Pirkanmaan toteuttamissuunnitelma muutoksen ostamiselle vuosina 2013-2014

Pirkanmaan toteuttamissuunnitelma muutoksen ostamiselle vuosina 2013-2014

2

Pirkanmaan toteuttamissuunnitelma muutoksen ostamiselle vuosina 2013-2014 Pirkanmaan liitto Julkaisu E 21

Pirkanmaan liitto Tampere 2012 Sarja E, julkaisu nro 21 ISSN 0789-1482 ISBN 978-951-590-286-3

ESIPUHE Pirkanmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma yksilöi maakunnan kehittämisen keskeisiä kehittämistarpeita, hankekokonaisuuksia ja niiden rahoitustietoja. Suunnitelmaan on koottu hanke esityksiä, joita mahdollisesti toteutetaan vuosina 2013 ja 2014. Myös keskeisten maakunnallisten kärkihankekokonaisuuksien läpiviemisen tai käynnistämisen osalta on esitetty määrärahatarpeita keskushallinnolle. Tänä vuonna toteuttamissuunnitelmassa halutaan korostaa muutoskeskeistä kehittämisajattelua. Suunnitelmassa osoitetaan millaisia muutoksia haluamme ostaa maakuntaamme käytettävissä olevilla kehittämisresursseilla. Toteuttamissuunnitelma toimiikin erilaisten kehittämisaihioiden tarjottimena. Jotta toteuttamissuunnitelma voi täysimääräisesti toteutua, esitettyjen valtion määrärahojen saannin lisäksi tarvitaan myös maakunnan omien toimijoiden aktiivisuutta määriteltyjen muutosten toteuttamisessa. Toivomme, että toteuttamissuunnitelma suuntaa Pirkanmaan kehittämistoimintaa hyvässä hengessä kotimaakuntamme kaikinpuoliseksi menestykseksi.

Sisällys Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma ja sen valmistelu... 5 Pirkanmaan toteuttamissuunnitelmakauden 2013 2014 ykköstavoitteet... 6 Toteuttamissuunnitelmakauden muutostavoitteet sekä keskeiset toimenpide esitykset... 7 Pirkanmaan neuvotteluesitykset ministeriöille... 21 Hanketyön työkalupakki muutoksen ostamiselle... 21 Maakuntaohjelman toteutuminen ja sen vaikutusten arviointi... 23 Lopuksi: Minne olemme matkalla? Lähitulevaisuuden kehitysnäkymät Pirkanmaalla... 25 Rahoitustaulukot... 27 Liite 1. Maakunnan yhteistyöasiakirja 2013

Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma ja sen valmistelu Toteuttamissuunnitelmassa (TOTSU) kootaan ja esitetään maakunnan keskeiset kehittämistarpeet konkreettisina toimenpiteinä, hankkeina ja resursointikohteina seuraavien kahden vuoden jaksolla (2013 2014). Toteuttamissuunnitelman tarkoitus on ensisijaisesti suunnata alueen toimijoiden toimintaa ja kehittämisresursseja, mutta myös välittää alueen viestit ministeriöille valtion talousarvion valmistelua varten. Sen sisällöt toteuttavat johdonmukaisesti strategista maakuntasuunnitelmaa ja erityisesti sitä painopistevalinnoilla konkretisoivaa maakuntaohjelmaa. Toteuttamissuunnitelma laaditaan yhteistyössä maakunnan sidosryhmien kanssa, ja näin se kuvaa yhteensovitettua näkemystä maakunnan kehittämistarpeista ja niiden resursoinnista. Toteuttamissuunnitelma käsitellään maakunnan yhteistyöryhmässä ja sen hyväksyy maakuntahallitus. Toteuttamissuunnitelma 2013 2014 valmistui monivaiheisessa prosessissa vuoden 2013 kesän ja alkusyksyn aikana. Valmistelun käynnistänyt lähetekeskustelu käytiin maakuntahallituksessa ja maakunnan yhteistyöryhmässä kesä elokuussa 2012. Kesän aikana tiedusteltiin laajalla kyselyllä keskeisiä kehittämis ja resurssitarpeita sekä maakuntaohjelmaa toteuttavia toimenpiteitä Pirkanmaan kunnilta, kuntayhtymiltä, kehittämisyhtiöiltä ja rahoittajaviranomaisilta. Myös muut maakunnan kehittämiseen vaikuttavat keskeiset sidosryhmät osallistuivat toteuttamissuunnitelman valmisteluun. Maakuntahallitus käsitteli toteuttamissuunnitelman luonnosta syyskuussa. Myös muille valmisteluprosessiin osallistuneille tarjottiin mahdollisuus kommentoida toteuttamissuunnitelman luonnosvaihetta syyslokakuussa. Maakunnan yhteistyöryhmässä suunnitelman luonnos käsiteltiin 12.10.2012 ja maakuntahallitus hyväksyi sen 22.10.2012. Toteuttamissuunnitelman rakenteesta Suunnitelman alussa esitellään maakuntahallituksen maaliskuussa hyväksymät Pirkanmaan ykköstavoitteet valtion vuoden 2013 talousarvioon. Nämä tavoitteet ovat maakunnan oman päätäntävallan ja kehittämisresurssien ulkopuolella ja tämän vuoksi niitä ei käsitellä laajemmin toteuttamissuunnitelmassa. Maakunnan ykköstavoitteista ja muista keskushallinnolle osoitetuista määrärahatavoitteista voit lukea vuosittain laadittavista budjettitavoitteista (http://www.pirkanmaa.fi/fi/edunvalvonta/pirkanmaan budjettitavoitteet). Sen sijaan toteuttamissuunnitelma on koottu pääosin maakunnan omaan päätäntävaltaan kuuluvista toimenpide esityksistä, jotka tukevat yhdessä asetettuja muutostavoitteita ja hanketoiminnan painopisteitä. Suunnitelmaan on kirjattu myös Pirkanmaan neuvotteluesitykset eri ministeriöille. Lopuksi kuvataan mm. maakunnan keskeisimmät hanketyön kehittämisresurssit ja niiden tavoitetasot. Lisäksi arvioidaan lyhyesti toteuttamissuunnitelman vaikutuksia, maakuntaohjelman toteutumista sekä Pirkanmaan lähitulevaisuuden kehitysnäkymiä. Liitteenä 1 on maakunnan yhteistyöasiakirja, joka on valmisteltu samanaikaisesti toteuttamissuunnitelman kanssa ja jossa jaetaan rahoittajaviranomaisten kesken maakunnan rakennerahastovarat. 5

Pirkanmaan toteuttamissuunnitelmakauden 2013 2014 ykköstavoitteet Pirkanmaan ykköstavoitteet valtion vuoden 2013 talousarvioon LVM: Lisärahoituksen osoittaminen perusväylänpitoon. Pirkanmaalla perustienpidon rahoitus vuonna 2012 on 37 miljoonaa euroa. Maakunnan nykyisen palvelutason turvaaminen edellyttäisi noin 12 miljoonan euron vuosittaista lisärahoitusta. LVM: Valtatie 3:n parantaminen runkotietasoiseksi välillä Tampere Vaasa: Hämeenkyrön ohitustie. Valtion rahoituksen tarve vuonna 2013 Hämeenkyrön ohitustielle investoinnin aloittamiseksi on 10 miljoonaa euroa. Sisältyy Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman aiesopimukseen 2012 2016. LVM: Valtatie 12, Tampereella joukkoliikennekaistat TAYS:n kohdalle ja Paasikiventielle. Teiskontien parantaminen TAYS:n kohdalla Tampereella on koko Pirkanmaata koskeva liikenneinvestointi, joka tulee aloittaa vuonna 2013. Sisältyy Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman aiesopimukseen 2012 2016. LVM ja liikennevirasto: Raideliikenteen sujuvuuden lisääminen Tampereelta etelään. Lisäraiteet Toijalaan sekä Riihimäen kolmioraide. Suunnittelussa ja investointitarpeena tulee huomioida lisäraiteiden (3.raiteen) suunnittelu ja rakentaminen välille Tampere Toijala (Akaa). Hallituksen kehysriihen liikenneinvestointilistauksen 2012 2015 mukainen Riihimäen kolmioraide tulee rakentaa mahdollisimman nopeasti. Valtion rahoituksen tarve kolmioraiteen rakentamiseen on 10 miljoonaa euroa. Hankkeet sisältyvät Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman aiesopimukseen 2012 2016. YM: Sastamala ( Kiikoinen) Huittinen siirtoviemäri ja yhdysvesijohto. Valtion rahoituksen tarve on yhteensä 4 miljoonaa euroa. TEM: Aluekehittämisen voimavarojen turvaaminen. Maakunnan kehittämisrahan sitomatonta, maakunnan vapaaseen maakuntaohjelman mukaiseen hankerahoitukseen kuuluvaa osuutta, tulee korottaa. OKM: Tampereen keskusareenalle valtion rahoitus. Suomen valmiuksien parantaminen kansainvälisten suurtapahtumien hakemisessa ja järjestämisessä on valtioneuvoston vahvistaman Suomen matkailupolitiikan mukainen tavoite. Tampereen keskusareenalle tulee osoittaa 2 miljoonaa euroa investoinnin aloittamiseen jo vuoden 2013 valtion talousarviossa. VM, LVM, YM: Valtion sitoutuminen ja rahoitus Tampereen kaupunkiseudun MAL aiesopimuksen 2013 2015 mukaisiin kehittämiskohteisiin. Valtion sitoutumista ja tukea tarvitaan erityisesti joukkoliikenteen kehittämiseen Tampereen seudun rautatieyhteyksien lähiliikenteessä ja Tampereen kaupunkiraitiotiessä sekä asuntorakentamisen eri ohjelma ja avustuskohteisiin. MMM: Vaihtoehtomenetelmäkeskus FICAM:n valtionrahoitus. Tampereen yliopiston yhteydessä toimiva keskus kehittää ja validoi ihmisperäiseen solu ja kudosviljelyyn perustuvia menetelmiä, joilla voidaan korvata eläinkokeita. FICAM:lle tulee osoittaa vuodesta 2013 lähtien pysyvä valtion rahoitus. Rahoituksen tarve on miljoona euroa vuodessa. 6

Toteuttamissuunnitelmakauden muutostavoitteet sekä keskeiset toimenpide esitykset Vuoden 2011 alusta maakunnan kehittämistä on ohjannut Pirkanmaan maakuntaohjelma 2011 2014. Sen kolme toimintalinjaa ja kahdeksan kehittämistehtävää on johdettu Pirkanmaan maakuntasuunnitelmassa tunnistetuista kehittämiskokonaisuuksista ja tarpeista. Toimintalinjat ja kehittämistehtävät ovat ne keskeiset maakunnan ilmaisemat kehittämisen painopistealueet, jotka sovitetaan myös valtion aluehallintoviranomaisten strategia asiakirjoihin. Näistä kehittämisen teemoista on pyritty löytämään maakunnan toimijoiden intressien yhtymäkohdat, joita yhteistyössä edistetään. Toteuttamissuunnitelmalla halutaan edistää muutoskeskeistä kehittämisajattelua. Maakuntaohjelman kehittämistehtävien pohjalta on muodostettu toteuttamissuunnitelmakauden muutostavoitteet. Lisäksi on määritelty suunnitelmakauden hanketoiminnan painopisteet, joiden tarkoitus on osaltaan ohjata vuosien 2013 ja 2014 hankerahoitusta. Suunnitelman tavoitteena on olla konkreettinen asiakirja, joka antaa kattavan kuvan maakunnassa tapahtuvasta kehittämistoiminnasta sekä toimii temaattisena tarjottimena sidosryhmille siitä, millaista hanketoimintaa suunnitelmakaudelle toivotaan. Kehittämistehtävittäin esitellään myös maakunnan sidosryhmien kehittämistarpeet ja toimenpideesitykset. Nämä esitykset ovat hanketoiminnan painopisteiden ohella maakunnan keskeinen viesti keskushallinnolle sekä aluehallinto ja rahoittajaviranomaisille. Hankemassan priorisointia on ohjannut esitysten sopiminen toteuttamissuunnitelman luonteeseen ja esitettyihin hanketoiminnan painopisteisiin, alueellinen kattavuus sekä toteuttajaverkoston laajuus. Fokus on vahvasti maakunnan omaan päätäntävaltaan kuuluvien kehittämisresurssien suuntaamisessa. Esitysten alussa on nimetty ministeriö tai rahoittajaviranomainen, jolle viesti on osoitettu. Hankkeen lisäksi esitellään mahdollinen hakija tai toteuttaja (sulkeissa), toteutusaika, rahoitusinstrumentti sekä mahdollisuuksien mukaan resurssitarve. Maakuntaohjelman toimintalinjat ja kehittämistehtävät eivät ole toisiaan poissulkevia vaan pikemminkin toisiaan täydentäviä. Tämän vuoksi on syytä korostaa, että monien esiteltävien hankkeiden toimenpiteitä kohdistuu useaan eri toimintalinjaan ja kehittämistehtävään. Hankkeet esitellään yhden kehittämistehtävän alla vain esittämisselvyyden vuoksi. Käytettyjen lyhennysten selitykset: Ministeriöt TEM: työ ja elinkeinoministeriö OKM: opetus ja kulttuuriministeriö LVM: liikenne ja viestintäministeriö MMM: maa ja metsätalousministeriö YM: ympäristöministeriö VM: valtionvarainministeriö Rahoittajaviranomaisia PIRELY: Pirkanmaan elinkeino, liikenneja ympäristökeskus PL: Pirkanmaan liitto TEKES: Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus 7

Hanketoteuttajia LPKKY: Länsi Pirkanmaan koulutuskuntayhtymä MW Kehitys: Kehitysyhtiö Mänttä Vilppulan kaupungista Pirko: Pirkanmaan koulutuskonserni kuntayhtymä PoKo: Paikallinen Leader toimintaryhmä Ylä Pirkanmaalta (+Kuru) SASYP: Sastamalan Seudun Yrityspalvelu Oy SASKY: Sastamalan koulutuskuntayhtymä TAMK: Tampereen ammattikorkeakoulu TaY: Tampereen yliopisto Tredea: Tampereen kaupunkiseudun kehitys ja elinkeinoyhtiö Oy TTY: Tampereen teknillinen yliopisto VASKE: Valkeakosken Seudun Kehitys Oy VSKY: Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä Toimintalinja 1. Uudistuvat osaamis ja elinkeinorakenteet Kehittämistehtävä 1. Tuemme uuden liiketoiminnan tutkimus ja osaamislähtöistä synnyttämistä Muutostavoite: Tieteen, t&k toiminnan ja maakunnan elinkeinoelämän luovat kytkennät ovat tiivistyneet uusiksi hankkeiksi. Pirkanmaan strategisista kärjistä neuvotellaan aktiivisesti alueen yliopistojen ja oppilaitosten kanssa. Kehittämisresurssien suuntaamiselle on luotu paremmat edellytykset rahoittajien tiiviillä yhteistyöllä. Hanketoiminnan painopiste vuosina 2013 2014 on innovaatioympäristöjen, palveluinnovaatioiden, rakennusten ja muun infrastruktuurin energiatehokkuuden sekä muiden uutta teknologiaa soveltavien toimenpiteiden kehittämisessä, tuotteistamisessa ja hyödyntämisessä. Pirkanmaalla innovaatiotoiminnan tulevia kärkiä ovat mm. hyvinvointi ja terveysala, bioteknologia (erityisesti ihmisen varaosat), pelit ja pelinomaisuus, simulaatiot, ICT/sulautetut järjestelmät sekä avoimet toimintamallit. Edelleen potentiaalisia ovat optoelektroniikka ja älykkäät koneet. Tärkeää on turvata aloittavien yritysten neuvontapalveluiden resursointi kansallisella rahoituksella, jota kuntarahoitus täydentää. Kehittämistehtävää toteuttavat toimenpiteet: PIRELY ja PL: Inka Plus innovaatiotoimijaverkoston rikastaminen (TTY, TaY, Tredea Oy). Toteutusaika 2013 2014. Hankkeen tavoitteena on 1) laajentaa SRI:n tai vastaavan toimittajan peruskoulutusta myös julkiselle sektorille huomioiden tulevat rakenteelliset muutokset, 2) luoda ja fasilitoida aktiivinen innovaattoriverkosto ja 3) rikastuttaa verkostoa uudella tutkimustiedolla, kansainvälisillä toimintamalleilla ja ideoilla. EAKR: kokonaisrahoitustarve 0,500 M. PIRELY ja PL: TTY:n sisältöpohjainen tutkimusyhteistyöalusta ja toimintamalli (TTY). Toteutusaika 2013 2014. Luodaan TTY:lle ensimmäinen sisäiset laitosrajat ylittävä tutkimusyhteistyöalusta ja toimintamallit alustojen yhteistyöprosessien läpiviemiseksi. Selvitetään aluksi laajemmin erilaisia sisällöllisiä toimintamuotoja, jonka pohjalta malli räätälöidään pirkanmaalaiseen innovaatioympäristöön sopivaksi. EAKR: kokonaisrahoitustarve 0,600 M, josta muuta julkista rahoitusta 0,120 M. 8

PIRELY ja PL: VAAO PFP Center, Plastic Film Pilot Center (VSKY). Toteutusaika 2013. Luodaan oppimis ja kehitysympäristö materiaalitekniikan tuotantoalalle VSKY:n ja alan merkittävimpien yritysten kesken. Rakennetaan todellista tuotantoprosessia mahdollisimman tarkasti mallintava seitsenkerrospuhalluskalvolinja. Materiaalitekniikka on voimakkaasti kehittyvä tuotannonala. EAKR: kokonaisrahoitustarve 1,820 M, josta kuntarahoitusta 0,050 M ja yksityistä rahoitusta 0,260 M. PIRELY ja PL: StartUpTampere (Tredea Oy). Toteutusaika 2012 2014. Luodaan Tampereen seudulle start upyritysten, spin off:ien sekä kasvuyritysten uusia rahoituskonsepteja, kehitetään niissä tarvittavia toimintaympäristöjä sekä arvioidaan ja pilotoidaan niiden toimivuutta. Hanke on osa Avoin Tampere rahoitusta. EAKR: kokonaisrahoitus 0,315 M, josta kuntarahoitusta 0,157 M. PIRELY ja PL: Innovaatiotoiminnan ja osaamisen kehittäminen (SASYP). Toteutusaika 2012 2014. Hankkeessa kehitetään sekä yritysten omaa sisäistä että yritysten välistä innovaatiotoimintaan ja uusien tuotteiden kehittämiseen liittyvää verkostoitumista. EAKR: kokonaisrahoitustarve 0,200 M. PIRELY: Learning Bridge pirkanmaalaisen koulutusosaamisen vientiverkosto (Tredea Oy). Toteutusaika 2012 2014. Luodaan pysyvä ja toimiva toimintamalli pirkanmaalaisen koulutusviennin koordinointiin ja toteuttamiseen. Hankkeen toimenpiteitä ovat mm. verkostoitumisen edistäminen, konkreettisten koulutusvientimallien luominen, pirkanmaalaisen koulutusosaamisen markkinointi, kansainvälisten suhteiden luominen. ESR: kokonaisrahoitus 0,300 M, josta kuntarahoitusta 0,063 M. PIRELY: Teknologiayritysten tuotekehityshanke (MW Kehitys Oy). Toteutusaika 2012 2014. Teknologia alan yritysten uusien tuotteiden, palvelujen ja teknologioiden kehittäminen, kansainvälistyminen, markkinointi, sekä tuotekehityspaja toiminnan käynnistäminen. Teknologiayritysten ohjaaminen mm. Tekesin ja ELY:n tuotteistettujen palvelujen käyttämiseen. ESR: kokonaisrahoitustarve 0,300 M. TEKES: TEKES rahoitus Pirkanmaalla. TEKES:n ohjelmalliset painopisteet. Rahoituskertymän taso Pirkanmaalla vuonna 2011 noin 90 M. Kehittämistehtävä 2. Vahvistamme yritysten osaamisen tasoa ja uudistumiskykyä Muutostavoite: Maakunnan yritysten osaaminen ja uudistumiskyky ovat lisääntyneet erityisesti tuottavuutta lisäävien prosessien ja (ICT)teknologiaa soveltavien toimenpiteiden kehittämisen seurauksena. Kehittämisen painopiste on mikro ja pk yritystoiminnassa. Hanketoiminnassa korostetaan tuottavuuden lisäämistä, käyttäjälähtöisten innovaatioiden syntyä sekä yritysten osaamisen jalostamista uudeksi liiketoiminnaksi tai vientituotteiksi. Toimijoiden rajapinnat ja osaamisen yhdistäminen ovat keskeisellä sijalla toiminnan uudistamisessa. Myös yritysten liiketoimintaosaaminen ja kansainvälistymisvalmiuksien edistäminen ovat keskiössä. Toimivaksi koettu Yritys Suomi konsepti tukee painopisteiden saavuttamista ja sen kehittämiseen kiinnitetään huomiota. Maaseudun kehittämisessä tunnustetaan paikallisten toimintaryhmien rooli. Haja asutusalueiden yritystoiminnassa painotetaan energia alan osaamista uutena potentiaalisena kasvualana (uusiutuva bio ja lähienergia) perinteisten elämystalouteen perustuvien vahvuustekijöiden rinnalla (matkailu ja matkailutuotteiden kansainvälistäminen, luomu ja lähiruoka sekä sen logistiikka, luonnontuotteet, markkinointi). Kehittämistehtävää toteuttavat toimenpiteet: PIRELY ja PL: Mikro ja pk yritysten liiketoimintaosaamisen kasvattaminen ja klustereiden kehittäminen erityisesti matkailu lähiruokatuottajat sektorille (Pälkäneen kunta). Toteutusaika 2013. Lisätään matkailuyrittäjien liiketoiminta ja markkinointiosaamista sekä verkostoitumista. Monipuolistetaan matkailuklusteria ja kehitetään lähiruoan logistiikkaa. Hankkeessa huomioidaan mahdollisuudet uudenlaiseen yritystoimintaan tehtyjen ekosysteemipal 9

veluiden ja vapaa ajan asumisen selvitysten pohjalta. EAKR tai EMR: kokonaisrahoitustarve 0,070 M, josta kuntarahoitusta 0,021 M. PIRELY ja PL: Yrittäjyys uuteen nousuun korkeakoulupohjaisen yrittäjyyden edistäminen (TTY). Toteutusaika 2012 2013. Hankkeella vahvistetaan yrittäjyyskulttuuria ja motivaatiota yliopistossa sekä kehitetään edelleen yrittäjyyden ja innovoinnin opetusta. Yrittäjyysnäkökulmaa vahvistetaan kaikissa opetussisällöissä. EAKR: kokonaisrahoitustarve 0,350 M, josta muuta julkista rahoitusta 0,070M. PIRELY ja PL: Maakunnallinen yrittäjyysopintojen ja kasvatuksen yhteinen ohjausmalli (Pirko, Pirkanmaan ammattiopisto). Toteutusaika 2013 2015. Tavoitteena on luoda maakunnallinen yrittäjyysopintoja ja kasvatusta tukeva ohjausmalli, jota ovat toteuttamassa eri toimijatahot: Pirkanmaan toisen asteen koulutusorganisaatiot, alueen yrittäjät, TAMK, Tredea, OSKE toimijat sekä alueen kunnat. Vakiinnutetaan yrittäjyysopinnoista ja kasvatuksesta vastaavien tahojen eri koulutustasojen asiantuntijaverkosto Pirkanmaalle. Kokonaisrahoitustarve 0,800 M, josta kuntarahoitusta 0,160 M. PIRELY ja PL: ICT mentorointi (TTY). Toteutusaika 2013 2014. Tavoitteena on kouluttaa alueen ICT osaajista alueelle/yrityksiin/organisaatioihin ICT mentoreita, joilla on 1) taitoa analysoida yritysten/organisaatioiden koko toimintaprosessi ja arvoketju ICT hyödyntämisen näkökulmasta ja 2) osaamista muuttaa nykyinen toimintatapa enemmän ICT:ä hyödyntäväksi toimintatavaksi. Lisäksi 3) luodaan ICT mentoreiden keskinäinen aktiivinen verkosto. Kokonaisrahoitustarve 0,300 M. PIRELY: Syvennetty työpaikkaohjaajien koulutus (SASKY). Toteutusaika 2013 2016. Tavoite on kouluttaa yritys ja elinkeinoelämän henkilöstöstä osaavia työssäoppimisen asiantuntijoita. ESR: kokonaisrahoitustarve 0,500 M, josta kuntarahoitusta 0,080 M. PIRELY: Yritysten kansainvälistymisen tukeminen: Osaamisesta kasvua (PIRELY). Toteutusaika 2008 2013. Yritysten kv neuvontapalvelut, kansainvälistymisvalmiuksien kehittäminen, kv konsultointi. ESR: kokonaisrahoitus 6,0 M. PIRELY: Kasvua ulkomaankauppaan, GROWTH (SASYP). Toteutusaika 2013 2014. Kohderyhmänä ovat koko Pirkanmaan maaseudun mikroyritykset, jotka harjoittavat ulkomaankauppaa tai kiinnostuvat sen aloittamisesta. Autetaan yrityksiä kehittämään ulkomaankaupan valmiuksia ja tietoa, rakennetaan kolme toimintakohtaista vientiverkostoa, kerrotaan uusista liiketoimintamahdollisuuksista ja luodaan edellytyksiä partnereiden löytämiseksi. EMR: kokonaisrahoitustarve 0,194 M, josta yksityistä rahoitusta 0,049 M. PL: Tietoalan Uudet Työpaikat, jatkohanke (Tredea Oy). Toteutusaika 2013 2014. Toimialalla on menossa suuria uudelleenjärjestelyjä, jotka ovat jo koskettaneet tuhansia työpaikkoja Pirkanmaalla. Tavoite on jatkaa ja käynnistää toimenpiteitä uusien työpaikkojen saamiseksi tietoalalle sekä tietoalan osaajien sijoittumiseksi muille vahvasti tietotekniikkaa hyödyntäville aloille. Hanke on osa Avoin Tampere rahoitusta. EAKR: kokonaisrahoitustarve 0,432 M, josta kuntarahoitusta 0,130 M. PL: SISU jatkohanke (VASKE). Toteutusaika 2013. Hanke vie eteenpäin ja juurruttaa vuonna 2010 käynnistyneen hankkeen tuloksia. Tavoitteena on houkutella muualta muuttavia yrityksiä Etelä Pirkanmaan seudulle, erityisesti uusille yritysalueille. Maakunnan kehittämisraha: kokonaisrahoitustarve 0,140 M, josta kuntarahoitusta 0,070 M. TEM, PIRELY ja TE toimistot: Pirkanmaan TE toimistouudistus. Toteutusaika 2010. Toimistojen uudistus ja palvelujen uudelleenkohdentaminen maakunnan kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Yhteispalvelupisteet. Yritystoiminnan syntymisen ja kasvamisen tukeminen. Uudistus kytkeytyy tiiviisti valtakunnalliseen Yritys Suomi konseptiin. 10

Kehittämistehtävä 3. Vastaamme työelämän muutokseen ja tulevaisuuden osaamistarpeisiin Muutostavoite: Koulutus ja osaamistarpeiden ennakointiin on kiinnitetty huomiota ja niiden pohjalta on ryhdytty tarvittaviin opetusohjelmien ja koulutuskiintiöiden muutoksiin. Yleinen työllisyystilanne on parantunut ja erityisesti nuorten ja pitkäaikaistyöttömien osuus on pienentynyt. Ihmiset voivat aiempaa paremmin työelämässä. Suunnitelmakaudella kehittämisen painopisteinä ovat nuoriso ja pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen sekä erityisesti nuorten työmarkkinoilta ja koulutuksesta syrjäytymisen ehkäisy. Hanketoiminnassa painotetaan lisäksi mm. työvoima ja osaamistarpeiden ennakointia, aikuiskoulutuksen kehittämistä, työ ja opiskeluperusteisen maahanmuuton edistämistä sekä elinkeinoelämän ja oppilaitosten välisen yhteistyön tiivistämistä. Riittävä Pirkanmaan suhteellinen osuus valtakunnallisesta oppisopimuksen lisäkoulutuskiintiöistä tulee turvata. Myös yrittäjyyskasvatuksen edistäminen ammatillisen toisen asteen ja korkeakoulujen toiminnassa koetaan tärkeäksi. Tärkeitä teemoja ovat myös työhyvinvointi, työelämän tuottavuus sekä opetuksen alueellinen saatavuus. Kehittämistehtävää toteuttavat toimenpiteet: PIRELY ja PL: Muuttuva työelämä työn iloa ja tuottavuutta älykkään työn ratkaisuilla (TTY). Toteutusaika 2013 2014. Tavoitteena on kehittää toimintamalli pirkanmaalaisten yritysten ja julkisten organisaatioiden työskentelytapojen uudistamiseen. Lisäksi tarkoitus on viedä jo kehitetyt menetelmät käytäntöön ja tavoittaa kehittämistoimenpiteillä kymmeniä pirkanmaalaisia organisaatioita. Hankkeen aikana lanseerataan tieto ja asiantuntijatyön kehittämiseen erikoistunut tutkimusyksikkö, Tietotyölaboratorio. EAKR: kokonaisrahoitustarve 0,195 M, josta kunta, muu julkinen ja yksityinen rahoitus 0,045 M. PIRELY ja PL: 3D tulostuksen kehittäminen osana ammatillista koulutusta (SASKY). Toteutusaika 2013 2016. Koulutus ja työvoimatarpeisiin vastaaminen 3D tulostuksen osalta. Huomioidaan työelämän tulevat vaatimukset pikavalmistuksen (CNC koneistus, 3D tulostus, laserleikkaus) kohdalta. EAKR tai ESR: kokonaisrahoitustarve 0,600 M, josta kuntarahoitusta 0,090 M. PIRELY ja PL: UNIT Plus (TTY, TaY, TAMK). Toteutusaika 2013 2014. Tavoitteena on jatkaa ja laajentaa UNIThankkeen (2011 2012) yritysvaihtotoimintaa. Kehitetään yritysten/julkisten organisaatioiden ja korkeakoulujen välille kummitutkijaverkosto, jotta tutkimusyhteistyö tulisi osaksi yritysten/julkisten organisaatioiden kehittämistoimintaa. Hanke lisää opetus ja tutkimushenkilöstön työelämäymmärrystä ja luo uusia yhteyksiä alueen yritysten ja korkeakoulujen välille. Kokonaisrahoitustarve 0,300 M. PIRELY ja PL: Lentokoneasentajakoulutuksen valtakunnallinen kehittäminen (SASKY). Toteutusaika 2013 2020. Lentokoneasentajakoulutuskokonaisuuden kehittäminen, opetussuunnitelmaperusteiden kehittäminen, lentokonehallin saneeraus ja uuden oppimisympäristön rakentaminen. Hankkeen toteuttamisella vahvistetaan Pirkanmaan asemaa valtakunnallisena lentokoneasentajakoulutuksen edelläkävijänä sekä turvataan lentokonealan työpaikat varmistamalla ammattitaitoisen työvoiman saatavuus ja henkilöstön täydennyskoulutus. EAKR ja ESR, kokonaisrahoitustarve 2,0 M, josta kuntarahoitus 0,300 M. PL: Taito hanke, jatkohanke (TaY, TAMK, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri). Toteutusaika 2013. Kliinisten taitojen simulaatio opetuksen ja opetusyhteistyön kehittäminen hankeorganisaatioiden välillä. Tavoitteena on kehittää toimintatapoja opetusohjelmien ja täydennyskoulutuksen yhteistyölle. Luodaan oppimista tukeva kokonaisuus, Vahvistetaan elinikäisen oppimisen lähtökohtia sekä luodaan terveysalan oppimisen ja koulutuksen kansallinen huippuyksikkö. Kokonaisrahoitustarve 0,500 M. PL: Maakunnallisen koulutuksen ja aluekehityksen uudet toimintamallit (Virrat, Ruovesi, Mänttä Vilppula, Ikaalinen). Toteutusaika 2012. Maakunnallisen opetustarjonnan turvaaminen koko maakunnassa uusia toimintatapoja hyödyntäen. Koulutustoiminnan (yliopisto, AMK, toisen asteen ammatillinen koulutus ja lukio) aluetaloudellisen merkittävyyden selvittäminen Ikaalisten, Mänttä Vilppulan ja Virtain alueella. Koulutuksen työelämälähtöisyyden edistäminen. Maakunnan kehittämisraha: kokonaisrahoitustarve 0,100 M, josta kuntarahoitusta 0,030 M. 11

PIRELY: Ryhmyrit opiskelijoiden tukena (SASKY). Toteutusaika 2013 2014. Aloittavien opiskelijoiden ryhmäytymisen tehostaminen, ryhmänohjaajien ja muun henkilöstön kouluttaminen, osaamisen lisääminen syrjäytymisen ehkäisyssä, ohjaustyön välineiden kehittäminen. Tavoitteena parantaa koulutuksen läpäisyastetta ja vähentää keskeyttämisiä. ESR: kokonaisrahoitus 0,273 M, josta kuntarahoitusta 0,043 M. PIRELY: Nuorille töitä (Pirko, Pirkanmaan oppisopimuskeskus). Toteutusaika 2013 2014. Tarjotaan nuorille mahdollisuutta suorittaa peruskoulun jälkeen ammatillinen tutkinto oppisopimuskoulutuksella. Hankkeessa on kumppaneina alueen yrittäjiä sekä ammatillisen koulutuksen järjestäjiä. Kokonaisrahoitustarve 0,100 M, josta kuntarahoitusta 0,020 M ja yksityistä rahoitusta 0,030 M. PIRELY: Nuorten yhteiskuntatakuun toteutumisen tuki. Toteutusaika 2012 2016. Koulutukseen hakeutumisen edistäminen, koulutuksen keskeyttämisen vähentäminen, nuorten syrjäytymisen ehkäisy (useita hankkeita: mm. työpajoja, etsivä nuorisotyö, nuorten osaamisohjelman rahoitus ja ohjaus). Kokonaisrahoitus 5,0 M, josta valtion rahoitusta 4,0 M. PIRELY: Aikuiskoulutuksen alueellinen kehittäminen (koulutuksenjärjestäjät, korkeakoulut, työelämäjärjestöt, alueviranomaiset). Toteutusaika 2012 2016. Tieto, neuvonta ja ohjauspalvelujen kehittämisen koordinointi ja palvelujen saatavuuden turvaaminen, aikuiskoulutuksen laadun kehittäminen. Valtion rahoitus 4,0 M. PIRELY: Yrittäjyyskasvatus (TAMK, SASKY ja Pirko). Toteutusaika 2011 2013. Yrittäjyyskasvatuksen edistäminen työelämäyhteistyönä ammatillisella toisella asteella ja ammattikorkeakoulutuksessa. ESR: kokonaisrahoitus 1,0 M, josta EU ja valtion rahoitusta 0,650 M 0,800 M. PIRELY: Nousuvoimaa yrittäjyyteen toisella asteella (Tampereen ammattiopisto). Toteutusaika 2013 2014. Tavoitteena on lisätä ammattiin opiskelevien nuorten valmiuksia ja intoa perustaa oma yritys. Tutkintoalasta riippumatta opiskelijoille annetaan mahdollisuus opiskella yrittäjyyttä. Luodaan käytänteet, joiden avulla yrittäjyydestä tulee luonteva osa jokaisen opiskelijan opintoja. ESR: kokonaisrahoitustarve 0,300 M, josta kuntarahoitusta 0,060 M. PIRELY: Pirkanmaan ennakointipalvelu alue ennakoinnin kehittämishanke (PIRELY, TE toimistot). Toteutusaika 2012 2013. Hanke tuottaa ennakoivaa tietoa Pirkanmaan työmarkkinoista, toimialojen kehityksestä sekä tulevista osaamistarpeista. Hanke nivoutuu tiiviisti maakunnan ennakointiyhteistyön toimintaan (Pilkahdus). ESR: kokonaisrahoitus 0,600 M. PIRELY: Maahanmuutto osaamispalveluiden integrointi (PIRELY, TE toimistot). Toteutusaika 2011. TE toimistojen maahanmuuttajapalveluiden tarjoaminen osana toimistojen normaalipalettia. PIRELY: Vaateri nuorten työpajatoiminnan jatkohanke (VSKY). Toteutusaika 2012. Tavoitteena on tarjota työpajapalveluita 15 25 vuotiaille nuorille, jotka ovat vailla ammatillista koulutusta tai tarvitsevat työllistämis ja ohjauspalveluja päästäkseen ammatilliseen koulutukseen tai työelämään. Yhteistyöverkoston kanssa tehdään selvitystyötä nuorten palveluiden kartoittamiseksi ja suunnittelemiseksi. Tavoitteena on riittävien palveluiden tarjoaminen syrjäytymisvaarassa oleville nuorille Vaateri projektin päättymisen jälkeen. ESR: kokonaisrahoitus 0,088M, josta kunta ja muuta julkista rahoitusta 0,018 M. 12

Toimintalinja 2. Vahvistuva ja eheytyvä infrastruktuuri Kehittämistehtävä 4. Varmistamme liikenneinfrastruktuurin toimivuuden, turvallisuuden ja kunnon Muutostavoite: Pirkanmaan liikenneinfrastruktuurin kehittämistoimenpiteitä on priorisoitu yhä selvemmin eri palveluiden ja liikenneverkostojen välillä korostaen päätieverkkoa, kriittisiä erikoisrakenteita sekä joukkoliikenteen tärkeimpiä yhteyksiä. Lisäksi painotetaan päivittäisten liikkumismahdollisuuksien turvaamista. Liikenneturvallisuutta parantavat toimenpiteet on asetettu väylien sujuvuuden edelle. Liikenteestä ja sen tarvitsemasta infrastruktuurista ei ole aiheutunut lisähaittoja ympäristölle. Kehittämisen viitekehyksenä ja tarkemman tason suunnittelua ohjaavana asiakirjana toimii Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman aiesopimus. Kehittämisen pääteemoja ovat maakunnan ulkoinen kilpailukyky sekä asukkaiden arjen sujuvuutta ja turvallisuutta parantavat toimet. Maakunnan saavutettavuuden kannalta keskeisiä ovat maakunnan pääväylät ja niiden toimivuus. Erityisesti maakunnan reuna alueiden elinkeinotoiminnan kehittymisen mahdollisuudet ovat riippuvaisia saavutettavuutta edistävistä toimenpiteistä. Arjen sujuvuus ja turvallisuus liittyvät maakunnan sisäiseen liikkumiseen, jossa tärkeänä tekijänä on joukkoja kevyen liikenteen houkuttelevuuden parantaminen. Joukkoliikennettä keskitetään vahvojen asiakasvirtojen yhteyteen. Linja autoliikenteen lisäksi edistetään raitiotie ja lähijunaliikenteen kehittämistä. Muun muassa älyliikenteen piloteilla pyritään parantamaan liikenteen sujuvuutta ja lisäämään liikenteen ennakoitavuutta. Erityisiä haasteita tuottaa kehittyvän maankäytön tarpeisiin vastaaminen sekä kevyen ja joukkoliikenteen tukemista palvelevan infrastruktuurin kehittäminen tarvetta vastaavasti. Kehittämistehtävää toteuttavat toimenpiteet: Alla on esimerkkejä Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman aiesopimuksen 2012 2016 (LJS) mukaisista kehittämistoimenpiteistä, jotka kohdentuvat toteuttamissuunnitelmakaudelle 2013 2014. LJS:n toimenpiteet jakautuvat yhdeksän teeman alle: 1) Pirkanmaan saavutettavuus, 2) elinkeinoelämän toimintaedellytysten parantaminen, 3) liikenteen ja maankäytönsuunnittelun yhteen kytkennän vahvistaminen, 4) liikenneväylät ja päivittäinen liikennöitävyys, 5) liikenneturvallisuus, 6) joukkoliikenteen kehittäminen, 7) matkaketjujen sujuvoittaminen, 8) kävelyn ja pyöräilyn edistäminen sekä 9) liikkumisen ohjaus ja kysynnän hallinta. Yksityiskohtaisen toimenpidelistauksen voit lukea varsinaisesta liikennejärjestelmäsuunnitelman aiesopimuksesta. PIRELY: Tampereen kehätien (Rantaväylä, itäinen ja läntinen kehä) muuttuva liikenteen ohjaus (vaihtuvat nopeusrajoitukset). Toteutusaika 2012 2016. PL: Tampere Pietari suora junayhteys, toteutusedellytysten selvittäminen. Toteutusaika 2012 2013. Liikennevirasto: Tampereen tavararatapihan ohitusraide ja tuloratapihan jatkaminen, edistämistyö. Toteutusaika 2013 2015. Liikennevirasto: Tampere Seinäjoki akselipainojen korotus, edistämistyö. Toteutusaika 2013 2015. PL ja liikennevirasto: Tampereen läntinen oikorata, esisuunnittelu maakuntakaava 2040 työn yhteydessä. Toteutusaika 2012 2013. PL ja kunnat: Tampere Pirkkala lentoasema alueen kehittäminen. Liityntäyhteydet, palvelut, henkilöliikenneterminaali sekä kaavallinen varaus toiselle kiitotielle. PIRELY ja Liikennevirasto: Vt 3 Tampere Vaasa, I vaiheen tiesuunnitelmavalmiuden varmistaminen. Toteutusaika 2012 2016. PIRELY ja Liikennevirasto: Vt 9 Tampere Orivesi. Tiesuunnitelmavalmiuden parantaminen. Toteutusaika 2012 2016. PIRELY ja Liikennevirasto: Vt 9 Tampere Turku. Yhteysvälisuunnitelma. Toteutusaika 2012. 13

PIRELY ja Liikennevirasto: Vt 12 Tampere Kangasala. Yhteysvälisuunnittelu. Toteutusaika 2013 2016. PIRELY: Elinkeinoelämää tukevat maantieverkon parantamistoimet. Toteutusaika 2012 2016. Liikennevirasto, PL ja kunnat: Tampereen kaupunkiseudun ja maakunnallisen lähijunaliikenteen kehittäminen. Toteutusaika: Vaihe I 2012 2013, vaihe II 2013 2015. Liikennevirasto, PL ja kunnat: Henkilöjunaliikennepaikkojen (Tampere, Lempäälä, Akaa, Nokia, Sastamala, Mänttä Vilppula) palvelutason parantaminen (2012 2013) ja kehittäminen (jatkuva). PIRELY, PL ja kunnat: Liityntäpysäköinnin kärkihankkeet ja pikavuoropysäkkien kehittäminen. Toteutusaika 2012 2016. PIRELY ja kunnat: Nykyisen kevyen liikenteen väyläverkoston kehittäminen / uusien kevyen liikenteen yhteyksien toteuttaminen. Toteutusaika 2012 2016. Toteuttamissuunnitelman liikenneinfrastruktuurin toimenpide esityksiä (osa myös LJS:ssä): PIRELY ja PL: Seudullisen liikenne ennusteen laatiminen (Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä). Toteutusaika 2012 2013. Kokonaisrahoitustarve 0,300 M, josta kuntarahoitusta 0,099 M. PIRELY: Maanteiden kunnossapito ja käyttö. Toteutusaika 2013 2014. Tieverkon hoito, ylläpito ja korvausinvestoinnit. Tavoitteena on liikennöitävyyden turvaaminen, päätieverkon ja kriittisten taitorakenteiden kunnon turvaaminen. Perusväylänpidon rahoitus: noin 70 M vuosina 2013 2014. PIRELY: Liikennevalolaitteiden ja niiden ohjelmistojen korvaaminen älykkäillä ohjausjärjestelmillä Tampereen seudulla (PIRELY). Toteutusaika 2013 2014. Nykyiset liikennevalolaitteet ja niiden ohjelmistot korvataan Tampereen seudun maantieverkossa älykkäillä järjestelmillä, jotka huomioivat sää ja muut liikenneolosuhteet. Tavoitteena on kaupunkiseudun pääväylien liikenteen sujuvuuden ja toimivuuden parantaminen. EAKR: kokonaisrahoitus 0,737 M, josta kuntarahoitusta 0,237 M. VM, LVM: Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikenteen ja kevyenliikenteen kehittämistoimenpiteet, suunnittelu ja rakentaminen. Toteutusaika 2013 2014. Toteutetaan mahdollisesti osana MAL aiesopimusta. Kokonaiskustannusarvio 10 M, josta valtion rahoitusta 5 M. PIRELY: Mt 249 Vaunusilta, Sastamala (PIRELY). Toteutusaika 2012 2013. Sillan painumisen estäminen rakentamalla silta uudelleen. Tavoitteena on omaisuudenhallinta ja liikkumismahdollisuuksien turvaaminen. Perusväylänpidon rahoitus: kokonaisrahoitustarve 3,0 M, josta vuoden 2013 osuus 2,0 M. PIRELY: Vt 12 Ranta Koiviston eritasoliittymän täydentäminen (PIRELY). Toteutusaika 2011 2013. Suuntaisliittymän täydentäminen Lahden suunnan rampeilla. Tavoitteena on liikenneturvallisuuden parantaminen, keskustan liikenneverkon rauhoittaminen ja liikenteen sujuvuuden parantaminen. Kokonaisrahoitus 2,0 M, josta vuoden 2013 osuus 0,5 M. PIRELY: Kt 58 Oriveden rampit (PIRELY). Toteutusaika 2012 2013. Oriveden teollisuusalueen liikenneyhteyksien parantaminen ja uusien työpaikkojen luominen, liikenneturvallisuus ja liikenteen sujuvuuden parantaminen. Kokonaisrahoitus 1,0 M, josta perusväylänpidon rahoitusta 0,375 M, työllisyysperusteista investointiavustusta 0,5 M ja kuntarahoitusta 0,125 M. PIRELY: Kt 56 Mustalahti Runttimäki, kevyen liikenteen väylä (osana kt 56 Jämsä Mänttä hanketta). Toteutusaika 2013 2014. Kevyen liikenteen väylän ja siihen liittyvien järjestelyjen rakentaminen kantatien 56 varteen. Tavoitteena on mahdollistaa kantatien varren maankäytön kehittäminen parantamalla kevyen liikenteen turvallisuutta lisääntyvää liikennettä vastaavaksi. Kt 56 ja kt 58 Mustalahden risteyksen suunnittelu ja toteuttaminen kiertoliittymänä. Perusväylänpidon rahoitus: rahoitustarve 0,250 M. Liikennevirasto: Vt 12 Tampereen Rantaväylän tunneli. Toteutusaika 2012 2015. Valtatien linjaaminen tunneliin Ranta Tampellan kohdalla ja tien liittymien parantaminen eritasoliittymiksi, liikenneverkon laaja alainen kehittä 14

minen. Tavoitteena maakäytön ja keskustan kehittämisen tukeminen, liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden parantaminen. Kokonaiskustannusarvio 185 M, josta Liikennevirasto 61 M ja Tampereen kaupunki 124 M. PIRELY: Härkäläntien (2991) perusparannus ja tieluokituksen nosto Vesilahden kunnan ja Nokian kaupungin alueella, Rämsöö Tottijärvi (Nokian kaupungin ja Vesilahden kunnan yhteisesitys). Toteutusaika 2013 2014. Yritystoiminnan toimintaympäristön kehittäminen ja olemassa olevien työpaikkojen turvaaminen. Asumisviihtyvyyden ja arjen sujuvuuden turvaaminen. Liikennevirasto: Mt 347, kanavoitu liittymäratkaisu Myllyrannan kohdalla sekä liittymään tehtävät rautatien tasoristeyksen turvalaitteet (Mänttä Vilppulan kaupunki). Toteutusaika 2013. Myllyrannan tasoristeyksen liikenneturvallisuuden parantaminen. Liikennemäärät ovat kasvaneet viime vuosina merkittävästi yrittäjien ilmoitusten mukaan alueella on yli 100 000 kävijää vuodessa. Kokonaisrahoitustarve 0,350 M, josta kuntarahoitusta 0,250 M. PIRELY: Mt 308 parantaminen välillä Vesalantie Teollisuustie (Pirkkala). Toteutusaika 2013. Sujuvat ja turvalliset liikenneyhteydet nykyiselle Huovin teollisuusalueelle ja tulevalle Vähä Vaitin teollisuusalueelle. Alue on erittäin merkittävä ja voimakkaasti kasvava työpaikkakeskittymä Pirkanmaan mittakaavassa. Kokonaisrahoitus 0,880 M, josta kuntarahoitusta 0,440 M. PIRELY: Mt 301 Keihonen Kilpala parantaminen (Vesilahti). Toteutusaika 2013 2014. Työllisyysperusteinen investointiavustus: kokonaisrahoitustarve 1,8 M, josta kunta ja muuta julkista rahoitusta 0,730 M. PIRELY: Pappilankylän kevyenliikenteen väylä Kantatie 66:lla (Ruoveden kunta). Toteutusaika 2013 2014. Hanke parantaa kt 66:n liikenneturvallisuutta. Kokonaisrahoitustarve 0,300 M. PIRELY: Kantatie 66:nristeysalueen Ahjolantie Virtaintie sekä Nallentien risteyksen liikenneturvallisuuden parantaminen/kiertoliittymän rakentaminen Ahjolantien Virtaintien risteykseen (Virtain kunta). Toteutusaika 2013. Kokonaisrahoitustarve 0,350 M. Ratahankkeita: Liikennevirasto: Rataosuuden Lielahti Kokemäki parantaminen. Toteutusaika 2012 2015. Radan peruskorjaus ja muut radanparantamistoimenpiteet. Tavoitteena: vahvistaa rataa, parantaa radan turvallisuutta, parantaa liikennepaikkojen sujuvuutta ja matkustajien palvelutasoa asemilla. Kokonaisrahoitus 95 M. Liikennevirasto: Tampereen henkilöratapiha alueen kokonaissuunnittelu ja parantamistoimenpiteet (Tampereen kaupunki). Toteutusaika 2013 2016. Sisältää mm. yleissuunnitelman laatimisen välille Rantaväylä Areena, mahdollisen matkakeskuksen suunnitelman, raidejärjestelyt Naistenlahden suuntaan, melusuojien rakentaminen, henkilöratapihan järjestelyjen muuttaminen sekä Ratapihankadun suunnittelu ja toteutus. Liitetään mahdollisesti osaksi MAL aiesopimusta. Kokonaiskustanusarvio vuosille 2014 2016 on noin 25 M. Liikennevirasto: Vilppula Mänttä rataosuuden parantaminen ja turvajärjestelyt sekä kiskobussin liikenneyhteys Tampere Orivesi Juupajoki Vilppula Mänttä. Toteutusaika 2013 2016, kuntarahoituksen osuus 0,300 M. Liikennevirasto ja PIRELY: Yritys Konhon yritysalue ja pistoraide (Akaan kaupunki). Toteutusaika 2014. Alue sijaitsee valtateiden 3 ja 9 sekä pääradan risteysalueella. Kyseessä on merkittävä liikenteellinen solmukohta. Tavoitteena on muodostaa alueesta elinvoimainen yritys ja työpaikka alue, jolle ominaista on hyvä logistinen sijainti. Pääradalta on alueelle osoitettu hyväksytyssä asemakaavassa pistoraide, jonka toteuttaminen vaatii valtion määrärahoja. VM, LVM: Tampereen kaupunkiraitiotien yleissuunnitelma. Toteutusaika 2012 2014. Yhteishanke Turun kaupungin kanssa. Hanke on osa MAL aiesopimusta. Kokonaiskustannusarvio 0,800 M, josta kuntarahoitusta 0,560 M (Tampere 35 %, Turku 35 %). Valtion rahoitusta 0,240 M. 15

Kehittämistehtävä 5. Parannamme teknisen huollon toimivuutta ja lisäämme maakunnan energiaomavaraisuutta Muutostavoite: Pirkanmaa on vahvistanut asemaansa energiaosaamisen johtavana kehittäjänä ja soveltajana. Teknisen huollon infrastruktuurin huoltovelkaa on onnistuttu vähentämään. Vuosina 2013 2014 hanketoiminnassa keskitytään energia ja ympäristöteknologioiden t&k toimintaan ja uusien energiainnovaatioiden etsimiseen. Keskiössä ovat energiatehokkuus ja energian säästöratkaisut. Maaseutualueiden voimavaraksi ymmärretään niiden asema uusiutuvien luonnonvarojen lähteenä ja hajautettujen energiaverkkojen sijaintipaikkana. Painopisteessä ovat bioenergiahankkeet (puu ja peltoenergia, energiapuun korjuu, lämpöyrittäjyys) sekä jäte ja tuulienergian hyödyntäminen. Paikalliset jäte ja vesihuollon kehittämistoimenpiteet ovat kärsineet resurssipulasta jo pitkään. Muun muassa infrastruktuurin vanhentuminen ja väestöpaine aiheuttavat Pirkanmaan jäte ja vesihuollon infrastruktuurille merkittäviä ylläpito ja uusimistarpeita. Kehittämistehtävää toteuttavat toimenpiteet: PIRELY ja PL: Älykkäiden mikroenergiaverkkojen kehittämis ja testauslaboratorio (TTY). Toteutusaika 2013. Keskeisenä tavoitteena on luoda TTY:n Sähköenergiatekniikan laitokselle älykkään mikroenergiaverkon kehittämis ja testauslaboratorio. Laboratorion avulla voidaan kehittää ja testata mikroenergiaverkon hallintaan liittyvää teknologiaa ja sovelluksia. EAKR: kokonaisrahoitustarve 0,200 M. PIRELY: Toimintamalli hajautetun energiantuotannon rakentamiseksi Pirkanmaalle (PL). Toteutusaika 2012 2013. Hankeen tarkoituksena on edistää hajautettua energiantuotantoa ja siihen liittyviä liiketoiminta ja elinkeinomahdollisuuksia etenkin maaseudulla. Tätä tehdään poistamalla konkreettisia esteitä sekä lisäämällä hajautetun energiantuotannon houkuttelevuutta sekä toimijoiden yhteistyötä. EMR: kokonaisrahoitustarve 0,099 M, josta muuta julkista rahoitusta 0,010 M. PIRELY: Saurion jätevedenpumppaamon siirto ja uusien runkolinjojen rakentaminen (Ylöjärvi). Toteutusaika 2013. Saurion pumppaamon siirto ja siirtolinjat nykyiseltä pumppaamolta uuden pumppaamon paikalle. Kustannusarvio noin 0,400 M. MMM, YM ja PIRELY: Pirkanmaan Haja asutusalueen vesihuoltoavustukset. Toteutusaika 2013. Vesihuoltoavustukset suunnataan yhteistyöosapuolten hakemusten perusteella vuosittain haja asutusalueiden vesihuoltohankkeiden toteuttamiseen. Tukea myönnetään ensisijaisesti kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelman mukaisille hankkeille, joissa hakijana on kunta tai alueella jo toimiva vesihuoltolaitos. Kokonaisrahoitus 1,0 M. MMM ja PIRELY: Hämeenlinna Akaa yhdysvesijohto ja siirtoviemäri (Hämeenlinnan seudun vesi Oy, Akaa, Hämeenlinna). Toteutusaika 2013 2014. Hanke toteutetaan ylimaakunnallisena hankkeena, jota hallinnoi Pirkanmaan ELY ja Hämeen ELY osallistuu valmisteluun. Hankkeessa Akaan kaupungin ja Iittalan taajaman vedenhankinnan turvaamiseksi rakennetaan vesijohto Hämeenlinnasta Akaaseen. Vesijohdon rakentamisella turvataan ensisijaisesti Etelä Pirkanmaan kuntien vedenhankinnan toimintavarmuutta. Kokonaiskustannusarvio 9,7 M (valtion jatkorahoituksen tarve vuosille 2013 2014 1,0 M ). 16

Toimintalinja 3: Pito ja vetovoimaiset toimintaympäristöt Kehittämistehtävä 6. Tarjoamme viihtyisiä ja kestäviä asuin, elin ja luonnonympäristöjä Muutostavoite: Toteuttamissuunnitelmakaudella on käynnistetty uusia hankkeita maantieteellisesti tasaarvoisemman ja yhteisöllisemmän maakunnan kehittämiseksi. Maakuntalaisten osallisuuden parantamiseen on etsitty uusia ratkaisuja (e kansalaisuus). Monipuolisten ja turvallisten asumisen, yrittämisen ja luonnonympäristöjen kehittämiseen on panostettu. Maaseudun elinvoimaisuutta on tuettu rakentamalla alueille niiden omista tarpeista lähteviä tehokkaita tietoliikenneyhteyksiä siellä missä markkinat eivät niitä kykene tuottamaan. Kehittämisen viitekehyksenä toimivat erityisesti Pirkanmaan ympäristöohjelman 2011 2016 mukaiset toimenpiteet. Hanketoimintaa keskitetään asutuksen ja liikenteen painopisteiden mukaisesti ja sillä aktivoidaan yhteisöllisyyttä vahvistavaa toimintaa. Osallisuuden ja maantieteellisen tasa arvon kehittämiseksi ratkaisuja etsitään mm. e sovelluksista ja paikallisten toimintaryhmien toiminnasta. Keskiöön nostetaan erityisesti ihmisten omaehtoisen toiminnan ja vastuun oton tukeminen omassa elinympäristössä. Huomiota kiinnitetään myös ympäristövastuullisuuteen ja energiatehokkuuden kehittämiseen. Ympäristön kannalta kestäviä kulkumuotoja edistetään tukemalla potentiaalisesti tehokkaita joukko ja kevyen liikenteen yhteyksiä. Hyvän ja laadukkaan asumisen kulmakivenä nähdään luonnonympäristöjen suojelu ja hoitotoimenpiteet. Kehittämistehtävää toteuttavat toimenpiteet: PIRELY ja PL: Varmistetaan rakennettavan valokuituinfrastruktuurin täysi käyttöönotto tukemalla liittyjiä palvelujen löytämisessä, käyttöönotossa ja oman sisällön tuottamisessa. Toteutusaika 2013. Käyttöönottoneuvonnan tarjoaminen, koulutusta yrityksille sähköiseen liiketoimintaan siirtymiseksi, innovaatioleirit, SOTE alan palveluja rakentaminen verkkoon. Maakunnan päätäntävallassa olevat kehittämisresurssit. PIRELY: Maakunnassa käynnistyvät laajakaistan rakennushankkeet ja Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelman resursoinnin ohjaaminen niihin. Toteutusaika 2013. Pirkanmaalla vuosien 2012 2013 aikana toteutettavat Pirkanmaan Avoin kuitu tukihanke (EMR: 0,164 M ) sekä kuntien ja niiden asukkaiden tarpeista lähtevät esiselvityshankkeet, joissa kartoitetaan edellytykset kuntien alueille rakennettavan tietoliikenneinfrastruktuurin rakentamiselle. Varmistetaan kuntien mahdollisuudet rakentaa alueelleen omista tarpeistaan lähtevät ja tehokkaat tietoliikenneyhteydet. EMR: investointihankkeissa 35 50 %:n tukiosuus laajakaistan rakentamishankkeisiin. PIRELY: Laajakaista esiselvitys, EKANET (VASKE). Toteutusaika 2012 2013. Hanke toimii esiselvityksenä kattavan tietoliikenneverkon rakentamiselle. Hankkeessa mukana Kangasala, Pälkäne, Vesilahti, Valkeakoski, Akaa ja Urjala. Hankkeella edistetään tietoverkkojen, niiden käyttämisen ja sisältöjen kehittymistä siten, että alueella syntyy riittävä kysyntä nopeiden tietoliikenneverkkojen kannattavalle toteuttamiselle ja kunnille valmius ottaa aktiivinen rooli laajakaistayhteyksien rakentamisessa. EMR: kokonaisrahoitustarve 0,180 M, josta kuntarahoitusta 0,018 M ja yksityistä rahoitusta 0,018 M. PIRELY: Alueellisen joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen sekä joukkoliikenteen tukeminen. Toteutusaika 2013 2014. Turvataan tehokas joukkoliikenteen käyttömahdollisuus koko maakunnan alueella. Joukkoliikenteen palvelujen ostot, kuntien tukeminen paikallis ja palveluliikenteessä, kaupunki, seutu ja työmatkalippujen rahoittaminen. Kokonaisrahoitus 6,0 M. PIRELY: Tampereen kaupunkiseudulla seutulipun laajentaminen juniin. Toteutusaika 2013 2014. Kokonaiskustannusarvio 0,200 M, josta valtion rahoitusta 0,100 M. PIRELY ja PL: Nykyisen yhdyskuntarakenteen ekotehokkuuden määrittämismenetelmän kehittäminen (case Tampereen kantakaupunki). Toteutusaika 2013. Kokonaiskustannusarvio 0,350 M, josta valtion rahoitusta 0,175 M. Tampereen kaupunki: Liikkumisen ohjauksen neuvonta LION (Ekokumppanit Oy). Toteutusaika 2013 2014. Tavoitteena on vähentää yksin omalla autolla ajavien määrää liikenteessä. Työ jakautuu kevyen ja joukkoliikenteen kes 17

ken ja toteutetaan neuvontana sekä yhteistyönä järjestöjen, virkamiesten ja yksityisen sektorin kesken. Hankkeen on tarkoitus muuttua jatkuvaksi toiminnaksi valtion avustusten turvin vuoden 2013 jälkeen. Kokonaisrahoitustarve vuonna 2013 on 0,140 M. YM: Etelä Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma, METSO (PIRELY ja Pirkanmaan metsäkeskus). Toteutusaika 2008 2016. Maanomistajien vapaaehtoisesti tarjoamia alueita perustetaan yksityisiksi luonnonsuojelualueiksi tai hankitaan valtiolle. YM:n korvaus ja hankintaraha: kokonaisrahoitustarve 2012 ja 2013 yhteensä 5,5 M. YM ja PIRELY: Rakennusperinnön hoidon edistäminen ja hyödyntäminen (PIRELY, kunnat). Toteutusaika 2013. Avustukset myönnetään kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten arvon ja niiden ominaispiirteiden säilyttämistä tukeviin korjauksiin. Kohteet sijoittuvat pääasiassa valtakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön tai arvokkaalle maisema alueelle. Määrärahat ja EAKR: kokonaisrahoitus 0,450 M. PIRELY: Saastuneen maaperän puhdistaminen, Ylöjärvi, Mäkkylä (Ylöjärven kaupunki). Toteutusaika 2013 2014. Saastuneen maaperän kunnostamisen avulla vähennetään saastuneen maaperän aiheuttamia ympäristö ja terveysriskejä. Hanke parantaa alueen toimintaympäristöä lisäämällä lähiasukkaiden asumisviihtyisyyttä ja terveyttä sekä ympäristön tilaa. EAKR: kokonaisrahoitustarve 2,5 M, josta tukiosuus 0,500 M. PIRELY ja YM: Häpesuon kaatopaikan puhdistus (Nokian kaupunki). Toteutusaika 2013 2015. Kaatopaikan olemassa olo keskustassa pohjavesialueella ja kunnallisteknisen verkoston alla on todettu suureksi ympäristöriskiksi Nokialla ja ympäröivällä alueella. Kokonaisrahoitustarve 14,6 M, josta kuntarahoitusta 7,3 M. PIRELY, MMM, YM ja toimintaryhmät: Pirkanmaan vesistökunnostushankkeet. Toteutusaika 2013 2015. Osallistutaan vesistökunnostushankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen yhteistyössä paikallisten osakaskuntien ja kunnostusyhdistysten kanssa. Kunnostushankkeiden toteuttajana ja luvanhakijana on lähes aina paikallinen taho. Kunnostustoimenpiteet edellyttävät kunnostussuunnitelmaa, jossa esitetään toimenpiteet sekä tehdään tarvittavat selvitykset (mm. luontoselvitys). Mm. EMR ja EAKR: kokonaisrahoitustarve 0,5 M (2013 2014), josta tukiosuus 0,250 M. PIRELY: Maatalouden vesiensuojelu ja ympäristönhoito Pirkanmaalla (ProAgria Pirkanmaa ry). Toteutusaika 2011 2013. Tavoitteena on vähentää maatalouden vesistökuormitusta valuma aluekohtaisesti ja tilatasolla. Hankkeessa kannustetaan vesiensuojeluun tähtäävien ympäristötuen erityissuunnitelmien ja sopimusten lisäksi luonnon ja maiseman monimuotoisuussopimusten tekoon. EMR: kokonaisrahoitus 0,515 M, josta tukiosuus 0,463 M. Kehittämistehtävä 7. Uudistamme julkista palvelutuotantoa ja sen rakenteita. Muutostavoite: Uusilla palvelutuotannon toimintamalleilla ja palveluinnovaatioilla on edesautettu palvelujen saavutettavuuden ja kattavuuden turvaamista. Suunnitelmakaudella etsitään pirkanmaalaisia ratkaisuja palvelutuotannon uudistamiseksi. Hanketoiminnan ytimessä ovat palveluinnovaatioiden kehittäminen (e sovellukset, sähköiset ja mobiilit palvelut) sekä terveys ja hyvinvointiala. Keskeistä on julkisen palvelutuotannon tuottavuutta parantavat prosessit ja sovellukset (e hallinto, yhteiset tietojärjestelmät). Maakunnan harvaan asutut alueet nähdään hajautettujen palvelujen kohteena ja uusien palveluinnovaatioiden kokeilualueina. Kehittämisresursseja kohdennetaan sähköisiin palveluihin liittyviin pilottihankkeisiin. Huomiota kiinnitetään yhtä lailla käyttäjänäkökulmaan eli esimerkiksi ikäihmisten ja työntekijöiden tarvitsemiin osaamistarpeisiin vastaamiseen. Toiminnan ja rakenteiden uudistamisen perustana on organisaatioiden itsekriittinen ote ja asennemuokkaus. Ikärakenteesta johtuen sähköiset palvelut eivät voi olla ainoa tapa järjestää palvelutuotantoa. Alueiden palvelut pyritään turvaamaan mm. yhteispalvelupisteiden perustamisella sekä monikanavapalveluiden laadullisella kehittämisellä. Pohditaan esimerkiksi kunnan eri yksiköiden (koulut, päiväkodit, terveyskeskukset) 18

joissa tarvittava infrastruktuuri internet yhteyksineen on jo valmiina hyödyntämismahdollisuuksia julkisina palvelupisteinä. Kehittämistehtävää toteuttavat toimenpiteet: PIRELY ja PL: Rahoitus kuntien palveluinnovaatioiden ja valokuidun päälle rakentuvien peruspalveluiden kehittämiseen. Toteutusaika 2013. Suomessa on laajasti toteutettu erilaisia sähköisiin palveluihin liittyviä pilottihankkeita. Parhaiden mallien etsiminen ja soveltaminen Pirkanmaan kunnissa vaatii selvitys ja arviointityötä sekä asennemuokkausta uusien toimintamallien rakentamiseksi ja ottamiseksi käyttöön. Vauhditetaan kuntien aktiivisen roolin ottamista laajakaistarakentamisessa. Maakunnan päätäntävallassa olevat kehittämisresurssit. PIRELY ja PL: Sosiaali ja terveysalan osaamiskeskittymä Voimarinteelle (SASKY). Toteutusaika 2013 2020. Joustavien opinpolkujen luominen turvaamaan osaavan ja riittävän henkilöstön saaminen sote alalle tulevaisuudessa. Hallitun palvelurakenneuudistuksen toteuttaminen koulutusorganisaation osaamispääomaa hyödyntäen. EAKR ja ESR: kokonaisrahoitustarve 2,0 M, josta kuntarahoitusta 0,450 M ja yksityistä rahoitusta 0,050 M. PIRELY ja PL: Lähiyhteisöt tukemassa vanhusten kotona asumista selvityshanke (Pälkäneen kunta). Toteutusaika 2013 2014. Ajatuksena lähiyhteisöt ja niiden asukkaat yhdessä 3 sektrorin kanssa tukemassa kylien vanhusväestön kotona selviytymistä julkisen sektorin rinnalla. Selvitystyö: lainsäädäntö, kompastuskivet, korvauksen saaminen ja maksaminen sekä siihen liittyvät velvoitteet, laatu, toimintamuodot, organisointi. Hankkeessa selvitetään myös kylien avun tarve ja muoto. EAKR tai EMR: kokonaisrahoitustarve 0,050 M, josta kuntarahoitusta 0,015 M. PIRELY ja PL: HYVELÄ hyvinvointi ja elämänlaatu (SASYP). Toteutusaika 2012 2014. Hankkeen tavoitteena on hoiva ja hyvinvointialaa tukevan verkoston rakentaminen, laajentaminen ja vahvistaminen. Hanke tuottaa asiantuntijapalveluita alan yrityksille sekä alan yrittäjyydestä kiinnostuneille. Kokonaisrahoitustarve 0,100 M, josta kuntarahoitusta 0,025 M. PIRELY, TE toimistot ja PL: Yhteispalvelun perustaminen Virroille ja Ruovedelle. Toteutusaika 2013. Pyritään turvaamaan nykyiset valtion palvelut Virroilla ja Ruovedellä, sekä tehostamaan palveluja toimimalla yhteistyössä eri viranomaisten kanssa. Kokonaisrahoitus 0,035 M. PIRELY: Työllisyydenhoidon kuntakokeilu Etelä Pirkanmaan yhteispalvelukeskus (Valkeakosken kaupunki isäntäkuntana, Akaan kaupunki, Urjalan kunta). Toteutusaika 2012 2015. Yhteispalvelukeskuksen tarkoituksena on tuottaa sektorirajat ylittäviä, poikkihallinnollisia, kokonaisvaltaisia sekä moniammatillisia kuntoutus ja työllisyyspalveluja tuetun työllistymisen palveluja tarvitseville. Olemassa olevien palvelujen tehostaminen sekä aiempaa parempien ja asiakaslähtökohtaisempien palvelujen tuottaminen. Moniammatilliset palvelut yhdestä toimipaikasta. Työllisyyspoliittinen avustus: kokonaisrahoitustarve 0,842 M, josta kuntarahoitusta 0,210 M. PIRELY: ALMA jatkohanke (Tampereen kaupunki). Toteutusaika 2012 2014. Päämääränä on yhtenäistää kuntien maahanmuuttajille tarjoamat palvelut ja saada suomen kielen koulutukset vertailukelpoisiksi ja helposti saavutettaviksi. Tavoitteena on saada koko Pirkanmaalle käyttöön avoin sähköinen kurssihakujärjestelmä ja yhtenevä alkukartoitus. Koko Pirkanmaan alueella kehitetään etäohjauksen käyttöä maahanmuuttajien neuvonnassa. ESR. PL: Pirkanmaan kuntakehityshanke. Toteutusaika 2012 2014. Luodaan uusia vaihtoehtoja hallinto ja palveluinnovaatioiden toteuttamiseen sekä aluekehityksestä ja kuntalaisdemokratiasta käytävään keskusteluun. Samalla kehitetään yliopiston ja kuntien sekä kuntien ja yksityisen sektorin välistä yhteistyötä. Pilottihanke 1. perusterveydenhuollon tuotteistaminen Tampereen kaupunkiseudulla (Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä); pilottihanke 2. vuorovaikutuksen, osallistumisen ja vaikuttamisen mallinnus Tampereen ja Oriveden sosiaali ja terveydenhuollon yhteistoiminta alueella (Oriveden kaupunki); pilottihanke 3. paikkatietoanalyysien hyödyntäminen sote palvelujen suunnittelussa uusilla yhteistoiminta alueilla (MW Kehitys Oy). EAKR: kokonaisrahoitus 0,596 M, josta kuntarahoitusta 0,179 M. 19

Kehittämistehtävä 8. Valjastamme kulttuurin ja elämystalouden pirkanmaalaisten hyvinvoinnin lähteeksi Muutostavoite: Pirkanmaan kulttuuri, tapahtuma ja matkailutoimijoiden välinen yhteistyö on konkretisoitunut useiksi Pirkanmaan elämystaloutta edistäviksi hankkeiksi. Pirkanmaalainen kulttuuri ja elämysprofiili on terävöitynyt erottamaan maakunnan palvelutarjontaa muista. Keskiössä ovat hankkeet, jotka liikkuvat hyvinvoinnin, kulttuurin ja matkailun rajapinnoilla. Pirkanmaan elämystalouden parissa toimivien toimijoiden yhteistyön tiivistäminen tapahtumien järjestämisessä, markkinoinnissa ja tuotekonseptoinnissa koetaan tärkeäksi. Myös kulttuurin arvo pirkanmaalaisten henkisen hyvinvoinnin ja itsensä toteuttamisen välineenä tunnustetaan taloudellisten hyötyjen rinnalla. Hanketoiminnalla vaalitaan myös arvokkaita kulttuuri ja luonnonympäristöjä. Maaseutumaiseman potentiaali elämystaloudessa tunnistetaan. Yritysrahoituksen instrumenttien keinovalikoima tukee kulttuuri ja elämystalouden yrittäjyyttä niin kaupungeissa kuin maaseudulla. Kehittämistehtävää toteuttavat toimenpiteet: PIRELY tai PL: Mänttä Vilppulan kaupunkikeskustan kehittäminen. Toteutusaika 2013. Taidekaupunki Mänttä Vilppulan kaupunkikeskustan kehittäminen vastaamaan erityisesti taide, kulttuuri ja matkailuelinkeinojen vaatimuksia. Mm. taidekaupungin ilmettä kuvaavien opasteet ja viitat. EMR tai EAKR: kokonaisrahoitustarve 1,0 M, josta kuntarahoitusta 0,500 M. PIRELY tai PL: Kylämatkailun Mahdollisuudet Käy Kylässä (Virrat, Ruovesi, Mänttä Vilppula). Toteutusaika 2013 2014. Kylämatkailun edistäminen ja brändäys, tuotepakettien konseptointi. Kulttuuri, matkailu ja elämystalouden yrittäjyyden edistäminen. Kokonaisrahoitustarve 0,200 M, josta kuntarahoitusta 0,020 M ja yksityistä rahoitusta 0,020 M. PL: Culture Tampere Region Pirkanmaan kulttuurimatkailun kehittäminen (Pirfest ry). Toteutusaika 2012 2014. Projekti kehittää ja koordinoi pirkanmaalaisten kulttuuri ja matkailutoimijoiden verkostoitumista ja tiedonkulkua, luo kulttuurimatkailun tuotekehitykselle puitteita ja työkaluja käytännön työhön sekä löytää valmiille kulttuurimatkailutuotteille uusia jakelukanavia. EAKR: kokonaisrahoitus 0,579 M, josta kuntarahoitusta 0,187 M ja yksityistä rahoitusta 0,049 M. PIRELY: Sastamalan keskustan matkailu ja kulttuurikeskittymän (Bäckmanin talo, Herra Hakkaraisen talo) täydentäminen. Toteutusaika 2013. Kortteliin kuuluvan tornihuvilan ja korttelipihan kunnostaminen matkailu ja kulttuurikäyttöön. EAKR: kokonaisrahoitustarve 0,4 M, josta kuntarahoitusta 0,2 M. PIRELY: Ylä Pirkanmaan, Keuruun ja Jämsän matkailuhanke (MW Kehitys Oy). Toteutusaika 2012 2014. Tavoitteena on kehittää rakennemuutosalueen elinkeinorakennetta monipuolisemmaksi matkailutoimintaa kehittämällä. Hankkeen toimenpiteitä ovat mm. alueen matkailutoimijoiden yhteistyön tiivistäminen, markkinointi, yritysten palvelupaketointi, karttapalvelujen kehittäminen sekä yhteisten myynti ja messutapahtumien toteuttaminen. EMR: kokonaisrahoitustarve 0,320 M, josta kuntarahoitusta 0,019 M ja yksityistä rahoitusta 0,013 M. PIRELY: Hehkuva Nuutajärven lasikylä (Urjalan kunta). Toteutusaika 2012 2014. Hankkeessa toteutetaan Nuutajärvelle erilaisia kehittämistoimenpiteitä, kuten tapahtumien järjestämistä ja markkinoinnin tehostamista. Hanke aktivoi myös muita kyliä esimerkiksi kulttuuriteltan pilotoinnilla. EMR: kokonaisrahoitus 0,543 M, josta kuntarahoitusta 0,044 M ja yksityistä rahoitusta 0,044 M. PIRELY: Maaseutupuiston investointihanke (Pälkäneen kunta). Toteutusaika 2013 2014. Toteutetaan maaseutupuisto Mallasveden rantamaisemiin luonnonmukaisena ikään katsomatta kuntalaisten ja turistien olohuoneena. Korostetaan kulttuurillisia, maisemallisia, luonnonmukaisia ja historiallisia arvoja. EMR. 20

Pirkanmaan neuvotteluesitykset ministeriöille Työ ja elinkeinoministeriö: Aloittavien yritysten neuvontapalvelut tulee saada perusrahoituspohjaiseksi koko maassa. Kysymys on kansallinen ja vastaa hallitusohjelman sekä työ ja elinkeinoministeriön hallinnonalan tavoitteita. Yrittäjien neuvontapalvelutoiminnan ylläpitämiseksi tarvitaan uutta rahoitusmallia, mikä käytännössä tarkoittaisi siirtymistä kehittämisrahoituksesta perusrahoitukseen ja johon työ ja elinkeinoministeriön tulisi osoittaa riittävä määräraha. Rahoitusta täydentää kuntaraha. Aloittavien yritysten neuvontapalveluita on kehitetty ja testattu kehittämishankekokonaisuutena ilman pysyvää varmuutta toiminnan vakiinnuttamisesta. Yritysten laaja alainen tukeminen koetaan erittäin tärkeäksi ja tämän vuoksi myös rahoitusmallin pitäisi olla hanketoimintaa huomattavasti pitkäjänteisempi. Palveluiden järjestäminen liitetään tiiviisti TE toimistouudistukseen ja Yritys Suomi konseptiin. Maakunnan kehittämisrahan vapaan osuuden tason korottaminen Maakunnan kehittämisrahan määrällistä tasoa tulee korottaa. Kehittämisraha on ollut tuloksekas rahoitusinstrumentti ja täydentänyt muuta kehittämisrahoitusta. Ilman vapaata maakunnan kehittämisrahaa alueiden kehittämisinstrumentit jäävät vähäisiksi erityisesti silloin, kun tarvitaan nopeaa ja joustavasti kohdennettavissa olevaa kehittämisrahoitusta. Opetus ja kulttuuriministeriö: Toisen asteen ammatillisen koulutuksen opiskelijamääräkiintiöiden lisääminen (valtionosuus ammatillisen koulutuksen käyttökustannuksiin). Toteutusaika 2013 2016. Nuorten koulutus /yhteiskuntatakuu on hallituskauden yksi keskeisimmistä tavoitteista. Sen pitäisi tulla täysimääräisenä voimaan 2013. Koulutuspaikat ovat riittäneet viime vuosina OKM:n vuodesta 2008 lähtien tekemillä opiskelijakiintiöiden määräaikaisilla lisäyksillä. Peruskoulunsa aiemmin suorittaneiden ja vaille jatkokoulutuspaikkaa jääneiden ylioppilaiden koulutusmahdollisuuksien turvaamiseksi, ikäluokkien pienenemiseen perustuvia koulutuspaikkasupistuksia ei tule tehdä, vaan lisätä Pirkanmaalla vähintään 300 opiskelijapaikalla. Valtion rahoituksen tarve 3,3 M. Hanketyön työkalupakki muutoksen ostamiselle Maakunnan kehittämisraha Maakunnan kehittämisraha jakautuu ohjelmiin sidottuun ja sitomattomaan osuuteen. Pirkanmaa sai vuonna 2011 sitomatonta maakunnan kehittämisrahaa 1,861 M, josta osa oli varattu KOKO ohjelman rahoitukseen (0,695 M ). Vuonna 2012 sitomattoman maakunnan kehittämisrahan taso romahti 0,350 M :oon. Ohjelmiin sitomaton maakunnan kehittämisraha on Pirkanmaalla erityisen tärkeä resurssi, koska se on ainoa vapaasti maakuntaohjelman toteutukseen käytettävissä oleva määräraha. Maakunnan sitomattoman kehittämisrahan tasoa tulee korottaa vähintään vuoden 2011 tasolle. Tampereen seudun osaamiskeskusohjelma (OSKE) Maakunnan kehittämisrahan ohjelmiin sidotulla osuudella rahoitetaan Tampereen seudun osaamiskeskusohjelmaa. Rahoituksen taso vuonna 2012 on 0,860 M, mikä on taattava myös tuleville vuosille. Osaamiskeskusohjelma (OSKE) on valtioneuvoston erityisohjelma, jonka avulla suunnataan toimenpiteitä kansallisesti tärkeille painopistealoille. Se on myös keskeinen seudullinen strateginen kehittämisohjelma, jonka 21

tavoitteena on seudun kilpailukyvyn ja osaamisen vahvistuminen ja uudistuminen. Tampereen seutu on mukana seitsemässä osaamisklusterissa. Pirkanmaalla osaamiskeskusohjelman toteutus painottuu vahvasti maakuntaohjelman toimintalinjan 1 ensimmäiseen kehittämistehtävään (uuden liiketoiminnan tutkimus ja osaamislähtöinen synnyttäminen). Länsi Suomen EAKR toimenpideohjelma (alueellinen kilpailukyky ja työllisyystavoite) Länsi Suomen ohjelma alueella ohjelman julkinen rahoitus on 398 M, josta EU:n osuus 159 M. Pirkanmaan EAKR rahoitusosuus on noin 36,5 M ja se suunnataan yritystoiminnan edistämiseen, innovaatiotoiminnan ja osaamisrakenteiden vahvistamiseen sekä alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristöjen vetovoimaisuuden parantamiseen. Lisäksi ohjelmaan sisältyy suurten kaupunkiseutujen (Tampere ja Vaasa) kehittämiskokonaisuus. Vuonna 2013 EAKR:n ja valtion vastinrahoituksen taso Pirkanmaalla on yhteensä noin 5,8 M. Länsi Suomen EAKR toimenpideohjelma toteuttaa maakuntaohjelman kaikkia toimintalinjoja, mutta euromääräisesti tarkasteltuna painotus on maakuntaohjelman toimintalinjassa 1. Manner Suomen ESR toimenpideohjelma, Länsi Suomen alueellinen osio (alueellinen kilpailukyky ja työllisyystavoite) Länsi Suomen ESR toimenpideohjelman alueellisen osion (pl. Saarijärvi Viitasaari) EU:n rahoitusosuus on 71,2 M, joista Pirkanmaalle kohdentuu 25,7 M työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittämiseen sekä yrittäjyyden lisäämiseen, työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistämiseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn, työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis ja palvelujärjestelmien kehittämiseen sekä alueiden ja jäsenvaltioiden väliseen yhteistyöhön. Vuonna 2013 ESR ohjelman alueosion ja valtion vastinrahoituksen todellinen tarve Pirkanmaalla on yhteensä noin 3,7 M. Alueosion painotus on maakuntaohjelman ensimmäisessä toimintalinjassa työelämän muutokseen ja tulevaisuuden osaamistarpeisiin vastaamisessa. Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma Euroopan maatalousrahaston (EMR) ja valtion rahoitus ohjelmakaudella 2007 2013 on Pirkanmaalla yhteensä noin 59 M. Rahoitus kohdistuu maa ja metsätalouden kilpailukyvyn kehittämiseen sekä maaseudun elämänlaatuun ja elinkeinotoiminnan monipuolistamiseen. Vuonna 2013 maaseuturahaston ja valtion vastinrahoituksen tavoitetaso on 4,7 M. Pirkanmaan viidellä seudullisella Leader toimintaryhmällä on omat puollettavat kehyksensä, joiden suuruus koko ohjelmakaudella on yhteensä noin 18 M. Maaseutuohjelman toimenpiteet toteuttavat maakuntaohjelman kaikkia toimintalinjoja painopisteen ollessa pitoja vetovoimaisten toimintaympäristöjen kehittämisessä. Ohjelmiin sidottu maakunnan kehittämisraha: OSKE 5,772 Maakunnan kehittämisrahan tavoitetaso vuonna 2013 2,026 M 1,166 0,860 3,667 Ohjelmiin sitomatonmaakunnan kehittämisraha Länsi Suomen EAKR toimenpideohjelma (EAKR + valtio) 4,713 Länsi Suomen ESR toimenpideohjelma (ESR + valtio) Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma (EMR + valtio) Kuva 1. Pirkanmaan maakuntaohjelman rahoitusinstrumentit ja niiden tavoitetasot vuodelle 2013, M. 22

Maakuntaohjelman toteutuminen ja sen vaikutusten arviointi Maakuntaohjelman vaikuttavuutta Pirkanmaan työllisyyteen, tuottavuuteen ja kilpailukykyyn on vaikea arvioida, koska kehittämistoiminta on pitkäjänteistä työtä ja sen tulokset näkyvät vasta vuosien päästä. Lisäksi yksittäisten kehittämishankkeiden välittömiä työllisyysvaikutuksia on vaikea erottaa muista samalle alueelle kohdistuneista ohjelmista ja tukimuodoista sekä talouden yleisen kehityksen vaikutuksista. Maakuntaohjelman toteutumista voidaan arvioida osaltaan hankkeiden kohdentumisen kautta. Maakuntaohjelmakaudella syksyyn 2012 mennessä on puollettu tai hyväksytty rahoitettavaksi 133 kehittämishanketta (EAKR, ESR ja EMR sekä maakunnan kehittämisrahahankkeet). Hankkeiden toimenpiteitä on kohdentunut maakuntaohjelman kolmeen toimintalinjaan seuraavasti: Toimintalinja 1. Uudistuvat osaamis ja elinkeinorakenteet: 55 % (91 kpl) Toimintalinja 2. Vahvistuva ja eheytyvä infrastruktuuri: 10 % (16 kpl) Toimintalinja 3: Pito ja vetovoimaiset toimintaympäristöt 35 % (57 kpl) Alueellisesti tarkasteltuna määrällisesti eniten hanketoimenpiteitä on suuntautunut Tampereen seutukuntaan ja vähiten Luoteis Pirkanmaan seutukuntaan. Väestöön suhteutettuna hankkeiden toimenpiteet ovat kuitenkin suuntautuneet melko tasaisesti maakunnan eri osiin. Positiivista on myös koko maakuntaan kohdistuneiden hanketoimenpiteiden lukumäärä, joita on suhteellisesti eniten. 1. Tuemme uuden liiketoiminnan tutkimus ja osaamislähtöistä synnyttämistä 12,3 % 2. Vahvistamme yritysten osaamisen tasoa ja uudistumiskykyä 12,3 % 3. Vastaamme työelämän muutokseen ja tulevaisuuden osaamistarpeisiin 4. Varmistamme liikenneinfrastruktuurin toimivuuden, turvallisuuden ja kunnon 5. Parannamme teknisen huollon toimivuutta ja lisäämme maakunnan energiaomavaraisuutta 30,9 % 4,9 % 3,4 % 6. Tarjoamme viihtyisiä ja kestäviä asuin, elin ja luonnonympäristöjä 15,2 % 7. Uudistamme julkista palvelutuotantoa ja sen rakenteita 9,3 % 8. Valjastamme kulttuurin ja elämystalouden pirkanmaalaisten hyvinvoinnin lähteeksi 11,8 % 0 20 40 60 80 hanketoimenpiteitä, lkm. Kuva 2. Maakuntaohjelman toteutuminen kehittämistehtävittäin, 1/2011 9/2012. 23

Alla olevassa taulukossa arvioidaan maakuntaohjelman 2011 2014 toteuttamisen sosiaalisia, ekologisia, taloudellisia ja kulttuurisia vaikutuksia. Vaikutustarkastelu on tehty toimintalinjoittain ja kehittämistehtävittäin ja se on vain suuntaa antava kehityskuva arvio. Arviointi perustuu varsin yleisluontoiseen analyysiin ja niihin tekijöihin, jotka todennäköisesti vahvistuvat kehittämistehtävää toteutettaessa. Taulukko 1. Toteuttamissuunnitelman sosiaalisten, ekologisten, taloudellisten ja kulttuuristen vaikutusten arviointi. VAIKUTUKSET Toimintalinja 1. Uudistuvat osaamis ja elinkeinorakenteet 1. Tuemme uuden liiketoiminnan tutkimus ja osaamislähtöistä synnyttämistä 2. Vahvistamme yritysten osaamisen tasoa ja uudistumiskykyä 3. Vastaamme työelämän muutokseen ja tulevaisuuden osaamistarpeisiin Toimintalinja 2. Vahvistuva ja eheytyvä infrastruktuuri 4. Varmistamme liikenneinfrastruktuurin toimivuuden, turvallisuuden ja kunnon 5. Parannamme teknisen huollon toimivuutta ja lisäämme maakunnan energiaomavaraisuutta Toimintalinja 3. Pito ja vetovoimaiset toimintaympäristöt 6. Tarjoamme viihtyisiä ja kestäviä asuin, elin ja luonnonympäristöjä 7. Uudistamme julkista palvelutuotantoa ja sen rakenteita 8. Valjastamme kulttuurin ja elämystalouden pirkanmaalaisten hyvinvoinnin lähteeksi Sos. Ekol. Taloud. Kult. 0 + ++ 0 + + + 0 ++ 0 + 0 + + + 0 0 + + 0 ++ ++ + + ++ 0 + 0 ++ + + ++ Merkittäviä positiivisia vaikutuksia ++ Positiivisia vaikutuksia + Ei merkittäviä välittömiä vaikutuksia 0 Negatiivisia vaikutuksia Merkittäviä negatiivisia vaikutuksia 24

Lopuksi: Minne olemme matkalla? Lähitulevaisuuden kehitysnäkymät Pirkanmaalla Pirkanmaa on kehittynyt 2000 luvulla hyvin myönteisesti monella mittarilla arvioituna. Alue on houkutellut muuttajia ja työpaikkatarjonta sekä tuotanto ovat lisääntyneet useilla aloilla maan kärkivauhtia. Laajan koulutustarjonnan ansiosta pirkanmaalaiset ovat keskimääräistä koulutetumpia. Vuoden 2008 lopussa alkanut talouden taantuma kuitenkin heikensi vientivetoisen Pirkanmaan tilannetta. Aluetalous heikkeni ja työttömyys lisääntyi globaalin kysynnän supistumisen seurauksena. Alkuvuoden 2011 osalta kirjattiin jälleen vahvoja kasvulukuja, mutta taas tänä vuonna maailman talouden epävarma tilanne on nähtävissä Pirkanmaan kehityksessä. Pirkanmaan väestönkehitys on ollut vahvaa viime vuosikymmeninä. Väkiluvun ennusteita on toistuvasti korjattu ylöspäin, kun muuttoliike Pirkanmaalle on kiihtynyt 2000 luvulla. Maakunnan väkiluku on kasvanut keskimäärin 3 800 asukkaalla eli vajaalla prosenttiyksiköllä joka vuosi. Tästä suurin osa, keskimäärin 2 100 asukkaan vuosittainen lisäys, on seurausta muuttovoitosta. Kasvu on keskittynyt Tampereen seutukuntaan. Myös Etelä Pirkanmaalla väestönmuutos on ollut positiivista. Muissa seutukunnissa asukasluku on laskenut. Taantuman ja heikentyneen työllisyystilanteen seurauksena muuttovirrat ovat yleisesti supistuneet. Vuonna 2011 maakunnan muuttovoitto oli 1 461 henkilöä. Imago ja muuttohalukkuusvertailuissa pirkanmaalaiset kunnat ovat edelleen menestyneet erinomaisesti. Väestön ikääntyminen etenee vääjäämättä myös Pirkanmaalla. Vuonna 2000 yli 65 vuotiasta väestöä oli 71 000 ja vuonna 2011 jo noin 89 000. Väestöllisen huoltosuhteen ennustetaan kasvavan vuoden 2011 noin 53 prosentista 64 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Pirkanmaa on kuitenkin yksi harvoista maakunnista, joissa työikäisen väestön määrän ennustetaan kasvavan vuoteen 2025. Ikärakenne säilyy nuorekkaimpana keskusseudulla. Talouden epävarma tilanne näkyy Pirkanmaan kesäkuun 2012 työllisyystilastoissa. Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 10,2 % (25 827 työtöntä työnhakijaa), ja koko maassa keskimäärin 9,3 %. On nähtävissä, että kaksi vuotta kestänyt työttömyyden väheneminen on pysähtynyt Pirkanmaalla. Seutukunnittain tarkasteltuna työttömyysaste oli alhaisin Lounais Pirkanmaalla (5,7 %) ja korkein Tampereen seutukunnissa (11,5 %). Tampereen kaupungin työttömyysaste (13,3 %) oli koko maan 16 suurimman kaupungin vertailussa seitsemänneksi korkein. Nuorten työttömien määrä on edelleen nousussa. Pirkanmaan taloustilanne on jonkin verran heikentynyt tänä vuonna yleisen suhdannetilanteen mukaisesti ja tulevaisuudenodotukset ovat aiempaa varovaisempia. Liikevaihdon kehitys on ollut tasaisen nousujohteista viime vuosina, lukuun ottamatta vuoden 2009 taantumaa. 1/2011 1/2012 pirkanmaalaisten yritysten liikevaihto nousi 6,8 %. Rakennusteollisuudessa, jossa kasvu on sylkittäistä, liikevaihto kasvoi voimakkaimmin (19,5 %). Teollisuusyrityksissä kasvu oli 4,7 %. Palvelujen liikevaihto on kasvanut tasaisesti. Vienti on pysynyt ja odotetaan pysyvän ennallaan. Yritysten tilauskannat ovat kohtalaisella tasolla ja niiden investointiodotukset ovat matalat. Vuosina 2000 2008 Pirkanmaan asukaskohtainen bruttokansantuote on kasvanut selvästi koko maan tasoa voimakkaammin. Vuosi 2009 toi käänteen ja Pirkanmaan aluetilinpito laski melko voimakkaasti. Viimeisimmässä vuoden 2009 aluetilinpidossa Pirkanmaan bruttokansantuote oli reilu 14,5 miljardia euroa, mikä oli 9,4 % vähemmän edellisvuoteen verrattuna. Kansainvälisen talouden heilahtelut iskevät kovaa Pirkanmaan kaltaiseen keskimääräistä teollistuneempaan ja vientivetoisempaan aluetalouteen. Pirkanmaan väestö on korkeasti koulutettua. Peruskoulun jälkeisiä tutkintoja on yli 69 prosentilla ja korkeaasteen tutkintoja liki 29 prosentilla pirkanmaalaisista. Koulutettujen osuudet kasvavat noin puoli prosenttiyksikköä vuosittain, kun työvoima uusiutuu ja vanhempi, keskimäärin vähemmän koulutettu väestö siirtyy eläkkeelle. 25

Osaavan työvoiman saannin ja nuorten työelämään kiinnittymisen kannalta on tärkeää tarjota nuorille tulevaisuuden tarpeita vastaavaa ja laadukasta koulutusta. Pirkanmaalle rakennetaan entistä vahvempaa korkeatasoiseen tiede, teknologia, liiketoiminta ja ympäristöosaamiseen sekä palvelutaitoihin perustuvaa ammattirakennetta. Palvelujen kasvavalla viennillä on suuri merkitys. Eri toimialojen rajapintoihin uskotaan syntyvän uusia osaamisalueita, jotka haastavat koulutuksen järjestäjät kaikilla koulutusasteilla. Alueen tarpeisiin vastaavan opetustarjonnan säilyminen eri puolilla maakuntaa sitoo nuoria alueille. Pirkanmaalla on edullinen sijainti maan tärkeimpien liikenneväylien solmukohdassa. Hyvän saavutettavuuden turvaaminen edellyttää hyvien liikenneyhteyksien säilymistä. Alueen elinvoimaisuus ja kilpailukyky vaativat entistä sujuvampia yhteyksiä kansainvälisille markkinoille. Paikallisen infrastruktuurin kehittäminen takaa elämänlaadun säilymisen niin keskittyvillä kaupunkiseuduilla kuin maaseutumaisissa kunnissa. Taulukko 2. Keskeisiä Pirkanmaan kehitystä kuvaavia tavoitelukuja vuosille 2013 ja 2015. Lähtötaso Tavoite 2013 Tavoite 2015 Koulutustaso Tutkinnon suorittaneiden osuus 2010 69,1 70,0 70,4 Korkea asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 2010 28,5 28,8 29,5 Työmarkkinatilanne Työllisyysaste 2011¹ 68,1 68,0 68,0 Työttömyysaste 2011¹ 9,6 8,5 8,4 Työpaikat 2008 (2005=100)² 106,7 108,0 109,9 Muuttoliike ja väestönkasvu Kokonaisnettomuutto, osuus väestöstä 2011 0,51 0,49 0,47 Luonnollinen väestönkasvu, osuus väestöstä 2011 0,22 0,24 0,25 Taloudellinen huoltosuhde (ei työlliset/työlliset) 2010 1,40 1,40 1,40 Alueellinen tuotanto ja yritykset BKT asukasta kohti, indeksi 2005=100, ennakkotieto 2009³ 102,9 113,0 113,8 Yritysten liikevaihdon muutosprosentti 2010 2011⁴ 6,8 Yritysten lukumäärä 2010 30 612 31 000 32 000 Uudet yritykset, prosenttia yrityskannasta 2010⁴ 10,0 Lopettaneet yritykset, prosenttia yrityskannasta 2010⁴ 6,2 ¹ Tilastokeskus, työvoimatutkimus ² Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto ³ Tilastokeskus, aluetilinpito ⁴ Toimiala Online (Tilastokeskus), yritys ja toimipaikkarekisteri (sis. aputoimipaikat); yritysten rakenneindikaattorit 26

Rahoitustaulukot MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMISSUUNITELMA, RAHOITUS 2012 2014 Pirkanmaan ELY keskuksen määrärahat tai valtuudet, milj.. Tarkkuus 1 000 euroa esim. 1,234 milj.. Maakunta: Pirkanmaa Momentin Momentin nimi Määräraha Lähtötaso Esitys Esitys numero / valtuus 2012 2013 2014 26.40.30 Valtion korvaukset kunnille (arviomääräraha: kuntouttava työtoiminta) Määräraha 1,600 1,600 1,600 29.10.34 Valtionosuus ja avustus oppilaitosten perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) Määräraha 13,200 13,000 13,000 29.30.31 Työelämän kehittämis ja palvelutehtävä Määräraha 0,200 0,200 0,200 29.80.34 Valtionosuus ja avustus yleisten kirjastojen perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) Määräraha 0,800 0,500 0,500 29.90.50.2 Veikkauksen ja raha arpajaisten voittovarat liikuntapaikkarakentamiseen (arviomääräraha) Määräraha 0,500 0,500 0,500 29.91.51 Nuorten työpajatoiminta ja ehkäisevä huumetyö (siirtomääräraha 2 v) Määräraha 0,700 1,000 1,000 30.20.40 Maa ja puutarhatalouden kansallinen tuki (siirtomääräraha 2 v) Määräraha 26,000 25,500 25,000 30.20.41 EU tulotuki ja EU markkinatuki (arviomääräraha) Määräraha 35,000 34,000 33,000 30.20.43 Maatalouden ympäristötuki, tuotantoeläinten hyvinvointituki ja ei tuotannolliset investoinnit Määräraha 23,000 23,000 23,000 30.20.43 Erityisympäristötuet Määräraha 4,000 4,500 5,000 30.20.44 Luonnonhaittakorvaus (siirtomääräraha 2 v) Määräraha 29,100 29,000 29,000 30.20.49 Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki, myöntämisvaltuus Valtuus 6,000 5,500 5,000 MAKERA Maatilatalouden kehittämisrahaston avustukset ja valtionlainat maa ja porotalouden rakennetukiin Määräraha 9,000 8,500 8,000 31.01.40 Eräät valtionavut Määräraha 0,134 0,134 0,134 31.10.20 Perusväylänpito Määräraha 39,814 38,729 38,124 31.10.50 Valtionapu yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen Määräraha 1,125 0,692 0,650 31.10.76 Maa ja vesialueiden hankinnat ja korvaukset Määräraha 4,000 4,000 3,000 31.30.63 Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen Määräraha 3,141 3,200 3,200 32.20.45 Yritysten tutkimus ja kehittämishankkeiden valmistelu Määräraha 0,800 0,700 0,700 32.30.45 Yritysten investointi ja kehittämishankkeiden tukeminen Valtuus 2,100 2,100 2,100 32.30.51 Työllistämis, koulutus ja erityistoimet Määräraha 48,300 45,000 45,000 32.30.64 Työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin (kuntien esitysten mukaan) Valtuus 0,840 2,000 2,000 Valtion rahoitus yhteensä Kuntien rahoitus (arvio) Julkinen rahoitus yhteensä Yksityinen rahoitus (arvio) RAHOITUS YHTEENSÄ 249,354 243,355 239,708 24,935 24,336 23,971 274,289 267,691 263,679 74,806 73,007 71,912 349,096 340,697 335,591 27

Rakennerahasto ohjelmien sekä maaseudun ja kalatalouden kehittämisohjelmien rahoitus, milj.. Tarkkuus 1 000 euroa esim. 1,234 milj.. Maakunta: Pirkanmaa Momentin Momentin nimi ja toteutettava ohjelma Lähtötaso Esitys 2013 numero 2012 30.10.61 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma: EU:n osallistuminen 4,573 2,198 30.10.62 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma: valtion rahoitusosuus 4,287 2,515 30.40.62 Elinkeinokalatalouden markkinoinnin ja rakennepolitiikan edistäminen 0,250 0,250 32.50.64 EU:n rakennerahastojen ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto ohjelmiin ohjelmakaudella 2007 2013 EU:n rahoitus EAKR toimenpideohjelma 3,989 3,280 Manner Suomen ESR toimenpideohjelman Valtakunnallinen osio 1,483 0,509 Alueellinen osio 2,534 2,024 Valtion rahoitus EAKR toimenpideohjelma 3,387 2,492 Manner Suomen ESR toimenpideohjelma: Valtakunnallinen osio 1,483 0,509 Alueellinen osio 2,535 1,643 EU:n rahoitus yhteensä 12,579 8,011 Valtion rahoitus yhteensä 11,692 7,159 Kuntien rahoitus (arvio) 7,087 4,770 Julkinen rahoitus yhteensä 31,358 19,940 Yksityinen rahoitus (arvio) 9,407 5,692 RAHOITUS YHTEENSÄ 40,765 25,632 28

Maakunnan kehittämisraha, milj.. Maakunta: Pirkanmaa Tarkkuus 1 000 euroa esim. 1,234 milj.. Momentin Momentin nimi Lähtötaso Esitys 2013 Esitys 2014 numero 2012 32.50.43 Maakunnan kehittämisraha (yhteensä) 1,210 2,026 2,026 Osaamiskeskusohjelma 0,860 0,860 0,860 Ohjelmiin sitomaton maakunnan kehittämisraha 0,350 1,166 1,166 Valtion rahoitus yhteensä 1,210 2,026 2,026 Kuntien rahoitus (arvio) 0,518 0,722 0,722 Julkinen rahoitus yhteensä 1,728 2,748 2,748 Yksityinen rahoitus (arvio) 0,121 0,203 0,203 RAHOITUS YHTEENSÄ 1,849 2,951 2,951 29

Liite 1. Pirkanmaan maakunnan yhteistyöasiakirja 2013 Pirkanmaan maakunnan yhteistyöryhmä hyväksyi yhteistyöasiakirjan kokouksessaan 12.10.2012. Pirkanmaalla toteutetaan Euroopan unionin rakennerahastojen alueellinen kilpailukyky ja työllisyystavoitteen mukaista toimenpideohjelmaa vuosina 2007 2013. Euroopan aluekehitysrahastosta ja Euroopan sosiaalirahastosta osarahoitettavien toimenpiteiden Länsi Suomen ohjelma alue koostuu Pirkanmaan lisäksi Etelä Pohjanmaan, Keski Suomen, Pohjanmaan ja Satakunnan maakunnista. Rakennerahasto ohjelmien hankevalintoja ja kehittämisrahoituksen kohdentumista ohjaavat ensisijaisesti EAKR ja ESR ohjelma asiakirjat sekä niiden hankevalintakriteerit. Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmassa ilmaistaan tarkemmin maakunnallisen kehittämisen painopisteet sekä keskeiset hallinnonaloittaiset tavoitteet. Länsi Suomen EAKR toimenpideohjelman painopisteet (alueellinen kilpailukyky ja työllisyystavoite) Toimintalinja 1. Yritystoiminnan edistäminen Toimintalinjan tavoitteita rahoittajana toteuttaa Pirkanmaan ELY keskus. Toimintalinjan toteutus painottuu maakuntaohjelman toimintalinjan 1 kehittämistehtäviin 1 ja 2. Toimintalinja 2. Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen Toimintalinjan tavoitteita rahoittajina toteuttavat Pirkanmaan ELY keskus ja Pirkanmaan liitto. Toimintalinjan toteutus painottuu maakuntaohjelman toimintalinjan 1 kehittämistehtäviin 2 ja 3 Toimintalinja 3. Alueiden saavutettavuuden sekä toimintaympäristön parantaminen Toimintalinjan tavoitteita rahoittajina toteuttavat Pirkanmaan ELY keskus ja Pirkanmaan liitto. Toimintalinjan toteutus painottuu maakuntaohjelman toimintalinjojen 2 ja 3 kehittämistehtäviin 4, 5, 6, 7 ja 8. Toimintalinja 4. Suurten kaupunkiseutujen kehittäminen Toimintalinjan tavoitteita rahoittajina toteuttavat Pirkanmaan ELY keskus ja Pirkanmaan liitto. Toimintalinjan toteutus painottuu maakuntaohjelman toimintalinjojen 1 ja 3 kehittämistehtäviin 1, 2, 3, 6 ja 7. Erityisteemat Länsi Suomen alueella rahoitetaan myös erityisteemoja, jotka täydentävät EAKR toimintalinjoja. Erityisteemoihin kohdennetaan 28 prosenttia Länsi Suomen EAKR ohjelman rahoituksesta. Teemahankkeet voivat olla seudullisia tai ylimaakunnallisia (Länsi Suomen maakunnat). Teemojen toteutuksen painopiste on maakuntaohjelman toimintalinjoissa 1 ja 3. Länsi Suomen suuralueen yhteiset teemat ovat: Kärkiklustereiden kehittäminen (energiateknologiat, älykkäät koneet ja laitteet, meriklusteri, nanoja mikrojärjestelmät sekä tulevaisuuden materiaalit, elintarvikekehitys, joka paikan tietotekniikka, tulevaisuuden asuminen ja rakentaminen) Innovaatio ja oppimisympäristöt Kansainvälisen vetovoimaisuuden lisääminen Hyvinvointipalvelujen innovatiivinen kehittäminen

Manner Suomen ESR toimenpideohjelma, Länsi Suomen alueellisen osion painopisteet (alueellinen kilpailukyky ja työllisyystavoite) Toimintalinja 1. Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Toimintalinjan tavoitteita rahoittajana toteuttaa Pirkanmaan ELY keskus. Toimintalinjan toteutus painottuu maakuntaohjelman toimintalinjan 1 kehittämistehtäviin 2 ja 3. Toimintalinja 2. Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäisy Toimintalinjan tavoitteita rahoittajana toteuttaa Pirkanmaan ELY keskus. Toimintalinjan toteutus painottuu maakuntaohjelman toimintalinjan 1 kehittämistehtävään 3. Toimintalinja 3. Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis ja palvelujärjestelmien kehittäminen Toimintalinjan tavoitteita rahoittajana toteuttaa Pirkanmaan ELY keskus. Toimintalinjan toteutus painottuu maakuntaohjelman toimintalinjan 1 kehittämistehtävään 3. Toimintalinja 4. Jäsenvaltioiden ja alueiden yhteistyö ESR toiminnassa Toimintalinjan tavoitteita rahoittajana toteuttaa Pirkanmaan ELY keskus. Toimintalinjan toteutus painottuu maakuntaohjelman toimintalinjan 1 kehittämistehtävään 3. Alla on esitetty rahoitustaulukot, jossa maakunnan rakennerahastojen vuoden 2013 myöntämisvaltuudet on jaettu rahoittajaviranomaisten ja hallinnonalojen kesken. Taulukoissa esitetään myös kunta ja muun julkisen rahoituksen kerryttämisvelvoitteet. Lopuksi esitellään rakennerahasto ohjelmien hankevalintakriteerit.

MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJA 2013 VUOSI: 2013 OHJELMA: Länsi-Suomen EAKR-toimenpideohjelma 2007-2013 MAAKUNTA: Pirkanmaa Miljoonaa euroa ELY: Pirkanmaan ELY-keskus RAHASTO: EAKR VÄLITTÄVÄ TOIMIELIN Pirkanmaan ELYkeskus Liikennevirasto Pirkanmaan liitto HALLINNONALA TEM YM LVM TEM OKM Ohjelmareservi YHTEENSÄ TOIMINTALINJA TL 1 2,395 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 2,395 EAKR 0,951 0,951 VALTIO 1,444 1,444 Kuntarahoitus 0,000 0,000 Muu julkinen 0,000 TL 2 0,520 0,000 0,000 0,751 2,510 0,000 3,781 EAKR 0,206 0,298 0,997 1,501 VALTIO 0,093 0,134 0,448 0,675 Kuntarahoitus 0,221 0,319 1,065 1,605 Muu julkinen 0,000 TL 3 0,000 0,702 0,441 0,000 0,000 0,000 1,143 EAKR 0,279 0,175 0,454 VALTIO 0,126 0,079 0,205 Kuntarahoitus 0,297 0,187 0,484 Muu julkinen 0,000 TL 4 0,000 0,000 0,000 0,405 0,537 0,000 0,942 EAKR 0,161 0,213 0,374 VALTIO 0,072 0,096 0,168 Kuntarahoitus 0,172 0,228 0,400 Muu julkinen 0,000 YHTEENSÄ 2,915 0,702 0,441 1,156 3,047 0,000 8,261 EAKR 1,157 0,279 0,175 0,459 1,210 0,000 3,280 VALTIO 1,537 0,126 0,079 0,206 0,544 0,000 2,492 Kuntarahoitus 0,221 0,297 0,187 0,491 1,293 0,000 2,489 Muu julkinen 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 35,3 % 8,5 % 5,3 % 14,0 % 36,9 % 100,0 % ELY+LV yht 49,1 % PL yht. 50,9 %

VUOSI: 2013 OHJELMA: Manner-Suomen ESR-toimenpideohjelma 2007-2013, Länsi-Suomen suuralue MAAKUNTA: Pirkanmaa Miljoonaa euroa RAHASTO: ESR VÄLITTÄVÄ TOIMIELIN ELY Maakunta Ohjelmareservi HALLINNONALA TEM OKM STM TEM Yhteensä TOIMINTALINJA JA SEN OSUUS OHJELMASSA % KEHYKSESTÄ TL 1 YHT / 32 % 1,317 0,513 0,000 0,000 0,000 1,830 ESR 0,477 0,186 0,663 VALTIO 0,381 0,154 0,535 Kuntarahoitus 0,318 0,125 0,443 Muu julkinen 0,141 0,048 0,189 TL 2 YHT / 31 % 0,392 1,067 0,081 0,000 0,000 1,540 ESR 0,188 0,261 0,011 0,460 VALTIO 0,145 0,218 0,007 0,370 Kuntarahoitus 0,037 0,419 0,044 0,500 Muu julkinen 0,022 0,169 0,019 0,210 TL 3 YHT / 31 % 0,536 1,142 0,000 0,000 0,000 1,678 ESR 0,193 0,413 0,606 VALTIO 0,167 0,345 0,512 Kuntarahoitus 0,114 0,277 0,391 Muu julkinen 0,062 0,107 0,169 TL 4 YHT / 6 % 0,591 0,000 0,000 0,000 0,000 0,591 ESR 0,295 0,295 VALTIO 0,226 0,226 Kuntarahoitus 0,054 0,054 Muu julkinen 0,016 0,016 YHTEENSÄ 2,836 2,722 0,081 0,000 5,639 ESR 1,153 0,860 0,011 0,000 2,024 VALTIO 0,919 0,717 0,007 0,000 1,643 Kuntarahoitus 0,523 0,821 0,044 0,000 1,388 Muu julkinen 0,241 0,324 0,019 0,000 0,584 TEM OKM STM Yht ESR, miljoonaa euroa 1,335 0,788 0,066 2,188 ESR % 61,0 36,0 3,0 100,0

Länsi-Suomen EAKR-toimenpideohjelmasta 2007 2013 rahoitettavien hankkeiden valintakriteerit Hankkeiden valinnassa sovelletaan Länsi-Suomen EAKR-ohjelman 2007 2013 seurantakomitean hyväksymiä valintaperusteita. I Välttämättömät valintakriteerit, jotka kaikkien hankkeiden tulee täyttää Hankkeen tulee olla: 1. ohjelman mukainen, myös maakunnallisia painopisteitä tukeva 2. toteuttamiskelpoinen 3. toteutustavaltaan taloudellinen ja kustannustehokas 4. kestävän kehityksen periaatteiden mukainen II Hankevalintaa ohjaavat valintakriteerit (koko ohjelmaa koskevat) Hankkeen valintaa tukee, jos hanke on: 5. pysyvää ja pitkäaikaista lisäarvoa tuottava 6. innovatiivinen, alueellista kilpailukykyä, vetovoimaa ja uudistumista edistävä 7. työllisyyttä edistävä 8. uutta yritystoimintaa synnyttävä 9. pk-yritysten pääsyä kansainvälisille markkinoille edistävä 10. yrityksen kasvua tukeva 11. yritysten verkostoitumista ja klustereita edistävä 12. innovaatiojärjestelmiä vahvistava 13. T&K -toimintaa pk-yrityksissä lisäävä 14. tietoyhteiskunnan mahdollisuuksien hyödyntämistä edistävä 15. alueen vetovoimaa lisäävä 16. tasa-arvoa tukeva III Yleiset toimintaa ohjaavat periaatteet Hankkeen valintaa tukee, mikäli se toteuttaa ohjelman horisontaalisia periaatteita (yhtä tai useampaa), jotka ovat: A. yhteistyön ja kumppanuuden edistäminen B. toimintaympäristön kilpailukykyisyyden parantaminen C. tasa-arvon edistäminen D. kestävän kehityksen edistäminen

Lisäksi jokaiselle toimintalinjalle on määritelty omat toimintalinjakohtaiset valintakriteerinsä, jotka ovat osittain päällekkäisiä hankevalintaa ohjaavien kriteereiden kanssa. IV Toimintalinjakohtaiset valintakriteerit TL 1 Yritystoiminnan edistäminen luo edellytyksiä uusien yritysten syntymiselle ja yritysten uudistumiselle ja kasvulle edistää vahvojen priorisoitujen toimialaklustereiden (metalli- ja teknologiateollisuus, bio- ja terveysteknologia, metsäteollisuus ja mekaaninen puunjalostus sekä elintarviketeollisuus, energiateollisuus, meriteollisuus, ict- ja media-ala) ja uusien kilpailukykyisten toimialojen kehittämistä parantaa yritysten kilpailukykyä lisää innovaatiotoimintaa ja innovaatioiden kaupallista hyödyntämistä yrityksissä kehittää yritysten edellytyksiä yrityspalveluiden hyödyntämisessä edistää yritysten edellytyksiä yhteistyön, klustereiden ja verkostojen kehittämisessä edistää yritysten pääsyä kansainvälisille markkinoille parantaa työllisyyttä tai turvaa työpaikkoja tukee kestävää kehitystä edistää tasa-arvoa TL 2 Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen parantaa työllisyyttä parantaa alueen innovaatioympäristöä ja kapasiteettia edistää teknologisten ja sosiaalisten innovaatioiden syntyä ja hyödyntämistä parantaa yritysten teknologiatasoa, lisää innovaatioita ja niiden kaupallistamista tai T&Kpanostuksia ja luo innovatiivisia tuotteita tukee yrityksiä uuden teknologian ja tuotantomenetelmien hyödyntämisessä ja käyttöönotossa tukee ja vahvistaa yritysten sekä koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden osaamista, yhteistyötä ja verkottumista synnyttää uutta osaamiseen perustavaa liiketoimintaa yrityksissä edistää yritysten pääsyä kansainvälisille markkinoille luo edellytyksiä uusiutuvien energialähteiden käytölle synnyttää edellytyksiä hyvinvointipalveluiden uusille toteuttamistavoille tukee kestävää kehitystä edistää tasa-arvoa TL 3 Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen edistää kestävää kehitystä ja luonnonvarojen hallittua käyttöä parantaa elinympäristön laatua parantaa ympäristöriskien hallittavuutta luo mahdollisuuksia yritysten sijoittumiselle alueella parantaa yritysten toimitilojen saatavuutta ja logistisia edellytyksiä edistää kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutusta

parantaa alueen vetovoimaisuutta ja saavutettavuutta parantaa matkailualan toimintaympäristöä TL 4 Suurten kaupunkiseutujen kehittäminen kehittää painopistealueiden yritysten liiketoimintaosaamista ja kilpailukykyä vahvistaa painopistealueiden yritysten toimintaympäristöä edistää painopistealueiden uusien työpaikkojen syntyä edistää teknologian mahdollistamien uusien palveluinnovaatioiden syntyä hyödyntää painopistealojen ennakointitietoja ehkäisee syrjäytymistä edistää yhteisöllisyyttä edistää osallisuutta edistää esteettömyyttä edistää maahanmuuttajien integrointia osaksi yhteiskuntaa