1 2012 Porvoon maisemat tutuiksi kanootilla Vedenkulutus kerros- ja omakotitalossa Autopesulavertailu Ylijäämäliete biokaasuksi PIILOVESI - keskiaukeama
Pääkirjoitus sisältö 1 2012 Palveluhakemisto Palveluhakemisto... 2 Pääkirjoitus... 3 Pisaroita... 4 Vedenkulutus kerrosja omakotitalossa... 5 Vahdinvaihto... 6 Tuhat asukasta keskitetyn viemäröinnin piiriin... 7 Porvoon maisemat tutuiksi kanootilla... 8 Autopesulavertailu...12 Ylijäämäliete jalostetaan biokaasuksi...14 Piilovesi... 16 s. 5 Porvoon veden asiakaslehti Julkaisija Porvoon vesi Mestarintie 2, 06150 Porvoo 019 520 211 www.porvoo.fi/vesilaitos vesilaitos@porvoo.fi Päätoimittaja Mats Blomberg Toimitus & ulkoasu peak press & productions oy Laivurinkatu 2, 07920 Loviisa toimitus@peakpress.net Toimituspäällikkö Seppo Iisalo AD Milla Ketolainen Kannen kuva Janne Lehtinen Paino Painotalo tt-urex Paperi Art Silk 115 g Porvoon veden asiakaspalvelupisteet eli toimisto, kassa ja huoltokeskus sijaitsevat osoitteessa Porvoon vesi Mestarintie 2, 06150 Porvoo Aukioloajat Toimisto ma pe 8 16, huoltokeskus ma to 7 16, pe 7 14 Puhelin: vaihde 019 520 211 Fax: 019 520 2610 Sähköposti: vesilaitos@porvoo.fi, etunimi.sukunimi@porvoo.fi www.porvoo.fi/vesilaitos Tärkeimmät asiakaspalvelunumerot Kassa, laskutus ja vesisopimukset Vesilaskutus ja sopimuksen siirrot Anja Stenberg, Carola Roos puh. 019 520 2626 Työlaskutusasioissa voi kysyä neuvoa työtä hoitaneelta työnjohtajalta (huoltokeskus). Toimistossa palvelee Ilse Mäkelä puh. 019 5202 604 Anja Stenberg Carola Roos Ilse Mäkelä Liittymis- ja suunnitteluasiat Liittymis- ja sopimusasiat Christer Träskelin puh. 019 520 2603, Ann-Sofie Björkhem puh. 019 520 2606 Johtokartat ja suunnitelmatiedot Kaarina Pekkala puh. 019 520 2608 Verkoston suunnittelu Ann-Sofie Björkhem puh. 019 520 2606 Haja-asutusalueen vesi- ja viemäriverkostot Riitta Silander-Lönnström puh. 019 520 2627 Tonttijohtojen asennus Kim Lindfors puh. 040 509 2280 Christer Träskelin Riitta Silander-Lönnström Kim Lindfors Vikailmoitukset Vikailmoitukset työaikana puh. 019 520 2617 Työajan ulkopuolella jätetään vikailmoitukset Itä-Uudenmaan pelastuslaitokselle, puh. 020 1111 400. KIINTEISTÖN SISÄISISSÄ PUTKIONGELMISSA KÄÄNNY ISÄNNÖITSIJÄN TAI ALUEEN VV-LIIKKEIDEN PUOLEEN. Hyvä lukija! Tämä on kuudes vuosi, jona vuosittainen asiakaslehtemme jaetaan kaupungin asukkaille. Lehden tarkoituksena on ensisijaisesti tiedottaa Porvoon vesihuoltopalveluista ja Liikelaitos Porvoon veden toiminnasta. Lisäksi haluamme välittää tietoa vedestä osana elämäämme, myös globaalista näkökulmasta. Edempänä lehdessä kerromme, miten vedenkäytöllä voi vaikuttaa ekologiseen jalanjälkeen. Talousvesi, jonka käytämme ruoanlaittoon, suihkuun ja vaatteiden pesuun, on nimittäin vain murto-osa kulutuksesta, joka muutoin aiheutuu elintavoistamme. Kun me suoraan kulutamme 100 150 litraa vettä henkilöä kohden vuorokaudessa, aiheutuu ruokatottumuksistamme ja elintavoistamme epäsuorasti lähes 4 000 litran kulutus vuorokaudessa. Tämä kulutus kohdistuu lisäksi sellaisiin maapallon alueisiin, joilla vedestä on puutetta. Esimerkkinä voi mainita, että yhden T-paidan valmistukseen kuluu 2 700 litraa vettä ja yhteen kahvikupilliseen 140 litraa. Voimme siten omilla valinnoillamme vaikuttaa maailman vesitilanteeseen enemmän kuin ehkä saatamme kuvitella. Porvoon vesi on viime vuosina sijoittanut yli 2,5 miljoonaa euroa vedenhankinnan ja päävesijohtojen käyttövarmuuteen. Tästä huolimatta esiintyy odottamattomia häiriöitä, mistä esimerkkinä mainittakoon suuri putkirikko viime vuoden marraskuussa. Viimeksi yhtä suuri koko kaupunkia koskenut putkirikko tapahtui lähes täsmälleen 50 vuotta sitten. Käyttövarmuuden parantaminen ja laitteistojen sekä johtoverkoston saneeraus on jatkuva prosessi, jota ei saa laiminlyödä. Lähivuosina teemme muun muassa lisää parannuksia Myllykylän ja Sannaisten vedenottamojen toimintavarmuuteen ja turvaamme laitosten tarvitseman sähkön saantia. Koko 2000-luvun ajan maksumme ovat olleet kaupunkien pienimpiä. Tämä on sen ansiota, että olemme onnistuneet pitämään käyttökulut pieninä ja investointien määrän tasaisena. Meillä ei ole ollut mitään poikkeuksellisia investointeja vuosituhannen vaihteen jälkeen, jolloin jätevedenpuhdistus uudistettiin kokonaan. 2010-luvulla on jälleen tulossa suuria investointeja, joiden tarkoituksena on turvata vesihuolto myös tulevaisuudessa. Tarvittavat investoinnit tulevat olemaan vähintään samaa luokkaa kuin Hermanninsaaren hanke oli. Tulevaisuudessa meidän onkin valmistauduttava tuntuviin maksujen korotuksiin. Tätä kirjoittaessani on kuntarakennetyöryhmän esitys vastikään julkaistu. Jos ehdotetut muutokset toteutuvat, ne vaikuttavat suuresti myös vesilaitoksiin ja vaativat syvällekäyviä muutoksia organisaatioihin. Toivottavasti onnistutaan luomaan sellaiset uudet organisaatiot, joilla on riittävät taloudelliset ja henkilöstölliset voimavarat uuden kunnan asukkaiden palvelemiseen. Karl-Gustav Björkell Johtaja 3
Pisaroita Koonnut: Seppo Iisalo Kuvitus: Sofia Papadopoulos Tiesitkö että......porvoon kaupungissa on yhteensä 45 järveä. Niistä suurimmat ovat Veckjärvi (1, 857 km 2 ), Myllykylänjärvi (1, 025 km 2 ) ja Viksberginjärvi (0,631 km 2 ). Sannaisten tekopohjavesilaitoksen raakavesi otetaan Myllykylänjärvestä. Maapallon vesivaroista noin 97 prosenttia on suolaista merivettä. Vain noin 1 prosentti maailman makeasta vedestä on helposti hyödynnettävissä järvissä, joissa ja tekoaltaissa. Maailman vesipäivää vietetään jälleen torstaina 22. maaliskuuta 2012. Sitä on vietetty YK:n yleiskokouksen päätöksellä jo vuodesta 1993. Itämeren keskisyvyys on vain 54 metriä, kun valtamerien keskisyvyys voi olla useita kilometrejä. Myös Itämeren suolapitoisuus on hyvin alhainen, vain noin viidennes valtamerien suolapitoisuudesta. Pyykin- ja astianpesuaineiden sisältämä fosfaatti on yksi Itämeren suurimpia rehevöittäjiä. EU:n parlamentti päätti vuoden 2011 lopulla kieltää fosfaatin käytön kotitalouksien pesuaineissa. Kun neliömetrin pinta-alalle kertyy tasaisesti yhden millimetrin paksuinen kerros vettä, neliömetrin pinta-alalla on yhteensä yksi litra vettä. Paljonko vettä? Kastanja 53 % 76 Banaani % Mökkikaivo kesäkuntoon Talven käyttämättömänä olleen kaivon vesi maistuu melko varmasti ummehtuneelta. Miten kannattaa toimia? Tutkituta kaivon vesi Tutkituta kaivosi veden laatu säännöllisti noin kolmen vuoden välein. Kaivon vesi tulee tutkia aina, jos veden epäillään aiheuttavan terveysoireita tai kaivoveden väri, maku tai haju on muuttunut. Myös pitkään käyttämättä olleen kaivon vesi kannattaa aina tutkituttaa, vaikka haju- tai makuhaittoja ei olisikaan. Säilytä juomavesi oikein Mökillä juomavesi säilyy parhaiten viileässä ja pimeässä. Veden laadusta ja säilytysolosuhteista riippuen vesi säilyy juomakelpoisena 3 5 vuorokautta. Säilytysastia kannattaa pestä huolellisesti aina ennen uuden veden kaatamista astiaan, jotta mahdolliset bakteerit eivät pääse lisääntymään. Sannan hedelmäsalaatti 4 kiiviä 1 tuore ananas 1 verigreippi 4 persikkaa 4 dl mansikoita Yhden limetin mehu (0,5 dl vaaleaa siirappia) Paloittele ja sekoita hedelmät suoraan maljoihin. Purista limetin mehu mukaan, ja pane jääkaappiin maustumaan puoleksi tunniksi. Siirapista saat halutessasi makeutta lisää. Muistilista Poista kaivon kannelta roskat ja siivoa kaivon ympäristö oksista ja mätänevistä lehdistä. Tarkasta kaivon rakenteiden kunto. Poista kaivosta mahdolliset roskat. Tämän jälkeen poista puolet kaivon vesitilavuudesta. Kaivon täyttyessä uudelleen mittaa aika, kuinka kauan täyttyminen kestää. Jos kaivosta saa riittävästi vettä vuorokaudessa, poista vettä kahden kaivon tilavuuden verran ennen käyttöönottoa. Jos vettä ei virtaa kaivoon riittävästi, vaihda vesi ainakin yhden kerran ennen kaivon käyttöönottoa. Runsastuottoisissa kaivoissa veden vaihtoon riittää 1 m 3 vettä ennen käyttöönottoa. Porvoon vedessä aloittivat vuonna 2011 seuraavat uudet työntekijät: www.ymparisto.fi A vot! Stefan Finnbäck, sähköasentaja, Jenni Nieminen, käyttöinsinööri, Kim Öhberg, huoltomies, Petja Salonen, prosessimies, Jari Broberg, huoltomies, Ann-Sofie Björkhem, verkostosuunnittelija, Nicklas Lindfors, vesihuoltoammattimies sekä Nina Stolt, toimistosihteeri. Luumu 79 % 83 Päärynä % Omena 84 % Kiivi 85 % Appelsiini 86 % Kuva: Shutterstock Persikka 89 % Sitruuna 90 % Kuva: Sanna Nylén Vesimeloni 93 % Vedenkulutus kerros- ja omakotitalossa Tätä et ehkä ennen tiennyt Kerrostalon asukas käyttää keskimäärin 155 litraa vettä vuorokaudessa, kun omakotitaloasukas selviää keskimäärin 110 litralla. Omilla käyttötottumuksilla voi ratkaisevasti vaikuttaa veden kulutuksen määrään. Tutkimusten mukaan huoneistokohtainen vesimittari pienentää vedenkulutusta 15 20 % henkilöä kohden. Esimerkit 3 hengen talous Suihku Kolme henkilöä x 75 l / kerta = 225 l päivässä. Suihkun vedenkulutus vuodessa = 82 000 l. OHO! Kymmenen minuuttia suihkussa kuluttaa noin 150 litraa vettä. 60 % kulutuksesta on lämmintä vettä. Astioiden pesu Vanha astianpesukone kuluttaa 15 20 l pesuohjelmaa kohden. Jos peset astioita kerran päivässä, vuodessa kuluu 5 500 7 300 l vettä. Uudet AAA-energialuokan pihit astianpesukoneet kuluttavat 10 12 l pesuohjelmaa kohden, vuodessa kuluu 3 500 4 500 l vettä. OHO! Astioiden tiskaaminen käsin juoksevalla vedellä kuluttaa jopa 50 litraa kerralla. Pyykinpesu Uudet pyykinpesukoneet kuluttavat vettä noin 60 litraa yhdellä pesukerralla, vanhat koneet kaksinkertaisesti, 120 130 litraa kerralla. Vedenkulutus vuodessa, jos pyykkiä pestään viisi koneellista viikossa: Uusi kone 15 600 l, Vanha kone 31 200 l OHO! Pyykinpesussa veteen voi kulua enemmän rahaa kuin koneen käyttämään sähköön. Huuhtele kunnolla! Pesukonetesteissä erityiseksi ongelmaksi on noussut pyykinpesukoneiden huono huuhtelutulos, joka on paljolti seurausta koneiden vähentyneestä vedenkulutuksesta. Useimmissa malleissa on lisähuuhtelun valitsin. Lisähuuhtelua tarvitaan etenkin vauva- ja allergiaperheissä. Wc:n käyttö Uudet wc-pöntöt kuluttavat yhdellä huuhtelukerralla 3 6 l vettä. Vanha pönttö voi viedä jopa 9 l yhdellä huuhtelulla. OHO! Kolmihenkisessä perheessä wc:n vedenkulutus vanhoilla pöntöillä voi hyvinkin olla yli 30 000 l vuodessa. Hampaiden pesu Jos hampaita harjaa juoksevalla vedellä 3 minuuttia yhdellä kertaa, kuluu siihen yhdeltä ihmiseltä vettä noin 30 l päivässä. Vuodessa hampaiden pesuun voi kulua kolmihenkisellä perheellä jopa 32 000 l vettä. OHO! Hampaiden pesuun käytetty vesi maksaa selvästi enemmän kuin hammastahna. Hampaat kannattaa pestä mukitekniikalla! Kotitalouksien vedenkulutus keskimäärin Litraa/asukas/vrk Kerrostalot 135 190 Rivitalot 110 165 Omakotitalot 80 135 Keittiö 35 l Pyykki 20 l 155 l /vrk WC 40 l Peseytyminen 60 l Vuorokauden vedenkulutuksen jakautuminen / asukas Lähde: Motiva Kuinka kauan eurolla suihkussa Vettä ei kannata kuluttaa turhan päiten, mutta joskus sillä voi hemmotellakin itseään esimerkiksi suihkussa. Yhdellä eurolla voit nauttia lämpimästä suihkusta reilusti yli kymmenen minuutin ajan. Suomen kaupunkien keskiarvo on 13 minuuttia Porvoossa 16 minuuttia. Kuinka monta minuuttia saat suihkulämmintä vettä 1 eurolla? Suihkussa käytettävästä vedestä keskimäärin 60 % on lämmintä vettä. Hanasta tulee vettä noin 15 litraa minuutissa. Lähteet: Vesi- ja viemärilaitosyhdistys: vertailuhinta kerrostaloissa (2010). Energiateollisuus 2010, lämpimän veden hinta laskettu kaukolämpötilaston (2010) sekä veden lämmittämiseen (55 C) tarvittavan energian perusteella. 18 min Helsinki 16 min Porvoo 15 min Tampere 14 min Järvenpää Lahti 13 min Hämeenlinna Turku 12 min Nurmijärvi Hyvinkää Jyväskylä Kuva: Päivi Ahvonen 4 5
Vahdinvaihto Risto Saarinen Syntymäaika: 8.11.1956 Koulutus: Diplomi-insinööri (kemian tekniikka) Perhe: Vaimo ja kolme aikuista lasta Rakas harrastus: Liikunta niin kentillä kuin katsomoissakin Mottosi: Vesi on lainassa luonnosta. Se täytyy palauttaa hyvässä kunnossa takaisin. Porvoon vesi sai uuden toimitusjohtajan Porvoon kaupunginhallitus valitsi joulukuussa Porvoon veden uudeksi toimitusjohtajaksi diplomi-insinööri Risto Saarisen. Hän aloitti työnsä maaliskuun alussa. Porvoon veteen Saarinen siirtyi Suomen ympäristökeskuksen jäteasiainyksikön päällikön ja johtavan asiantuntijan tehtävistä. Mitä hyötyä aiemmasta työkokemuksestasi on uudessa tehtävässäsi? Olen istunut eri puolilla pöytää: myyjänä, ostajana viranomaisena ja niin edelleen. Siksi ymmärrän eri osapuolten näkemyksiä. Se auttaa monesti kaikkia tyydyttävän lopputuloksen löytämiseen pulmatilanteissa. Miten tuttu Porvoon vesi on sinulle entuudestaan? Porvoon vesi on ollut asiakkaanani. Aikanaan olin toimittamassa silloiselle Kokonniemen puhdistamolle saostuskemikaaleja ja sitten myöhemmin Hermanninsaaren puhdistamolle laitteita. Tunnen Hermanninsaaren puhdistamon tekniikan päällisin puolin. Palaat operatiivisiin johtotöihin, millä mielellä? Minua kiinnostaa konkreettinen työ, jolla on merkitystä. Jokaisessa työsuhteessa olen oppinut jotain uutta. Eiköhän tälläkin kerralla käy niin, kun aloittaa avoimella mielellä. Jätevesiasiat kuuluvat ydinosaamiseesi. Mitä haasteita näet tällä sektorilla Porvoon vedelle? Typenpoistolle asetettu puhdistusvaatimus kiristynee ennemmin tai myöhemmin. Jätevesilietteen sisältämien ravinteiden hyödyntäminen on myös vaativa tehtävä. Näihin haasteisiin löytyy tekniset ratkaisut. Syntyy varmaan keskustelua siitä, miten nämä toimet rahoitetaan. Millaisia terveisiä haluat lähettää vesilaitoksen asiakkaille? Päivittäin kotiin tuotuna 15 ämpärillistä puhdasta vettä on peruspalvelua kerrakseen. Tekemistä tulee aina riittämään Vuodesta 1983 Porvoon veden toimitusjohtajana toiminut Karl-Gustav Björkell monille lyhyesti KG jää eläkkeelle huhtikuun 1. päivänä. Voitko sanoa, että päivääkään et vaihtaisi pois? Melkein muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Esimerkkinä maanantai 7.11.2011, kun vähän ennen puoltayötä varmistui, että useita tuhansia porvoolaisia tulee jäämään ilman vettä muutamaksi vuorokaudeksi. Jäikö jokin tapahtuma erityisen miellyttävästi mieleen? Kohokohta oli varmaan Hermanninsaaren puhdistamohankkeen onnistuminen yli odotusten sekä teknillistaloudellisesti että ympäristötekona. Mikä on ollut suurin muutos Porvoon veden toiminnassa 2000-luvulla? Ehkä kuntaliitoksen jälkeiset uudet haasteet sekä suurten ikäluokkien korvaaminen uusilla osaajilla. Toisaalta vesihuoltotoiminta on luonteeltaan sekä toiminnan että talouden osalta vakaata, eikä 2000-luku periaatteessa ole muuttanut tätä tosiasiaa. Mitä jäi vielä tekemättä? Vesihuolto ei ole koskaan valmis, vaan tekemistä tulee aina riittämään. Verkostosaneeraus on jäänyt kuntaliitoksen jälkeisen suuren uudisrakennustoiminnan takia liian vähälle huomiolle. Samoin vedenhankinnan ja -jakelun varmuustason nostamisessa riittää vielä tekemistä. Merkittävin lähivuosien asia liittyy kuitenkin kaupungin pitkän aikavälin vedenhankinnan ratkaisuihin ja niiden rahoitukseen. Kerro veteen liittyvä mottosi, joka jää elämään. Tärkeintä on se, että kaikki saavat vettä. Mikä on suurin haaveesi eläkepäiville? Nähdä vaimoni kanssa kaikkien neljän lapsenlapsen kasvavan terveinä ja olla aktiivisesti mukana heidän sekä vanhempiensa elämässä. Haastattelut: Seppo Iisalo Kuvat: Janne Lehtinen Hermanninsaaren jätevedenpuhdistamo Haikkoonselän alitus Brattnäs Vessöö Fladan alitus Skavarböle Tuhat asukasta pääsee keskitetyn viemäröinnin piiriin Yli 26 kilometriä pitkän runkoviemärin rakentaminen Hermanninsaaren jätevedenpuhdistamolta Voolahden alueelle etenee suunnitelmien mukaisesti. Linjarakentaminen tehdään Porvoon veden omana työnä, ja sen on määrä valmistua vuoden 2013 loppuun mennessä. Teksti: Seppo Iisalo Karttakuva: Sofia Papadopoulos Tällä hetkellä suurin osa reitin varrella olevista kylistä ja kiinteistöistä on keskitetyn vedenjakelun piirissä, mutta jätevesien käsittely on pääosin toteutettu kiinteistökohtaisesti. Runkoviemärin ansiosta kaikki linjan varrella olevat kiinteistöt pääsevät keskitetyn viemäröinnin piiriin, kertoo projekti-insinööri Riitta Silander-Lönnström. Seitlahti Tutkimuksessa arvioitiin veden laatua ja vesilaitoksen toimintaa kouluarvosana-asteikolla 4-10. Viime vuoden kyselyssä saimme vesilaitoksen toimintaa koskevissa kysymyksissä arvosanan 8,6. Positiivista kehitystä oli erityisesti tiedotustoiminnassa ja suhtautumisessa asiakkaiden kyselyihin. Seitlahdenselän alitus Voolahti Porvoon vesi osallistuu vuosittain asiakaskyselyyn Ehkä panostukset asiakaslehteen ja kotisivuihin ovat vaikuttaneet positiivisesti näihin. Parhaat arvosanat vesilaitosten keskimääräisiin arvosanoihin verrattuna Porvoon vesi sai jakeluvarmuudesta, hinnoittelusta sekä asiakaspalvelusta ja tiedotustoiminnasta. Runkoviemäri Hermanninsaari Voolahti Pituus 26,1 km, Vesijohtoa samaan kaivantoon 10,8 km Hankkeeseen sisältyy kolme vesistön alitusta, yhteenlaskettu pituus 2,8 kilometriä Pumppaamoja yhteensä 7 kpl Runkoviemärin varressa olevia kyliä: Brattnäs, Kroksnäs, Skavarböle, Seitlahti, Bjurböle, Voolahti, Fagerstad Kiinteistöjä yhteensä yli 330, yhteenlaskettu asukasmäärä noin 1000 Hankkeen kokonaiskustannukset noin 2,55 miljoonaa euroa Runkoviemäri on Porvoon kaupungin syksyllä 2010 hyväksymään vesihuollon kehittämissuunnitelmaan liittyvä hanke, jonka suunnittelusta on vastannut AIRIX Ympäristö Oy. Kolme vesistön alitusta Työt aloitettiin viime kesän lopulla rakentamalla Pohjois-Vessöön osuus Jyrkänniementien jätevedenpumppaamolta Kroksnäsintien pumppaamolle. Vesistön alitus Hermanninsaareen ja Hermanninsaaressa rakennettava runkoviemärin osuus on tarkoitus saada valmiiksi vappuun mennessä. Tämän talven huono jäätilanne aiheuttaa kuitenkin sen, että vesistön alitus voidaan tehdä vasta jäiden lähdön jälkeen. Fladan vesistön alitus on jo tehty. Kolmas eli Seitlahden alitus toteutetaan ensi talvena tai ilmoista riippuen jo syksyllä veneilykauden jälkeen. Vuoden 2012 aikana runkoviemärin rakentaminen etenee Jyrkänniementien jätevedenpumppaamolta aina Seitlahden itäpuolelle asti, ja ensi vuonna valmistuvat Voolahden puolella olevat linjat. Nämä ovat tavoiteaikatauluja, joihin saattaa esimerkiksi ennalta arvaamattomien louhintatöiden takia tulla muutoksia, Silander- Lönnström sanoo. Yhteistyössä maanomistajien kanssa Jokaisen maanomistajan kanssa tehdään kirjallinen sopimus putkien sijoittamisesta. Esimerkiksi Vessöössä kaikki maanomistajat ovat ymmärtäneet hankkeen tärkeyden ja antaneet luvan kaivaa omalle maalleen. Myös rakentamisen ykkösvaiheen kolmelle jätevedenpumppaamolle on löydetty sijoituspaikat yhteisymmärryksessä maanomistajien kanssa. Se on ollut todella positiivista, Riitta Silander- Lönnström kehuu yhteistyötä. 6 7
Teksti: Harri Mannonen Kuvat: Janne Lehtinen Porvoon maisemat tutuiksi kanootilla Marketta Heikinheimo aloitti melonnan selvittääkseen, miltä Porvoo näyttää joelta käsin. Jo ensimmäiset kokemukset tekivät vaikutuksen. 8 9
Olemme ihan kuntomelojia, Kristina Suomalainen luonnehtii. Porvoon aurinkoinen kesäpäivä kallistuu kohti iltaa. Isoisä, isoäiti ja pikkupoika kävelevät siltaa Porvoonjoen yli vanhaankaupunkiin. He seisahtuvat. Isoäiti pitää poikaa kädestä. Toisella kädellä hän viittilöi yläjuoksulle päin, josta lähestyy kaksi kanoottia Tädit melovat. Tosiaan: Marketta Heikinheimo ja Kristina Suomalainen ovat lähteneet liikkeelle melontaseura Wikingin majalta. Aika hienosti menee, isoäiti sanoo pojalle. Poika ja isoisä eivät sano mitään. Kolmikko jatkaa matkaa, samoin tekevät melojat. taan. He tapaavat pitää reipasta kävelyvauhtia. Kuntomelojia ollaan, Suomalainen sanoo. Tällaisia huolettomia, Heikinheimo jatkaa. Ihan yksin ei ole hyvä lähteäkään. Minä en lähde yksin merelle. Silloin pitäisi olla kunnon kartat ja muuta. Suomalaisen harrastus alkoi, kun kaupungin työntekijöille tarjottiin mahdollisuus osallistua melontakurssille alennushintaan. Hän on töissä terveyskeskuksessa. Emo ja vasa solassa Wikingillä on parikymmentä kanoottia ja traileri kuljetusta varten. Seura järjestää melontaretkiä pitkähköjenkin matkojen taa. Viikoittainen tiistaimelonta tapahtuu kuitenkin lähivesillä. Melotaan vaikka Hamariin. Sinne tulee edestakaisin 13 kilometriä, Marketta Heikinheimo sanoo. Kristina Suomalainen pitää Sahasaarista. Siellä on pieni sola saarten välissä. Viimeksi hirviemo ja vasa uivat siinä. Saimaalla näimme saimaannorpan. Porvoossa on haikaroita paljon, kurkia, joutsenia. Vain valot näkyvät Porvoonjoen melontareittiä pitkin pääsee pitkälle sisämaahan, Lahteen asti. Tosin välillä kanoottia joutuu kantamaan. Wikingin vajalta yläjuoksulle päin veneliikenne on melko vähäistä, mutta alajuoksulle päin vilkasta. Kun koulut alkavat, veneliikenne vähenee. Turisteja tulee paljon elokuussa. Ulkomailla lomakausi on eri aikaan kuin Suomessa. Kesäyöt ovat hienoja, kun usva laskeutuu. Wikingin sesonki huipentuu Lyhtymelontaan lokakuussa. Kaikki ottavat valot mukaan. Lopulta veneistä ei erotu muuta kuin valot. Vuosilukuja ja C Vanhaankaupunkiin vievän sillan alitettuaan Marketta Heikinheimo ja Kristina Suomalainen pysähtyvät hetkeksi laiturin kupeeseen. Tässä on varmaan Suomen kauneimmat maisemat, Heikinheimo sanoo. Suomalainen osoittaa vanhankaupungin puoleista rantatöyrästä: Näetkö, tuolla on nyt kukkia. Nyt se kirjoitus näkyy. Kukat muodostavat luvut 1346 ja 2011 ja niiden väliin Porvoon vaakunasta tutun C:n. Hups, tuliko tuohon joku? Melomalla näkee kaiken tarkemmin ja lähempää, Marketta Heikinheimo kehuu. Veden laatu huono Porvoonjoki saa alkunsa ensimmäisen Salpausselän etelärinteiden lähteistä. Joen kokonaispituus on 143 km ja vesistöalue on 1271 km 2 :n laajuinen. Korkeuseroa Lahden ja Porvoon välillä on 68 metriä eli keskimäärin putous on 70 cm kilometrin matkalla. Porvoonjokea ympäröivä luonto ja maaseutu ovat maisemallisesti kauniita, vaikka joen vesi on ollut jo pitkään huonolaatuista. Jokeen kohdistuu voimakasta asumajätevesi- ja hajakuormitusta, joka heikentää vesistön käyttökelpoisuutta. Jokiveden laatua pyritään parantamaan jätevedenpuhdistuksen avulla ja pumppaamalla ajoittain Vesijärvestä lisää vettä jokeen jätevesien laimentamiseksi. Silti yläjuoksun kuntien ja kaupunkien jätevedet pitävät joen vedenlaadun huonona. Lähde: www.ymparisto.fi Hups, tuliko joku Kun muutin Porvooseen kymmenen vuotta sitten, katsoin, kun ihmiset meloivat joella, Marketta Heikinheimo kertoo. Hän on tekstiilityön opettaja, ja hän käy yhä töissä entisessä kotikaupungissaan Loviisassa. Ajattelin, miltä Porvoo näyttää joelta. Asia selvisi muutama vuosi myöhemmin, kun Heikinheimo ilmoittautui Wikingin melontakurssille. Kaiken näkee tarkemmin ja lähempää. Kajakilla pääsee niin hiljaa. Kukaan ei huomaa mitään: Hups, tuliko tuohon joku...? Huolettomia kuntoilijoita Marketta Heikinheimo ja Kristina Suomalainen käyvät silloin tällöin melomassa kahdes- Kanotklubben Wiking * Porvoolainen melontaseura * Päätettiin perustaa 12.10.1933 * Jatkoi Akilleksen melontajaoksen toimintaa * Järjesti Suomi Ruotsi-melontamaaottelun 1945 * Toiminta hiipui 1950-luvun alussa ja elpyi 1980-luvulla * Nykyisin noin 250 jäsentä * Painopisteitä kuntomelonta, melonnan opettaminen ja melontaretkien järjestäminen 10 11
Testiryhmä: Seppo Iisalo, Sini Korhonen, Jukka Salminen Teksti: Seppo Iisalo Kuvat: Jukka Salminen Autopesulavertailu Auto puhtaaksi, harjapesulla tai käsin Keväällä kura lentää ja auto likaantuu helposti. Jos pesuväli venyy pitkäksi, pinttynyt lika voi olla tiukassa. Me testasimme kolmen porvoolaisen autopesulan tehon. Vertailuun valikoituivat Neste Porvoon Asentajantien ja Shell Kuninkaanportin autopesulat sekä yksityisen yrittäjän pitämä pieni Tarmolassa sijaitseva autopesula, jossa auto pestään käsin. Huoltamoketjujen autopesulinjat toimivat perinteisellä harjapesutekniikalla. Ajat itse auton linjalle ja odotat sitten autossa vajaan kymmenen minuutin verran ja automaattikoneisto huolehtii pesusta, huuhtelusta ja kuivauksesta. Käsin tehtynä sama työ kestää pitempään, puolisen tuntia ainakin. Käytännössä aikaero ei aina ole näin suuri. Jos huoltamoketjun autopesulinjalle on ruuhkaa, puoli tuntia vierähtää hyvinkin odottaessa. Tällä kertaa pääsimme kaikkiin autopesuloihin jonottamatta. Palvelu hyvää Palvelu oli kaikissa kohteissa hyvää. Nesteellä henkilökunta neuvoi, mikä pesu olisi hyvä ja mitä tuotteet sisältävät. Mukaan saimme kuivausliinan sekä pikku yllätyksenä suklaakonvehtirasian. Shellillä henkilökunta oli ehkä vähän turhankin innokasta. Teimme valinnan myyntipuheen mukaisesti, eli pesu tehtiin kaikilla mausteilla. Mukaan saimme kuivausliinan sekä kojelaudan, pyyhinsulkien ja käsienpuhdistusliinan. Myös kuppi kahvia luvattiin. Tero Kempaksen autopesulassa palvelu oli reipasta ja mukavan leppoisaa, mutta pihalla meinasi olla vähän turhankin ahdasta. Toisaalta niin Nesteen kuin Shellinkin pesuhalliin ajaminen vaati aika tiukkaa ratin kääntämistä. Pesu Hinta Pesutapa Pesuaika Vedenkulutus (Autopesulalta saatu tieto) Puhdistustulos Kuivauksen tarve pesun jälkeen käsin Palvelu ja neuvonta Pysäköintipaikat, siisteys Loppuarvostelu Neste, Porvoo Asentajantie 4 Saako auton pestä omalla pihalla? Auton pesua koskevat määräykset sisältyvät yleensä kuntien ympäristönsuojelumääräyksiin. Määräykset vaihtelevat jonkin verran eri kunnissa. Porvoossa ympäristönsuojelumääräykset ovat parhaillaan valmisteltavina ja ne toivotaan hyväksyttävän kaupunginvaltuustossa tämän vuoden loppupuolella. Toistaiseksi kannattaa noudattaa seuraavia ohjeistuksia: auton pesu on omalla pihalla sallittua, kun käytetään mietoja pesuaineita ja kun kyse on kuraantuneesta henkilöautosta kuorma-autojen ja muiden vastaavien työkoneiden pesu ei ole pihoilla sallittua pihalla tehtävässä auton pesussa ei saa käyttää liuotinaineita autoa ei saa pestä yleisillä alueilla eikä ranta-alueilla Oman taloyhtiösi käytännöistä kysy isännöitsijältä. Shell, Kuninkaanportti Harabackankatu 1 T:mi Kempas Työpajatie 36 Pehmoharjapesu Kiillotuspesu Peruspesu 16,50 23 25 Harjapesu Harjapesu Käsinpesu 8 min 9 min 30 min Noin 100 l Noin 270 l Noin 70 l 4 4 4,5 4 4 4,5 5 4 4 4 4 3 (4,2) (4,0) (4,3) Testitulokset Arvostelun painotus: Puhdistustulos 60 % Kuivauksen tarve 15 % Palvelu 15 % Pysäköintipaikat, siisteys 10 % Ekstraa käsinpesusta Nesteellä pesu tapahtui kevyttä pesuohjelmaa käyttäen. Shellillä taas ohjelma oli kattavin mahdollinen. Kummankin pesutulos oli ainakin silmämääräisesti yhtä hyvä. Kuivaustarvetta jäi jonkin verran kummankin pesulinjan jäljiltä, mutta ei paljon. Kempaksen autopesula keräsi lisäpisteitä hellävaraisuudesta ja siitä, että autosta pestiin ja kuivattiin myös ovien ja takaluukun pielet sekä sisäreunat. Vertailu tehtiin helmikuun puolivälissä, jolloin pakkasta oli alle 5 astetta. Autopesulat eivät tienneet testistä etukäteen. Ympäristöä unohtamatta Auto kannattaa pesettää samalla kun huoltoasemalle on muutenkin asiaa. Näin pesusta ei synny ylimääräistä ajoa. Huoltoasemien autopesutoimintaa sekä pesukemikaaleja ohjataan Öljyja Kaasualan keskusliiton ylläpitämällä jätevesiohjelmalla. Ohjelma edellyttää, että...pesuvesi johdetaan viemäriin ja jäteveden puhdistamolle...öljy ja hiekka erotetaan, etteivät ne häiritse jäteveden käsittelyä...pesukemikaaleja valvotaan Vesilaki uusiksi Uusi vesilaki tuli voimaan 1.1.2012. Mikä muuttui? Ruoppaukset Uusi vesilaki muutti menettelyjä siten, että nyt kaikki ruoppausilmoitukset pitää tehdä kirjallisesti suoraan valtion valvontaviranomaiselle eli täällä Uudellamaalla Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELY-keskus). Toinen olennainen muutos on se, että kaikille yli 500 kuutiometrin ruoppauksille tulee hakea lupa lupaviranomaiselta eli Etelä-Suomen aluehallintovirastolta. Tällaista massamäärään sidottua lupavelvoitetta ei vanhassa vesilaissa ollut. Myös 500 kuutiota pienemmille ruoppauksille voi joutua luvan hakemaan, mikäli valvonta- tai lupaviranomainen näin edellyttää. Ojittaminen Vesilakia tarkennettiin muun muassa ojitusten luvanvaraisuuden ja ojitustoimitusten tarpeellisuuden osalta. Pääsääntönä on se, että ojittaminen vaatii luvan aluehallintovirastolta, jos ojitus voi aiheuttaa vesialueen pilaantumista. Mikäli ojitus ei edellytä lupamenettelyä, pitää siitä tehdä kuitenkin kirjallisesti ilmoitus ELY-keskukseen. Vanhojen ojien kunnossapidosta ei tarvitse yleensä kuitenkaan ilmoituksia tehdä. Myös muut vähäisiksi katsotut toimenpiteet, kuten rakennuspaikkojen ojitukset, jäänevät ilmoitusvelvollisuuden ulkopuolelle. Muutosta tuli myös siihen, että asemakaava-alueilla oikeus ojittaa toisen maalla annetaan jatkossa maankäyttöja rakennuslain mukaisesti eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta. Laiturin rakentaminen Monet yleiskäyttöoikeudet, kuten veden ottaminen ja liikkuminen vesistössä sekä rannanomistajan oikeus laiturin rakentamiseen säilyvät lähes ennallaan. Porvoossa rakennusjärjestyksen mukaan laiturille tulee kuitenkin hakea maankäyttö- ja rakennuslain mukainen toimenpidelupa, mikäli meren tai järven rantaan sijoitettava laituri on vähintään 20 m pitkä tai siinä on vähintään 5 venepaikkaa. Joen rannassa lupaa edellytetään yli 3 m pitkältä laiturilta. Toki laiturille voi joutua hakemaan sen koosta riippumatta myös vesilain mukaista lupaa, jos laiturista on haittaa esimerkiksi naapurille tai vesialueen suojeluarvoille. Asiantuntijana Porvoon kaupungin ympäristönsuojelutarkastaja Arto Lankinen Lisätietoja: www.ymparisto.fi/vesilainuudistus 12 13
Kestävää kehitystä parhaimmillaan Näin ylijäämäliete jalostetaan biokaasuksi Hermanninsaaren jätevedenpuhdistamolla syntyvä ylijäämäliete kuljetetaan Huittisten Vampulassa sijaitsevaan VamBio Oy:n biokaasulaitokseen, missä se jatkojalostetaan biokaasuksi ja lannoitevalmisteiksi teollisuuden ja maatalouden käyttöön. Teksti: Seppo Iisalo Karttakuva: Sofia Papadopoulos Ennen kuljetusta kuivattu ylijäämäliete varastoidaan Hermanninsaaren puhdistamolla kahteen noin 50 kuutiometrin lieriömäiseen säiliöön, joista jätemateriaali noudetaan täysperävaunuyhdistelmillä. Lietteen kuljetuksista vastaa kuljetus- ja maansiirtoliike Viita Oy. Perävaunun täyttö tapahtuu yleensä varhain, viiden ja kuuden välillä aamulla. Kuljetuksia on tavallisesti kolme kertaa viikossa, ja kertakuorma on noin 35 tonnia. Vuodessa se tekee noin 6000 tonnia, eli mistään ihan pienistä lietemääristä ei ole kysymys, kertoo pitkään 1. Näin kakka puhdistuu 1. Noin 40 000 porvoolaisen ja askolalaisen jätevedet johdetaan Hermanninsaaren jätevedenpuhdistamoon. 2. Puhdistamossa jätevedestä poistetaan happea kuluttavat orgaaniset aineet sekä käymäläja pesuvesistä kertynyt vesistöjä rehevöittävät ravinteet fosfori ja typpi. 2. Hermanninsaaren jätevedenpuhdistamo 3. Puhdistetut jätevedet johdetaan purkuputkea myöten 8 kilometrin päähän Svartbäckinselälle. Mereen lasketaan lähes sataprosenttisesti puhdistunut vesi. Näin jätevesien osuus Porvoon edustan merialueen yhteenlasketusta ravinnekuormituksesta on saatu vähenemään 2 4 prosenttiin. Hermanninsaarella työskennellyt käyttöteknikko Henry Åkerman. Hinthaara Hindhår 3. Kilpilahti Sköldvik 4. Puhdistettu Saksala vesisaxby Hermanninsaaren puhdistamo Purkuputki Purkupaikka Emäsalo 2 Kråkö Vessö 5. Keskusta Centrum Monta hyötyjää Matkaa Hermanninsaaren puhdistamolta Vam- Bio Oy:n biokaasulaitokselle Huittisten Vampulaan kertyy runsaat 250 kilometriä. Perillä liete käsitellään uuden teknologian biokaasuprosessissa biokaasuksi ja lannoitevalmisteiksi. Biokaasua syntyy biologisessa prosessissa, kun mikrobit hajottavat lietteen sisältämää orgaanista ainesta hapettomissa olosuhteissa, toimitusjohtaja Kaisa Suvilampi kertoo. Laitoksella syntyvä biokaasu toimitetaan pääosin VamBio Oy:n naapuritontilla sijaitsevalle kalkkitehtaalle, jossa biokaasulla tuotetaan kalkin kuivausprosessissa tarvittava prosessilämpö. Tämän lisäksi VamBiolla tuotetaan biokaasusta sähköä kaasumoottoreilla. Laitoksen omakäytöstä yli jäävä sähkö myydään valtakunnan verkkoon ja tuotannossa syntyvä ylijäämälämpö biokaasulaitoksen vieressä sijaitseville sikalayhtiöille kaukoläm- 250 km 4. Prosessissa syntyvä lingolla kuivattu ylijäämäliete varastoidaan Hermanninsaaren puhdistamolla kahteen noin 50 kuutiometrin lieriömäiseen säiliöön, joista jätemateriaali noudetaan sitä mukaa, kun lietettä syntyy, yleensä kolme kertaa viikossa. Biokaasu 6. VamBio Oy Lannoitevalmisteet 5. Kuiva liete kuljetetaan täysperävaunuyhdistelmillä Vambio Oy:n biokaasulaitokselle Huittisten Vampulaan. 6. VamBio Oy:n biokaasulaitoksella liete jatkojalostetaan biokaasuksi ja lannoitevalmisteiksi teollisuuden ja maatalouden käyttöön. Grafiikka: Milla Ketolainen / peak press Yli kymmenen vuotta merialueen puhtauden puolesta Porvoon kaupungin keskeisten alueiden jätevedet on jo yli kymmenen vuoden ajan käsitelty Hermanninsaaren jätevedenpuhdistamossa ja johdettu Svartbäckinselälle. Orgaanista ainetta on poistettu keskimäärin 98 %, fosforia 96 % ja typpeä 73 %. Puhdistettujen jätevesien osuus Porvoon edustan merialueen yhteenlasketusta pönä. Tuotannosta jäljelle jäävä massa, mädätysjäännös, toimitetaan puolestaan viljelijöille lannoite- ja maanparannuskäyttöön. Kasvihuonepäästöt alas Toimitusjohtaja Kaisa Suvilampi korostaa, että lietteen käsittely biokaasuprosessissa on mitä suurimmassa määrin kestävän kehityksen mukaista toimintaa. Lietteen energia saadaan talteen ja se jalostetaan sähköksi, lämmöksi, liikennepolttoaineeksi tai nestekaasuksi. Lisäksi lietteen ravinteet ja hiili kierrätetään takaisin peltokäyttöön. Näin biokaasulaitos toimii kasvihuonekaasupäästöjen nettovähentäjänä ehkäisten ilmaston muutosta, hän summaa. ravinnekuormituksesta on 2 4 %. Jos Porvoon jätevedet johdettaisiin mereen ilman puhdistusta, olisi fosforikuormitus samaa suuruusluokka kuin Porvoonjoen tuoma fosforikuorma. Typpikuorma taas vastaisi Mustijoen typpikuormaa. Tästä on kysymys Porvoon vesi on ulkoistanut Hermanninsaaren puhdistamon jätevesilietteen loppukäsittelyn Biovakka Suomi Oy:lle. Palvelusopimus käsittää 1.7.2010 30.6.2014 välisen ajan. Lietteen loppukäsittelijänä ja jatkojalostajana on vuodesta 2010 toiminut VamBio Oy, joka sai vuonna 2011 valtakunnallisen ympäristöyrityspalkinnon. Myöhemmin loppukäsittely voi siirtyä Biovakan omalle laitokselle. Siirtokuljetuksista vastaa Kuljetus- ja maansiirto Viita Oy Kestävän kehityksen mukainen jätevesilietteen jatkokäsittely perustuu lainsäädännön tiukentumiseen Porvoon vedelle palvelu maksaa vuosittain yli 300 000 euroa Kuva: peak press 14 15
PIIVLIRTOU VESI ELLT VATTEN Paljonko elintarvikkeet kuluttavat vettä elinkaarensa aikana? Hur mycket vatten går det åt till att producera livsmedel? Suomalainen kuluttaa peseytymiseen, ruoanlaittoon ja muuhun talouskäyttöön noin 150 litraa vettä vuorokaudessa. Henkilökohtainen vesijalanjälkemme on kooltaan kuitenkin lähes 4 000 litraa. Vesijalanjäljen kannalta tärkeimmät valinnat tehdään ruoka- ja vaatekaupassa. Finländarna förbrukar i genomsnitt 150 liter hushållsvatten per person och dygn, men det personliga vattenfotavtrycket är nästan 4 000 liter per dygn. De viktigaste valen med tanke på vattenfotavtrycket görs i mat- och klädaffären. 1 omena 70 l 1 äpple 1 kg sianlihaa 4 800 l 1 kg svinkött 1 appelsiini 50 l 1 apelsin 1 kg kananlihaa 3 900 l 1 kg kyckling 1 kananmuna 200 l 1 ägg 1 hampurilainen 2 400 l 1 hamburgare Suunnittelu/Design: Jukka Salminen/peak press Kuvat /Bilder: Stock.xchng ihaa 1 kg naudan pihvil 1 kg soijapapuja 1 kg nötkött 1 800 l 1 kupillinen teetä 1 kg sojaböna 1 kopp te 1 l maitoa 1 kg ruokosokeria 1 l mjölk 1 800 l 1 kg rörsocker 1 lasillinen viiniä 1 tuopillinen olutta 1 glas vin 75 l 1 stop öl 2 500 l 1 kg juustoa 1 puuvillapaita 1 farkut 1 kg ost 1 bomullsskjorta 15 500 l 1 000 l 120 l 5 000 l 2 700 l 30 l 1 kupillinen kahv 140 l ia 1 kopp kaffe 1 kg riisiä 1 kg ris 10 000 l 1 par jeans Porvoon vesi Borgå vatten