<S%äp> VALTIOVARAINMINISTERIÖ.^y Kunta- ja aluehallinto-osasto IITIN KUNTA.. Asianro ^öf^_ ^L^fW^l Päätös Saapunut _^Z_/.. _.S^/20/^ -/-/20.. 7/-^0- - 7.5.2015 Tiedoksi ^fd^i ^'. ^ / i~ /^?, ^^ ^ T Iitin kunta Rautatienkatu 20 PL 32 47401 KAUSALA PÄÄTÖS IITIN KUNNAN MAAKUNNANVAIHTOESITYKSENHYLKÄÄMINEN Hakemus Lainsäädäntö Perustelu Iitin kunta ehdotti valtiovarainministeriöön 7. 12. 2011 saapuneessa kirjeessään, että se siirrettäisiin Kymenlaakson maakunnasta Päijät-Hämeen maakuntaan. Ehdotuksessaan kunta katsoo, että sen suuntautuminen on siirtynyt entistä enemmän länteen ja etelään, kun samaan aikaan Kymenlaakson alueella on tapahtunut suuntautuminen Etelä- Karjalaan ja Etelä-Savoon. Kunnan strateginen asema ja taloudelliset sekä väestöpoliittiset intressit edellyttävät maakunnan vaihdon harkitsemista. Maakuntajaosta säädetään maakuntajakolaissa( 1159/1997). Lain l :n l momentin mukaan maakunnaksi määrätään alue, johon kuuluvat kunnat muodostavat toiminnallisesti ja taloudellisesti sekä alueen suunnittelun kannalta tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden. Lain perustelujen mukaan maakunnan alueen määräämisessä käytettävät keskeiset kriteerit ovat asiointi- ja palveluyhteydet, työseäkäyntiliikenne, kuntien yhteistoiminta, laaja-alueislin kuntayhtymiin kuuluminen, elinkeinoelämän yhteydet, yhdistystoiminta-alueet sekä kulttuuri-ja historialliset perinteet. Maakuntajakolain kriteereistä Iitin osalta Päijät-Hämeeseen osoittavat kuntien yhteistoiminta ja laaja-alueisiin kuntayhtymiin kuuluminen. Kymenlaaksoon osoittavat asiointi-japalveluyhteydet, työssäkäyntiliikeime, elinkeinoelämän yhteydet, yhdistystoiminta-alueet sekä kulttuuri- ja historialliset perinteet. Erityisen painava seikka on, että Iitin keskustaajama Kausala on toiminnallisesti osa Kouvolan kaupunkiseutua. Vaikka aluehallintojärjestelmään kohdistuu sekä yksittäisiä että laajempia muutostarpeita, ei Iitin kunnan siirtäminen Kymenlaakson maakunnasta Päijät-Hämeen maakuntaan täytä voimassa olevan maakrntajakolain l :n l momentin säännöksen ja sen vakiintuneen tulkintakäytännön mukaisia vaatimuksia. Valtiovarainministeriö Snellmaninkatu 1 A, Helsinki PL 28, 00023 Valtioneuvosto www.vm. fi Puh 0295 16001 (vaihde) Faksi 09 160 33123 vaitiovaramministerio@vm. fi - ---*-" Y-tunnus 0986674-r SUOMEN VALTIO 1111 "TS".l 11
2(2) Päätös Valtioneuvosto on hylännyt Iitin ehdotuksen maakuntajaon muuttamisesta 7 päivänä toukokuuta 2015. Valitusosoitus Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimmalle hallinto-oikeudelle osoitenavallaja toimitettavalla valituskirjelmällä. Valituskirjelmän on oltava korkeimman hallinto-oikeuden kirjaamossa, Unioninkatu 16, PL 180, 00131 Helsinki, 30 päivän kuluessa siitä, kun päätös on saatu tiedoksi. Valituskirjelmässä on ilmoitehava valittajan nimi, kotikunta ja yhteystiedot sekä valituksen kohteena oleva päätös, päätökseen haettava muutos ja haettavan muutoksen perusteet Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko 7 Finanssineuvos s/ ^-;'. Teemu Eriksson Liite Tiedoksi Muistio Kymenlaakson liitto Päijät-Hämeen liitto
VALTIOVARAINMINISTERIÖ Kunta-ja aluehallinto-osasto Finanssineuvos Teemu Eriksson Muistio 5. 5.2015 UTIN KUNNAN MAAKUNNANVAIHTOESITYKSEN HYLKÄÄMINEN (VM/2013/00.01.01.00/2011) Iitin kunnan esitys Iitin kunta ehdotti, että se siirrettäisiin Kymenlaakson maakunnasta Päijät-Hämeen maakuntaan. Ehdotus saapui valtiovarainministeriöön 7. 12. 201 l. Ehdotuksessaan kunta katsoo, että sen suuntautuminen on siirtynyt entistä enemmän länteen ja etelään, kun samaan aikaan Kymenlaakson alueella on tapahtunut suuntautuminen Etelä-KarjalaanjaEtelä-Savoon. Kunnan strateginen asema ja taloudelliset sekäväestöpoliittiset intressit edellyttävät maakunnan vaihdon harkitsemista. Esityksen mukaan Iitin kuntayhteistyö suuntautuu voimakkaasti Päijät-Hämeeseen sosiaali-ja terveydenhuollon yhteistyön myötä. Kymenlaakson ulkopuoliset kuntayhtymät käyttävät kunnan bruttotalouden menoista lähes 50 %. Kymenlaakson suuntaan palveluyhteistyön osuus on 5, 3 % Päijät-Hämeeseen suuntautuvan palveluyhteistyön arvosta. Asian tulleessa vireille kuntarakenteen uudistamisprosessit olivat alussa ja niiden edistymistä odotettiin ennen asian ratkaisemista. Tämän vuoksi asian valmistelu on kestänyt tavanomaista kauemmin. Käsittelyaikana Iitin kunnan palveluyhteistyö on suuntautunut entistä voimakkaammin Päijät-Hämeeseen. Työssäkäynti Päijät-Hämeeseen on kasvanut viime vuosina. Ostovoiman siirtymät tapahtuvat enemmän Kouvolaan kuin Lahden suuntaan, kaikista ostoksista noin puolet tapahtuu omassa kunnassa. Kunta katsoo Päijät-Hämeen olevan kuitenkin kasvuurallaja Kymenlaakson enemminkin taantuvassa kehityksessä. Iitin kunnan tavoitteena on tulevaisuudessa painottua läntiseen ja pääkaupunkiseudun rakenteeseen, eikä niinkään itään. Kunnassa nähdään, että maakuntarakenteen uudistaminen on välttämätöntä kuntarakenteen uudistuessa. Maakuntajakolaki Maakuntajaosta säädetään maakuntajakolaissa( 1159/1997). Lain l :n l momentin mukaan maakunnaksi määrätään alue, johon kuuluvat kunnat muodostavat toiminnallisesti ja taloudellisesti sekä alueen suunnittelun kannalta tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden. Saman pykälän 2 momentin mukaan valtioneuvosto päättää maakuntien lukumäärän, alueet ja nimet asianomaisia maakuntien liittoja ja kuntia kuultuaan. Ennen esittelyä valtioneuvostolle asiasta on pyydettävä alueiden käytön suunnittelusta vastaavan ministeriön lausunto.
Lausunnot ja vastine Lain perustelujen mukaan maakunnan alueen määräämisessä käytettävät keskeiset kriteerit ovat asiointi-ja palveluyhteydet, työssäkäyntiliikenne, kuntien yhteistoiminta, laaja-alueisiin kuntayhtymiin kuuluminen, elinkeinoelämän yhteydet, yhdistystoiminta-alueet sekä kulttuuri-ja historialliset perinteet. Iitin esityksestä pyydettiin lausunnot ympäristöministeriöltä ja muilta ministeriöiltä, joiden toimialaan muutos saattaisi vaikuttaa, aluehallinnon viranomaisilta, joiden toimialaan muutos saattaisi vaikuttaa, Kymenlaakson ja Päijät-Hämeen liitoilta sekä molempien maakuntien kunnilta. Seuraavassa on lyhyt yhteenveto lausunnoissa esitetystä. Oikeusministeriö katsoi, että oikeudenhoito on mahdollista järjestää, jos painavat syyt vaativat Iitin siirtämistä. Siirrolla olisi vaikutus vaalipiirijakoonja sitä kautta se voisi vaikuttaa myös kansanedustajan paikkojen jakautumiseen vaalipiireittä! n. Sisäministeriö ei vastustanut siirtoa. Siirron aikataulutuksessa tulee kuitenkin ottaa huomioon kuntamuutosten aiheuttamat moninaiset vaikutukset. Näiden vaikutusten selvittämiseen ja mahdollisiin toimenpiteisiin tulee varata riittävästi aikaa. Valtiovarainministeriön vero-osasto ei pitänyt maakunnan vaihdosta tarkoituksenmukaisena. Mikäli siirto kuitenkin päätetään toteuttaa, tulisi tieto päätöksestä olla Verohallinnossa kesäkuun loppuun mennessä, jotta tarvittavat tietqjärjestelmämuutokset ehditään toteuttaa seuraavan vuoden alkuun mennessä. Työ-ja elinkeinoministeriö katsoi, työssäkäynnistä edelleen suurin osa suuntautuu Kymenlaaksoon, vaikka työssäkäynti Päijät-Hämeessä on kasvanut viime alkoina. Sosiaali-ja terveydenhuolto suuntautuu Päijät-Hämeeseen. Ministeriö katsoi, että kunnan sijainti mahdollistaa suuntautumisen myös Päijät-Hämeeseen. Ympäristöministeriö katsoi, että Iitti suuntautuu Kymenlaaksoon asiointi-ja palveluyhteyksien, työssäkäyntiliikenteen, kuntien yhteistoiminnan, laaja-alueisiin kuntayhtyrniin kuulumisen ja elinkeinoelämän yhteyksien osalta. Yhdyskuntarakenteen näkökulmasta Iitin keskustaajama Kausala on toiminnallisesti osa Kouvolan kaupunkiseutua. Sosiaali-ja terveysministeriö ei näe estettä Iitin siirtämiselle Päijät-Hämeen maakuntaan. Puolustusministeriöllä, opetus-ja kulttuuriministeriöllä, maa-ja metsätalousministeriöllä sekä liikenne-ja viestintäministeriöllä ei ollut huomautettavaa esitykseen. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne-ja ympäristökeskus katsoi Iitin kuuluvan Pohjois-Kymenlaakson aluerakenteeseen. Kunnan keskustaajama Kausala liittyy toiminnallisesti ja yhdyskuntarakenteeltaan Kouvolaan. Liikenneasioiden hoidon kannalta ELY-keskus pitää maakunnan vaihdosta hankalana. Keskuksen mukaan litin vesihuolto ja jätehuolto ovat osa Kymenlaakson järjestelmiä, ympäristönsuojeluja rakennusvalvontatehtävät ovat Iitin ja Kouvolan yhdessä hoitamia, mutta maaseutuhallinnon yhteistyö on siirtymässä Päijät-Hämeen suuntaan.
Kymenlaakson liitto esitti, että Iitti jatkaisi osana Kymenlaaksoa. Iitti ja Kouvola muodostavat seutukunnan, joka on yhtenäinen työssäkäynti-ja asiointialue. Aluerakennetta, liikennejärjestelmää, elinkeinopolitiikkaa ja ammatillista koulutusta on kehitetty seutukunnan kuntien yhteistyössä. Pendelöintiä on mnsaasti - Kouvolasta litissä käy työssä 418 ihmistä ja litistä Kouvolassa 574. Iitin pendelöinnistä Kouvolaan suuntautuu 46 % ja muualle Kymenlaaksoon 2 %. Päijät-Hämeeseen Iitin pendelöinnistä suuntautuu 38 %. Iitin muuttoliikkeestä Kouvolaan suuntautuu 33 % lähtö-ja tulomuutostaja Päijät-Hämeeseen 17-19 %. Iitin asioinnista Kouvolaan suuntautuu noin 2/3. Sosiaali-ja terveyspalveluissa Iitin yhteistyö suuntautuu Päijät-Hämeeseen. Päijät-Hämeen liitto ei näe esteitä siirron toteuttamiselle. Iitti suuntautuu sosiaali-ja terveydenhuollossa Päijät-Hämeeseenja työssäkäynnin sekä asioinnin osalta Kymenlaaksoon. Kymenlaakson pelastuslaitos katsoo Iitin kuuluvan selkeästi Kymenlaakson pelastuslaitoksen alueeseen. Maakuntajaolla laitos ei katso olevan juurikaan merkitystä pelastusta ime n kannalta. Kymenlaakson kunnista Kouvola vastusti Iitin esitystä, mutta muilla maakunnan kunnilla ei ollut huomautettavaa esitykseen. Päijät-Hämeen maakunnan kunnat suhtautuivat lausunnoissaan myönteisesti Iitin ehdotukseen. Valtion aluejakoneuvottelukunta maakuntaan. ei puoltanut Iitin kunnan siirtämistä Päijät-Hämeen Iitin kunta antoi vastineen lausunnoista, joissa suhtauduttiin kriittisesti esitykseen. Vastineessaan kunta toteaa esittäneensä osallistumista Lahden seudun kuntarakenneselvitykseenja näin pitävänsä maakunnan vaihtamista pysyvänä. Esitys perustuu tulevaisuuteen eikä niinkään tämän päivän aluerakenteeseen, johon kriittiset arviot esityksestä perustuvat. Sosiaali-ja terveydenhuollon yhteistyö on keskeistä palvelujen järjestämisessä. Valtionhallinnon palveluiden merkitys asioinnissa on vähäinen Ja siksi niiden hakeminen Lahden suunnasta ei ole merkittävä muutos. Vaalipiirin muutos vahvistaa kunnan näkemystä Päijät-Hämeeseen liittymisestä. Aluerakenteen kehittämisessä kunta hakee rajat ylittävää yhteistyötä. Pitemmällä aikavälillä työmatkaliikenteen kehitys kääntyy nykyistä enemmän Lahden suuntaan. Kunta katsoo, että maakunnan vaihdos voidaan toteuttaa. Iitti toimitti lisäksi 24. 3. 2015 päivätyt lisäpemstelut, joissa se katsoo, ettei Kausala ole osa Kouvolan toiminnallista kaupunkiseutua. Samalla kunta toteaa urheiluseurojenja eräiden muiden yhdistyksien suuntautuvan Päijät-Hämeeseen. Maakuntajaon kriteerien toteutuminen Asiointi-ja palveluyhteydet Saatujen selvitysten mukaan Iitin asukkaiden asiointi suuntautuu enemmän Kymenlaaksoon kuin Päijät-Hämeeseen, johon se esityksen mukaan haluaisi liittyä. Puolet
Työssäkäyntiliike nne Kuntien yhteistoiminta asioinnista tapahtuu Iitissä, mutta kunnan ulkopuolisesta asioinnista ja palvelujen käytöstä suurin osa kohdistuu Kymenlaaksoon ja erityisesti Kouvolaan. Työssäkäynti kunnan ulkopuolella suuntautuu tällä hetkellä enemmän Kouvolaan kuin Päijät-Hämeen suuntaan. Työssäkäyntiliikenne Kouvolan kanssa on kaksisuunlaista niin, että myös Kouvolasta käydään työssä Iitissä. Työssäkäyntiliikenteen suunnassa on tapahtunut muutosta niin, että entistä suurempi osa siitä suuntautuu Päijät-Hämeeseen. Toistaiseksi tämä kriteeri osoittaa kuitenkin Kymenlaaksoon. Iitin kunta on valinnut sosiaali-ja terveydenhuollon yhteistyösuunnaksi Päijät- Hämeen ja Uudenmaan. Kunta on keskittänyt käytännössä kaiken tämän alan palvelujen järjestämisen yhteistyösuhteisiin Päijät-Hämeen suuntaan. Kunnalla on yhteistyötä myös Kymenlaakson suuntaan, mutta kokonaisuutena kunnan yhteistyön painopiste on Päijät-Hämeen suunnassa. Päijät-Hämeen suuntaan tehtävä yhteistyö on taloudellisesti paljon merkittävämpää kuin Kymenlaakson suuntaan tehtävä yhteistyö ja se on myös asukkaiden palvelujen kannalta keskeistä. Laaja-alueisiin kuntayhtymiin kuuluminen Iitti kuuluu Päijät-Hämeen sosiaali-jaterveysyhtymäänja Etevan kuntayhtymään Kymenlaakson ulkopuolella. Kymenlaaksossa Iitti kuuluu maakunnan liittoon. Kymenlaakson pelastuslaitokseen kuuluminen on jossain määrin rinnastettavissa laajaalueiseen kuntayhtymään kuulumiseen. Tämä kriteeri osoittaa voimakkaampaa liittymää Päijät-Hämeeseen kuin Kymenfaaksoon. Elinkeinoelämän yhteydet Yhdisty sto im inta-alueet Iitti kuuluu Kouvolan kauppakamarin alueeseen, Iitin yrittajäjärjestö kuuluu aluejärjestössä Kymen yrittäjiin ja Elinkeinoelämän keskusliiton alueorganisaatiossa Iitti kuuluu Kaakkois-Suomen alueeseen. Nämä osoittavat, että elinkeinoelämän yhteydet suuntautuvat Kymenlaaksoon voimakkaammin kuin Päijät-Hämeeseen. Iitin alueella toimivia yhdistyksiä kuuluu Suomen Metsästäjäliiton Kymen piiriin. Kennelliiton Kymen Kennelpiiriin, Kymenlaakson liikuntaan, Kymenlaakson reserviläispiiriin ja Eläkeläisten keskusliiton Kymen piiriin. Iitissä toimivat Martta -kerhot kuuluvat Kymenlaakson Martat r. y:hyn. Httiläisiä urheiluseuroja kuuluu Päijät- Hämeen Liikunta ja Urheiluun. Iitin Hevosystäväinseura ry toimii Päijät-Hämeen suunnalla. Muut hevosalan järjestöt toimivat Kymen-Karjalan hevosjalostusliitossa.
Edellisestä voidaan päätellä, että yhdistystoiminnan osalta Iitti suuntautuu enemmän Kymenlaaksoon kuin Päijät-Hämeeseen. Kulttuuri-ja historialliset perinteet Yhteenveto kriteereistä Murteen osalta Iitti kuuluu hämäläismurteiden alueeseen ja niissä Kaakkoishämäläisten murteiden alueeseen ja edelleen ns. Iitin ryhmään, johon kuuluvat myös muut Pohjois-Kymenlaakson alueet. Toisen maailmansodan jälkeen Iitti on kuulunut Kymen lääniin ja muihin vastaaviin aluejaotuksiin. Kymenlaakson nykyinen maakunta on entisen Kymen läänin länsiosa. Terveydenhuollon aluejaotuksissa Iitti on kuulunut Lahden kanssa samoihin aluejakoihin, kuten tuberkuloosipiiriinja keskussairaalapiiriin. Ennen toisen maailmansodan päättymistä Iitin kunta kuului Uudenmaan lääniin, kuten nykyisin Kouvolan kaupunkiin kuuluvat Anjalan, Elimäen, Jaalanja Kuusankosken kunnat. Kulttuuri ja historialliset perinteet kiinnittävät Iitin nykyisin vahvemmin Kymenlaaksoon kuin Päijät-Hämeeseen. Maakuntajakolain kriteereistä Iitin osalta Päijät-Hämeeseen osoittavat kuntien yhteistoiminta ja laaja-alueisiin kuntayhtymiin kuuluminen. Kymenlaaksoon osoittavat asiointi-ja palveluyhteydet, työssäkäyntiliikenne, elinkeinoelämän yhteydet, yhdistystoiminta-alueet sekä kulttuuri-ja historialliset perinteet. Erityisen painava seikka on, että Iitin keskustaajama Kausala on toiminnallisesti osa Kouvolan kaupunkiseutua. Maakuntajakolain kriteerien mukaan Iitin kuntaa ei tule siirtää Päijät-Hämeen maakuntaan. Päätösesitys Iitin kunnan esitys maakunnan vaihtamisesta hylätään.