VAKUVA 2 - HANKKEESEEN LIITTYVÄ TIEDOTUS- JA KUULEMISTILAISUUS II

Transkriptio

1 AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPISKELIJAVALINTOJEN UUDISTAMINEN JA VALTAKUNNALLISESTI YHTENEVÄT - PÄÄSY- JA SOVELTUVUUSKOKEET - KIELIKOE - OPPIMISVALMIUKSIA MITTAAVA KOE OHJAUSRYHMÄN EHDOTUKSET VAKUVA 2 - HANKKEESEEN LIITTYVÄ TIEDOTUS- JA KUULEMISTILAISUUS II Kuulemistilaisuudessa pyydetään kommentoimaan ohjausryhmän esityksiä sekä tekemään mahdolliset kehittämisehdotukset. Lisäksi kuulemistilaisuuteen kutsuttuja pyydetään toimittamaan näkemyksensä myös kirjallisena Opetushallitukseen viimeistään mennessä sähköpostitse osoitteeseen juhani.kulmala@oph.fi 1

2 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 2. PÄÄSY- JA SOVELTUVUUSKOKEIDEN VALTAKUNNALLINEN YHDENMUKAISTAMINEN 2.1 Pääsy- ja soveltuvuuskokeiden toteuttamisperiaatteet 2.2 Ehdotukset valintaryhmistä, pääsy- ja soveltuvuuskokeista ja koeaihioista 3. VALTAKUNNALLISESTI YHTENEVÄN KIELIKOKEEN KÄYTTÖÖNOTTO 3.1. Kielikokeen toteuttamisperiaatteet 3.2. Ehdotukset valtakunnallisesti yhtenevästä kielikokeesta ja kielikokeen toteuttamisesta 4. VALTAKUNNALLISESTI YHTENEVÄN OPPIMISVALMIUKSIA MITTAAVAN KOKEEN KÄYTTÖÖNOTTO HARKINTAAN PERUSTUVAN VALINNAN TUEKSI 4.1. Harkintaan perustuva valinta ja oppimisvalmiuksia mittaava koe 4.2. Ehdotukset oppimisvalmiuksia mittaavan kokeen kehittämisestä ja käyttöönotosta 5. VALTAKUNNALLISESTI YHTENEVIEN KOKEIDEN KEHITTÄMISEN JATKOTOIMENPITEET 2

3 1. JOHDANTO Ammatilliseen peruskoulutukseen kohdistuvat keskeisimmät koulutustakuun toimet liittyvät yhteishaun opiskelijavalintojen uudistamiseen. Uusi opintopolku.fi - sivusto avattiin käyttöön ja asetusta opiskelijaksi ottamisen perusteista ammatillisessa peruskoulutuksessa 4/2013 sovelletaan ensimmäisen kerran syksyn 2013 yhteishaussa. Opetushallituksen ja Opetus- ja kulttuuriministeriön välisen tulossopimuksen mukaan parhaillaan on käynnissä laaja ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijavalintaan liittyvien kokeiden kehittämishanke (VAKUVA 2). Hanke jakautuu seuraavaan kolmeen pääkohtaan: 1. Pääsy- ja soveltuvuuskokeiden valtakunnallinen yhdenmukaistaminen 2. Valtakunnallisen kielikokeen käyttöönotto 3. Valtakunnallisen oppimisvalmiuksia mittaavan kokeen käyttöönotto harkinnan varaisen valinnan tueksi. VAKUVA 2 - hankkeen opiskelijavalintaan liittyvien kokeiden ja toimintamallien kehittämiseen liittyvistä esityksistä järjestettiin koulutuksen järjestäjille ja sidosryhmille kuulemistilaisuus. Esityksiin saatiin sekä tilaisuudessa että kirjallisesti paljon palautteita, joita on hyödynnetty työskentelyn edetessä. Keväällä päätettiin, että järjestetään toinen kuulemistilaisuus ohjausryhmän jatkotyöskentelyssä syntyneistä ehdotuksista ennen kuin ohjausryhmä luovuttaa ehdotuksensa opetus- ja kulttuuriministeriölle vuoden vaihteessa. Tähän muistioon on koottu keskeiset periaatteet ja valtakunnallisesti yhtenevien pääsy- ja soveltuvuuskokeiden, kielikokeen ja oppimisvalmiuksia mittaavan kokeen toteuttamista koskevat ehdotukset, joihin liittyvät näkemykset ja kehittämisehdotukset pyydetään esittämään sekä kuulemistilaisuudessa että kirjallisesti. 2. PÄÄSY- JA SOVELTUVUUSKOKEIDEN VALTAKUNNALLINEN YHDENMUKAISTAMINEN 2.1. Pääsy- ja soveltuvuuskokeiden toteuttamisperiaatteet Pääsy- ja soveltuvuuskokeiden merkitys on muuttunut, kun jokaiselle peruskoulun päättävälle ja ilman toisen asteen koulutusta olevalle tulee nuorisotakuuseen perustuen varmistaa opiskelupaikka. Koulutuksen järjestäjä voi edelleen järjestää määrittelemiinsä hakukohteisiin pääsy- ja soveltuvuuskokeen ammatilliseen peruskoulutukseen hakeville. Pääsy- ja soveltuvuuskokeita suositellaan järjestettäväksi mahdollisimman vähän, vain välttämättömissä hakukohteissa, huomioiden kokeiden tarkoituksenmukaisuus ja taloudellisuus. Jos koulutuksen järjestäjä päättää järjestää pääsy- ja soveltuvuuskokeen, niin siihen tulee kutsua uuden asetuksen mukaan kaikki hakijat. Hakija kutsutaan ylimpään saman valintaryhmän hakukohteeseen, jossa järjestetään pääsy- ja soveltuvuuskoe. Pääsy- ja soveltuvuuskoe voi olla monivaiheinen, mutta sen 3

4 päätavoite ei saa olla hakijoiden karsinta, koska kokeen tulosta käytetään myös muiden saman valintaryhmän hakutoiveissa. Yhteistyö koulutuksen järjestäjien kesken pääsy- ja soveltuvuuskokeiden suunnittelussa ja järjestämisessä on toivottavaa niiden määrällisen vähentämisen näkökulmasta. Koulutuksen järjestäjä antaa hakijalle hyväksytystä pääsy- tai soveltuvuuskokeesta 1 10 pistettä. Sama pistemäärä siirtyy muiden koulutuksen järjestäjien vastaaviin hakukohteisiin. Myös hylätyn kokeen pistemäärä 0 siirtyy vastaaviin hakukohteisiin. Koulutuksen järjestäjien käyttöön kehitetään valtakunnallisesti yhtenevät pääsy- ja soveltuvuuskoeaihiot. Valtakunnallisia pääsy- ja soveltuvuuskoeaihioita laadittaessa otetaan huomioon seuraavat periaatteet, joita koulutuksen järjestäjien suositellaan hyödyntävän jo nyt omissa pääsy- ja soveltuvuuskoesuunnitelmissaan: Yhteishaku tulee jatkossa kohdistumaan aikaisempaa selkeämmin perusopetuksen juuri päättäville nuorille, joiden kasvu- ja kehitysprosessi on meneillään. Pääsy- ja soveltuvuuskokeissa mitataan keskeisiä koulutuksessa ja tulevassa työssä eduksi olevia valmiuksia, jotka tukevat soveltuvien hakijoiden pääsyä valintaryhmän koulutuksiin 1-10 lisäpisteellä. Pääsy- ja soveltuvuuskokeissa mitataan asioita, jotka antavat lisäarvoa perusopetuksen päättötodistuksen rinnalla. Pääsy- ja soveltuvuuskokeissa ei mitata niitä asioista, joita koulutuksessa voidaan oppia. Tutkintoihin tai koulutusohjelmiin määritellään vähimmäiskriteerit hylätylle (0) pääsykoetulokselle, mutta vain jos se on välttämätöntä. Valtakunnallisesti on myös tavoitteena selkeyttää opiskelijavalintaan liittyviä toimintamalleja ja varmistaa hakijoiden yhdenvertainen kohtelu opiskelijaksi ottamisessa seuraavilla periaatteilla: Pääsy- ja soveltuvuuskokeiden maksuttomuutta selvitetään. Pääsy- ja soveltuvuuskokeiden järjestäminen ei saa perustua hakijoiden karsintaan. Pääsy- ja soveltuvuuskokeissa ei arvioida hakijan opetuskielen hallintaa, siihen on oma koe. Muissa kuin SORA- tutkinnoissa hakijan terveydentilaan ja toimintakykyyn liittyvä seikka ei saa olla esteenä opiskelijaksi ottamiselle. Hakija harkitsee mahdollisuuksiaan ja tekee hakupäätöksen koulutuksen järjestäjän terveys- ja toimintakykyhaasteita koskevan informaation ja ohjauksen pohjalta. SORA- tutkintojen osalta on säädetty terveydentilavaatimuksista. Hakijan tulee antaa pyydettäessä koulutuksen järjestäjälle opiskelijaksi ottamisen arviointia varten terveydentilaansa koskevat tiedot, tiedon antaminen ei liity pääsy- ja soveltuvuuskokeeseen. Vaikka pääsy- ja soveltuvuuskokeen järjestämisessä käytetään ulkopuolisia yrityksiä, niin koulutuksen järjestäjä päättää opiskelijaksi ottamisesta ja vastaa hakijoiden yhdenvertaisesta kohtelusta. Hakijoille on uuden asetuksen mukaan tiedotettava etukäteen, minkälaisista osista pääsy- ja soveltuvuuskoe muodostuu ja miten kokeen eri osat pisteytetään. Kevään 2014 yhteishakuun liittyvistä kokeista ei kannata vielä tiedottaa, jos haluaa olla mukana pilotoinnissa tai muuten hyödyntää valtakunnallisesti laadittavia pääsy- ja soveltuvuuskoeaihioita, jotka valmistuvat vuoden loppuun 2013 mennessä. Tiedottaminen on kuitenkin tehtävä viimeistään ennen kuin hakuaika alkaa

5 2.2. Ehdotukset valintaryhmistä, pääsy- ja soveltuvuuskokeista ja koeaihioista Valintaryhmät ja valintaryhmien muodostumisen perustelut Ensimmäisessä kuulemistilaisuudessa saatujen palautteiden perusteella on tarkistettu valintaryhmien muodostumista ja valintaryhmien muodostamisen perusteluja (Liite 1). Pääsy- ja soveltuvuuskokeiden käyttöönotto Opiskelijavalintaan liittyvien kokeiden ja toimintamallien kehittäminen on laaja kokonaisuus, joka vaatii vielä täsmennyksiä sekä säädösmuutoksia toteutuakseen laadukkaasti. Tästä syystä opetus- ja kulttuuriministeriö on päättänyt, että laajoja valintaryhmiä ja yhtenäisiä pääsy- ja soveltuvuuskoeaihioita pilotoidaan ennen niiden käyttöönottoa valtakunnallisesti. Tämä merkitsee sitä, että laajoja valintaryhmiä ja niihin liittyviä pääsykoeaihioita ei oteta täysimääräisesti käyttöön vielä keväällä Pääsy- ja soveltuvuuskokeiden pilotointi keväällä 2014 VAKUVA 2 - hankkeessa laaditaan syksyn 2013 aikana valtakunnalliset pääsy- ja soveltuvuuskoeaihiot valintaryhmittäin, joiden pilotointiin koulutuksen järjestäjillä on mahdollisuus osallistua kevään 2014 yhteishaussa. Pilotoinnista saaduista kokemuksista tulee laatia raportti toukokuun 2014 loppuun mennessä. Pilotointiin osallistuville koulutuksen järjestäjille voidaan myöntää valtionavustusta, jotka ovat parhaillaan haettavana. Pilottien kokemukset huomioon ottaen viimeistellään koeaihiot ennen seuraavaa yhteishakua. Valtakunnalliset pääsy- ja soveltuvuuskoeaihiot Valintaryhmäkohtaisia pääsy- ja soveltuvuuskoeaihioita on kehitetty yhteistyössä koulutuksen järjestäjien kanssa ja niitä työstetään edelleen. Ensimmäisenä tavoitteena on suunnitella mahdollisimman tarkoituksenmukainen ja käyttökelpoinen malli pääsy- ja soveltuvuuskoeaihiosta. Mallin pohjalta tullaan laatimaan jokaiseen valintaryhmään oma pääsy- ja soveltuvuuskoeaihio. Erikseen tullaan asettamaan työryhmät, jotka valmistelevat yhtenäisen mallin mukaiset pääsysoveltuvuuskoeaihiot myös valintaryhmiin Pääsy- ja soveltuvuuskoeaihioihin on suunniteltu sisällytettävän seuraavat koulutuksen järjestäjän työskentelyä ohjaavat sekä hakijan yhdenvertaisuutta varmistavat osiot: 1. Tarvittavat järjestelyt, jotka kattavat pääsy- ja soveltuvuuskokeisiin liittyvän aikataulun, kutsumenettelyn sekä esteettömyyden varmistamiseen liittyvät seikat. Kuvaus on pääsääntöisesti yhteinen kaikille valintaryhmille, mutta sisältää myös pääsykokeiden järjestämiseen liittyvät erityistarpeet valintaryhmittäin. 2. Mitattavat asiat kuvataan valintaryhmittäin. Mitattavat asiat perustuvat eduksi katsottaviin yleisiin taitoihin, ei ammatilliseen osaamiseen tai asioihin, jotka on arvioitu päättötodistuksessa. Mitattaviksi asioiksi on suunniteltu seuraavia: aloitteellisuus ja vastuullisuus, systemaattisuus, 5

6 sosiaalisuus ja ilmaisutaito, kädentaidot, tekninen taitavuus, hienomotoriikka, luovuus, visuaalinen ja avaruudellinen hahmottaminen, eläin- ja luontosuuntautuneisuus, ongelmanratkaisutaito, musikaalisuus ja liikunnallisuus. Mitattavien asioiden suunniteltu sijoittuminen valintaryhmittäin on kuvattu liitteessä Arviointikriteerit kuvataan jokaisesta mitattavasta asiasta. Hakijoiden arviointi tulee perustua näihin valtakunnallisesti yhteneviin kriteereihin. Arviointikriteerit täsmentävät minkälaisena toimintana mitattava asia näyttäytyy hakijalla. Esimerkki: mitattavaksi asiaksi määritelty systemaattisuus näkyy hakijan toiminnassa järjestelmällisyytenä, keskittymiskykynä, pitkäjänteisenä työskentelynä sekä havaintonopeutena ja tarkkuutena. Arviointikriteerien kautta määritellään myös millä tasolla hakijan edellytykset suhteessa mitattaviin asioihin ovat. Arviointikriteerit esitetään kirjattavaksi aihioihin pääosin kahdella tasolla. 1. Hakija toimii järjestelmällisesti ja 2. Hakija ei toimi järjestelmällisesti. Kaksitasoinen arviointiasteikko vähentää tulkinnan tuomia eroja arvioinnissa ja toisaalta lisää hakijoiden erottelevuutta. Vähimmäiskriteerejä, joilla määritellään soveltumattomuus, ei olla tässä vaiheessa laatimassa. 4. Mittausmenetelmät täsmentyvät kriteerien perusteella. Arviointikriteerit ohjaavat koulutuksen järjestäjiä mittausmenetelmien valinnassa. Valintaryhmäkohtaisesti käytettävistä mittausmenetelmistä laaditaan yleinen kuvaus, kuten esimerkiksi ryhmätilanne, haastattelu tai esineen rakentaminen. Lisäksi aihioon voidaan sisällyttää esimerkkejä pääsy- ja soveltuvuuskoetehtävistä. Tarkemman mittausmenetelmän kuitenkin valitsee ja suunnittelee koulutuksen järjestäjä yksin tai yhteistyössä muiden koulutuksen järjestäjien kanssa. 5. Pääsy- ja soveltuvuuskokeen rakenne kuvaa, minkälaisista osista pääsy- ja soveltuvuuskoe muodostuu ja miten kokeen eri osat pisteytetään. Asetuksen 4/ mukaan Koulutuksen järjestäjä voi antaa hakijalle hyväksytystä pääsy- tai soveltuvuuskokeesta 1 10 pistettä. Koulutuksen järjestäjän on tiedotettava hakijoille etukäteen, minkälaisista osista pääsy- ja soveltuvuuskoe muodostuu ja miten kokeen eri osat pisteytetään. Valintaryhmän yhteisellä pääsy- ja soveltuvuuskokeen rakenteella varmistetaan hakijan yhdenvertainen kohtelu valintaryhmän sisällä riippumatta siitä, missä oppilaitoksessa hän pääsy- ja soveltuvuuskokeeseen osallistuu. Esimerkki pääsy- ja soveltuvuuskokeen rakenteesta valintaryhmässä 8: 1. Systemaattisuutta arvioiva tehtävä 4 pistettä ja Hienomotoriikkaa mittaavat tehtävät 6 pistettä. 3. VALTAKUNNALLISESTI YHTENEVÄN KIELIKOKEEN KÄYTTÖÖNOTTO 3.1. Kielikokeen toteuttamisperiaatteet Hakija voidaan jättää valitsematta ammatilliseen peruskoulutukseen sillä perusteella, että hänellä ei ole valmiutta opetuskielen suulliseen ja kirjalliseen käyttämiseen ja ymmärtämiseen. Asetuksen mukaan kielikokeeseen ei kutsuta ja opetuskielen taito katsotaan riittäväksi, jos jokin seuraavista kriteereistä täyttyy: 1) hakijalla on perusopetuksen päättötodistus, joka on suoritettu vastaanottavan oppilaitoksen opetuskielellä (suomi, ruotsi tai saame); 2) hakija on suorittanut vähintään arvosanalla 7 perusopetuksessa toisen kotimaisen A-kielen oppimäärän, joka on vastaanottavan oppilaitoksen opetuskieli; 3) hakija on suorittanut vähintään arvosanalla 7 perusopetuksen suomi tai ruotsi toisena kielenä oppimäärän kielessä, joka on vastaanottavan oppilaitoksen opetuskieli; 6

7 4) hakija on suorittanut lukion oppimäärän tai ylioppilastutkinnon vastaanottavan oppilaitoksen opetuskielellä; 5) hakija on suorittanut lukiokoulutuksen koko oppimäärän jossakin seuraavista: äidinkieli ja kirjallisuusoppiaineen oppimäärissä: suomi äidinkielenä, ruotsi äidinkielenä, saame äidinkielenä, suomi toisena kielenä, ruotsi toisena kielenä, suomi saamenkielisille, suomi viittomakielisille, joka on vastaanottavan oppilaitoksen opetuskieli; 6) hakija on suorittanut lukiokoulutuksen toisen kotimaisen kielen koko oppimäärän, joka on vastaanottavan oppilaitoksen opetuskieli; 7) hakija on suorittanut yleisten kielitutkintojen suomen tai ruotsin kielen tutkinnon kaikki osakokeet vähintään taitotasolla 3 tai hakija on suorittanut Valtionhallinnon kielitutkintojen suomen tai ruotsin kielen suullisen ja kirjallisen taidon tutkinnon vähintään taitotasolla tyydyttävä; Aikaisemmin koulutuksen järjestäjät ovat päättäneet kielikokeen järjestämisestä, nyt se tulee kaikkien tehtäväksi. Hakija kutsutaan kielikokeeseen ylimpään hakutoiveeseen. Huomioitavaa on, että kielikokeisiin kutsuttavien määrä vähenee huomattavasti uuden asetuksen kielikokeen korvaavuuksien myötä. Tämän vuoden kevään yhteishaussa kielikokeeseen osallistuneita on ollut Lisäksi osa kutsun saaneista ei ole osallistunut kielikokeeseen. Arvioiden mukaan tulevaisuudessa kielikokeeseen osallistuu alle 1000 opiskelijaa Ehdotukset valtakunnallisesti yhtenevän kielikokeen toteuttamisesta Valtakunnallisen kielikokeen tarkoituksena on varmistaa, että ammatilliseen koulutukseen hakeutuvalla henkilöllä, jonka äidinkieli ei ole suomi/ ruotsi, on riittävä suomen/ruotsin kielen taito selviytyäkseen ammatillisissa opinnoissa. Kielikokeen kehittämisen lähtökohtia ovat muun muassa: kielikokeessa mitataan yleiskieltä ja sekä kirjallista että suullista kielitaitoa kuten asetus edellyttää ja koetehtävien aiheet poimitaan todellisista arkielämän tilanteista. Valtakunnallisesti yhtenevällä kielikokeella pyritään varmistamaan hakijoiden oikeusturva sekä tasa-arvoinen kohtelu ja tasa-arvoinen valituksi tuleminen mahdollisimman yhteneväisten kriteerien, objektiivisten arviointiperusteiden ja koejärjestelyiden kautta. Kielikokeen sisältö Valtakunnallisesti yhtenevässä kielikokeessa tullaan mittaamaan yleiskielitaitoa yleiseurooppalaisen viitekehyksen taitotasolla B1, joka vastaa perusopetuksen päättövaiheessa tarvittavaa kielitaitoa sekä yleisten kielitutkintojen keskitason testissä vaadittavaa osaamista. Valtakunnallisesti yhtenevä kielikoe rakentuisi neljästä osasta, jotka ovat tekstin ymmärtäminen, kirjoittaminen, kuullun ymmärtäminen ja puhuminen. Tekstin ymmärtäminen tarkoittaa sitä, että henkilö pystyy lukemaan muutaman kappaleen pituisia tekstejä monenlaisista aiheista ja selviää myös jonkin verran päättelyä vaativista teksteistä. Kysymysten riittävä määrä tukee validiutta ja estää arvaamismahdollisuuksia erityisesti monivalintaan liittyvien tehtävien yhteydessä. Kirjoittamisosiossa on vähintään kaksi erilaista kirjoitustehtävää. Henkilön tulee osata kirjoittaa muutaman kappaleen pituinen jäsentynyt teksti. Esimerkkejä kirjoitustehtävätyypeistä ovat mielipide, viesti ja uutinen. 7

8 Kuullun ymmärtämisen osiossa mitataan henkilön kykyä ymmärtää pääkohtia ja tärkeimpiä yksityiskohtia muodollisista ja epämuodollisista keskusteluista. Osio sisältää neljästä viiteen tehtävää, jotka ovat kestoltaan muutaman minuutin pituisia ja vaihtelevat sisällöltään. Kuullun ymmärtämisen osiossa hyödynnetään äänitteitä, jolloin tauotukset ja tekstin toisto ovat valmiina. Puhumisosiossa henkilöllä on mahdollisuus kertoa jostakin itselle läheisestä aiheesta. Mittaaminen kohdistuu henkilön kykyyn viestiä tavallisissa konkreettisissa tilanteissa. Tehtävät ovat ohjattuja, jolloin valmiiden kysymysten avulla johdetaan keskustelua. Arviointi voidaan toteuttaa yhteistyönä siten, että yksi henkilö ohjaa puhetta ja toinen arvioi kielitaitoa. Kielikoeaihioita ja kielikokeen järjestämistä koskevia ohjeita sekä suullisen kielitaidon mittaamista koskevia ratkaisuja kehitetään edelleen syksyn 2013 aikana. Valtakunnallisesti yhtenevän kielikokeen käyttöönotto ja toteuttaminen Jos hakijan äidinkieli on muu kuin opetuskieli, hakijan riittävät valmiudet opetuskielen suulliseen ja kirjalliseen käyttämiseen selvitetään keväästä 2014 alkaen valtakunnallisesti yhtenäisellä kielikokeella. Kielikoe toteutetaan siten, että kielikoeprosessi kuvataan koulutuksen järjestäjille 2013 vuoden loppuun mennessä ja Opetushallitus toimittaa kielikoemateriaalit koulutuksen järjestäjille huhtikuun 2014 alkupuolella. Materiaali sisältää koetehtävät sekä ohjeet arviointia ja pisteytystä varten. Koulutuksen järjestäjillä on tiedot kielikokeeseen kutsuttavista Valtakunnallisesti yhtenevät kielikokeet järjestetään Oppilaitosten opettajat arvioivat kielikokeet yhtenäisten kriteerien ja ohjeiden mukaan ja toimittavat tiedot tuloksista yhteisvalintaan. Kevään 2014 kielikokeista saadun palautteen perusteella kielikoetta voidaan vielä tarvittavin osin kehittää. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa kielikoe suoritettaisiin ennen yhteishakua, mutta se ei ole mahdollista vielä keväällä Tulevaisuudessa on myös mahdollista, että kielikokeet järjestetään keskitetysti, mutta huomioiden kuitenkin hakijoiden mahdollisuudet osallistua kielikokeeseen. 4. VALTAKUNNALLISESTI YHTENEVÄN OPPIMISVALMIUKSIA MITTAAVAN KOKEEN KÄYTTÖÖNOTTO HARKINTAAN PERUSTUVAN VALINNAN TUEKSI 4.1. Harkintaan perustuva valinta ja oppimisvalmiuksia mittaava koe Joustavan valinnan tilalle tulee uuden opiskelijaksi ottamisen asetuksen myötä aikaisempaa rajatumpi harkintaan perustuva valinta. Hakija voi hakea harkinnan varaisessa haussa vain oppimisvaikeuksien, sosiaalisten syiden ja todistusten vertailuvaikeuksien kuten ulkomailla suoritetun koulutuksen tai päättötodistuksen puuttumisen vuoksi. Harkintaan perustuvan valinnan tavoitteena on: 1) parantaa eri syistä heikommassa asemassa olevien hakijoiden mahdollisuuksia päästä koulutukseen 2) tukea hakijan valintaa koulutukseen, jonka suorittamiseen hänellä on mahdollisuudet. Koulutuksen järjestäjä voi ottaa harkintaan perustuvassa valinnassa maksimissaan 30 % hakukohteeseen otettavista opiskelijoista pistemääristä riippumatta. 8

9 Koulutuksen järjestäjän tulee arvioida ja ottaa huomioon hakijan koulutustarve ja edellytykset suoriutua opinnoista, kun valintapistemääristä poiketaan. Jotta hakijoita kohdeltaisiin yhdenvertaisesti, VAKUVA 2 -hankkeen aikana valmistellaan valtakunnallinen oppimisvalmiuksia mittaava koe, jota koulutuksen järjestäjä käyttää osana harkintaan perustuvaa opiskelijavalintaa. Oppimisvalmiuksia mittaava koe ei kuitenkaan yksin ratkaise hakijan valintaa, vaan se perustuu koulutuksen järjestäjän kokonaisharkintaan. Mikäli koulutuksen järjestäjä järjestää pääsy- tai soveltuvuuskokeen jossain hakukohteessa, oppimisvalmiuksia mittaava koe ei korvaa sitä. Erityisesti on huomioitava, että ulkomaisella todistuksella hakevat ja hakijat, joilla ei ole perusopetuksen päättötodistusta (oppivelvollisuuden suorittaminen keskeytynyt), voivat tulla valituksi koulutukseen ainoastaan harkinnanvaraisen haun kautta. Hakijoiden tasaveroisen kohtelun varmistamiseksi koulutuksen järjestäjän tulee käsitellä kaikki harkinnanvaraisen haun hakemukset ja tehdä opiskelijaksi ottaminen noudattaen hyvää hallintotapaa Ehdotukset oppimisvalmiuksia mittaavan kokeen kehittämisestä ja käyttöönotosta Kokeen kehittäminen ja käyttöönotto Valtakunnallisesti yhtenäinen oppimisvalmiuksia mittaava koe kehitetään ja pilotoidaan yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa. Yliopistolla on kehitetty oppimisvalmiuksia mittaavia kokeita jo useamman vuoden ajan. Tarkoitukseen sopiva adaptiivinen testi ja koepankki rakennetaan oppimaan oppimiseen kehitetyn välineen pohjalta, jota on käytetty aikaisemmin myös 9. luokan oppilailla. Tehtäväpankin ja tietokonepohjaisen arviointivälineen kehittäminen Syksyllä 2013 olemassa olevista tehtävistä luodaan laajempi tehtäväpankki ja määritellään uusien tehtäväosioiden vaikeustaso neljässä ammatillisessa oppilaitoksessa toteutettavan pilottitutkimuksen avulla. Tutkimukseen valitaan sekä tavallisen haun kautta sisään otettuja opiskelijoita että riittävän suuri joukko tukea tarvitsevia, jotka tulevat olemaan lopullisen adaptiivisen testauksen kohderyhmä. Testattavat tehtävätyypit on valittu: matemaattinen ajattelu, deduktiivinen päättely (sanallinen) ja kuvallinen päättely, joista pilotoinnin jälkeen lopulliseen versioon valitaan kaksi. Valmiin kokeen aikaraja on noin puoli tuntia. Tähän mennessä on osioiden laatiminen aloitettu, järjestelmä/käyttöliittymä on lähes valmis ja oppilaitosten kanssa sovittu pilotoinnista. Pilotoinnin jälkeen syksyllä 2013 tehdään tehtävien vaikeustason määrittely ja osioiden toimivuuden tarkastelu sekä lisäosioiden kehittäminen tarpeen vaatiessa ja adaptiivisen järjestelmän suunnittelu ja toteuttaminen. Helsingin yliopisto analysoi pilotoinnin tulokset ja raportoi niistä vuoden 2013 loppuun mennessä. Adaptiivisen testin kehittäminen Keväällä 2014 testataan adaptiivisen järjestelmää käytännössä ja toteutetaan toinen pilotointi samoissa oppilaitoksissa. Tällä kertaa jokaiselle opiskelijalle valikoituu omantasoisia, palautemekanismia hyödyntäviä tehtäviä aikaisempien vastausten perusteella. Mahdollinen kehitettävä käyttöliittymä sisältää adaptiivisen testin lisäksi automaattisen tulosten laskun ja hallintatyökalut. Kevään 2014 yhteishaussa adaptiivista, oppimisvalmiuksia mittaavaa koetta kehitetään edelleen, mutta varsinainen valtakunnallinen käyttöönotto tapahtuu vasta keväällä

10 5. VALTAKUNNALLISESTI YHTENEVIEN KOKEIDEN KEHITTÄMISEN JATKOTOIMENPITEET - Valintaryhmäkohtaisten pääsy- ja soveltuvuuskoeaihioiden, kielikokeiden ja oppimisvalmiuksia mittaavan kokeen kehittäminen sekä tarvittavien säädöstarkistusten valmistelu jatkuu VAKUVA 2 hankkeen ohjausryhmän esitysten pohjalta syksyllä 2013 ja osittain keväällä Pääsy- ja soveltuvuuskoeaihiot ja kielikokeet valmistuvat 2013 vuoden loppuun mennessä - Pääsy- ja soveltuvuuskokeiden pilotointiin myönnettävät valtionavustukset haettavana mennessä. Lisätietoa Opetushallituksen kotisivuilta osoitteesta ammatillisen peruskoulutuksen kehittämiseen/ VAKUVA 2 pilotointi ja jatkokehittäminen - Pääsy- ja soveltuvuuskokeiden pilotointi yhteishaun yhteydessä keväällä Valintaryhmien täsmentäminen ja pääsy- ja soveltuvuuskoeaihioiden jatkokehittäminen pilotoinnin tulosten perusteella keväällä Valtakunnallisesti yhtenevät kielikokeet toteutetaan Mahdolliset tarkistukset kielikokeeseen keväällä 2014 toteutetuista kielikokeista saadun palautteen perusteella - Oppimisvalmiuksia mittaavan kokeen mahdolliset tarkistukset ja päätökset kokeen toteuttamisesta kehittämishankkeen ja pilotointien tulosten perusteella - Mahdollisten säädösmuutosten viimeistely keväällä Valintaryhmät ja valtakunnallisesti yhtenevät kokeet käyttöön täysimääräisesti syksyllä 2014/ keväällä

11 LIITE 1. PÄÄSY- JA SOVELTUVUUSKOEAIHIOIDEN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHTANA OLEVAT LAAJAT VALINTARYHMÄT VAKUVA 2 - hankkeessa laaditaan syksyn 2013 aikana valtakunnalliset pääsy- ja soveltuvuuskoeaihiot, joita koulutuksen järjestäjillä on mahdollisuus pilotoida jo kevään 2014 yhteishaussa. Pääsy- ja soveltuvuuskoeaihioiden lähtökohtana käytetään alla olevan taulukon mukaisia pääasiassa useamman perustutkinnon kattavia valintaryhmiä. Valintaryhmät 1 Viittomakielisen ohjauksen perustutkinto Lapsi- ja perhetyön perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 2 Hiusalan perustutkinto Kauneudenhoitoalan perustutkinto 3 Tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinto Puualan perustutkinto Verhoilu- ja sisustusalan perustutkinto Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto 4 Liiketalouden perustutkinto Matkailualan perustutkinto Hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinto 5 Laboratorioalan perustutkinto Lääkealan perustutkinto Prosessiteollisuuden perustutkinto Pääsy- ja soveltuvuuskokeessa mitattavat asiat ja lähtökohdat arviointikriteereille Aloitteellisuus ja vastuullisuus, jotka ilmenevät mm. aktiivisuutena, yritteliäisyytenä ja omista tehtävistä vastuun ottamisena. Sosiaalisuus ja ilmaisutaito, joihin liittyy halu ja taito ihmisten kanssa toimimiseen ja itsensä ilmaiseminen eri keinoin Sosiaalisuus ja ilmaisutaito, joihin liittyy halu ja taito ihmisten kanssa toimimiseen ja itsensä ilmaiseminen eri keinoin Kädentaidot, johon sisältyy mm. kätevyys sekä silmän ja käden yhteistoiminta. Visuaalinen ja avaruudellinen hahmottaminen, johon sisältyy mm. esineiden, värien, muotojen hahmottaminen. Kädentaidot, johon sisältyy mm. kätevyys sekä silmän ja käden yhteistoiminta. Visuaalinen ja avaruudellinen hahmottaminen, johon sisältyy mm. esineiden, värien, muotojen hahmottaminen. Luovuus, joka näkyy mm. idearikkautena, kekseliäisyytenä ja luovuuden ilmaisutaitona. Sosiaalisuus ja ilmaisutaito, joihin liittyy halu ja taito ihmisten kanssa toimimiseen ja itsensä ilmaiseminen eri keinoin Systemaattisuus, johon kuuluu mm. järjestelmällisyys, keskittymistaito, pitkäjänteisyys, havaintonopeus ja tarkkuus Systemaattisuus, johon kuuluu mm. järjestelmällisyys, keskittymistaito, pitkäjänteisyys, havaintonopeus ja tarkkuus Ongelmanratkaisutaito, johon liittyy asioiden hahmottaminen ja looginen päättelykyky 11

12 6 Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto Elintarvikealan perustutkinto Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto Kone- ja metallialan perustutkinto Talotekniikan perustutkinto Kiinteistöpalvelujen perustutkinto Autoalan perustutkinto Painoviestinnän perustutkinto Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto Rakennusalan perustutkinto Kaivosalan perustutkinto Logistiikan perustutkinto Maanmittausalan perustutkinto Veneenrakennuksen perustutkinto Merenkulkualan perustutkinto Muovi- ja kumitekniikan perustutkinto Suunnitteluassistentin perustutkinto Metsäalan perustutkinto Lentokoneasennuksen perustutkinto Kädentaidot, johon sisältyy mm. kätevyys sekä silmän ja käden yhteistoiminta. Tekninen taitavuus, johon liittyy laitteiden ja koneiden ymmärrys ja käyttötaito sekä tietotekniset taidot 7 Turvallisuusalan perustutkinto Sosiaalisuus ja ilmaisutaito, joihin liittyy halu ja taito ihmisten kanssa toimimiseen ja itsensä ilmaiseminen eri keinoin. Tekninen taitavuus, johon liittyy laitteiden ja koneiden ymmärrys ja käyttötaito sekä tietotekniset taidot. 8 Kello- ja mikromekaniikan perustutkinto Hammastekniikan perustutkinto 9 Puutarhatalouden perustutkinto Kalatalouden perustutkinto Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto Maatalousalan perustutkinto Hienomotoriikka, johon liittyy mm. sorminäppäryys ja tarkkuus. Systemaattisuus, johon kuuluu mm. järjestelmällisyys, keskittymistaito, pitkäjänteisyys, havaintonopeus ja tarkkuus Eläin- ja luontosuuntautuneisuus, johon liittyy taito ja halu luonnossa ja eläinten kanssa toimimiseen. Aloitteellisuus ja vastuullisuus, jotka ilmenevät mm. aktiivisuutena, yritteliäisyytenä ja omista tehtävistä vastuun ottamisena. 10 Hevostalouden perustutkinto Eläin- ja luontosuuntautuneisuus, johon liittyy taito ja halu luonnossa ja eläinten kanssa toimimiseen. Liikunnallisuus, johon liittyy kehon hallinta, ketteryys ja koordinaatio. 11 Sirkusalan perustutkinto Luovuus, joka näkyy mm. idearikkautena, kekseliäisyytenä ja luovuuden ilmaisutaitona. Liikunnallisuus, johon liittyy kehon hallinta, ketteryys ja koordinaatio. 12 Liikunnanohjauksen perustutkinto 13 Kuvallisen ilmaisun perustutkinto Liikunnallisuus, johon liittyy kehon hallinta, ketteryys ja koordinaatio. Sosiaalisuus ja ilmaisutaito, joihin liittyy halu ja taito ihmisten kanssa toimimiseen ja itsensä ilmaiseminen eri keinoin. Luovuus, joka näkyy mm. idearikkautena, kekseliäisyytenä ja luovuuden ilmaisutaitona. Visuaalinen ja avaruudellinen hahmottaminen, johon sisältyy mm. esineiden, värien, muotojen hahmottaminen. 12

13 14 Tanssialan perustutkinto 15 Musiikkialan perustutkinto 16 Lennonjohdon perustutkinto Liikunnallisuus, johon liittyy kehon hallinta, ketteryys ja koordinaatio. Musikaalisuus, johon liittyy mm. rytmitaju, sävelkorva ja musiikillinen ilmaisutaito. Musikaalisuus, johon liittyy mm. rytmitaju, sävelkorva ja musiikillinen ilmaisutaito. Luovuus, joka näkyy mm. idearikkautena, kekseliäisyytenä ja luovuuden ilmaisutaitona. Aloitteellisuus ja vastuullisuus, jotka ilmenevät mm. aktiivisuutena, yritteliäisyytenä ja omista tehtävistä vastuun ottamisena. Systemaattisuus, johon kuuluu mm. järjestelmällisyys, keskittymistaito, pitkäjänteisyys, havaintonopeus ja tarkkuus Visuaalinen ja avaruudellinen hahmottaminen, johon sisältyy mm. esineiden, värien, muotojen hahmottaminen. Valintaryhmien muodostamisen lähtökohtana on käytetty yleisiä (geneerisiä) taitoja, joita tarvitaan kaikissa ammatillisissa perustutkinnoissa ja työelämässä. Eri tutkinnoissa kuitenkin korostuvat tietyt taidot, jotka ovat eduksi ja jopa joiltain osin välttämättömiä koulutuksessa ja tulevassa työssä menestymiselle. Näitä tutkintoja yhdistäviä keskeisiä yleisiä taitoja on käytetty lähtökohtana valintaryhmien muodostamisessa. Kootusti yleiset taidot, joita on hyödynnetty valintaryhmiä muodostettaessa: Aloitteellisuus ja vastuullisuus, jotka ilmenevät mm. aktiivisuutena, yritteliäisyytenä ja omista tehtävistä vastuun ottamisena. Systemaattisuus, johon kuuluu mm. järjestelmällisyys, keskittymistaito, pitkäjänteisyys, havaintonopeus ja tarkkuus Sosiaalisuus ja ilmaisutaito, joihin liittyy halu ja taito ihmisten kanssa toimimiseen ja itsensä ilmaiseminen eri keinoin Kädentaidot, johon sisältyy mm. kätevyys sekä silmän ja käden yhteistoiminta. Tekninen taitavuus, johon liittyy laitteiden ja koneiden ymmärrys ja käyttötaito sekä tietotekniset taidot Hienomotoriikka, johon liittyy mm. sorminäppäryys ja tarkkuus. Luovuus, joka näkyy mm. idearikkautena, kekseliäisyytenä ja luovuuden ilmaisutaitona. Visuaalinen ja avaruudellinen hahmottaminen, johon sisältyy mm. esineiden, värien, muotojen hahmottaminen. Eläin- ja luontosuuntautuneisuus, johon liittyy taito ja halu luonnossa ja eläinten kanssa toimimiseen. Ongelmanratkaisutaito, johon liittyy asioiden hahmottaminen ja looginen päättelykyky Musikaalisuus, johon liittyy mm. rytmitaju, sävelkorva ja musiikillinen ilmaisutaito. Liikunnallisuus, johon liittyy kehon hallinta, ketteryys ja koordinaatio. 13