AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPISKELIJAVALINTOJEN UUDISTAMINEN

AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPISKELIJAVALINTOJEN UUDISTAMINEN - PÄÄSY- JA SOVELTUVUUSKOKEET - KIELIKOE - OPPIMISVALMIUKSIA MITTAAVA KOE LUONNOS 23.5.2013 Kuulemistilaisuudessa (27.5.2013) pyydetään kommentoimaan pääsy- ja soveltuvuuskoetta, kielikoetta ja oppimisvalmiuksia mittaavaa koetta koskevia ehdotuksia sekä tekemään mahdollisia kehittämisehdotuksia. Kuulemistilaisuuteen kutsuttuja pyydetään toimittamaan näkemyksensä myös kirjallisesti viimeistään 3.6.2013 mennessä. 1

SISÄLTÖ AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPISKELIJAVALINTOJEN UUDISTAMINEN... 1 SISÄLTÖ... 2 1 JOHDANTO... 3 2 AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JA OPISKELIJAKSI OTTAMISEN PERUSTEISIIN LIITTYVÄT SÄÄDÖSMUUTOKSET... 4 2.1 Asetus opiskelijaksi ottamisen perusteista ammatillisessa peruskoulutuksessa 4/2013... 4 2.2 Asetus ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishausta annetun valtioneuvoston asetuksen 1 ja4 :n muuttamisesta 1047/2012... 4 2.3 Säädösmuutosten yhteys hakijoiden valintapisteiden muodostumiseen ja koulutustakuun toteutumiseen... 5 2.4 Yhteishaun haku- ja valintaprosessi hakijan näkökulmasta... 7 2.5 Terveydentilan vaikutus opiskelijavalintaan... 8 3 OPISKELIJAKSI OTTAMISEEN LIITTYVIEN KOKEIDEN KEHITTÄMINEN... 9 3.1 Opiskelijaksi ottamiseen liittyvät kokeet... 10 3.1.1 Ohjausryhmän esitys kokeiden kehittämisen yleisistä periaatteista... 12 3.2 Valtakunnallisesti yhtenevien pääsy- ja soveltuvuuskokeiden kehittäminen... 12 3.2.1 Ohjausryhmän esitykset pääsy- ja soveltuvuuskokeiden kehittämiseksi... 13 3.2.2 Ohjausryhmän esitys yhteishaun hakukohteiden ryhmittelystä laajoiksi valintaryhmiksi ja niissä mitattaviksi asioiksi... 14 3.3 Valtakunnallisesti yhdenmukainen kielikoe... 16 3.3.1 Ohjausryhmän esitys valtakunnalliseksi kielikokeeksi... 17 3.4 Valtakunnallinen koe oppimisvalmiuksien mittaamiseen harkintaan perustuvassa valinnassa. 17 3.4.1 Esitys oppimisvalmiuksia mittaavaksi valtakunnallisesti yhteneväksi kokeeksi... 18 2

1 JOHDANTO Nuorten yhteiskuntatakuu on hallitusohjelman kärkihanke. Tavoitteena on, että kaikille nuorille luodaan realistiset mahdollisuudet suorittaa perusasteen jälkeinen tutkinto ja työllistyä. Samalla kiinnitetään huomiota siihen, että nuoret eivät ajaudu liian pitkään jaksoon ilman minkäänlaista aktiivista toimintaa. Hallituksen tavoitteena on, että kuluvan vuosikymmenen loppuun mennessä yli 90 prosentilla 20 24 - vuotiaista on perusasteen jälkeinen tutkinto. Hallitus toteuttaa nuorisotakuun vuoden 2013 alusta lukien niin, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu- opiskelu, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Ilman koulututusta oleville alle 30-vuotiaille ammatillisen tutkinnon tai sen osan suorittaminen mahdollistetaan Nuorten aikuisten osaamisohjelmalla. Nuorisotakuuseen liittyvällä koulutustakuulla taataan jokaiselle peruskoulun päättäneelle koulutuspaikka lukiossa, ammatillisessa oppilaitoksessa, oppisopimuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Koulutustakuun erityisenä tavoitteena on auttaa nuoria löytämään itselleen kestävä ja tulevaisuuteen tähtäävä opintopolku ja sitä kautta oma paikka työelämässä ja yhteiskunnassa. Taustalla on myös pyrkimys pidentää työuria niiden alkupäästä. Koulutuspaikan turvaamisen ohella nuorisotakuun toteutuminen edellyttää, että toteutetaan muita laajaalaisia toimia, joilla tuetaan koulutuksen aloittaneiden tavoitteellista opiskelua ja tutkinnon suorittamista, sijoittumista työelämään tai jatko-opintoihin sekä nuorten ohjausta. Ammattikoulutukseen kohdistuvat keskeisimmät koulutustakuun toimet liittyvät yhteishaun opiskelijavalintojen uudistamiseen. Opiskelijaksi ottamiseen liittyvät säädösmuutokset tulivat voimaan vuoden 2013 alusta. Tämä asiakirja sisältää ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijavalintoihin liittyvien pääsy- ja soveltuvuuskokeiden, kielikokeiden ja oppimisvalmiuksia mittaavien kokeiden uudistamislinjauksia ja kehittämisehdotuksia. 3

2 AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JA OPISKELIJAKSI OTTAMISEN PERUSTEISIIN LIITTYVÄT SÄÄDÖSMUUTOKSET Hallitusohjelman mukaisesti ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijaksi ottamisen perusteita on uudistettu siten, että perusasteen päättäneet sekä ilman toisen asteen tutkintoa ja koulutuspaikkaa olevat asetetaan etusijalle opiskelijavalinnassa. Oppilaitosta vaihtaville opiskelijoille ja aiemman tutkinnon suorittaneille hakijoille vahvistetaan erillisvalintoja, ammatillista lisäkoulutusta, oppisopimuskoulutusta ja näyttötutkintokoulutusta. 2.1 Asetus opiskelijaksi ottamisen perusteista ammatillisessa peruskoulutuksessa 4/2013 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus opiskelijaksi ottamisen perusteista ammatillisessa peruskoulutuksessa 4/2013 tuli voimaan vuoden 2013 alusta. Tällä asetuksella kumottiin opiskelijaksi ottamisen perusteista ammatilliseen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa 26 päivänä helmikuuta 2002 annettu opetusministeriön asetus (167/2002) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Opiskelijaksi ottamisen perusteisiin tehdyillä muutoksilla on mm. seuraavia vaikutuksia: Perusteita ei sovelleta aiemmin ammatillisen tutkinnon suorittaneille Perusopetuksen hakeutumisvuonna päättävien pisteytys muuttuu Aiemmin suoritettujen ns. nivelvaiheen opintojen pisteytys muuttuu Ilman opiskelupaikkaa oleville hakijoille annetaan valintapisteitä Yleisen koulumenestyksen sekä painotettavien arvosanojen pisteytysskaaloja muutetaan Työkokemuspisteytystä muutetaan ja työkokemus laajentuu koskemaan työharjoittelua Tutkintoon liittyvän aiemman kokemuksen vaikutus valintapisteisiin muuttuu Mahdollisiin pääsy- tai soveltuvuuskokeisiin tulee kutsua kaikki hakijat Joustava valinta jää pois, tilalle tulee tarkemmin määritelty harkinnan varainen valinta Riittävä kielitaito osoitetaan valtakunnallisesti yhtenevällä kielikokeella ja sen korvaavuuksilla Uutta asetusta sovelletaan ensimmäisen kerran otettaessa opiskelijoita syksyn 2013 yhteishaussa tammikuussa 2014 alkavaan koulutukseen. 2.2 Asetus ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishausta annetun valtioneuvoston asetuksen 1 ja4 :n muuttamisesta 1047/2012 Valtioneuvoston asetus ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishausta annetun valtioneuvoston asetuksen 1 ja 4 :n muuttamisesta tuli voimaan 1 päivänä tammikuuta 2013. 4

Asetukseen ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishausta tuli uudistuksen myötä seuraavat keskeiset muutokset: Yhteishakua ei käytetä (2015 alkaen) otettaessa opiskelijoita kotitalousopetukseen, joka järjestetään muuna kuin ammatillisena peruskoulutuksena Henkilö, jolla on perusopetuksen jälkeen suoritettu ammatillinen perustutkinto, muu ammatillinen tutkinto tai korkeakoulu-tutkinto ei voi hakeutua yhteishaussa ammatilliseen koulutukseen. Asetusta sovelletaan ensimmäisen kerran otettaessa opiskelijoita syksyn 2013 yhteishaussa tammikuussa 2014 alkavaan koulutukseen. 2.3 Säädösmuutosten yhteys hakijoiden valintapisteiden muodostumiseen ja koulutustakuun toteutumiseen Perusopetuksen oppimäärän suorittaneelle hakijalle annetaan uuden opiskelijaksi ottamisen asetuksen mukaan valintapisteitä seuraavin kriteerein: 1) Ilman koulutuspaikkaa oleville 8 pistettä 2) Perusopetuksen oppimäärän suorittaminen hakeutumisvuonna 6 pistettä 3) Suoritetuista ns. nivelvaiheen opinnoista 6 pistettä 4) Yleisestä koulumenestyksestä 1-16 pistettä 5) Painotettavista arvosanoista 1-8 pistettä 6) Työkokemuksesta ja siihen rinnastettavasta muusta toiminnasta 1-3 pistettä 7) Ammatillista koulutusta koskevasta ensimmäisestä hakutoiveesta 2 pistettä 8) Sukupuolen perusteella 0 tai 2 pistettä 9) Mahdollisesta pääsy- tai soveltuvuuskokeesta 1-10 pistettä 10) Aiemmat opinnot, harrastukset ja lisänäytöt 1-3 pistettä Jotta yhteishaussa oleva koulutustarjonta kohdistuisi ensisijaisesti vailla koulutuspaikkaa oleville, tähän ryhmään kuuluville hakijoille kohdennetaan asetusuudistuksen myötä kahdeksan lisäpistettä. Syksystä 2013 alkaen hakeutumisen yhteydessä hakijalta tullaan kysymään, onko hänellä aikaisempaa vastaanotettua koulutuspaikkaa tai suoritettua perusasteen jälkeistä tutkintoa. Todennetun osaamisen rekisterin käyttöönoton myötä nämä tiedot tullaan saamaan suoraan rekisteristä. Perusopetuksen hakeutumisvuonna päättäneet saavat edellä esitetyn kahdeksan valintapisteen lisäksi vielä kuusi lisäpistettä. Saman piste-edun säilyttävät hakijat, jotka ovat osallistuneet valmistaviin koulutuksiin, perusopetuksen lisäopetukseen ja kansanopistojen lukuvuoden mittaiseen koulutukseen. Edellä mainitut valintapistemuutokset tulevat parantamaan merkittävästi ao. hakijoiden koulutukseen pääsymahdollisuuksia ja sitä kautta koulutustakuun toteutumista. Vuoden 2011 yhteishakuaineistolla tehtyjen koelaskelmien mukaan yksistään perusopetuksen hakeutumisvuonna päättäneille sekä valmistaviin koulutuksen suorittaneille annettavien lisäpisteiden nostamisella kolmesta kuuteen olisi 5

valituksi tullut noin 1500-2000 perusopetuksen päättänyttä hakijaa enemmän verrattuna kevään 2011 toteumaan. Tämän lisäksi työkokemuspisteiden madaltaminen ja kaikkien hakijoiden kutsuminen mahdollisesti järjestettäviin pääsy- ja soveltuvuuskokeisiin tulevat varmistamaan osaltaan koulutustakuun toteutumista. 1-3 pistettä Aiemmista opinnoista, harrastuksista ja lisänäytöistä. 1-16 pistettä Yleisestä koulumenestyksestä. 1-10 pistettä Pääsy- ja soveltuvuuskokeesta. 0 tai 2 pistettä Sukupuolen perusteella pyrkiessä koulutukseen, jossa ensisijaisista hakijoista alle 30 prosenttia on samaa sukupuolta. Valintapisteiden muodostuminen 8 pistettä Ilman ammatti- tai lukiokoulutuspaikkaa olevalle. 2 pistettä Ensimmäisestä hakutoiveesta. 1-8 pistettä Painotetuista, eli taito- ja taideaineiden arvosanoista. 1-3 pistettä Työkokemuksesta, työpajatoiminnasta tai harjoittelusta työmarkkinatuella. 6 pistettä Samana vuonna peruskoulun päättäneille ja lisäopetuksen, valmistavan koulutuksen tai kansanopiston opinnot suorittaneille. Kuvio 1. Hakijan valintapisteiden muodostuminen 6

2.4 Yhteishaun haku- ja valintaprosessi hakijan näkökulmasta Hakijan näkökulmasta yhteishaun haku- ja valintaprosessi sisältää seuraavat vaiheet: valmistautuminen hakuun, hakeminen, kokeisiin osallistuminen, valintojen tulosten tiedoksisaanti sekä opiskelupaikan vastaanottaminen. Kevään 2014 yhteishaun tarkempi aikataulu varmistuu kesäkuussa 2013. Hakuun valmistautuminen Hakeminen Kokeet Tieto opiskelijavalinnan tuloksista Opiskelupaikan vastaanottaminen Kuvio 2. Yhteishaun haku- ja valintaprosessi 1. Hakuun valmistautumisvaiheessa hakija tutustuu haussa olevaan koulutustarjontaan (opintopolku.fi) mahdollisen huoltajan ja/tai opinto-ohjaajan avustuksella ja hankkii tietoa tutkinnoista, opiskelusta, ammateista ja oppilaitoksista. Kevään yhteishakuun valmistautuminen alkaa jo edellisenä syksynä. 2. Hakija täyttää hakuaikana hakemuksen netissä (opintopolku.fi) tai tarvittaessa hakee paperilomakkeella. Hakuaika yhteishakuun kuuluvaan koulutukseen on helmi-maaliskuussa. 3. Seuraava vaiheessa hakija osallistuu mahdollisiin valintaan liittyviin kokeisiin. Kaikki kokeet ja niihin liittyvät haastattelut järjestetään keväällä kuukauden aikaikkunan puitteissa. - Koulutuksen järjestäjä voi järjestää pääsy- ja soveltuvuuskokeen. Jos hakija on hakenut useaan eri oppilaitokseen samaan hakukohteeseen, hänet kutsutaan ylimpään hakutoiveeseen. Pääsy- ja soveltuvuuskokeisiin ei ole esikarsintaa valintapisteillä, vaan niihin kutsutaan kaikki hakukelpoiset hakijat. Hakijan saama pääsykoetulos on käytössä kaikissa saman valintaryhmän hakutoiveissa. - Hakija saa kielikoekutsun, jos hänen äidinkielensä on muu kuin koulutuksen opetuskieli, eikä hänellä ole asetuksen 4/2013 24 mukaista osoitusta opetuskielen hallinnasta. Hakija kutsutaan ylimpään hakutoiveeseen ja kielikoetulos on käytössä yhteishaun kaikissa hakutoiveissa. Hakija voi korvata kielikokeen asetuksen 4/2013 mukaisilla korvaavuuksilla. - Jos hakija on hakeutunut koulutukseen harkinnan varaisessa haussa, koulutuksen järjestäjä voi kutsua hakijan valtakunnalliseen oppimisvalmiustestiin ja mahdolliseen haastatteluun. 4. Kesäkuun puolessa välissä oppilaitokset lähettävät hyväksytyille hakijoille tiedon opiskelijavalinnasta ja ohjeen opiskelijapaikan vastaanottamiseen. Opetushallitus postittaa yhteishaussa valitsematta jääneille hakijoille jälkiohjauskirjeen, jossa kerrotaan hakijan kokonaistilanne opiskelijavalinnoissa sekä mahdollisista jatkotoimenpiteistä tai vaihtoehdoista. 5. Hyväksytyille hakijoille annetaan kohtuullinen määräaika opiskelupaikan vastaanottamiseen. Hakijan on ilmoitettava opiskelupaikan vastaanotosta oppilaitokseen määräaikana. Tämän jälkeen oppilaitokset täyttävät vapaaksi jääneitä paikkoja varasijalta hyväksytyillä hakijoilla. 7

2.5 Terveydentilan vaikutus opiskelijavalintaan Opiskelijaksi hakevan terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä seikka ei saa olla esteenä opiskelijaksi ottamiselle. Opiskelijaksi ei kuitenkaan voida ottaa sitä, joka ei ole terveydentilaltaan tai toimintakyvyltään kykenevä opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin tai työssäoppimiseen, jos ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 32 :ssä tarkoitettuihin opintoihin liittyvät turvallisuusvaatimukset sitä edellyttävät ja jos estettä ei voida kohtuullisin toimin poistaa. Opetushallitus on antanut ammatillisten perustutkintojen perusteissa määräykset tutkintokohtaisista terveydentilavaatimuksista, jotka tulee ottaa huomioon otettaessa opiskelijoita valtioneuvoston asetuksessa määrättyihin humanistisen ja kasvatusalan, sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan, tekniikan ja liikenteen alan sekä luonnonvara- ja ympäristöalan tutkintoihin (ns. SORAtutkinnot). Koska näiden tutkintojen opintoihin tai ammatissa toimimiseen sisältyy alaikäisten turvallisuutta, potilas- tai asiakasturvallisuutta taikka liikenteen turvallisuutta koskevia vaatimuksia, tulee opiskelijaksi hakijan antaa pyydettäessä koulutuksen järjestäjälle opiskelijaksi ottamisen arviointia varten terveydentilaansa koskevat tiedot. Kaikissa muissa kuin yllä mainituissa SORAtutkinnoissa opiskelijaksi hakeutuvan terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä seikka ei saa olla esteenä opiskelijaksi ottamiselle. Tutkinnon perusteiden terveydentilakuvauksista tiedottaminen on hakijalle annettavaa tietoa ja ohjausta, jonka perusteella hän voi itse pohtia, onko hänellä terveydellisiä edellytyksiä suorittaa alan tutkinto. 8

3 OPISKELIJAKSI OTTAMISEEN LIITTYVIEN KOKEIDEN KEHITTÄMINEN Ammattikoulutukseen kohdistuvat keskeisimmät koulutustakuun toimet liittyvät yhteishaun opiskelijavalintojen uudistamiseen. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen välisen tulossopimuksen mukaan vuoden 2013 aikana toteutetaan Pääsy- ja soveltuvuuskokeiden jatkokehittämishanke (VAKUVA 2), jonka tavoitteena on: Yhdenmukaistaa pääsy- ja soveltuvuuskokeita ammatillisessa peruskoulutuksessa valintaryhmien avulla Laatia opiskeluvalmiuksia mittaava koe niitä hakijoita varten, jotka valitaan harkintaan perustuvan valinnan perusteella Laatia valtakunnallisesti yhtenäinen kielikoe VAKUVA 2 jatkokehityshanke perustuu Ammatillisen peruskoulutuksen pääsy-, soveltuvuus- ja kielikokeiden kehittämishankkeeseen (VAKUVA 1), joka toteutettiin Opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta 2009 2011. Kehittämishankkeessa selvitettiin, miten kokeiden valtakunnallisuutta voitaisiin lisätä. Hankkeessa laadittiin selvitys opiskelijavalintaan liittyvistä kokeista ja niiden kehittämistarpeista sekä pilotoitiin pääsy- ja soveltuvuuskokeita ja ammatilliseen koulutuksen kielikoetta. Hankkeessa todettiin muun muassa, että hakijasumaa tulee purkaa ja hakijoiden sijoittumista opintoihin tulee nopeuttaa, valintoja on kehitettävä sisällöllisesti ja kustannustehokkuutta on parannettava. Opiskelijaksi ottamisen asetusmuutoksien laadinnassa on hyödynnetty VAKUVA 1 -hankkeen tuloksia. Opetushallitus on asettanut ohjausryhmän, jonka tehtävänä on valmistella ja toteuttaa sidosryhmien näkemykset huomioiden koulutuksen Pääsy- ja soveltuvuuskokeiden jatkokehittämishanke. Koulutuksen järjestäjä päättää jatkossakin opiskelijavalintaan liittyvistä kokeista, mutta VAKUVA 2 - hankkeessa valmistellaan asetusmuutoksien vaatimia valtakunnallistamiseen liittyviä linjauksia, ohjeita ja koeaihioita. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii yksikön päällikkö, opetusneuvos Sirkka-Liisa Kärki, sihteereinä opetusneuvos Juhani Kulmala Opetushallituksesta ja vararehtori Maija Aaltola Omnian ammattiopistosta. Toimikausi 17.12. 2012 31.12.2013 Kokoonpano Vararehtori Maija Aaltola, Omnia Puheenjohtaja Aleksej Fedotov, SAKKI ry Edunvalvontasihteeri Terhi Haapaniemi, OSKU ry Opetusneuvos Juhani Kulmala, Opetushallitus Erityisasiantuntija Lauri Kurvonen, OAJ Rehtori Kaija Kähäri-Wiik, Suomen ammatilliset rehtorit ry Yksikön päällikkö, opetusneuvos Sirkka-Liisa Kärki, Opetushallitus Erityisasiantuntija Katariina Männikkö, Opetushallitus Opetusneuvos Aira Rajamäki, Opetushallitus Projektipäällikkö Ritva Sammalkivi, Opetus- ja kulttuuriministeriö Apulaisrehtori Susanna Sammalvaara, AMKE ry Koulutuspäällikkö Sisko-Liisa Sillanpää, Tredu Puheenjohtaja Jukka Vuorinen, Suomen opinto-ohjaajat ry 9

3.1 Opiskelijaksi ottamiseen liittyvät kokeet Opiskelijaksi ottamisen asetusmuutosten myötä opiskelijavalintaan liittyvien kokeiden järjestämiseen on tullut lähinnä valtakunnallistamiseen liittyviä muutoksia, jotka liittyvät hakijan yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon parantamiseen sekä opiskelun esteettömyyden/saavutettavuuden edistämiseen. Hankkeen kuluessa ohjausryhmä on linjannut opiskelijavalintaan liittyvien kokeiden yleisiä periaatteita. Kehittämistyössä on mukana ammatillisen koulutuksen asiantuntijoita sekä monipuolisesti muita asiantuntijoita. Kehittämistyön tavoitteena on suunnitella ja tarkoituksen mukaiset koeaihiot koulutuksen järjestäjien käyttöön. Koeaihioiden kehittäminen perustuu opiskelijalähtöiseen ajatteluun. Koeaihioiden suunnittelussa koulutuksen järjestäjien palaute ja näkemykset ovat tärkeitä. Palautteen pohjalta suunnitelmia täsmennetään ja syksyllä 2013 kokeita pilotoidaan. Valmiit ohjeet koulutuksen järjestäjille valtakunnallisten kokeiden toteuttamiseksi valmistuvat vuoden 2013 loppuun mennessä. Kuvio 3. Valtakunnallisesti yhtenevät opiskelijavalintaan liittyvät kokeet 10

Pääsy- ja Kielikoe soveltuvuuskoe Mitä mitataan? Alalle soveltuvuutta Riittävää opetuskielen suullista ja kirjallista hallintaa Miten vaikuttaa opiskelijaksi ottamiseen? Hyväksytty koe antaa hakijalle 1-10 valintapistettä Ei saavuta vähimmäiskriteereitä 0 pistettä, ei voi tulla valituksi Hyväksytty koe, etenee opiskelijavalinnassa Hylätty koe, ei voi tulla valituksi Oppimisvalmiuksia mittaava koe Onko edellytyksiä valinnalle Onko riittävät edellytykset oppimiselle Tukee koulutuksen järjestäjän harkintaan perustuvaa valintaa, voidaan valita enintään 30 % hakukohteen opiskelijoista Kokeen kattavuus Ketkä kokeeseen kutsutaan? Ei saavu paikalle 0 pistettä, ei voi tulla valituksi Valintaryhmittäin valtakunnallisesti yhtenevä, koetulos siirtyy hakijan saman valintaryhmän kaikkiin hakutoiveisiin Koulutuksen järjestäjä päättää kokeen järjestämisestä, jos koe järjestetään kaikki hakijat kutsutaan valintaryhmän ylimpään hakukohteeseen Valtakunnallisesti yhtenevä, koetulos siirtyy hakijan hakutoiveisiin Äidinkieli muu kuin oppilaitoksen opetuskieli ja ei asetuksen 5/24 /2013 mukaista osoitusta kielitaidosta Valtakunnallisesti yhtenevä, koetulos ko. hakukohteen koulutuksen järjestäjän päätöksen tukena Oppimisvaikeudet, sosiaaliset syyt tai jos koulutodistus puuttuu tai ei ole vertailukelpoinen Taulukko 1. Valtakunnallisesti yhtenevät opiskelijavalintaan liittyvät kokeet Hakukohde: Koulutuksen järjestäjän koulutustarjonta muodostuu hakukohteista esim. Liiketalouden perustutkinto (pk). Hakutoive: Hakijan tekemät 1-5 valintaa yhteishaun koulutustarjonnasta. Valintaryhmä: Hakija osallistuu valintaryhmän sisällä vain yhteen pääsy- ja soveltuvuuskokeeseen ja pisteet siirtyvät kaikkiin hänen saman valintaryhmän hakutoiveisiinsa. Nykyisen käytännön mukaan laajin valtakunnallinen valintaryhmä on perustutkinto. Pienimmät valintaryhmät koskevat vain tiettyä oppilaitosta ja vain tiettyä koulutusohjelman osaa. Valintaryhmien laajentaminen on yksi keskeinen kehittämishankkeen tavoite ja valtakunnallistamisen mahdollistaja. 11

3.1.1 Ohjausryhmän esitys kokeiden kehittämisen yleisistä periaatteista Ohjausryhmässä on määritelty yleisiä periaatteita valintakokeiden kehittämiseen. Kyseisiä periaatteita on koottu alla olevaan luetteloon. Lähtökohtana on, että kaikki opiskelijat saavat parhaan mahdollisen opiskelupaikan Pääsy- ja soveltuvuuskokeita pyritään pikemminkin vähentämään kuin lisäämään Pääsy- ja soveltuvuuskokeita ei järjestetä estämään hakijan pääsyä koulutukseen Kokeiden tehtävä sekä hakijoiden että kannalta ja valintojen selkeyden kannalta selkiytetään ja kokeiden ohjaava vaikutus on otettava huomioon Perusopetuksesta saatavaan arviointitietoon luotetaan, eikä mitata samoja asioita, joista saadaan tietoa perusopetuksen arvosanoista Vain välttämättömiä asioita mitataan, ei kaikkea mahdollista Mukautettujen opiskelijoiden arvosanojen vaikutusta opiskelijavalintaan tulee arvioida Pyritään yhteisten osioiden käyttöön niin, että samoja koeosioita käytetään laajasti ja niitä eriytetään vain tarpeen mukaan. Koeaihiot/kokeet alalle/tutkintoon soveltuvuudesta määritellään valintaryhmittäin Hakijan tulee niin halutessaan pystyä hyödyntämään hyväksyttyä valintaan liittyvän kokeen tulosta sekä syksyn että kevään yhteishaussa. Opiskelijavalintaan liittyvien valtakunnallisesti yhtenevien kokeiden tulee olla hakijoille maksuttomia, jolloin koulutuksen järjestäjä vastaa kokeiden järjestämisestä aiheutuvista kustannuksista. Valintapisteiden muodostumisen kokonaisuutta tulee arvioida kriittisesti tulevassa haussa. Hakutoivepisteiden alenemisen ja todistuspisteiden pisteskaalan laajenemisen vaikutukset on tarpeen arvioida ja tarvittaessa tehdä esityksiä pisteytyksen muutostarpeesta. Jos hakija saa kielikokeesta hylätyn tuloksen, hänelle ei lähetetä kutsuja mahdollisiin pääsy- ja soveltuvuuskokeisiin ja oppimisvalmiustestiin, koska hän ei voi tulla valituksi. Lisäksi varmistetaan hakijalle mahdollisimman nopea jatko-ohjaus. Hakijan kannalta paras vaihtoehto olisi, jos kielikoe suoritettaisiin ennen yhteishakua. Osa edellä esitetyistä kokeiden kehittämiseen liittyvistä yleisistä periaatteista voi aiheuttaa tarpeita muuttaa säädöksiä. 3.2 Valtakunnallisesti yhtenevien pääsy- ja soveltuvuuskokeiden kehittäminen Uuden asetuksen mukaan koulutuksen järjestäjä voi edelleen järjestää ammatilliseen peruskoulutukseen hakeville pääsy- tai soveltuvuuskokeen päättämiinsä hakukohteisiin. Jos pääsy- ja soveltuvuuskoe järjestetään, niin siihen tulee kutsua kaikki hakijat. Hakijat kutsutaan valintaryhmän ylimpään 12

hakukohteeseen. Hakijoille on tiedotettava etukäteen, minkälaisista osista koe muodostuu, ja miten kokeen eri osat pisteytetään. Koulutuksen järjestäjä voi antaa hakijalle hyväksytystä pääsy- tai soveltuvuuskokeesta 1 10 pistettä. Sama pistemäärä siirtyy valintaryhmän sisällä muiden koulutuksen järjestäjien vastaaviin hakukohteisiin. Asetukseen on kirjattu poikkeus käsi- ja taideteollisuusalan perustutkintoon, audiovisuaalisen viestinnän perustutkintoon, kuvallisen ilmaisun perustutkintoon, tanssialan perustutkintoon, musiikkialan perustutkintoon, sirkusalan perustutkintoon, lennonjohdon perustutkintoon tai liikunnanohjauksen perustutkintoon johtavan koulutuksen pääsy- tai soveltuvuuskokeen, joissa opiskelijaksi ottaminen tehdään koulutuksen järjestäjän oman pääsy- tai soveltuvuuskokeen pistemäärän perusteella. Pääsy- ja soveltuvuuskokeen lisäksi koulutuksen järjestäjä voi antaa tanssialan perustutkintoon, musiikkialan perustutkintoon, sirkusalan perustutkintoon, kuvallisen ilmaisun perustutkintoon tai liikunnanohjauksen perustutkintoon johtavaan koulutukseen pyrkivälle hakijalle aikaisempien tutkinnon alaan liittyvien opintojen, harrastusten, tai muiden lisänäyttöjen perusteella 1 3 valintapistettä. Myös koulutuksen järjestäjä, jolla on erityinen koulutustehtävä urheilijoiden ammatillisen koulutuksen järjestämiseksi voi antaa tähän koulutukseen pyrkivälle hakijalle urheilullisten ansioiden perusteella 1 3 valintapistettä. Pääsy- ja soveltuvuuskokeiden sisällöt ja toimintamallit vaihtelevat tällä hetkellä erittäin paljon hakukohteittain ja koulutuksen järjestäjittäin. Luvussa 2 esitetyillä opiskelijaksi ottamista koskevilla asetusmuutoksilla ja VAKUVA 2 -kehittämishankkeella tavoitellaan valtakunnallisesti yhtenevämpiä pääsy- ja soveltuvuuskoekäytäntöjä. Kolme koulutuksen järjestäjää (Salpaus, Omnia ja Osao) on ollut mukana pääsy- ja soveltuvuuskokeiden kehittämistyössä. 3.2.1 Ohjausryhmän esitykset pääsy- ja soveltuvuuskokeiden kehittämiseksi Pääsy- ja soveltuvuuskokeiden merkitys tulevaisuudessa muuttuu, kun jokaiselle peruskoulun päättävälle ja ilman toisen asteen koulutusta olevalle tulee nuorisotakuuseen perustuen varmistaa opiskelupaikka. Uusilla pääsy- ja soveltuvuuskokeiden valtakunnallisilla linjauksilla halutaan tukea nuorisotakuun toteutumista, selkeyttää opiskelijavalintaan liittyviä toimintamalleja ja varmistaa hakijoiden yhdenvertainen kohtelu opiskelijaksi ottamisessa. Pääsy- ja soveltuvuuskokeiden karsivasta menettelystä pitää siirtyä opiskelijalähtöisesti mahdollistavaan ja ohjaavaan menettelyyn. Tavoitteena on järjestää pääsy- ja soveltuvuuskokeita jatkossa vain perustelluista syistä huomioiden niiden tarkoituksenmukaisuus ja taloudellisuus. Edellä mainittuihin lähtökohtiin perustuen esitetään seuraavia pääsy- ja soveltuvuuskokeita koskevia valtakunnallisia linjauksia: 13

1. Valtakunnallisesti sovitaan tutkinnot, joissa ei järjestetä pääsy- ja soveltuvuuskokeita. 2. Yhteishaun hakukohteet ryhmitellään laajoiksi valintaryhmiksi, joiden sisällä pääsy- ja soveltuvuuskokeiden pisteet poikkeuksetta siirtyvät. Laajat valintaryhmät vähentävät kokeiden määrää ja mahdollistaa kaikkien hakukelpoisten kutsumisen kokeisiin sekä maksimoi hakijoiden mahdollisuuden osallistua kokeisiin. 3. Ammatilliset perustutkinnot toimivat ensisijaisina ammattiin tulotutkintoina. Aiempaa osaamista ja kokemusta ei hakijoilta edellytetä eikä mitata pääsy- ja soveltuvuuskokeessa. Poikkeuksena olisivat musiikkialan ja tanssialan perustutkinnot. 4. Peruskoulun ja lukion päättötodistuksiin lähtökohtaisesti luotetaan ja pääsy- ja soveltuvuuskokeissa ei mitata samoja asioita. 5. Päättötodistuspisteet huomioidaan kaikkien valintaryhmien lopullisissa valinnoissa, myös OKM:n asetuksen 4/2013 15 4 mom. mainituilla aloilla, koska ne ennustavat hyvin opintojen loppuun saattamista. Poikkeuksena olisivat musiikkialan ja tanssialan perustutkinnot. 6. Pääsy- ja soveltuvuuskokeessa mitataan ainoastaan hakijan opiskelun ja työelämään siirtymisen kannalta keskeisiä eduksi olevia valmiuksia, kuten kykyä, sopivuutta ja harrastuneisuutta, joiden perusteella hakijalle voidaan antaa yhdestä kymmeneen lisäpistettä valtakunnallisesti määritellyn kriteeristön mukaisesti. Pääsy- ja soveltuvuuskokeita ei järjestetä estämään hakijan pääsyä koulutukseen. 7. Kehitetään uusia toimintamalleja hakijoiden ohjaukseen ennen yhteishakua sekä uudelleen ohjaukseen opintojen alettua yhteistyössä perusopetuksen toimijoiden sekä ammatillisten erityisoppilaitosten kanssa. 8. Tarvittaessa määritellään perustutkinto- tai koulutusohjelmakohtaisesti valtakunnalliset vähimmäiskriteerit soveltuvuuden osa-alueittain. 9. Haastattelu osana pääsy- ja soveltuvuuskokeita nähdään tärkeänä. 3.2.2 Ohjausryhmän esitys yhteishaun hakukohteiden ryhmittelystä laajoiksi valintaryhmiksi ja niissä mitattaviksi asioiksi Ohjausryhmä on päätynyt ajatukseen laajojen valintaryhmien hyödyntämisestä. Valintaryhmäehdotusta suunniteltaessa on otettu huomioon, että lähes kaikkiin ammatillisiin perustutkintoihin ja niiden koulutusohjelmiin järjestetään pääsykokeita. Laajat valintaryhmät vähentävät kokeiden määrää ja mahdollistavat koulutuksen järjestäjille kaikkien hakukelpoisten kutsumisen kokeisiin. Hakijan näkökulmasta suuret valintaryhmät varmistavat mahdollisuuden osallistua kokeisiin. Valintaryhmän sisällä pääsy- ja soveltuvuuskokeiden pisteet siirtyvät kaikkiin sen sisällä oleviin hakukohteisiin, jotka ovat hakijan hakutoiveena. Alla olevassa taulukossa on esitys perustutkintojen sijoittumisesta valintaryhmiksi. Hakukohteiden kokoon esitys ei ota kantaa. Valintaryhmiä on esityksessä yhteensä 14 (A-N). Kirjaimen lisäksi taulukossa on X-merkintä tutkintojen kohdalla, joiden osalta pääsy- ja soveltuvuuskokeita ehdotetaan jätettäväksi pois valtakunnallisesti. Pienimmäksi valintaryhmäksi pääsy- ja soveltuvuuskokeiden osalta esitetään perustutkintoa. Mahdollisten vähimmäiskriteerien määrittelyssä voi tulla tarve tarkemmasta määrittelystä (esim. Logistiikan perustutkinto, kuljetuspalvelujen koulutusohjelma). 14

Aikaisemmasta osaamisesta on mahdollista antaa hakijalle 1-3 pistettä, nämä tutkinnot on merkitty lisätietona taulukkoon. Ammatillinen perustutkinto Valintaryhmä Ei kokeita Aikaisempi osaaminen Mitä kokeissa mitataan 1-3 pistettä Viittomakielisen ohjauksen perustutkinto A 7 2 Lapsi- ja perhetyön perustutkinto A 7 2 Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto A 7 2 Lähihoitaja Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto A 7 2 Kauneudenhoitoalan perustutkinto A X 7 2 Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto B 3 5 6 11 Kuvallisen ilmaisun perustutkinto B X 3 5 6 11 Tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinto B 3 5 6 11 Puualan perustutkinto B 3 5 6 11 Verhoilu- ja sisustusalan perustutkinto B 3 5 6 11 Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto B 3 5 6 11 Hiusalan perustutkinto B X 3 5 6 11 Tanssialan perustutkinto C X 7 1 6 8 Musiikkialan perustutkinto D X 1 6 8 Sirkusalan perustutkinto E X 7 1 6 8 Kello- ja mikromekaniikan perustutkinto F 3 10 Liiketalouden perustutkinto G X 1 5 6 11 Matkailualan perustutkinto G X 1 5 6 11 Hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto G X 1 5 6 11 Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinto G X 1 5 6 11 Elintarvikealan perustutkinto G X 1 5 6 11 Laboratorioalan perustutkinto H X 4 10 Lääkealan perustutkinto H X 4 10 Prosessiteollisuuden perustutkinto H X 4 10 Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto I X 3 4 Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto I X 3 4 Kone- ja metallialan perustutkinto I X 3 4 Talotekniikan perustutkinto I X 3 4 Kiinteistöpalvelujen perustutkinto I X 3 4 Autoalan perustutkinto I X 3 4 Painoviestinnän perustutkinto I X 3 4 Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto I X 3 4 Rakennusalan perustutkinto I X 3 4 Kaivosalan perustutkinto I X 3 4 Logistiikan perustutkinto I X 3 4 - Kuljetuspalvelujen koulutusohjelma I 3 4 Maanmittausalan perustutkinto I X 3 4 Pintakäsittelyalan perustutkinto I X 3 4 Veneenrakennuksen perustutkinto I X 3 4 Merenkulkualan perustutkinto I X 3 4 Muovi- ja kumitekniikan perustutkinto I X 3 4 Suunnitteluassistentin perustutkinto I X 3 4 Lentokoneasennuksen perustutkinto J 4 10 Lennonjohdon perustutkinto K 1 4 10 Maatalousalan perustutkinto L X 9 Hevostalouden perustutkinto L X 9 Puutarhatalouden perustutkinto L X 9 Kalatalouden perustutkinto L X 9 Metsäalan perustutkinto L X 9 Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto L X 9 Turvallisuusalan perustutkinto M 1 4 Liikunnanohjauksen perustutkinto N X 7 1 Taulukko 2. Esitys valintaryhmittäin mitattavista asioista pääsy- ja soveltuvuuskokeissa 15

1. Kyky ja halu toimia ihmisten kanssa, tilannetaju, esiintymishalu (asiakaspalvelu) 2. Kyky huolehtimiseen ja ihmisen koskettamiseen, empaattisuus, vastuullisuus (hoitotyö), 3. Kädentaidot, hienomotoriikka, silmän ja käden yhteistyö avaruudellinen hahmottaminen (käsityökalujen käyttö) 4. Ongelmanratkaisutaito, looginen päättelykyky, (suunnittelutyö, tietojen tulkinta, vikojen etsintä) 5. Visuaalisuus, kuvallinen ajattelukyky, esteettisyys ja hahmottaminen (värit, muodot) 6. Kekseliäisyys, idearikkaus, innovatiivisuus (suunnittelutyö) 7. Kehon hallinta ja hahmotus, fyysisyys, koordinaatiokyky (liikunnallinen työ) 8. Auditiivisuus, musikaalisuus, rytmitaju (työ musiikin parissa) 9. Eläin/luonto vastuullisuus/ekologisuus, ulkoilmaihminen 10. Järjestelmällisyys, systemaattisuus, pitkäjänteisyys 11. Yrittäjyysmyönteisyys 3.3 Valtakunnallisesti yhdenmukainen kielikoe Jos hakijan äidinkieli on muu kuin opetuskieli, hakijan riittävät valmiudet opetuskielen suulliseen ja kirjalliseen käyttämiseen selvitetään koulutuksen järjestäjän toimesta valtakunnallisesti yhtenäisellä kielikokeella. Aikaisemmin koulutuksen järjestäjät ovat päättäneet kielikokeen järjestämisestä ja sen sisällöstä. Hakijan opetuskielen taito katsotaan riittäväksi, ja kielikoetta ei tarvita, jos hakijalla on dokumentti jostain asetuksessa mainituista seitsemästä kielikokeen korvaavasta suorituksesta. Opiskelijaksi ottamisen perusteista ammatillisessa peruskoulutuksessa (5/24 /2013) mukaan hakijan opetuskielen taito katsotaan riittäväksi, jos 1) hakijalla on perusopetuksen päättötodistus, joka on suoritettu vastaanottavan oppilaitoksen opetuskielellä (suomi, ruotsi tai saame) 2) hakija on suorittanut vähintään arvosanalla 7 perusopetuksessa toisen kotimaisen A-kielen oppimäärän, joka on vastaanottavan oppilaitoksen opetuskieli 3) hakija on suorittanut vähintään arvosanalla 7 perusopetuksen suomi tai ruotsi toisena kielenä oppimäärän kielessä, joka on vastaanottavan oppilaitoksen opetuskieli 4) hakija on suorittanut lukion oppimäärän tai yliopistotutkinnon vastaanottavan oppilaitoksen opetuskielellä 5) hakija on suorittanut lukiokoulutuksen koko oppimäärän jossakin seuraavista: äidinkieli ja kirjallisuus-oppiaineen oppimäärissä: suomi äidinkielenä, ruotsi äidinkielenä, saame äidinkielenä, suomi toisena kielenä, ruotsi toisena kielenä, suomi saamenkielisille, suomi viittomakielisille, joka on vastaanottavan oppilaitoksen opetuskieli 6) hakija on suorittanut lukiokoulutuksen toisen kotimaisen kielen koko oppimäärän, joka on vastaanottavan oppilaitoksen opetuskieli 7) hakija on suorittanut yleisten kielitutkintojen suomen tai ruotsin kielen tutkinnon kaikki osakokeet vähintään taitotasolla 3 tai hakija on suorittanut Valtionhallinnon kielitutkintojen suomen tai ruotsin kielen kirjallisen taidon tutkinnon vähintään taitotasolla tyydyttävä. Hakija voidaan jättää valitsematta ammatilliseen peruskoulutukseen sillä perusteella, että hänellä ei ole valmiutta opetuskielen suulliseen tai kirjalliseen käyttämiseen ja ymmärtämiseen. 16

VAKUVA 1 -hankkeessa ammatillisen koulutuksen omia kielikokeita pilotoitiin laajassa verkostossa. Verkosto päätyi suosittelemaan valtakunnallisesti yhtenäistä kielikoemenettelyä ja siihen liittyvää valtakunnallista testipankkia. VAKUVA 2 -hankeen aikana on kartoitettu vaihtoehtoina yleistä kielitutkintoa, Valtionhallinnon kielitutkintoa ja kansallisessa arvioinnissa yhdeksäsluokkalaisilta kerättävää tietoa. 3.3.1 Ohjausryhmän esitys valtakunnalliseksi kielikokeeksi Valtakunnalliseksi kielikokeeksi ehdotetaan käytettäväksi kansallisessa arvioinnissa käytettäviä perusopetuksen oppimäärää mittaavia yhdeksännen luokan kielikokeita. Nämä kokeet mittaavat perusopetuksen oppimäärän suorittamista ja ne jakautuvat osioihin; kielenhallinta, kirjoittaminen ja lukeminen. Näiden alueiden osaamista kyseiset kokeet mittaavat kattavasti. Kansalliset arvioijat vastaavat kokeen sisällöstä, johon on selkeät arviointi- ja toteutusohjeet. Käytännön asioista on tehtävä sopimus. Kokeen korjaamisesta tulee sopia. Kokeen korjaamisen voivat tehdä oppilaitoksessa toimivat opettajat. On turvattava se, että koe toimitetaan takaisin. Koepaperit eivät voi jäädä saataville. Tilaus tapahtuu OPH:sta/tulevaisuudessa koulutuksen arviointikeskuksesta. Vuosittaiseen kokeeseen tulee sähköinen versio vuonna 2014. Koe ei mittaa suullista kielitaitoa. 3.4 Valtakunnallinen koe oppimisvalmiuksien mittaamiseen harkintaan perustuvassa valinnassa Joustavan valinnan tilalle tulee uuden opiskelijaksi ottamisen asetuksen myötä aikaisempaa rajatumpi harkintaan perustuva valinta. Joustavalle valinnalle ei nykyisessä muodossaan ole ollut osoitettavissa samanlaista tarvetta, kuin sillä on aikaisemmin ollut, siksi joustavan haun käyttöä on ollut tarpeen täsmentää ja rajata. Harkinnan varaista valintaa käytetään pääasiallisesti tilanteissa, joissa hakijan päättötodistus ei ole jostain syystä vertailukelpoinen. Vertailuongelmia voi syntyä mm. oppimisvaikeuksien, sosiaalisten syiden, ulkomailla suoritetun koulutuksen tai päättötodistuksen puuttumisen vuoksi. Koulumenestys ja arvosanat eivät aina myöskään kerro, onko kyse heikoiksi jääneistä perustaidoista, joiden varassa on vaikea edetä, vai haluttomuudesta tehdä töitä oman menestyksen hyväksi. Osana harkintaan perustuvaa valintaa koulutuksen järjestäjän tulee selvittää hakijan valmiudet suoriutua opinnoista. Jotta hakijoita kohdeltaisiin yhdenvertaisesti, VAKUVA 2 -hankkeen aikana on valmisteltu valtakunnallista oppimisvalmiuksia mittaavaa koetta, jota koulutuksen järjestäjä käyttäisi osana harkintaan perustuvaa opiskelijavalintaa. Opiskeluvalmiuksia mittaava koe ei kuitenkaan yksin ratkaise hakijan valintaa, vaan se perustuu koulutuksen järjestäjän kokonaisharkintaan. Mikäli koulutuksen 17

järjestäjä järjestää pääsy- tai soveltuvuuskokeen jossain hakukohteessa, opiskeluvalmiuksia mittaava koe ei korvaa sitä. Koulutuksen järjestäjä voi ottaa harkintaan perustuvassa valinnassa maksimissaan 30 % hakukohteeseen otettavista opiskelijoista pistemääristä riippumatta. Yksilöllistetyn oppimäärän suorittaneet voivat edelleen hakea yhteishaussa. Harkintaan perustuvan valinnan tavoitteena on: 1) parantaa eri syistä heikommassa asemassa olevien hakijoiden mahdollisuuksia päästä koulutukseen 2) tukea hakijan valintaa koulutukseen, jonka suorittamiseen hänellä on tosiasialliset mahdollisuudet. 3.4.1 Esitys oppimisvalmiuksia mittaavaksi valtakunnallisesti yhteneväksi kokeeksi Ohjausryhmässä on linjattu, että opiskeluvalmiuksia mittaavilla kokeilla mitataan harkintaan perustuvassa valinnassa koulutukseen pääsyn ja siitä suoriutumisen edellytyksiä (esim. toimintakyky ja yleiset opiskeluvalmiudet). Valtakunnallisesti yhtenäisen oppimisvalmiuksia mittaavan kokeen suunnittelusta on käyty neuvotteluja Helsingin yliopiston kanssa. Yliopistolla on kehitetty oppimisvalmiuksia mittaavia kokeita jo useamman vuoden ajan. Hankesuunnitelman mukaan tarkoitukseen sopiva adaptiivinen testi ja koepankki voitaisiin rakentaa oppimaan oppimiseen kehitetyn välineen pohjalta (käytetty aikaisemmin myös 9. luokan oppilailla). Sitä on mahdollista käyttää yksilötason oppimisvalmiuksien testaamiseen harkintaan perustuvan valinnan tukena. Kehittämisprosessi olisi kaksivaiheinen: 1. Syksyllä 2013 olemassa olevista tehtävistä luodaan laajempi tehtäväpankki. 2. Keväällä 2014 rakennetaan nykyisten käytäntöjen pohjalle väline, jonka avulla jokaiselle hakijalle valikoituu omantasoisia/palautemekanismia hyödyntäviä tehtäviä. Testiä voidaan kokeilla opiskelijavalinnan tukena. Lopullinen käyttöliittymä sisältää adaptiivisen testin lisäksi automaattisen tulosten laskun ja hallintatyökalut. Järjestelmän käytöstä ja sen sisältämästä tehtäväpankin käytöstä ammatillisen koulutuksen opiskelijavalintaan voidaan tehdä erillinen sopimus opiskelijavalintaan arvioitaviin vastaajamääriin perustuen. Hankkeen toteuttamisesta ja kustannuksista ovat neuvottelut kesken. 18