaistaan myös Psykologi-lehden numerossa 8/2014 Hakuaika alkaa 12.12.2014 ja päättyy 13.2.2015 klo 15.45, johon mennessä hakemusten tulee liitteineen olla 4 kappaleena perillä sen yliopiston psykologian oppiaineessa, johon hakija ensisijaisesti pyrkii. Kuoreen merkintä Haku erikoispsykologikoulutukseen. Hakemuksia on mahdollista täydentää hakuajan päättymisen jälkeen korkeintaan 27.2.2015 asti. Ilmoitus opiskelijaksi hyväksymisestä Ennakkotieto Psykonetin esityksestä opiskelijavalinnaksi ilmoitetaan huhtikuun loppuun mennessä sähköpostitse kaikille hakijoille. Virallisen päätöksen opiskelijaksi hyväksymisestä tekee kunkin yliopiston asianomainen tiedekunta tai tieteenalayksikkö Psykonetin esityksen perusteella. Ennen lopullista opiskelijaksi hyväksymistä tarkistetaan, että ko. yliopiston hyväksymä tutkimuksen ohjaaja on nimettynä. Oikaisupyynnöt Opiskelijaksi hakenut henkilö saa hakea yliopistolta kirjallisesti oikaisua opiskelijaksi ottamista koskevaan päätökseen 14 päivän kuluessa valinnan tulosten julkistamisesta (Yliopistolaki 558/2009 82). Lisätietoja neuropsykologian erikoisalasihteeri Mauri Niiniaho, puh. 029 41 29520, s-posti mauri.niiniaho@helsinki.fi koordinaattori Kari Lehti, puh. (02) 333 5431, s-posti kari.lehti@utu.fi, työstävapautettu 1.- 31.1.2015 Psykologian oppiaineiden osoitteet Helsingin yliopisto: Käyttäytymistieteiden laitos, Psykologia / Mauri Niiniaho (Siltavuorenpenger 1A, 3. kerros, huone A336), PL 9, 00014 Helsingin yliopisto Itä-Suomen yliopisto: Kasvatustieteiden ja psykologian osasto, Psykologia, PL 111, 80101 Joensuu Jyväskylän yliopisto: Psykologian laitos, PL 35, 40014 Jyväskylän yliopisto 1
Tampereen yliopisto: Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö, Psykologia, 33014 Tampereen yliopisto Turun yliopisto: Käyttäytymistieteiden ja filosofian laitos, Psykologia, Assistentinkatu 7, 20014 Turun yliopisto Åbo Akademi: Institutionen för psykologi och logopedi, Biskopsgatan 3, 20500 Åbo B. Valintaperusteet Neuropsykologian erikoisala 1. Hakukelpoisuus Hakijalta edellytetään, että hänellä on hakuajan päättyessä 1) Psykologian maisterin tai sitä vastaavaa tutkinto, joka oikeuttaa toimimaan laillistettuna psykologina Suomessa 2) Vähintään kaksi vuotta psykologian alaan liittyvää työkokemusta laillistettuna psykologina*. 3) Mahdollisuus työskennellä erikoisalaan liittyvissä työtehtävissä 4) Tutkimussuunnitelma**; tutkimussuunnitelma voidaan hakemuksessa korvata ko. erikoisalan lisensiaattityöksi soveltuvalla, lehteen jo arvioitavaksi lähetetyllä käsikirjoituksella. * Hakijoiden edellytetään laskevan työkokemuksen tarkka määrä huolellisesti. Se tarkistetaan ilmoitetun perusteella. Myös ammatinharjoittajana toimivan tulee todistaa tehdyn työn määrä ja luonne. Ensisijainen todistus on työpaikan johtajan tai kollegan todistus ja toissijainen oma tarkka selvitys. Työkokemukseen (kohta 2) lasketaan mukaan perhevapaat. ** Ennen hakuajan päättymistä tulee tutkimuksen ohjaajan olla nimettynä. Tutkimustyön ohjaajan tulee pääsääntöisesti siitä yliopistosta, johon opiskelija hakee. Tarvittaessa asiassa neuvoo neuropsykologian erikoisalasihteeri Mauri Niiniaho, s-posti mauri.niiniaho@helsinki.fi, puh. 029 41 29520. Hakemuksia on mahdollista täydentää hakuajan päättymisen jälkeen korkeintaan 27.2.2015 asti. HUOMIO: Puuttuvia todistuksia tai muuta täydentävää tietoa ei enää erikseen tulla pyytämään, vaikka hakemuksessa olisikin puutteita. 2. Erikoisalakohtaiset valintaperusteet A. Valintamenettely Kokonaispistemäärän mukaisessa paremmuusjärjestyksessä valitaan enintään 21 hyväksyttävästi valintaperusteet täyttävää opiskelijaa. Pisteiden mennessä tasan asetetaan hakijat paremmuusjärjestykseen kohtien 1 ja 4 yhteenlasketun pistemäärän perusteella. Mikäli tämän jälkeen hakijoita on tasapisteissä, asetetaan hakijat paremmuusjärjestykseen tutkimussuunnitelman pistemäärän (kohta 8) mukaan ja seuraavaksi julkaisutoiminnan pistemäärän (kohta 7) mukaan. B. Valintaperusteet Hakijoiden edellytetään laskevan työssä hankitun perehtyneisyyden, koulutuksen ja työnohjauksen tarkka määrä huolellisesti. Ne tarkistetaan ilmoitetun perusteella. Kaikki pisteytettäväksi ehdotettu pitää todistaa 2
todistuksella (mm. työtodistukset nykyisestä ja aiemmista työpaikoista, todistus tai toissijaisesti muu selvitys neuropsykologisen työn osuudesta työssä, selvitys/todistus asiantuntijana/kouluttajana toimimisesta, koulutukset, työnohjaukset, julkaisut). 1. Kliinisen neuropsykologian työtehtävissä hankittu ammatillinen perehtyneisyys alle vuosi... 0 väh. 1 vuosi... 1 väh. 2 vuotta ja alle 4 vuotta... 2 väh. 4 vuotta ja alle 6 vuotta... 3 6 vuotta tai enemmän... 4 Hakijan on esitettävä selvitys aiempien ja nykyisen työn työnkuvasta ja neuropsykologisen työn määrästä ja laadusta. Selvityksen tulee sisältää lista työtehtävistä, asiakaskunnasta ja tyypillisesti käytetyistä menetelmistä. Hakijan on myös esitettävä työnantajan todistus (mikäli ei saatavilla, oma arvio) siitä, kuinka suuri prosenttiosuus työstä on neuropsykologista. Ammatilliseksi perehtyneisyydeksi lasketaan varsinainen työssäoloaika kliinisen neuropsykologian tehtävissä. Virka- tai perhevapaat eivät kerrytä tätä työssäoloaikaa. Osa-aikainen työ on muutettava ajallisesti täysipäiväiseksi. - Työssä oltava säännöllinen neuropsykologinen työnohjaus mukana jotta se voidaan katsoa neuropsykologiseksi työksi. - Neuropsykologisen työn osuuden on oltava vähintään 50 %, jotta se huomioidaan Kliinisestä neuropsykologisesta tutkimustyöstä voidaan hyväksyä korkeintaan sama määrä kuin voidaan hyväksyä muuta kliinistä neuropsykologista työtä. Tutkimustyön tulee olla relevanttia kliinisen neuropsykologian kannalta ja sisältää potilaiden neuropsykologista arviointia. Tutkimuksen määrä ja laatu on selvitettävä. 2. Mahdollisuus kliinisen neuropsykologian työhön koulutuksen aikana työ ei edellytä varsinaista kliinisen neuropsykologian tietämystä... 0 työ edellyttää kliinisen neuropsykologian tietämystä... 1 3. Asiantuntijuus / kouluttaminen* vain vähäistä asiantuntijana / kouluttajana toimimista... 0 on toiminut asiantuntijana / kouluttajana... 1 toiminut runsaasti asiantuntijana / kouluttajana akateemisella tasolla... 2 * suhteutettuna muihin hakijoihin 4. Perustutkinnon jälkeinen neuropsykologian alan täydennyskoulutus alle 30 tuntia... 0 30-69 tuntia... 1 70-109 tuntia... 2 110-149 tuntia... 3 150 tai yli 150 tuntia... 4 5. Kliinisen neuropsykologian alalta saatu työnohjaus* viimeisen viiden vuoden aikana, jakautunut vähintään kolmelle vuodelle** alle 10 tuntia työnohjausta... 0 työnohjausta 10 39 tuntia... 1 työnohjausta 40 69 tuntia... 2 3
työnohjausta 70 99 tuntia... 3 työnohjausta vähintään 100 tuntia... 4 * Työnohjaajapätevän työnohjaajan antamaa. Mikäli työnohjaaja on neuropsykologi mutta hänellä ei ole työnohjauspätevyyttä, hyväksytään 50 % työnohjauksesta. ** Vuosirajoihin ei lasketa vanhempainvapaita mukaan; ilmoita tarkasti vanhempainvapaiden ajankohdat. 6. Psykologian alan pro gradu -tutkielman arvolause* alle C tai 1 2... 0 C tai M tai 3... 0,5 E tai L tai 4 5... 1 * mikäli hakijan tutkintoon kuuluvaa tutkielmaa ei ole arvioitu yllä mainituilla asteikoilla, annetaan hakijalle tästä osiosta kaikkien hakijoiden pisteistä laskettu pisteiden tyyppiarvo (moodi) 7. Neuropsykologian alaan liittyvä julkaisutoiminta ei ammatillisia julkaisuja... 0 psykologian ei-vertaisarvioitu julkaisu, tekijänä neuropsykologian alan kongressiesitelmässä tai muita kuin tieteellisiä julkaisuja / kongressiabstrakteja (esim. selvitykset, kirja-arvostelut)... 0,5 tekijänä psykologian alan tieteellisessä (vertaisarvioitu) julkaisussa tai neuropsykologian alan oppikirjan kappaleessa tai ensimmäisenä tekijänä neuropsykologian alan kongressiabstraktissa... 1 tekijänä neuropsykologian alan tieteellisessä julkaisussa tai ensimmäisenä tekijänä psykologian alan tieteellisessä julkaisussa tai neuropsykologian alan oppikirjan kappaleessa... 1,5 ensimmäisenä tekijänä neuropsykologian alan tieteellisessä julkaisussa*... 2 * lisensiaatintyöksi aiottua julkaisua ei huomioida tässä yhteydessä 8. Tutkimussuunnitelma 8.1. suunnitelman jäsentyneisyys tutkimussuunnitelmassa ei ole selkeää rakennetta tai tutkimusongelma on jäsentymätön tai perustelematon... 0 tutkimussuunnitelman jäsentyneisyydessä on lieviä puutteita... 1 tutkimusongelma on johdannossa perusteltu tieteellisen kirjallisuuden perusteella ja suunnitelman rakenne on selkeä: ongelma koehenkilöt metodit oletetut tulokset... 2 8.2. suunnitelman relevanssi kliinisen neuropsykologian tutkimuksen kannalta työ ei ole relevantti neuropsykologian kannalta... 0 kokeellisen tai ei-kliinisen neuropsykologian tai kognitiivisen psykologian työ, jolla on jonkin verran relevanssia kliinisen neuropsykologiankin kannalta... 0,5 kokeellisen tai ei-kliinisen neuropsykologian tai kognitiivisen psykologian työ, jolla on huomattavaa relevanssia kliinisen neuropsykologiankin kannalta... 1 4
suppeasti kliinisen neuropsykologian näkökulmaa ja menetelmiä hyödyntävä työ (myös kliinisen potilasryhmän EEG- tai kuvantamistutkimukset)... 1,5 laajasti kliinisen neuropsykologian näkökulmaa ja menetelmiä hyödyntävä työ (myös kliinisen potilasryhmän EEG- tai kuvantamistutkimukset)... 2 8.3. suunnitelman realistisuus suunnitelmasta ei ilmene, voidaanko se toteuttaa (esim. yhteistyötahot puuttuvat, aineiston keräystapaa ei kerrota) tai suunnitelman toimivuus on kyseenalaista... 0 toimiva suunnitelma, aineiston keruu ei vielä alkanut... 0,5 toimiva suunnitelma, aineiston keruu vasta alkuvaiheessa... 1 toimiva suunnitelma, aineiston keruu jo pitkällä (yli 50 %)... 1,5 toimiva suunnitelma ja aineiston keruu on loppuvaiheessa (yli 75 %) tai päättynyt ja aineiston analysointitapa jo hyvin kuvattu... 2 Maksimipistemäärä 24 pistettä 5