Eduskunnan puhemiehelle



Samankaltaiset tiedostot
Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi.

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Till riksdagens talman

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio:

KIRJALLINEN KYSYMYS 1058/2004 vp Ulkomailla asuvien henkilöiden Suomesta saatavien tulojen verotus Eduskunnan puhemiehelle Euroopan komissio on viime vuoden lopulla tehdyn päätöksen perusteella kehottanut Suomea muuttamaan ansiotulon ja eläkkeiden verotusta. Tällä hetkellä ulkomailla asuvan yksityishenkilön Suomesta saamaa ansio- tai eläketuloa verotetaan sekä valtion- että kunnallisverotuksessa 35 prosentin lopullisen kiinteän lähdeveron mukaan. Suomessa asuvan henkilön vastaavia tuloja verotetaan progressiivisen asteikon mukaan, josta voidaan tehdä erilaisia verovähennyksiä. Näitä vähennyksiä ei myönnetä ulkomailla asuville, vaikka tulot olisivat pääosin tai kokonaan peräisin Suomesta. Näiden verovähennysten ja progressiivisen verotusjärjestelmän vuoksi tosiasiallinen verotus jää yhtä suurista tuloista Suomessa asuvan henkilön kohdalla alle 35 prosentin. Erot verotuksessa ovat näin merkittävimmät suhteellisen pienituloisten verovelvollisten, kuten eläkkeensaajien, kohdalla. Komissio katsoo päätöksessään, että näiden kahden veronmaksajaryhmän erilainen verokohtelu on EY:n perustamissopimuksessa kiellettyä kansalaisuuteen perustuvaa välillistä syrjintää. Komission mielestä Suomen verolainsäädäntö ei ole EY:n perustamissopimuksen määräysten mukainen. Ulkomailla asuvien ankarampi verotus on omiaan vähentämään toisissa jäsenvaltioissa tai ETA-maissa asuvien henkilöiden kiinnostusta ottaa vastaan töitä Suomesta sekä Suomessa asuvien, Suomesta eläketuloja saavien henkilöiden kiinnostusta muuttaa muihin jäsenvaltioihin tai ETA-maihin. Suomalaisten työnantajien ei myöskään ole yhtä edullista värvätä työvoimaa muista jäsenvaltioista ja ETA-maista kuin Suomesta. Tässä yhteydessä myös ulkomailta saatavasta eläkkeestä perittävä sairausvakuutusmaksu Suomessa uhkaa joutuu EY:n tuomioistuimen käsittelyyn. Sairausvakuutusmaksuperinnässä sosiaali- ja terveysministeriö voisi muuttaa vallitsevaa käytäntöä nopeastikin ilman, että asia etenee tuomioistuimeen asti. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että Suomesta maksetun tulon verotuksellinen epäkohta Suomessa asuvan ja ulkomailla asuvan väliltä voidaan poistaa, aikooko sosiaali- ja terveysministeriö lisäksi muuttaa ulkomailta saadusta eläkkeestä perittävää sairausvakuutusmaksumenettelyä ja aikooko ministeriö pyytää asiasta EY:n tuomioistuimen ennakkopäätöksen? Helsingissä 24 päivänä tammikuuta 2005 Valto Koski /sd Versio 2.1

Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Valto Kosken /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1058/2004 vp: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että Suomesta maksetun tulon verotuksellinen epäkohta Suomessa asuvan ja ulkomailla asuvan väliltä voidaan poistaa, aikooko sosiaali- ja terveysministeriö lisäksi muuttaa ulkomailta saadusta eläkkeestä perittävää sairausvakuutusmaksumenettelyä ja aikooko ministeriö pyytää asiasta EY:n tuomioistuimen ennakkopäätöksen? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Ulkomailla asuvien henkilöiden Suomesta saamien tulojen verotuksesta Henkilö, joka ei verovuonna ole asunut Suomessa, on tuloverolain (1535/1992) mukaan rajoitetusti verovelvollinen. Suomessa on vuodesta 1972 lähtien verotettu rajoitetusti verovelvollisen Suomesta saamaa tuloa lähdeverojärjestelmän kautta. Järjestelmän taustalla ovat tehokkuuden ja verovelvollisen kannalta tarpeellisen yksinkertaisuuden ja selkeyden vaatimukset sekä henkilön veronmaksukyvyn huomioon ottaminen. Eläke- ja palkkatuloon sovellettava lähdeverokanta on tällä hetkellä 35 prosenttia. Kuten kansanedustaja Koski toteaa kirjallisessa kysymyksessään, komissio on antanut Suomelle 22.12.2004 perustellun lausunnon, joka koskee ulkomailla asuvien yksityishenkilöiden verotusta. Komissio katsoo perustellussa lausunnossaan, että Suomi rikkoo EY:n perustamissopimuksen 39 artiklaa ja direktiiviä 90/365/ETY sekä ETA -sopimuksen 28 artiklaa, koska Suomi kohtelee ulkomailla asuvien henkilöiden Suomesta saamaa ansiotuloa eri tavoin kuin Suomessa asuvien henkilöiden ansiotuloa. Määräaika Suomen vastauksen antamiselle päättyy 22.2.2005. Komissio toteaa perustellussa lausunnossaan, että ulkomailla asuvien henkilöiden verorasitus on suurempi kuin Suomessa asuvien kaikissa sellaisissa tapauksissa, joissa valtion- ja kunnallisverotuksen yhteisvaikutus Suomessa asuvien henkilöiden ansiotuloihin on vähemmän kuin 35 prosenttia. Lisäksi komissio kiinnittää huomiota siihen, että ulkomailla asuvat henkilöt eivät tällä hetkellä ole oikeutettuja mihinkään niistä vähennyksistä, joita myönnetään Suomessa asuville henkilöille. Komissio katsoo, että nämä verokohtelun erot ovat omiaan vähentämään sekä toisissa jäsenvaltioissa asuvien kiinnostusta työskennellä Suomessa että suomalaisten eläkeläisten kiinnostusta muuttaa muihin jäsenvaltioihin. Hallituksen on tarkoitus esittää ulkomailla asuvien verotusta koskevan lainsäädännön muuttamista ottaen huomioon kehitys muissa jäsenvaltioissa sekä yhteisön oikeuden nykyinen tila. Asiaa koskevaa hallituksen esitysluonnosta valmistellaan parhaillaan valtiovarainministeriössä ja esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle keväällä 2005. Sairausvakuutusmaksusta Kysymyksen toinen osa liittyy sairausvakuutusmaksumenettelyyn. Vastaus on tältä osin valmisteltu sosiaali- ja terveysministeriössä. Vakuutetun sairausvakuutusmaksu määrätään kunnallisverotuksessa verotettavan ansiotulon perusteella, mukaan lukien myös Suomesta ja ulkomailta maksettavat eläkkeet. Jos eläkkeiden 2

Ministerin vastaus KK 1058/2004 vp Valto Koski /sd perusteella määrättävä sairausvakuutusmaksu ylittää Suomesta maksettavan eläkkeen määrän, ylimenevää osaa ei peritä. Komission näkemyksen mukaan Suomi ei voi ottaa huomioon toisen jäsenvaltion maksamaa eläkettä vakuutetun sairausvakuutusmaksua määrättäessä. Suomen kannan mukaan sairausvakuutusmaksun laskeminen henkilön kaikkien eläketulojen perusteella ei ole yhteisön oikeuden vastaista. Komissio on antanut Suomelle asiasta virallisen huomautuksen ja perustellun lausunnon, joihin antamissaan vastauksissa Suomi on toistanut edellä mainitun kantansa. Komissio on tehnyt päätöksen rikkomuskanteen nostamisesta. Kannetta ei kuitenkaan toistaiseksi ole nostettu. Sosiaali- ja terveysministeriön saaman tiedon mukaan korkein hallinto-oikeus on esittämässä ennakkoratkaisupyynnön Euroopan yhteisöjen tuomioistuimelle tapauksessa, joka koskee vakuutetun sairausvakuutusmaksun perimistä Suomessa asuvalta henkilöltä, joka saa eläketuloja sekä Suomesta että Ruotsista. Sosiaali- ja terveysministeriöllä ei ole tarkoitus tässä tilanteessa muuttaa kantaansa ja siihen perustuvaa menettelyä vakuutetun sairausvakuutusmaksun perimisestä eläkkeensaajilta, jotka saavat eläkettä Suomesta ja toisesta EU:n jäsenmaasta. Edellä olevaan viitaten hallitus ei näe tässä vaiheessa syytä ryhtyä enempiin toimenpiteisiin kansanedustaja Valto Kosken tarkoittamassa asiassa. Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 2005 Toinen valtiovarainministeri Ulla-Maj Wideroos 3

Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 1058/2004 rd undertecknat av riksdagsledamot Valto Koski /sd: Vilka åtgärder tänker regeringen vidta för att undanröja missförhållandet mellan personer bosatta i Finland och utomlands när det gäller beskattningen av inkomst från Finland, tänker social- och hälsovårdsministeriet ändra förfarandet med att ta ut sjukförsäkringspremie för pension som tjänats in utomlands och begära förhandsavgörande av EG-domstolen i saken? Som svar på spörsmålet anför jag följande: Om beskattningen av utomlands bosatta personers inkomster från Finland Den som inte under skatteåret har varit bosatt i Finland är enligt inkomstskattelagen (1535/1992) begränsat skattskyldig. Sedan 1972 har en begränsat skattskyldig i Finland beskattats för sin finlandsinkomst genom källskattesystemet. Systemet måste uppfylla kraven på effektivitet och vara enkelt och klart för den skattskyldige och ta hänsyn till hans eller hennes skattebetalningsförmåga. Källskattesatsen på pensionsoch löneinkomster är i detta nu 35 procent. Som riksdagsledamot Koski framhåller i sitt skriftliga spörsmål har kommissionen den 22 december 2004 lämnat ett motiverat yttrande till Finland om beskattningen av utomlands bosatta privatpersoner. Kommissionen anser i sitt yttrande att Finland bryter mot artikel 39 i EG-fördraget och direktiv 90/365/EES samt artikel 28 i EES-fördraget, eftersom Finland behandlar utomlands bosatta personers finlandsinkomster på ett annat sätt än i Finland bosatta personers förvärvsinkomster. Finland har tid på sig till den 22 februari 2005 att besvara yttrandet. Kommissionen påpekar i sitt motiverade yttrande att skattebördan för utomlands bosatta personer är större än för personer bosatta i Finland i alla de fall där den samlade effekten av stats- och kommunalbeskattningen på förvärvsinkomsterna för personer bosatta i Finland är mindre än 35 procent. Vidare uppmärksammar kommissionen att utomlands bosatta personer för tillfället inte har rätt till några som helst av de avdrag som beviljas dem som är bosatta i Finland. Kommissionen anser att de här skillnaderna i skattebehandlingen gör sitt för att minska intresset dels bland dem som är bosatta i andra medlemsstater för förvärvsarbete i Finland, dels finländska pensionärers intresse för att flytta till andra medlemsstater. Regeringen har för avsikt att komma med ett förslag till ändring av lagstiftningen av beskattningen av utomlands bosatta personer med hänsyn till utvecklingen i de övriga medlemsstaterna och det rådande rättsliga läget i gemenskapen. Ett utkast till proposition är under beredning i finansministeriet och ska lämnas till riksdagen våren 2005. Om sjukförsäkringspremien Spörsmålets andra del hänför sig till sjukförsäkringspremien. Svaret har förberetts i social- och hälsovårdsministeriet. En försäkrads sjukförsäkringspremie bestäms utifrån den beskattningsbara förvärvsinkomsten vid kommunalbeskattningen, inbegripet pensioner från Finland och utlandet. Om den sjukför- 4

Ministerns svar KK 1058/2004 vp Valto Koski /sd säkringspremie som bestäms utifrån pensionerna överstiger pensionen från Finland tas den överskjutande delen inte ut. Kommissionens syn är att Finland inte kan beakta en pension som betalas ut av ett annat medlemsland när den försäkrades sjukförsäkringspremie bestäms. Finlands syn åter är att det inte står i strid med gemenskapsrätten att sjukförsäkringspremien räknas ut på basis av en persons samlade pensionsinkomster. Kommissionen har tilldelat Finland en officiell anmärkning och lämnat ett motiverat yttrande. I sina bemötanden upprepar Finland sin ståndpunkt. Kommissionen har beslutat väcka fördragsbrottstalan. Än så länge har talan inte väckts. Enligt uppgift till social- och hälsovårdsministeriet kommer högsta förvaltningsdomstolen att begära förhandsavgörande av EG-domstolen i ett fall som gäller uttagning av försäkrads sjukförsäkringspremie av en i Finland bosatt person som får pensionsinkomster både från Finland och Sverige. Social- och hälsovårdsministeriet har inte för avsikt att ändra sin ståndpunkt i saken och förfarandet med att ta ut försäkrads sjukförsäkringspremie av pensionstagare som får pension både från Finland och något annat EU-land. Regeringen hänvisar till det ovan sagda och ser ingen anledning på detta stadium till ytterligare åtgärder i den sak som ledamot Valto Koski hänvisar till. Helsingfors den 15 februari 2005 Andra finansminister Ulla-Maj Wideroos 5