Julkinen puurakentaminen. ä mahdollisuudet. Projektipäällikkö Päivi Myllylä, Puuinfo Oy. 21.2.2012 Päivi Myllylä



Samankaltaiset tiedostot
- Uudistuneiden palomääräysten mahdollisuudet

Julkiset rakennukset puusta

Julkiset rakennukset puusta

Puun käyttö rakentamisessa

Puutuoteteollisuuden tulevaisuus. Suomalais-Venäläinen Päättäjien Metsäfoorumi Ole Salvén, Metsäliiton Puutuoteteollisuus

Pilke-talo: nopeasti ja taloudellisesti näin se tehtiin! Yhteyspäällikkö Kristiina Vuopala, Metsähallitus

Uudet palomääräykset. rakentamisessa RATKAISUJA RAKENTAMISEEN PUU KERROSTALOISSA Päivi Myllylä

RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI Kunnat portinvartijoina

RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI. Kunnat portinvartijoina CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011.

Puurakentamisen tulevaisuus on nyt! Päättäjien Metsäakatemia , Matti Mikkola

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa

Julkinen puurakentaminen tilaajan näkökulmasta

Julkinen rakentaminen ympäristöystävällisen rakentamisen esimerkkinä

RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI

Puurakentaminen puutuoteteollisuuden veturina. Päättäjien Metsäakatemia

RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI

Mahdollisuudet lisätä puun käyttöä hallirakentamisessa Päivi Myllylä, Puuinfo Oy

Asiakkaan näkökulma julkisesta puurakentamisesta

SUURI PUUKERROSTALOKYSELY RAKENNUTTAJAT

Vähähiilinen puukerrostalo

Puurakentamisen osaaminen. Kehitysasiantuntija Petri Heino

PUUKERROSTALORAKENTAMISEN SEURANTASEMINAARI

Metsänomistajien tietotarpeet ilmastonmuutokseen liittyen

Puurakentaminen puutuoteteollisuuden veturina

Puurakentaminen ja elinkaariajattelu

Kulinaaritalo Projektioppia elinkaaren hallinnasta ja materiaalitehokkuudesta korjausrakentamisessa

Puun tarjoamat mahdollisuudet suuriin rakennuksiin

Uudet palomääräykset laajentavat puun käyttömahdollisuuksia sisäja ulkopinnoissa

Millaista Suomea luomme: Uudis- ja korjausrakentaminen tänään ja huomenna

ASIAKIRJALUETTELO PURKUPIIRUSTUKSET RS001. Naistenmatka 1(2) Pirkkalan yläaste. Luettelon sisältö: Luettelon tunniste:

PUURAKENTAMISEN NÄKYMIÄ

AKEn ympäristöjärjestelmä

Kohti biotaloutta - mitä, miten ja miksi? Eeva Hellström

Keskustakirjasto. Puujulkisivut, vuoropuhelu

Suomalaisen puurakentamisen asema ja mahdollisuudet

Energiatehokkuus ja lämmitystavat. Keski-Suomen Energiatoimisto

Opiskelijoiden visioita vanhan elementtikerrostalon tulevaisuudesta. Pienempi = parempi?

BETONITEOLLISUUDEN VIESTINTÄ. Toimitusjohtaja Jussi Mattila Betoniteollisuus ry

Puurakentamisen ohjelma: miksi ja miten?

Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen

Onko bioenergian käyttö aina kestävää kehitystä? Juhani Ruuskanen Itä-Suomen yliopisto Ympäristötieteen laitos

Puutuoteteollisuus jäänne vanhoilta ajoilta vai biotalouden ydintä?

Onko puun ympäristösuorituskyvyllä merkitystä? Mikko Viljakainen, TkL

KOSTEUDENHALLINNAN MENETTELYT

Stora Enso CLT Puu maailman vanhin ja myös modernein rakennusmateriaali

Moderni puurakentaminen

Finnforest Kerrostalojärjestelmä Olli Rojo, Metsäliiton Puutuoteteollisuus Lappeenranta,

Hirsitaloteollisuus r.y.

Puu rakennusyhtiön arjessa. Projektipäällikkö Antti Aaltonen

Vanhojen rakennusten uusiokäytön vaatimat ratkaisut suhteessa nykynormeihin. Päivi Niemi, Johtava rakennustarkastaja, Laukaan kunta

Finnforest Kerrostalojärjestelmä Puukerrostalorakentamisen uudet ratkaisut Vaasa, Jari Viherkoski, Arkkitehtitoimisto HMV Oy

Puurakentamisen edistäminen osana hallitusohjelmaa. Petri Heino, ohjelmapäällikkö, ympäristöministeriö

Petri Heino, ohjelmapäällikkö, ympäristöministeriö

Projektijohtaja Pertti Tamminen

Miten onnistuu lähes nollaenergiarakennus? Juha Lemström Senaatti-kiinteistöt

Me-säätiö. Vauhtia vaikuttavuusinvestoimiseen. Ulla Nord me. säätiö Me-säätiö

Energiatehokas rakentaminen on pakko ja mahdollisuus

RANTA-TAMPELLAN JA TAMPEREEN RANTAVÄYLÄN. rakentamisen ajan työllisyys ja rahavirrat

Energiatehokkuus ja kestävä rakentaminen. Kimmo Tiilikainen Asunto, energia ja ympäristöministeri

Rakennusosien uudelleenkäyttö

Concrete in Future - Seminaari. Betonista on moneksi Betoni kestää Betoni ei katoa Oikea materiaali oikeaan paikkaan

HONKASUON EKOTEHOKAS KAUPUNKIKYLÄ

Kehittyvä puukerrostalon

Puukerrostalojen rakennustekniset ongelmat ratkaistu, vai onko? Sami Pajunen Tampereen Teknillinen Yliopisto

Savonlinnan kaupunki. Kerimäen Hälvän pohjavesitutkimukset P26984P001 VARMA-VESI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY

Edunvalvonta ja puurakentaminen. Hirsitaloteollisuus ry:n vuosikokousseminaari 2016 Matti Mikkola

Puukerrostalojen asukas- ja rakennuttajakyselyt 2000 ja 2017

Muuttuva puurakentaminen

Kohti vähähiilistä rakentamista Rakentaminen ilmastokriisin ratkaisijana

Hankintalakiuudistus Matti Mikkola

Kestävä rakentaminen luo hyvinvointia

Kestävä rakentaminen luo hyvinvointia

Puurakentamisen edistäminen osana hallitusohjelmaa. Petri Heino, ohjelmapäällikkö, RYMO

Tekes puurakentamisen edistäjänä

Hankintalaista rakennuttajan silmin Rakennusfoorumi

Energia on elämää käytä sitä järkevästi

Kuntien sote-menot ,6 miljardia

PUUN MAHDOLLISUUDET LÄHIL HIÖTALOJEN KORJAAMISESSA JA LISÄRAKENTAMISESSA. Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011

PUURAKENTAMINEN VENÄJÄLLÄ A.V.

Läntinen palvelualue SUUNNITELMA VÄHÄ LEPPIJÄRVEN VESIENSUOJELU. 1. Hankkeen tausta ja perustelut

Ajankohtaista tukien maksamisesta

Kuinka asumisessa tulee varautua ilmastonmuutokseen?

Kaupungistuminen etenee. Energiatehokas rakentaminen ja terveet tilat. Yli 50 % maailman ihmisistä asuu kaupungeissa

Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia?

Arkkitehtitoimistojen Liitto ATL ry Julkisten hankintojen lainsäädännön vaikutus arkkitehtipalveluihin Kesä-elokuu 2010, vastaajia: 66

Kertakäyttötaloista kierrätysrakentamiseen

Espoo rakentaa puusta. Puupäivä Teknisen toimen johtaja Olavi Louko

Villähteen energiaselvitys

Puurakentamisen RoadShow2012 -seminaarisarja Puurakentaminen valtiovallan näkökulmasta

Täydennysrakentaminen onnistuu Purkaminen osana täydennysrakentamista. Ylijohtaja Hannu Rossilahti

Uusi hankintalaki - uudet mahdollisuudet

Puurakentaminen Tampereella HIRSITALOTEOLLISUUS RY:N SYYSSEMINAARI 2017

Kiertotaloustalo. VAETS-seminaari Teija Ojankoski VAV Asunnot Oy

Ilmakuvat: Lentokuva Vallas Oy / rakennusliike SRV Oyj / Ksv / Anu Kuutti

Tulisijan käyttäjän vaikutus päästöihin ja katsaus kehitteillä oleviin ratkaisuihin

Puuarkkitehtuurin ja rakentamisen edistäminen Suomessa

Kauppakeskus Iso Omena

UUMA2 Materiaali- ja palvelutuottajan näkökulma

Kehitysvammaisten asumisen ohjelma

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Transkriptio:

Julkinen puurakentaminen - Uudistuneiden id palomääräysten ä mahdollisuudet Projektipäällikkö Päivi Myllylä, Puuinfo Oy

Julkinen puurakentaminen - Uudistuneiden palomääräysten mahdollisuudet Puunrakentamisen osuus Määräysten vaikutus puurakentamiseen ja kehitystyöhön Puurakentamisen mahdollisuudet Esimerkkikohteita

Julkisen ja liikerakentamisen markkinaosuudet (v. 2010 noin 8,2 Milj. r-m 3 ) Rungot 2010 Metalli 20 % Tiili 1 % Muu 0 % Puu 15 % Muu 12 % Julkisivut 2010 Puu 15 % Betoni 64 % Betoni 13 % Metalli 47 % Tiili 13 % Lähde: VTT ja Tilastokeskus, rakentamisen tilastot

Rakentamisen ekologinen jalanjälki j kasvaa, ellei asialle tehdä mitään Rakentaminen Kuluttaa noin puolet luonnonvaroista Valtaosa käytetyistä luonnonvaroista on uusiutumattomia. Aiheuttaa noin 40 % energiankulutuksesta Tuottaa noin 40 % päästöistä Olisi luontevaa, että erityisesti julkisissa rakennushankkeissa otettaisiin huomioon ympäristöasiat.

Rakennusmateriaalien ympäristövaikutukset Absoluuttisesti pienenevät, Nykyisissä rakennuksissa 80 90 % päästöistä Käytön aikana, Nollaenergiataloissa materiaalien merkitys korostuu ERA 17

Lähde: Rakennustiedon RT ympäristöselosteet Rakennustuotteiden valmistuksen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt (g/kg) Puu Tiili Kuumasinkitty teräs Siporex Lecaharkko Valmistuksen aiheittamat hiilidioksidiäästöt (g/kg) Tuotteeseen varastoitunut hiilidioksidi (g/kg) Betoni 2000 1500 1000 500 0 500 1000 1500

Rakennustuoteasetuksen 7. olennainen vaatimus, luonnonvarojen kestävä käyttö Edellyttää, että Rakennuskohde k on suunniteltava, rakennettava ja purettava siten, että luonnonvaroja käytetään kestävästi ästi ja että varmistetaan erityisesti isesti seuraavat: a) Rakennuskohteen, k sen materiaalien ja osien uusiokäyttö ja kierrätettävyys purkamisen jälkeen b) Rakennuskohteen kestävyys c) Ympäristöystävällisten raaka-aineiden ja uusiomateriaalien käyttö rakennuskohteissa

Ympäristönäkökulma päätöksentekoon Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen vuonna 2009 Kaikissa valtion keskushallinnon hankinnoissa ympäristönäkökulma otettava huomioon Suosittaa samaa kuntien ja valtion paikallishallinnon hankkeisiin Vuonna 2010 julkisista hankinnoista 1/3 oli rakennushankkeita, arvoltaan 3,8 mrd

Julkinen sektori suunnannäyttäjänä matkalla kohti vähäpäästöistä yhteiskuntaa t Kun rakennukset kuluttavat yhä vähemmän energiaa, rakennusmateriaalien päästöt nousevat keskeiseen asemaan. Julkisen sektorin esimerkki kannustaa myös yksityistä sektoria

Uudet palomääräykset ä 15.4.2011 Vaatimuksia yhtenäistettiin materiaalista riippumattomiksi Luovat puutuotteille useita merkittäviä uusia käyttökohteita uudis- ja korjausrakentamisessa. Tuovat suomalaiset palomääräykset ä lähemmäs ä kansainvälisiä käytäntöjä Mahdollistavat kilpailukykyisten puurakentamisen ratkaisujen kehittämisen Suomessa myös vientiä ajatellen

Uusien palomääräysten luomia mahdollisuuksia 1 2 3 4

Puurakenteet t keveys ja lujuus Puun materiaaliominaisuudet soveltuvat erinomaisesti suuriin rakennuksiin ja suurille jänneväleille. Puun keveys, lujuus ja puutuotteiden liitostekniikat mahdollistavat useita eri ratkaisuja mittaviin rakennuksiin.

Puurakenteet kilpailukyinen vaihtoehto Kuiva rakentaminen tehdasolosuhteissa Rakennusosien korkea k esivalmistusaste i t vähentää teline- sekä suojauskustannuksia, Nopeuttaa asennusta ja lyhentää näin kokonaisrakennusaikaa ja Mahdollistaa rakenteen säilymisen kosteusvaurioitta myös huonoissa sääoloissa. Kehittynyt liitostekniikka Rakennus saadaan hyötykäyttöön nopeasti. 23.3.2010

Rakennuttajalle, suunnittelijoille ja rakentajille puuvaihtoehto antaa Lisää vaihtoehtoja. Lisää kilpailuttamismahdollisuuksia i lli k i Puurakentaminen sopii osaksi tavallisia rakentamisprosesseja eikä edellytä erikoisjärjestelyjä. www.puuinfo.fi sivuilta löytyvät Puuhallien arkkitehti- ja rakennesuunnittelun sekä rakennuttamisen ohjekirjat sekä suunnittelutyökalut

Vaikka teknisiä reunaehtoja puuhallien suunnittelulle on verrattain vähän on niiden tunteminen tärkeää. Paras lopputulos saavutetaan, kun puu otetaan huomioon suunnittelussa riittävän varhain. Puurakentaminen ei olennaisesti poikkea muusta rakentamisesta.

Metsähallituksen toimitalo Pilke, Rovaniemi Haluttiin toteuttaa puurakenteisena ja ilmentää siten tilaajan toimintaa ja puun käytön ekologista merkitystä Arkkitehtityöhuone Artto Palo Rossi Tikka Oy, APRT

Metsähallituksen toimitalo it Pilke Hiilidioksidipäästöt 1/3 vastaavan kokoisen teräs- tai betonirunkoisen rakennuksen k päästöistä tä Kustannustehokas, budjetti alitettiin n 450 000 eurolla Vain sellaisia rakennusosia joilla oli useampi valmistaja aito kilpailu Arkkitehdin ja rakennesuunnittelijan yhteistyö hankkeen alusta alkaen Rakentaminen nopeaa 9/2009 10/2010

Energia- ja ekotehokas rakentaminen Suomen ympäristökeskuksen Synergiatalo Valmistuu Helsingin Viikkiin syksyllä 2013 12 855 m 2 (Senaatti-kiinteistöt ja Suomen ympäristökeskus, Arkkitehtitoimisto JKMM Oy)

Suomen ympäristökeskuksen ekotehokas toimitalo SYKE TAVOITTEENA lähes nollaenergiarakennus materiaalitehokkuus eli rakennuksen päämateriaalien vähäinen hiilijalanjälki. Ympäristötavoitteiden lisäksi rakennukselta toivottiin omaleimaisuutta, ympäristömyönteisyyden kiinnostavaa ilmentämistä. Suunnittelijat: Arkkitehtitoimisto JKMM Oy työryhmineen

Suomen luontokeskus Haltia, Nuuksio Metsähallitus, Pöyry CM Oy Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy 3 krs, 3 600 m 2

Suomen luontokeskus k Haltia Jo hankesuunnitteluvaiheessa määritettiin puurakenteiseksi Haluttiin mahdollisimman vähän ympäristöä äi töäkuormittava Ensimmäinen suuri CLTelementeistä rakennettava julkinen kohde Suomessa Hankintamenettelyksi valikoitui neuvottelumenettely l Rakenteita kehitettiin yhdessä tilaajan ja tarjoajien kanssa

Pietarsaaren jäähallin katto Korjaus-rakennuskohde, 2011 Katon pinta-ala: noin 4 000 m 2 Kattotoimitus puretun katon tilalle, kaarikatto.

Pietarsaaren jäähallin katto Kohteen esisuunnittelu oli hyvin tehty. Uusi katto puurakenteisista elementeistä Vanhan katon purkaminen ja uuden asennus kesti yhteensä 4 viikkoa.

Julkinen rakentaminen ympäristöystävällisen rakentamisen esimerkkinä Ohjeita, miten ympäristönäkökulma voidaan sisällyttää julkisiin hankintoihin

Kiitos! paivi.myllyla@puuinfo.fi i l i fi www.puuinfo.fi