Kaupunginhallitus 82 24.02.2014 Kaupunginvaltuusto 28 31.03.2014 Jani Mäkelän ym. valtuustoaloite omaishoitoa tukevista toimenpiteistä ja omaishoitajuus ohjelman laatimisesta 1441/00.04.01.02/2013 KH 82 Aloite 9.12.2013: Omaishoito on yhteiskunnassamme merkittävä voimavara ja inhimillisen vaikutuksensa ohella myös keventää avo- ja laitoshoidon tarvetta. Panostus omaishoitoon ja hoitajiin merkitsee tätä kautta säästöä sosiaali- ja terveyspiirin vaikeassa tilanteessa olevaan talouteen. Parannustoimia olisi mahdollista toteuttaa myös kustannusneutraalein toiminnan uudelleenjärjestelyin tai vähäisiä lisäkustannuksia tuottaen. Me allekirjoittaneet kaupunginvaltuutetut ilmaisemme huolemme yhteiskunnan panoksesta omaishoidon tukea saavien, ja vailla virallista asemaa toimivien, omaishoitajien työlle sekä heidän jaksamiselleen vaativassa tehtävässään. Esitämme, että Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri sekä Lappeenrannan kaupunki osaltaan ryhtyvät toimenpiteisiin näiden tärkeiden tavoitteiden edistämiseksi. Vuoropuhelu omaishoitoasioissa Eksoten suuntaan kuuluu luontevasti kaupungin sosiaali- ja terveystoimikunnan tehtäväkenttään. Toimikunta tulee vastuuttaa laatimaan ajoittain raportti esittämistään toimenpiteistä ja niiden etenemisestä tiedoksi kaupunginhallitukselle. Seuraavassa esimerkkejä omaishoitajien tärkeiksi kokemista konkreettisista parannusehdotuksista. Omaishoitajien käyttöön nimetty hoitaja ja lääkäri, joilla on resurssit nopeaan ajanvaraukseen omaishoitajan sairastuessa. Tämä järjestely tehostaa omaishoitajan toipumista ja paluuta hoitotehtävään ja näin vähentää korvaavan kotihoidon tarvetta. Selvitys palveluseteleiden käyttämisestä myös omaishoitajien tarpeisiin sekä hyvinvointiseteleiden käytön laajentamisen mahdollisuuksista myös muiden kuin omaishoidon tukea saavien omaishoitajien käyttöön. Omaishoitajan lomittajan hankkimiseen liittyvän byrokratian keventäminen ja lomittajien lisäresurssien palkkaus sotepiirin alueelle. Parannukset kevyen liikenteen väylien ja hiekkateiden asfaltointiin kaupungissa sekä esteettömyyden huomiointi
SOTETMK 8 katurakentamisessa. Huomioitava erityisesti Ortamonpuiston palvelukodin lähiulkoiluympäristö. Näiden esitysten toteuttamiskelpoisuuden ja kustannusvaikutusten selvittämisen lisäksi ja ohella, on syytä järjestää omaishoidon tukea saavien sekä mahdollisuuksien mukaan myös muiden omaishoitajien (mm. alan järjestöjen kautta) suuntaan kirjallinen palautekysely konkreettisista parannustoimenpiteistä. Kyselyn tulosten perusteella tulee laatia täydennetty ja kattava omaishoitajuuden toimenpideohjelma. Sosiaali- ja terveystoimikunta 11.2.2014: Valmistelija/lisätiedot: Hyvinvointisuunnittelija Sanna Natunen, puh. 040 5229 373 sanna.natunen@lappeenranta.fi Liite: Jani Mäkelän ym. valtuustoaloite Liite: Sosiaali- ja terveystoimikunnan lausuntoluonnos Liite: Vanhusneuvoston lausunto Liite: Teknisen lautakunnan lausunto Lappeenrannan kaupunginvaltuustossa 9.12.2013 jätettiin valtuustoaloite koskien omaishoitoa tukevista toimenpiteistä ja omaishoitajuusohjelman laatimisesta. Valtuustoaloitteessa esitetään, että Lappeenrannan kaupunki ja Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri ryhtyy toimenpiteisiin omaishoitajien hyvinvoinnin tukemiseksi. Aloitteessa esitetään, että sosiaali- ja terveystoimikunnan tulee ajoittain laatia raportti toimenpiteistä ja niiden etenemisestä tiedoksi kaupunginhallitukselle. Konkreettisina toimenpiteinä ehdotetaan muun muassa: 1) Omaishoitajille nimetty hoitaja ja lääkäri 2) Selvitys palveluseteleiden käyttämisestä omaishoitajien käyttöön ja hyvinvointisetelien käytön laajentaminen tuen ulkopuolisille 3) Lomittajan hankkimisbyrokratian keventäminen ja lisäresurssien palkkaus sosiaali- ja terveyspiirille 4) Esteettömyysparannukset mm. Ortamonpuiston palvelukodin lähiulkoiluympäristössä 5) kirjallinen palautekysely parannustoimenpiteistä omaishoitajille ja sen tulosten perusteella kattava omaishoidon toimenpideohjelman laatiminen.
Aloitteen tekijät esittävät, että Lappeenrannan kaupunki ja Eksote yhteistyössä toteuttaisivat toimenpiteet. Stratjoh Sotetmk Sosiaali- ja terveystoimikunta päättää antaa kaupunginhallitukselle liitteen mukaisen lausunnon. Hyväksyttiin. Sosiaali- ja terveystoimikunnan lausunto: Lappeenrannan sosiaali- ja terveystoimikunta lausuu otsikossa mainittuun valtuustoaloitteeseen seuraavaa: Tausta Lappeenrannassa oli viime vuonna noin 580 henkilöä omaishoidon tuen piirissä. Vastineet esitettyihin toimenpiteisiin Omaishoidon tuki on määrärahasidonnainen sosiaalipalvelu, jonka myöntäminen perustuu kunnan harkintaan. Omaishoitajille maksettavien hoitopalkkioiden suuruudesta ja alimmasta hoitopalkkiosta säädetään omaishoidon tuesta annetussa laissa (omaishoitolaki 937/2005). Eksotessa vuonna 2013 vähimmäispalkkio oli lain minimivaatimus 374,51 euroa kuukaudessa. Omaishoidon tuki on ansiotuloa, jota verotetaan tuloverolain mukaisesti. Taloudellisia haasteista huolimatta Eksote ei ole tiukentanut vuoden 2014 omaishoidon kriteereitä. Eksoten strategiset tavoitteet tukevat ikäihmisten ja myös muiden esim. vammaisten kodinomaista asumista. Omaishoitajuus on huomioitu sekä Eksoten että Lappeenrannan kaupungin strategioissa ja niihin liittyvissä toimenpiteissä. Esimerkiksi Lappeenrannan kaupungin hyvinvointiohjelma on nostanut omaishoitajien tukemisen ja heidän tilanteen seuraamisen yhdeksi hyvinvointiohjelman toimenpiteeksi. Eksoten palveluiden lisäksi kaupunki tukee voimakkaasti vanhusten ja vammaisten kotonasumista Perintökaarenvaroista. Kaupunki varaa vuosittain 200 000-300 000 euroa ikäihmisten ja vammaisten tukemiseen kolmannen sektorin järjestöjen tai yhdistysten kautta. 1. Omahoitaja- ja lääkäri Omaishoidon tuen piirissä olevat asioivat omaishoitoon, hoitopäiviin ja etuuksiin liittyvissä asioissa Eksoten omaishoidon tukikeskuksessa ja tuttujen palveluohjaajien kanssa. Niin sanotun vanhuspalvelulain (2812.2012/980) 17 :n mukaan kunnan on nimettävä iäkkäälle henkilölle vastuutyöntekijä, jos hän tarvitsee apua palvelujen
toteuttamiseen ja yhteensovittamiseen liittyvissä asioissa. Vastuutyöntekijän tehtävänä on seurata yhdessä iäkkään henkilön ja tarvittaessa hänen omaistensa, läheistensä tai hänelle määrätyn edunvalvojan kanssa palvelusuunnitelman toteutumista sekä iäkkään henkilön palveluntarpeiden muutoksia ja olla tarvittaessa yhteydessä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä vastaaviin ja muihin tahoihin iäkkään henkilön tarpeisiin vastaamiseksi. Lisäksi tehtäviin kuuluu neuvoa ja auttaa iäkästä henkilöä palvelujen ja etuuksien saantiin liittyvissä asioissa. Vastuutyöntekijän asiakkaina voi olla myös omaishoidettavia ja -hoitajia. Lappeenrannan kaupunki on antanut sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuun Eksotelle, joka tuottaa sosiaali- ja terveyspalvelut väestölle ja myös omaishoitajille. Eksotella on palveluiden järjestämisvastuu. 2. Selvitys palveluseteleiden käyttämisestä omaishoitajien käyttöön ja hyvinvointisetelien käytön laajentaminen tuen ulkopuolisille Omaishoidon tuki on määrärahasidonnainen sosiaalipalvelu, jonka myöntäminen perustuu kunnan harkintaan. Eksoten yhtenäiset omaishoidon tuen myöntämisperusteet ovat olleet käytössä vuoden 2010 alusta. Myöntämisperusteet tarkistetaan vuosittain. Omaishoidon palkkion suuruus määräytyy hoidon sitovuuden ja vaativuuden perusteella. Hoidettavan hoidon ja huolenpidon tarve arvioidaan yksilökohtaisesti käyttämällä apuna hoidettavan toimintakykyä ja muistia arvioivia mittareita. Eksotella on käytössä sähköinen palveluseteli. Sähköistä palveluseteliä käytettäessä omaishoitajalle lähetetään kuukausittain saldotiliote, josta selviää vapaapäiväoikeuden jäljellä oleva määrä kunnalliseen hoitoon sekä palvelusetelien saldo. Käytettävissä oleva saldo näkyy myös palveluseteliportaalista. Palvelusetelituottajiksi hyväksyttyjä yrityksiä on tällä hetkellä 69. Lisäksi Eksotella on omaa päivätoimintaa. Palvelusetelillä ei pysty ostamaan esim. siivouspalvelua. Lappeenrannan kaupunki ja Eksote ovat yhteistyössä selvittäneet niin sanotun hyvinvointisetelin käyttöönottoa vuodesta 2011. Eksote tuottaa palvelut koko Etelä-Karjalan alueelle ja Lappeenrannan lisäksi muut Eksoten alueen kunnat eivät ole harkinneet lisärahan suuntaamista omaishoitajien hyvinvointiseteleiden käyttöönottoon. Kaupungilla ei ole kuitenkaan oikeutta saada omaishoitajien tietoja itselleen salassapitosäännösten takia ja siten tuen antajan on oltava Eksote. Eksote on katsonut että tukiessaan vain yhden kunnan omaishoitajia se asettaa omaishoitajat alueellaan epätasa-arvoiseen asemaan.
Edellä kuvatun ja myös hyvinvointisetelin kalleuden takia etsittiin muita tukimuotoja ja kokeiluun valikoitui lyhyen selvityksen jälkeen sporttipassikokeilu vuosille 2013-2014. Lappeenrannan kaupunginhallitus on päätöksellään ohjannut varoja 50 000 /v. omaishoitajien hyvinvoinnin tukemiseen sporttipassin avulla. Jokaisella lappeenrantalaisella omaishoitajalla, jolla on matkapuhelin, on ollut mahdollisuus hyödyntää 100 euron suuruinen summa joko liikunta- tai kulttuuripalveluihin haluamassaan paikassa. Kokeilun ensimmäisenä vuonna rahaa käytettiin vain 13 000. Eksote ja kaupunki ovat jo aloittaneet selvityksen kaksivuotisen kokeilukauden 2013-2014 jatkosta ja muuttamisesta esim. palvelusetelioikeudeksi vuoden 2015 alusta. 3. Lomittajan hankkimisbyrokratian keventäminen ja lisäresurssien palkkaus sosiaali- ja terveyspiirille Omaishoitolain 4 :n mukaan omaishoitajalla on oikeus pitää vapaata vähintään kolme vuorokautta sellaista kalenterikuukautta kohti, jonka aikana hän on yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin sidottu hoitoon ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin. Vapaapäiväjärjestelyt toteutetaan käyttäen Eksoten laitoksia, asumispalveluyksiköitä, päiväkeskuksia, yksityisten tai kolmannen sektorin palveluntuottajien palveluja tai muulla hoito- ja palvelusuunnitelmaan määritellyllä tavalla esim. perustellusta syystä voidaan käyttää maksusitoumusta Eksoten hyväksymissä yksityisissä palveluntuottajien hoitopaikoissa. Vapaan vaihtoehtoina on myös sijaisomaishoito ja perhehoito. 94 % Eksoten alueen omaishoitajista hyödyntää vapaaoikeuden ja vain hieman alle 2 % ei ole halunnut hyödyntää oikeutta. Eksote korotti viime vuonna omaishoidon palvelusetelin arvoa, jolla voidaan ostaa muun muassa hoitoapua yksityissektorilta omaishoitajan vapaapäivän ajaksi, jos hoitoa ei haluta ottaa Eksoten omasta hoitoyksiköstä. Palvelusetelillä voidaan palkata myös sijaishoitaja kotiin. Perhehoito on otettu käyttöön yhtenä omaishoitajan vapaapäivän aikaisena hoitomuotona. Perhehoitajien ennakkovalmennuksen kesto on ollut seitsemän viikkoa ja ne on toteutettu vuoteen 2013 asti yhdessä Socomin kanssa. Lisäksi Socom on järjestänyt Kaakkois-Suomen perhehoitajille täydennyskoulutuksen ja vertaistapaamisen 1-2 kertaa vuodessa. Vuodesta 2014 alkaen perhehoidon valmennuksien järjestäminen siirtyi kokonaan Eksoten omaksi toiminnaksi. Tällä hetkellä perhehoitajia on viisi (kaikkiaan perhehoidon valmennuksen käyneitä henkilöitä on 12). Toimivia ikäihmisten hoitopaikkoja on kolme ja lasten hoitopaikkoja neljä. Noin 1 % omaishoidettavista on käyttänyt perhehoidon palveluita.
Lappeenrannan kaupunki tukee myös järjestöjä ja yhteisöjä omaishoidon päivätoiminnan ja lomittajatoiminnan järjestämisessä. Muun muassa Saimaan ammattiopisto Sampon lähihoitajaopiskelijat opettajineen ovat työssäoppimisjaksoilla hoitaneet omaishoitoperheitä ja järjestäneet seitsemässä eri toimipisteessä tärkeää ikäihmisten kuntouttava päivätoimintaa, jossa on omaishoidettavia mukana. Viime vuonna lähihoitajaopiskelijat osallistuivat 86 omaishoitoperheen hoitamiseen ja avustamiseen. Toimintaa on tarkoitus laajentaa. Eksote on lisännyt myös yhteistyötä muun muassa järjestöjen kanssa. 4. Palautekysely Eksote on selvittänyt aktiivisesti asiakastyytyväisyyttä ja palvelutarpeita. Omaishoitajilla on mahdollisuus jättää palautetta palveluista aina asioidessaan. Lisäksi Saimaan ammattikorkeakoulun ylemmän ammattikorkeakouluopiskelijoiden kanssa on tehty muutama laajempi selvitys omaishoitajien kokemuksista palveluiden käyttäjinä. Tutkittua alueellista tietoa viedään käytäntöön. Palautekyselylle ei näin ollen ole akuuttia tarvetta, mutta on tärkeää, että asiakkaiden kokemuksia kuullaan säännöllisesti esim. opinnäytetöiden muodossa. Lappeenrannan kaupungin hyvinvointiohjelman toimenpiteissä korostetaan osallisuutta ja asiakaslähtöisyyttä. Tavoitteena on, että palvelumuotoilun eri muodot saadaan laajempaan käyttöön myös Eksotessa. Kokemusasiakkuudet ja asiakasraadit ovat hyviä palveluiden kehittämisen muotoja. Toimintamallien kehittämistä suunnitellaan muun muassa Lappeenrannan kaupungin hyvinvointityöryhmässä, jossa on myös Eksoten edustus. 5. Raportointi kaupunginhallitukselle Sosiaali- ja terveystoimikunta seuraa Eksoten taloutta ja toimintaa puolivuosittain. Kunnan tulee myös terveydenhuoltolain mukaan raportoida valtuustolle väestönsä terveydestä ja hyvinvoinnista laajan hyvinvointikertomuksen avulla kerran valtuustokaudessa ja suppeammin kerran vuodessa. Lappeenrannan kaupungin laaja hyvinvointikertomus toteutetaan Lappeenranta 2028 -strategian ja sen toimenpideohjelmien pohjalta. Hyvinvointiohjelmassa on kiinnitetty huomiota myös omaishoitajiin ja heihin kohdistuvia toimenpiteitä seurataan. Vanhuspalvelulaki edellyttää kuntia laatimaan suunnitelman ikääntyneen väestön tukemiseksi. Suunnitelmaa valmistellaan ja sen raportointia mietitään yhdessä parhaillaan Eksoten ja Eksoten alueen kuntien kanssa. Kuntien tulee lain mukaan seurata ja raportoida suunnitelman toteutumisesta yhteistyössä
vanhusneuvoston kanssa. Myös vammaisneuvostoa kuullaan suunnitelman laadinnassa. Lappeenrannan kaupunki on esittänyt, että myös omaishoitajien palvelut ja tuki huomioidaan ko. suunnitelmassa. Lain edellyttämä suunnitelma valmistuu kevään 2014 aikana ja se on tarkoitus liittää osaksi hyvinvointikertomuksen tai strategian seurantaa. Kunnilla on paljon lakisääteisiä velvoitteita. Erillisen omaishoitajaohjelman sijaan esitetään, että omaishoitajat huomioidaan terveydenhuoltolain ja vanhuspalvelulain edellyttämissä suunnitelmissa ja raportoinnissa. Eksoten lausunto 17.2.2014: "Kaupunginvaltuutetut ovat huolissaan yhteiskunnan panoksesta omaishoidon tukea saavien ja vailla virallista asemaa toimivien omaishoitajien työlle sekä heidän jaksamiselleen vaativassa tehtävässään. Valtuutetut esittävät, että Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri sekä Lappeenrannan kaupunki osaltaan ryhtyvät toimenpiteisiin näiden tärkeiden tavoitteiden edistämiseksi. He esittävät, että kaupungin sosiaali- ja terveystoimikunta vastuutetaan laatimaan ajoittain raportti esittämistään toimenpiteistä ja niiden etenemisestä vuoropuheluna Eksoten suuntaan. Valtuutetut esittävät parannusehdotuksina muun muassa *omaishoitajien käyttöön nimetty hoitaja ja lääkäri, joilla on resurssit nopeaan ajanvaraukseen omaishoitajan sairastuessa. *Selvitys palveluseteleiden käyttämisestä myös omaishoitajien tarpeisiin sekä hyvinvointiseteleiden käytön laajentamisen mahdollisuuksista myös muiden kuin omaishoidon tukea saavien omaishoitajien käyttöön *omaishoitajan lomittajan hankkimiseen liittyvän byrokratian keventäminen ja lomittajien lisäresurssien palkkaus sotepiirin alueella. sekä omaishoitajuuden toimenpideohjelman laatimista näiden parannusehdotusten ja omaishoitajille laaditun kyselyn vastausten perusteella. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä vastinetta ovat valmistelleet palvelupäällikkö Hanna Rönkkönen kotihoidon päällikkö Raili Paajanen toimintayksikön esimies Heidi Helkala hoivajohtaja Taina Jaako
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin hallituksen kokouslistalla 5.2.2014 on vuoden 2014 omaishoidon kriteereiden hyväksyminen. Tiukoista taloudellisista paineista huolimatta omaishoidon kriteereitä eikä omaishoidon tukea ole esitetty muutettavaksi. Omaishoidon tukea sai vuoden 2013 lopussa 583 lappeenrantalaista (tilanne 25.10.2013). Lisäksi omaishoito ja omaishoitajuuden tukeminen ovat laajasti huomioituina sekä Eksoten että Lappeenrannan kaupungin strategioissa, joten erillistä omaishoitajuuden ohjelmaa tai strategiaa ei vielä nähdä tarpeelliseksi tehdä. Valtakunnallisesti on valmisteilla laki omaishoidosta, joka liittyy tiiviisti 1.1.2014 voimaan tulleeseen Vanhuspalvelulakiin. Uuden omaishoitolain on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2016. Lain tarkoituksena on yhtenäistää omaishoidon kriteereitä ja maksuja valtakunnallisesti yhteneviksi. Suunnitteilla on, että omaishoidon tuelle tulisi 2-3 tasoa ja niille sitovat euromäärät. Peruspalveluministerin asettama työryhmä luovuttaa raportin maaliskuussa 2014. Valtakunnalliset kriteerit ja omaishoidon korvaukset nähdään hyvänä uudistuksena, jolloin omaishoitajat kaikkialla Suomessa ovat tasavertaisessa asemassa. Koska lakimuutos on jo valmisteilla, ei ole tarpeen tässä vaiheessa paikallisesti muuttaa omaishoidon kriteereitä tai korvauksia. Omaishoitajien tuen tarvetta, toiveita ja odotuksia Eksoten alueella on selvitetty ainakin kahdessa ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyössä. Vastaava palveluohjaaja Anna Behm on vuonna 2010 selvittänyt "Yli 65-vuotiaiden omaishoitajien toiveet ja odotukset Lappeenrannan omaishoidon tukikeskukselta." Tutkimuksessa esiin nousseista toiveista, joissa palvelutarve määrittyi sekä omaishoitajan että omaishoidettavan tarpeista, Omaishoidon tukikeskus voi tällä hetkellä vastata, joko omana toimintana tai palvelusetelillä tuotettuna; hoitoapuun, päivystysluontoiseen avuntarpeeseen ja kuntouttavaan lyhytaikaishoitoon. Sen sijaan tutkimuksessa esiin noussut siivousavun tarve ei kuulu Eksoten kotipalvelun eikä palvelusetelillä tuotettavien palvelujen piiriin. Tuoreempi selvitys on valmistumassa helmikuussa 2014, joten sen lopulliset tulokset eivät vielä ole meillä saatavilla. Etelä-Karjalan Omaiset ja läheiset ry:n projektityöntekijä Erja Koskimäki on selvittänyt omaishoitajien tuen tarpeita laajasti kaikissa Eksoten kunnissa. Hänen yhtenä tutkimuskysymyksenään on ollut mm se onko sillä merkitystä tuen tarpeeseen saako omaishoitaja omaishoidon tukea vai ei. Eli hän perehtyy työssään juuri tähän muiden kuin omaishoidon tukea saavien omaishoitajienkin tilanteeseen, josta valtuustoaloitteessakin oltiin huolissaan.
*Selvitys palveluseteleiden käyttämisestä myös omaishoitajien tarpeisiin sekä hyvinvointiseteleiden käytön laajentamisen mahdollisuuksista myös muiden kuin omaishoidon tukea saavien omaishoitajien käyttöön Vuonna 2011 Lappeenrannan kaupungin valtuutetut ovat edellisessä esittäneet erinäisten omaishoitajien jaksamisen tukemista tukevien toimenpiteiden selvittämistä. Vuonna 2011 tehdyn laskelman mukaan Hyvinvointisetelin käyttöönottaminen siten, että se 250 /v suuruisena turvaisi kaikille lappeenrantalaisille omaishoitajille mahdollisuuden myös hoitajan jaksamisen tukemiseen, tuolloin tämä olisi tarkoittanut 80 000 /v suuruista lisämäärärahatarvetta osoitettuna joko Lappeenrannan kaupungin ja Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin palvelusopimuksen lisäostona tai vastaavana katteena palveluja tuottaville Lappeenrannan kaupungin liikunta ja kulttuuri palveluille. Kotihoidon vuoden 2011 talousarvioesityksessä oli omaishoidon kustannuspaikalla esitys hyvinvointisetelin käyttöönottamiseksi. Hyvinvointisetelin käyttömahdollisuutta esitettiin omaishoidon 3.luokassa oleville omaishoitajille (n.40 omaishoitajaa). Setelin arvoksi esitettiin 250 /vuosi/hoitaja. Tuolloin Eksoten vuoden 2011 talousarvion tasapainottaminen ei mahdollistanut hyvinvointisetelin käyttöönottamista. Vuonna 2014 lappeenrantalaisia omaishoitajia on noin 560. Jos kaikille heille myönnettäisiin 250 euron suuruinen hyvinvointiseteli, tarvittaisiin 140 000 euron suuruinen määräraha. Nyt Lappeenrannan kaupungilla on ollut kokeilussa omaishoitajien sporttipassi (kokeilu vuosina 2013 2014). Kokeilussa on ilmennyt teknisiä ongelmia ja lisäksi käyttö on kokonaisuudessaan ollut vähäistä. Kokeilun jälkeisiä toimia on mietittävä huolellisesti. Nykyisin Lappeenrannan kaupunki tukee taloudellisesti Etelä-Karjalan omaishoitajat ja läheiset ry:n toimintaa, joka toiminnallaan puolestaan tukee myös muiden kuin omaishoidon tukea saavien omaishoitajien jaksamista. Tämä kolmannen sektorin kanssa tehtävä yhteistyö on ensiarvoisen tärkeää juuri näiden rajapinnassa olevien omaishoitajien jaksamisen tukemiseksi. Eksote on tehnyt jo aiemmin tiivistä yhteistyötä paikallisten oppilaitosten kanssa. Nyt tätä yhteistyötä on lisätty mm omaishoidettavien päivätoiminnan järjestämisessä. Kattavan tilaston palveluseteleiden käytöstä saa aina vasta seuraavan vuoden maaliskuussa, koska seteleitä voi käyttää aina seuraavan vuoden helmikuun loppuun asti. (esim. vuoden 2013 palveluseteleitä voi käyttää vielä 2014 helmikuun loppuun asti) Jos Lappeenrannan kaupunki haluaa tietoa omaishoidon tukea saavien henkilöiden lukumääristä, palveluseteleiden käytöstä ja laajuudesta,
Eksote voi näitä tietoja toimittaa. Muiden kuin omaishoidon tukea saavien omaishoitajien rekisteröinti on haastavaa. Käytännössä on erittäin hankalaa kontrolloida kuka oikeasti toimii omaishoitajana, jos ei saa omaishoidon tukea, periaatteessahan kuka tahansa voi tuolloin ilmoittaa olevansa omaishoitaja. *omaishoitajan lomittajan hankkimiseen liittyvän byrokratian keventäminen ja lomittajien lisäresurssien palkkaus sotepiirin alueella. Omaishoitolain 4 :n mukaan omaishoitajalla on oikeus pitää vapaata vähintään kolme vuorokautta sellaista kalenterikuukautta kohti, jonka aikana hän on yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin sidottu hoitoon ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti vähintään 15 päivänä kuukaudessa. Vapaapäiväoikeus arvioidaan tarvittaessa moniammatillisessa työryhmässä. Sidonnaisuus katsotaan ympärivuorokautiseksi siitä huolimatta, että hoidettava viettää säännöllisesti vähäisen osan vuorokaudesta käyttäen kotinsa ulkopuolella järjestettyjä sosiaali- ja terveyspalveluja tai saaden kuntoutusta ja opetusta. Omaishoitajan vapaapäiväoikeutta suositellaan käytettävän säännöllisesti. Tammi-lokakuun vapaapäiväoikeus on voimassa kalenterivuoden loppuun asti, marras-joulukuun vapaapäiväoikeus on voimassa seuraavan vuoden helmikuun loppuun asti. Vapaapäiväoikeutta ei voi käyttää omaishoitosopimuksen päättymisen jälkeen. Eksoten huolehtii hoidettavan hoidon tarkoituksenmukaisesta järjestämisestä hoitajan vapaa-aikana. Palveluntarvetta arvioitaessa tarkistetaan myös, että omaishoitajan terveys ja toimintakyky vastaavat omaishoidon asettamia vaatimuksia (omaishoitolaki 937/2005). Myös omaishoitajan vapaan tarve ja oikeus arvioidaan. Hoito- ja palvelusuunnitelmaan pyritään kirjaamaan suunnitelma vapaiden käytöstä. Hoidettavaa ja omaishoitajaa ohjataan vapaan käytön muodoista. Vapaa pyritään järjestämään suunnitelmallisesti ottaen huomioon hoitajan ja hoidettavan yksilölliset toivomukset kuitenkin niin, että huomioon otetaan myös Eksoten mahdollisuudet järjestää korvaava hoito tarkoituksenmukaisesti ja taloudellisesti. Omaishoidon vapaan järjestämiseen voi saada apua tilapäisesti (esim. omaishoitajan sairastuminen) Eksoten resurssien mukaan myös omaishoidon tukikeskuksen lähihoitajilta tai kotihoidolta. Omaishoitaja voi tuoda etukäteen sovittuna ajankohtana hoidettavan Eksoten tarjoamaan päivätoimintaan lyhytaikaiseen hoitoon (esim. kaupungilla asioinnin ajaksi). Lyhytaikaisen päivätoiminnan järjestämiseksi on tehty tiivistä yhteistyötä opiskelijoiden kanssa. Vastaavanlaista lyhytaikaista päivätoimintaa on kokeiltu aiemminkin, jolloin käyttö oli vähäistä. Nyt toiminta on siis käynnistetty uudelleen.
Omaishoidon vapaiden järjestämisessä omaishoitajalla on mahdollisuus valita itse myös muita jaksamista tukevia vaihtoehtoja, he saavat käyttöönsä palvelusetelin. Palvelusetelillä tarkoitetaan palvelujen järjestämisvastuussa olevan Eksoten sosiaali- ja terveyspalvelun saajalle myöntämää sitoumusta korvata palvelujen tuottajan antaman palvelun kustannukset Eksoten ennalta määräämään arvoon asti. Palvelusetelin arvo on 95 euroa. Kuukautta kohden voi saada käyttöönsä kolme (3) palveluseteliä. Palvelusetelin saanut asiakas valitsee itse jaksamistaan parhaiten tukevan ja elämäntilanteeseensa parhaiten sopivan palvelumuodon ja palveluntuottajan. Kun hoidettava ja omaishoitaja valitsevat vapaan järjestämisen palvelusetelillä, heillä on oikeus saada ohjausta palveluntuottajien valinnassa sekä muissa palveluseteliin liittyvissä asioissa. Asiakas saa ohjeet myös kirjallisena. Nykyisin käytössä on sähköinen palveluseteli. Sähköistä palveluseteliä käytettäessä omaishoitajalle lähetetään kuukausittain saldotiliote, josta selviää vapaapäiväoikeuden jäljellä oleva määrä kunnalliseen hoitoon sekä palvelusetelien saldo. Käytettävissä oleva saldo näkyy myös palveluseteliportaalista. Kaikissa vapaiden järjestämiseen ja omaishoitoon liittyvissä kysymyksissä voi olla yhteydessä omaishoidon palveluohjaajiin. Byrokratiaa vapaiden järjestämiseksi ei ole koettu erityisen raskaaksi. Vapaiden järjestämisessä on korostettu omaishoitajan vapautta valita kulloinkin itselleen, omaishoidettavalle ja muutoin kokonaistilanteeseen parhaiten sopiva muoto. Sosiaali- ja terveystoimikunnan valmistelussa mukana olleet teknisen lautakunnan lausunto 8.1.2014 ja vanhusneuvoston lausunto 14.1.2014 ovat esityslistan liitteenä. (JW) Kj Kaupunginhallitus merkitsee aloitteen ja siihen annetut lausunnot tiedoksi ja toteaa, että aloitteessa esitettyjä omaishoitoa tukevia toimenpiteitä tulee kehittää sosiaali- ja terveystoimikunnan ja Eksoten lausunnoissa ilmenevillä tavoilla. KV 28 Kh Asia saatetaan tiedoksi kaupunginvaltuustolle. Hyväksyttiin. Sosiaali- ja terveystoimikunnan valmistelussa mukana olleet teknisen lautakunnan lausunto 8.1.2014 ja vanhusneuvoston lausunto 14.1.2014 ovat esityslistan liitteenä. (JW)
Kh Merkitään tiedoksi. Kv Hyväksyttiin.