Varsinais-Suomen Kummikoulutoiminnan ja Omat vedet paremmiksi kampanjan toteutuksen arviointi ja jatkotoimenpiteet VELHO-hankkeessa

Varsinais-Suomen Kummikoulutoiminnan ja Omat vedet paremmiksi kampanjan toteutuksen arviointi ja jatkotoimenpiteet VELHO-hankkeessa Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus VALONIA Jarkko Leka 3.6.2014

Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Kummikoulutoiminta... 3 2.1 Vesikoulujen sisältö ja toteutus... 3 2.2 Toimintaan osallistuneet koulut... 4 2.3 Tulokset... 6 Vesikoulut 2011-12... 6 Vesikoulut 2013... 6 3 Omatoiminen vesistöseuranta... 7 4 Omat vedet paremmiksi kampanjan koulutukset ja tapahtumat... 9 5 Yhteenveto osallistujamääristä... 11 6 Toteutuneet toimet ja hankesuunnitelmassa esitetyt tavoitteet... 11 6.1 Kummikoulutoiminta... 11 6.2 Omatoiminen vesistöseuranta... 12 6.3 Omat vedet paremmiksi kampanjan koulutukset ja tapahtumat... 12 7 Johtopäätökset ja jatkotoimenpiteet... 13 7.1 Kummikoulutoiminta... 13 7.2 Omatoiminen vesistöseuranta... 14 Lähteet... 15 Kansikuva: Loukinaisten koulun (Lieto) oppilaita Aurajoen äärellä vesieliöitä haavimassa Valonian vesikoulussa 16.5.2013. Kuvaaja Valonia/Jarkko Leka. 2

1 Johdanto Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueilla toimiva VELHO-hanke (2011-2014) on edistänyt vesienhoitoa, luonnonhoitoa ja rannikkosuunnittelua monella tasolla ja tavalla. VELHO-hankkeen toteutuksesta vastaa Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ja hanke päättyy 30.6.2014. Hankkeen vesienhoito-osion tavoitteena on ollut alueellisten vesienhoitosuunnitelmien ja toimenpideohjelmien toteutuksen käynnistäminen paikallisella tasolla sekä eri toimijoiden yhteistyön tiivistäminen. Lisäksi VELHO-hankkeessa on toteutettu muun muassa Kummikoulutoimintaa ja Omat vedet paremmiksi kampanjaa. Kummikoulutoiminnan avulla jalkautettiin vesiensuojeluun, vesivarojen käyttöön ja vedenlaadun tutkimiseen liittyvää opetusta Varsinais-Suomen ja Satakunnan alakouluihin. Omat vedet paremmiksi -kampanjassa toteutetaan kansalaisten omatoimista vesistöseurantaa, jonka avulla saadaan tärkeää tietoa vesistöjen tilasta. Käsillä olevan raportin tarkoituksena on Varsinais-Suomessa toteutetun Kummikoulutoiminnan ja Omat vedet paremmiksi -kampanjan tulosten kokoaminen, toiminnan arviointi sekä jatkotoimenpide-ehdotusten esittäminen kummallekin hankekokonaisuudelle. Varsinais-Suomen ELY-keskus on tilannut tämän raportin Valonialta huhtikuussa 2014. Pyhäjärvi-instituutti laatii vastaavan raportin Satakunnassa toteutetusta Kummikoulutoiminnasta ja Omat vedet paremmiksi kampanjasta. 2 Kummikoulutoiminta 2.1 Vesikoulujen sisältö ja toteutus Kummikoulutoiminnan avulla opetettiin lapsia huolehtimaan vesistöjen kunnosta, tutustuttiin vesieliöihin ja veden laadun tarkkailuun sekä kerrottiin esimerkkien avulla omien toimien ja käyttötottumusten merkityksestä vesiensuojelussa. VELHO-hankkeessa vesikouluja järjestettiin vuosina 2011-2013 alakoulujen 1.-6. luokille. Vuosina 2011-2012 vesikoulujen toteutuksesta Varsinais-suomessa vastasi VELHO-hanke yhteistyössä Valonian kanssa. Vuoden 2013 vesikoulujen ohjelman suunnittelusta ja toteutuksesta vastasi Valonian ympäristökasvatustiimi yhdessä vesitiimin kanssa ja VELHO hanke oli työn tilaaja. Syksyllä 2011 vesikoulujen opetus koostui luennosta, maasto-osiosta vesistön äärelle ja lopuksi tehdyistä sisäryhmätöistä. Päivä alkoi yhden oppitunnin mittaisella luento-osuudella, jossa esiteltiin VELHO-hanketta sekä Itämeren vesiensuojelua. Maasto-osiossa oli kolme ryhmätyöpistettä, joissa kukin ryhmä kävi ohjatusti tutustumassa vesiasioihin. Toimintapisteiden aiheina olivat aistinvarainen vedenlaadun tutkiminen, vesieliöiden keräily ja tarkkailu sekä vesiaiheinen 36-leikki. Sisäryhmätöissä oppilaat pääsivät pelaamaan vedenkiertokulkupeliä, tutustumaan veden ravintoketjuihin ja tunnistamaan vesistöistä kerättyjä vesieliöitä. Keväällä 2012 vesikouluissa suoritettiin tehtäviä 3 ryhmässä niin sisällä kuin ulkona. Ryhmillä oli noin 30 minuuttia aikaa suorittaa tehtävät. Päivä aloitettiin esityksellä Vesi ja ihminen ja oppilaat esittelivät tekemiään vesiaiheisia piirustuksia sekä julisteita. Sisäryhmätöiden aiheita olivat 1. Veden säästö, kulutus ja 3

kierrättäminen, 2. Jäteveden synty ja sen käsittely sekä 3. Vaihtoehtoja viemärille. Veden äärellä tehtiin rantatutkimusta, vesilintujen seurantaa ja vesistönseurantaa, jossa käytettiin valmiita lomakkeita. Vuonna 2013 vesikoulun opetuspäivä koostui alkuluennosta, sisällä tapahtuvista ryhmätöistä ja ulkoopetuksesta. Sisäryhmätöissä tutustuttiin 1. Veden kiertokulkuun,. Jäteveden syntyyn ja omiin mahdollisuuksiin vaikuttaa jäteveden laatuun ja määrään sekä 3. Vedenkulutukseen eri puolilla maapalloa ja omiin vedenkäyttötottumuksiin. Aamupäivä oltiin lounaaseen asti sisäopetuksessa ja iltapäiväksi suunnattiin veden äärelle. Ulkona oppiminen toteutettiin retkeilemällä koulun läheisillä vesialueilla, meren rannalla, joen varressa tai järvellä. Vesistöjen varrella tutustuttiin vesieliöihin, tehtiin aistinvaraista vedenlaadun tarkkailua ja opittiin asioita veden kiertokulusta maapallolla ja veden merkityksestä ihmiselle ja luonnolle. Vesiensuojelua sivuttiin kaikkien eri osa-alueiden kohdalla ja näin tuli luonnossa tapahtuvien muutosten tarkkailu ja niiden merkityksien tulkinta oppilaille tutuksi. Vesikoulupäivän ulko-aktiviteetit koostettiin pitäen mielessä koulujen eri-laiset lähiympäristöt, mutta sisällä tapahtuva opetus oli kaikille sama. Vuonna 2013 voitiin opetuspaketti tarjota myös kahdelle ruotsinkieliselle koululle Nauvossa ja Paraisilla. Osa opetusmateriaalista on käännetty ruotsiksi. Kiertueet onnistuivat pääsääntöisesti hyvin. Nekin koulut, joista osallistui useampi luokka-aste tai koko koulu, olivat tyytyväisiä ohjelmaan. Siitä voi päätellä, että ohjelma soveltuu kaiken ikäisille pienen säätämisen jälkeen. 2.2 Toimintaan osallistuneet koulut Vuonna 2011 vesikouluja järjestettiin neljään varsinaissuomalaiseen kouluun: Velkuan, Teijon, Pitkäjärven ja Seikelän kouluun. Samat koulut ja luokat olivat mukana myös kevään 2012 vesikoulukierroksella. Näillä vesikouluilla tavoitettiin yhteensä 112 oppilasta (taulukot 1 ja 2). Vuosina 2011-12 järjestetyt vesikoulut valittiin niin, että jokaiselle Varsinais-Suomen neljälle vesistöalueelle sijoittui yksi opetettava koulu molempina vuosina. Vuonna 2013 Varsinais-Suomen vesikoulutoimintaan ilmoittautui 36 koulua, joista 20 koulua pääsi mukaan. Näistä vesikouluista viisi järjestettiin toukokuussa ja loput 15 elo-syyskuussa. Vesikoulun pituus oli opetuspäivän mittainen ja keskimäärin kesto oli 5 tuntia. Opetuksesta vastasi yhtä opetuskertaa kohti kaksi Valonian vesikouluvetäjää. Opetuksessa avustivat luokanopettaja ja mahdolliset avustajat. Vuonna 2013 järjestetyt vesikoulut valittiin niin, että jokaiselle Varsinais-Suomen neljälle vesistöalueelle sijoittui viisi opetettavaa koulua. Vesikouluopetukseen osallistui vuonna 2013 yhteensä 474 oppilasta (taulukko 3). Kaikkiaan vesikoulut tavoittivat vuosina 2011-13 miltei 600 oppilasta. 4

Taulukko 1. Varsinais-Suomen kummikoulutoimintaan osallistuneet koulut vuonna 2011. koulu kunta luokka-aste osallistujamäärä opetuspäivä Velkuan koulu Naantali esikoulu-9. lk 24 13.9.2011 Teijon koulu Salo 1.-3. lk 24 16.9.2011 Pitkäjärven koulu Somero 3.-5. lk 32 19.9.2011 Seikelän koulu Masku 4. lk 32 22.9.2011 yhteensä 4 ryhmää 112 4 opetuspäivää Taulukko 2. Varsinais-Suomen kummikoulutoimintaan osallistuneet koulut vuonna 2012. koulu kunta luokka-aste osallistujamäärä opetuspäivä Velkuan koulu Naantali esikoulu-9. lk 24 17.4.2012 Teijon koulu Salo 1.-3. lk 24 20.4.2012 Pitkäjärven koulu Somero 3.-5. lk 32 23.4.2012 Seikelän koulu Masku 4. lk 32 26.4.2012 yhteensä 4 ryhmää 112 4 opetuspäivää Taulukko 3. Varsinais-Suomen kummikoulutoimintaan osallistuneet koulut vuonna 2013. koulu kunta luokka-aste osallistujamäärä opetuspäivä Loukinaisten koulu Lieto 4. lk 24 16.5.2013 Kalannin koulu Uusikaupunki 6. lk 22 21.5.2013 Talolan koulu Koski TL 6. lk 28 22.5.2013 Oripään koulu Oripää 6. lk 20 23.5.2013 Lietsalan koulu Naantali 6. lk 22 24.5.2013 Taalintehtaan koulu Kemiönsaari 3-6 lk. 20 20.8.2013 Hajalan koulu Salo, Hajala 5.-6. lk 15 21.8.2013 Saarniston koulu Uusikaupunki 4. lk 25 22.8.2013 Kivimaan koulu Kustavi 3-6 lk 25 27.8.2013 Merttelän koulu Rusko 3.-4.lk 20 28.8.2013 Sauvon koulukeskus Sauvo 4. lk 18 29.8.2013 Reilan koulu Pyhäranta 3-6 lk 27 2.9.2013 Jokelan koulu Paimio 6. lk 27 3.9.2013 Kyrkbackens skola Parainen, Nauvo 5.-6.lk 28 4.9.2013 S:t Karins svenska skola Kaarina 4.-6. lk 21 10.9.2013 Pajulan koulu Salo 4. lk 24 11.9.2013 Kirkonpiirin koulu Nousiainen 6. lk 26 12.9.2013 Toijan koulu Salo, Kisko 6. lk 15 17.9.2013 Karjaskylän koulu Salo 3.-4. lk 45 18.9.2013 Kakskerran koulu Turku 5. lk 22 24.9.2013 yhteensä 20 ryhmää 474 20 opetuspäivää 5

2.3 Tulokset Vesikoulut 2011-12 Päivien järjestelyistä ei ollut kouluille suurta vaivaa (Javanainen ja Auvinen 2012). Opettajat suhtautuvat innokkaasti aiheeseen ja pitivät päivien sisältöä hyvänä. Kouluille myös jätettiin materiaalia myöhempää käyttöä varten. Päivät, joissa opetus tuli koulun ulkopuolelta, olivat virkistävää vaihtelua oppilaille ja palaute oli positiivista. Nähtiin tärkeänä, että mallia pystyttäisiin soveltamaan laajemminkin muiden koulujen käyttöön. Opetuspaketista tehtiin niin laaja, että päivien sisältö on muunneltavissa mm. sen mukaan millainen sää on ja onko tutkittavaa vesistöä lähellä. Ihanteellisinta on, jos tutkimuksia päästään tekemään veden äärelle. Kritiikkiä tuli moduulien kestosta ja olisikin hyvä, että jokaisen moduulin toteuttamiseen olisi riittävästi aikaa. Vesikoulut 2013 Kiertueet onnistuivat pääsääntöisesti hyvin. Nekin koulut, joista osallistui useampi luokka-aste tai koko koulu, olivat tyytyväisiä ohjelmaan. Siitä voi päätellä, että ohjelma soveltuu kaiken ikäisille pienen säätämisen jälkeen (Auvinen 2013). Kaikille vesikouluissa mukana olleille luokille lähetettiin kirjeitse oppilaskysymykset (neljä kysymystä). Vastauksia saatiin noin 150 oppilaalta. Oppilaille oli jäänyt mieleen erityisesti luonnossa tapahtunut toiminta ja opetus. Suosituimpia aiheita olivat veden ja vesieliöiden tutkiminen. Myös 36-leikki mainittiin muutamissa paperissa. Kouluissa vedetyistä tehtäväpisteistä veden sotkeminen kemikaaleilla oli jäänyt usean oppilaan mieleen. Opettajille suunnattiin webropol-kysely, jossa oli neljä kysymystä ohjelmasta, käytännön järjestelyistä, tiedotuksesta ja sisällön soveltuvuudesta opetusohjelmaan. Vastaukset annettiin asteikolla 1-5 eli huonostihyvin. Palaute saatiin 10 opettajalta. Kaikkien kysymysten vastausten keskiarvo oli 4,4. Tämän perusteella opettajat olivat tyytyväisiä vesikoulujen antiin. Yksi opettaja esitti kritiikkiä huonosti onnistuneesta tiedotuksesta. Esitettiin myös toive, että opettajan olisi hyvä tietää ennakkoon oma osuutensa ja tehtävien laatu. 6

Henkilömäärä 3 Omatoiminen vesistöseuranta Omat vedet paremmiksi -kampanjassa kannustettiin vesistöjen omatoimiseen seurantaan Lounais- Suomessa. Kampanjan aikana tutustuttiin lähivesistöjen tilaan ja opeteltiin seuraamaan vesistöjen muutoksia. Seurantakursseilla opastettiin ihmisiä näkösyvyyden, levien, vedenkorkeuden ja kalaston seurantaan. Ohjeet ja lomakkeet vesistötarkkailuun löytyvät VELHO-hankkeen internet-sivuilta: http://www.ymparisto.fi/fi-fi/velho/vesienhoito/omat_vedet_paremmiksi. Varsinais-Suomessa vesistöseurannan koulutuspäiviä järjestettiin vuosina 2011-2013 yhteensä 5 kertaa ja koulutukseen osallistui yhteensä 86 henkilöä. Osallistujamäärä vaihteli 6-38 henkilöön (kuva 1). 40 35 30 25 20 15 10 5 0 2011 Turku 2011 Salo/Perniö 2012 Uusikaupunki 2013 Turku 2013 Naantali Kuva 1. Omatoimisen vesistöseurannan koulutuspäiviin osallistuneiden henkilöiden määrät. Vesistöseurannan koulutuksiin osallistuneiden määrä ja vesistöseurannan aloittaneiden määrä oli selvästi suurin hankkeen aloitusvuonna 2011. Erityisen paljon osallistujia keräsi Perniössä kesäkuun alussa 2011 järjestetty koulutus. Tämä selittynee pitkälti Salon seudulla toimivasta Vesistöklinikka - Salon vesistöjen hoitoyhdistys ry:stä. Vesistöklinikka on toiminut koko Salossa ja sen lähialueilla vuodesta 2009 lähtien. Vesistöklinikka yhdistää paikallisia vesiensuojeluyhdistyksiä ja tuo synergiaetuja vesisensuojeluasioiden edistämisessä sekä lisää innostusta omien vesistöjen hoito- ja kunnostustyöhön. Toisaalta erityisesti Salon seudun itäosat poikkeavat järvisyytensä puolesta selvästi muusta Varsinais-Suomesta, joka on yleisesti ottaen vähäjärvistä savikkoaluetta. 7

Henkilömäärä Vesistöseurannan koulutuksen käyneistä 51 henkilöä (59 %) aloitti omatoimisen vesistöseurannan (kuva 2). Vuonna 2011 oli paras osallistumisaktiivisuus, sillä peräti kaksi kolmesta koulutuksen käyneistä aloitti omatoimisen vesistöseurannan. 60 50 40 30 20 10 0 2011 2012 2013 yhteensä Kuva 2. Omatoimisen vesistöseurannan aloittaneiden henkilöjen määrät vuosittain ja yhteensä vuosina 2011-13. Vesistöseurantatulokset ovat nähtävillä Lounaispaikassa (www.lounaispaikka.fi) ja Järviwikissä Omat vedet paremmiksi -sivuston alla (http://www.jarviwiki.fi/wiki/omat_vedet_paremmiksi). Havainnoijia rohkaistiin merkitsemään tuloksensa Järviwikiin, joka on Suomen järvien ja merialueiden oma verkkopalvelu (Suomen ympäristökeskus) ja osa havainnoitsijoista aloittikin Järviwikipalvelun käytön, mikä vähensi hankkeelle tulleiden tarkkailutuloksien määrää. Vapaaehtoisen vesistöseurannan tuloksia tuli kesältä 2011 Varsinais-Suomesta 20 paikasta. Vuonna 2012 vesistötarkkailun havaintoja saatiin Lounais-Suomesta noin 50 kpl, joista arviolta (suhdeluku vuosien 2011 ja 2013 mukaan) 35 kpl on Varsinais-Suomen alueelta. Vuonna 2013 lokakuun loppuun mennessä tuloksia oli toimitettu Varsinais-Suomessa 15 kpl. Varsinais-Suomesta havaintoja saatiin Varsinais-Suomen ELYkeskukseen vuosina 2011-2013 yhteensä noin 70 kpl. 8

4 Omat vedet paremmiksi kampanjan koulutukset ja tapahtumat Vesien kunnostus- ja hoitotyöhön liittyviä koulutuspäiviä järjestettiin vuosina 2011-13 Varsinais-Suomessa yhteensä 7 kappaletta (taulukko 4). Koulutusten aiheita olivat muun muassa poistokalastus, ruoppaus, vesikasvien poisto, vedenpinnan nosto ja kaupunkien pienvedet. Koulutuksiin osallistui 246 henkilöä. Taulukko 4. Varsinais-Suomessa järjestetyt vesien kunnostus- ja hoitotyön koulutuspäivät vuosina 2011-2013. vuosi paikka tapahtuma ja aihe osallistujamäärä 2011 Salo Poistokalastuksen ja ravintoverkkokunnostuksen koulutusiltapäivä 33 2012 Parainen Järkevästi ruoppaamaan koulutus 33 2012 Turku Kaupunkien pienvedet 21 2012 Kaarina Hallitusti vesikasveja poistamaan 34 2013 Salo Tavoitteena vedenpinnan nosto -koulutus 54 2013 Parainen Kotimaista kalaa ruokapöytään -koulutus 36 2013 Salo Salon seudun ruoppaukset -koulutus 35 yhteensä 246 Velho-hankkeessa tehtiin esitteet vesikasvien niitosta, ruoppauksesta, hoitokalastuksesta ja vesistön seurannasta. Vesienhoidon esitteet löytyvät sähköisinä hankkeen internet-sivuilta ja painettuia Varsinais- Suomen ELY-keskuksesta. VELHO-hanke ja Aurajokisäätiö yhteistyökumppaneineen ovat toteuttaneet vesiensuojelu- ja luonnonhoitopainotteisen Aurajoen melontaluontopolun. Polkuun on laadittu opasvihkonen ja yläosan polun reitti muodostuu jokirantaan pystytetyistä numeroiduista rastitolpista. Melontapolkuun liittyen VELHO-hanke järjesti neljä tapahtumaa, joihin osallistui vuosina 2012-13 yhteensä 144 henkilöä (taulukko 5) Taulukko 5. Aurajoen melontapolun yleisötilaisuudet vuosina 2012-2013. vuosi paikka tapahtuma ja aihe osallistujamäär ä päivämäär ä 2012 Turku Melontapolun avajaiset 47 23.8.2012 2012 Turku Opastetut melontaretket 34 23.8.2012 2013 Turku Melontakauden avajaiset 2013/ Mikaelin koulu ja Turun normaalikoulu 28 23.5.2013 2013 Turku Melontakauden avajaiset 2013/ yleisöretki 35 23.5.2013 yhteensä 144 9

Omat vedet paremmiksi kampanjassa järjestettiin vuosina 2012-14 yhteensä 12 pientä tilaisuutta, joiden tarkoitus oli aktivoida paikallisia toimijoita kotivesistöjensä kunnostus- ja hoitotöihin (taulukko 6). Näihin vesistöjen kunnostus ja hoito -tapahtumiin osallistui yhteensä 322 henkilöä. Lisäksi järjestettiin asiantuntijoille tarkoitetta ravinteiden kierrätyksen toimijatapaaminen toukokuussa 2013. Toimijatapaamiseen osallistui 35 henkilöä (taulukko 6). Taulukko 6. Varsinais-Suomessa järjestetyt vesien kunnostus- ja hoitotyöhön liittyvät paikalliset tilaisuudet vuosina 2012-2014. vuosi paikka tapahtuma ja aihe osallistujamäärä päivämäärä 2012 Rymättylä Nuikonlahden kunnostus 21 12.6.2012 2012 Laitila Pitkäjärven vedenpinnan nosto 1. 19 6.9.2012 2012 Pyhäranta Mannerveden mahdollisuudet -tilaisuus 84 31.10.2012 2012 Laitila Pitkäjärven vedenpinnan nosto 2. 8 13.11.2012 yhteensä 132 2013 Naantali Nuikonlahden valuma-alueen vesienhoidon suunnitelman esittelytilaisuus 31 29.1.2013 2013 Salo Maanomistajatilaisuus kosteikon rakentamisesta 10 10.4.2013 2013 Salo Laukanlahden Myllyojan kosteikon luonnoksen esittely 12 23.5.2013 2013 Turku Ravinteiden kierrätyksen toimijatapaaminen 24 30.5.2013 2013 Salo Omenajärven vedenpinnan nosto 1. 35 16.6.2013 2013 Somero Vesajärven vedenpinnan nosto -tilaisuus 13 9.9.2013 2013 Salo Omenajärven vedenpinnan nosto 2. 23 24.10.2013 2013 Salo Hitolanjoen kosteikon keskustelutilaisuus 20 4.11.2013 yhteensä 168 2014 Salo Laukanlahden Myllyojan kosteikon esittely 57 8.4.2014 yhteensä 57 kaikki tilaisuudet 2012-14 357 10

5 Yhteenveto osallistujamääristä VELHO-hankkeen koko toimintakaudella Kummikoulutoimintaan ja Omat vedet paremmiksi kampanjan koulutuksiin ja muihin tilaisuuksiin osallistui yhteensä yli 1500 henkilöä (taulukko 7). Lähes puolet osallistuneista olivat kummikoulujen oppilaita. Vilkkain toimintavuosi oli 2013, jolloin eri tilaisuuksiin osallistui lähes 850 henkilöä. Taulukko 7. Kummikoulutoimintaan ja Omat vedet paremmiksi kampanjan koulutuksiin ja muihin tilaisuuksiin osallistuneiden henkilöiden määrät vuosina 2011-14. Toimintamuoto 2011 2012 2013 2014 yhteensä Kummikoulut 112 112 474 698 Omatoiminen vesistöseuranta 58 10 18 86 Vesien kunnostus ja hoito -koulutukset 33 88 125 246 Aurajoen melontapolku 81 63 144 Muut tilaisuudet 132 168 57 357 yhteensä 203 423 848 57 1531 6 Toteutuneet toimet ja hankesuunnitelmassa esitetyt tavoitteet 6.1 Kummikoulutoiminta Hankesuunnitelmassa (Satakunnan ELY-keskus 2010) todetaan, että koululaisille järjestetään omat vedet kampanja 2011-2012. Oman vesistön seurantakampanjan kohteiden toimintaa käsitellään lähikouluissa esitelmien ja tietomateriaalin sekä tutustumiskäyntien avulla. Tällaista oman vesistön kummitoimintaa pyritään kokeilemaan kahdeksalla koululla vesistöaluekohtaisesti. Kummikouluja valittiin Varsinais-Suomen alueelta yhteensä 24. Koulut jakautuivat tasaisesti neljän vesistöalueen kesken, jolloin jokaiselle vesistöalueella tuli kuusi koulua. Hankesuunnitelmassa mainitaan toiminnan kokeilemista kahdeksalla (Varsinais-Suomi ja Satakunta) koululla vesistöaluekohtaisesti. Tavoitteena oli siten yhden vesikoulun järjestämien kutakin vesistöaluetta kohden. Varsinais-Suomessa on neljä vesistöaluetta, joten hankesuunnitelman tavoite saavutettiin moninkertaisesti. Vesikoulujen sisältö muokkautui toiminnalliseksi ja havainnolliseksi opetukseksi veden käytöstä, vesiensuojelusta ja vesistön tutkimisesta. Opetuksen lähtökohtana ei kuitenkaan ollut hankesuunnitelmassa mainitut oman vesistön seurantakampanjan kohteet vaan vesistöt, jotka sijaitsivat koulujen läheisyydessä ja joihin päästiin kävellen tai pyöräillen. Koulupäivien pituus, käytännön järjestelyt ja matkakustannukset rajoittivat maasto-opetuspaikkojen valintaa. Vesikoulujen opetuskokonaisuus oli varsin laaja ja käytännönläheinen. Niiden asiasisältö todennäköisesti täyttää hankesuunnitelmassa esitetyt yleispiirteiset tavoitteet vesikouluissa käsiteltävistä aiheista. 11

6.2 Omatoiminen vesistöseuranta Hankesuunnitelmassa todetaan, että oman vesistön seurantakampanjassa järjestetään hankkeen toiminnan aikana opastuspäiviä Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa. Päiviä järjestetään molemmissa maakunnissa 1 kpl vuodessa. Kursseilla selvitetään ja annetaan opastus menetelmistä, joiden avulla kansalaisten kannattaa tarkkailla vesistöjensä tilaa. Opastuspäivillä selvitetään jatkotyö jo tarkkailun vuonaa 2010 aloittaneiden kanssa ja kerätään uudet ilmoittautumiset yhdistyksiltä ja kansalaisilta, jotka haluavat kesäkaudella 2011 tarkkailla vesistöjensä tilaa ja raportoida tarkkailustaan. Ilmoittautuneille jaetaan tarvittavat työ- ja raportointitarvikkeet. Internetin mahdollisuudet toiminnan tukemisessa tarkkailutietojen ja tallentamisessa selvitetään. Ensisijaisesti hyödynnetään olemassa olevia sivustoja. Selvitetään ja hyödynnetään yhteistyömahdollisuudet Lounais-Suomen paikkatietopalvelu Lounaispaikan käyttämisestä vesistöhavaintojen tallentamiseen. Tehdään yhteenveto seurantakampanjoiden tuloksista ja tehdään ehdotus seurantatoiminnan muodosta ja jatkamisesta VELHO-hankkeen jälkeen. Omatoimisen vesistöseurannan koulutuspäiviä järjestettiin Varsinais-Suomessa vuonna 2011 kaksi, vuonna 2012 yksi ja vuonna 2013 kaksi. Määrällinen tavoite, yksi koulutus vuodessa, täyttyi selvästi. Koulutusten asiasisältö vastasi hankesuunnitelman tavoitetta opastuksen antamisesta kansalaisten vesistöseurannan menetelmiin. Koulutuksen käyneistä suurin osa ilmoitti aloittavansa omatoimisen vesistöseurannan. Tätä on pidettävä hyvänä saavutuksena paikallistason vesistöseurannassa. Hankesuunnitelmassa asetetut tavoitteet internetin hyödyntämisestä ja seurantatulosten yhteenvedosta saavutettiin. Tulosten raportointia varten on ollut käytössä kaksi vapaasti käyttävissä olevaa ympäristö- ja paikkatietopalvelua: Lounaispaikka alueellinen paikkatietoverkosto ja Järviwiki -verkkopalvelu. Osa vesistöhavaintojen tuloksista on lähetetty Varsinais-Suomen ELY-keskukseen tallennettavaksi ja osa havainnoitsijoista tallensi tulokset itse Järviwikiin, mikä on toiminnan jatkuvuuden kannalta hyvä asia. VELHO-hankkeen väliraporteissa on mainittu Varsinais-Suomen ELY-keskukseen lähettyjen havaintojen määrät ja tämän raportin kappaleessa 3 on lyhyt yhteenveto näistä tuloksista. Ehdotus seurantatoiminnan muodosta ja jatkamisesta VELHO-hankkeen jälkeen on esitetty tämän raportin kappaleessa 7. 6.3 Omat vedet paremmiksi kampanjan koulutukset ja tapahtumat Hankesuunnitelmassa mainitaan, että vesien kunnostus- ja hoitotyön koulutuspäiviä järjestetään hankkeen toiminnan aikana 2 kpl Varsinais-Suomessa. Päivien mahdollisia aiheita ovat mm. - vesikasvillisuuden tuntemus sekä niiton suunnittelu ja toteutus - ruoppauksen suunnittelu ja toteutus - hoitokalastuksen merkitys sekä suunnittelu ja toteutus - valuma-alueen vesiensuojelutoimet - vedenpinnan nosto suunnittelu ja lupaprosessi - vesienhoitohankkeen toteuttaminen Omat vedet paremmaksi osiossa edistetään ja tuetaan yhdistysten ja kansalaisten tekemää omatoimista vesien tilan seurantaa ja kunnostustyötä. Järjestetään laajalle kohderyhmälle suunnattu avoin seminaari 12

syksyllä 2010 Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa. Seminaareihin kutsutaan yleisin ilmoitteluin sekä hyödyntämällä Pro Saaristomeri- Ja SATAVESI-ohjelmien olemassa olevia verkostoja. Omat vedet seurantaseminaarit järjestetään marraskuussa 2012 Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa. Seminaareissa luodaan katsaukset oman vesistön seurantakampanjoiden sekä koulutuspäivien anteihin ja esitellään suositukset jatkotoimenpiteiksi. Järjestetään yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa seminaari vesiensuojelun edistämisestä hanketoiminnan kautta. Koulutuksia järjestettiin vuosina 2011-13 yhteensä 7 ja niihin osallistui lähes 250 henkilöä. Määrällinen tavoite toteutui koulutusten osalta moninkertaisesti. Yllä mainituista aiheista neljä tuli käsitellyksi vesien kunnostus- ja hoitotyön koulutuspäivillä. Yhdistysten ja kansalaisten omatoimista kunnostustyötä tuettiin järjestämällä paikallisia vesistöjen kunnostus ja hoito tapahtumia. Näissä tapahtumissa käsiteltiin kohdevesistön kunnostustoimia ja suunniteltiin kunnostusten toteutusta. Näitä tilaisuuksia järjestettiin 12 vuosina 2012-14. VELHOhankkeessa on näin ollen tuettu aktiivisesti omatoimista vesien kunnostustyötä. Hankesuunnitelman tavoitteet Omat vedet paremmiksi kampanjan seminaarien järjestämisestä eivät täyttyneet suunnitellulla tavalla. Suunnitelmassa mainittua laajalle kohderyhmälle suunnattua avointa seminaaria ei järjestetty syksyllä 2010, sillä hankehenkilöstö aloitti työn vasta 2011 tammikuussa. Myös Omat vedet seurantaseminaari marraskuussa 2012 pidettiin Pro Saaristomeri- seminaarin yhteydessä. 7 Johtopäätökset ja jatkotoimenpiteet 7.1 Kummikoulutoiminta Kummikoulutoiminta sai Varsinais-Suomessa hyvän vastaanoton sekä oppilailta että opettajilta. Kouluilta vesikoulujen järjestäminen vaatii vain vähän resursseja ja ovat siksikin helppo kokonaisuus vietäväksi kouluihin. Ympäristökasvatuksellisesti vesikoulut ovat tehokas ja mielenkinntoinen keino viedä vesiensuojeluasiaa ja vesitietämystä alakouluikäisille. Vesikoulut voisivat asian puolesta olla osa pitkäaikaista ympäristökasvatustoimintaa, mutta rahoituksen järjestyminen tämänkaltaisella toiminnalle on ilmeisen vaikea saada kasaan. Hyvä vaihtoehto on liittää vesikoulut osaksi monivuotista vesiensuojeluasioihin keskittyvää hanketta samaan malliin kuin VELHO-hankkeessa. Vesikoulu-paketti räätälöitiin VELHO-hankkeessa alakoululaisille, mutta vastaavanlainen tai osa tällaisesta opetuskokonaisuudesta voitaisiin tehdä yläkoululaisille ja lukiolaisille. Koko koulupäivän kestävät vesikoulut olivat vuonna 2013 intensiivistä toimintaa ja kiireisimpään aikaan vesikouluja järjestettiin kolmena päivänä viikossa. Valonian vesikouluvetäjillä oli samaan aikaan myös muita töitä ja hankkeita tehtävänään ja käytännössä huomasimme, että sopiva vesikoulumäärä olisi 1-2 vesikoulua viikossa. Toisaalta vesikoulujen sisältö on tiivis ja sama sisältö vietiin läpi monta kertaa viikossa. Tämä on myös omiaan kuormittamaan vetäjien jaksamista, vaikka tiivis ohjelma on oppilaiden motivaation kannalta hyvä seikka. Opetusta voisi kehittää niin, että opetuspaketteja olisi enemmän kuin yhteen päivään mahtuu, jolloin kokonaisuutta voi vaihdella tilanteen mukaan. Tämä lisännee myös vesikoulun vetäjien motivaatiota opettamiseen. 13

Vesikouluja varten Valonian vetäjät veivät kouluihin melko paljon opetusvälineistöä. Tarvikkeiden hankinnan ja valmistamisen kannalta olisi eduksi, että vesikouluja voitaisiin järjestää useana peräkkäisenä vuonna. Yhden vuoden vesikouluhanketta varten pitäisikin varata riittävästi resursseja opetusmateriaalin hankintaan ellei sitä järjestävällä taholla entuudestaan ole. Yhden alakouluun tarkoitetun vesikoulupäivän järjestämiseen kuluu kahdelta vesikoulun vetäjältä noin 15 työtuntia (taulukko 8). Vetäjien lisäksi vesikoulu sitoo opettajan ja mahdollisen avustajan työajan eli yhteensä 5-10 tuntia. Laskelmassa on oletettu vesikoulun kestävän 5 tuntia ruokailuineen, mikä vastaa Varsinais-Suomessa vuonna 2013 vedettyjen vesikoulujen keskimääräistä kestoa. Laskelmassa ei ole huomioitu vesikoulujen opetuskokonaisuuksien valmisteluun ja opetusmateriaalin valmistamiseen ja hankkimiseen käytettävää aikaa. Niihin on varattava ainakin 5 työpäivää, jos työtä ei ole aikaisemmin tehty eikä materiaaleja ole valmiina käyttävissä. Lukuvuotta ja ryhmää kohti vesikoulupäiviä järjestetään yksi tai mahdollisesti kaksi (syksy ja kevät). Taulukko 8. Yhden vesikoulun järjestämiseen kuluva työaika matkoineen. valmistelu/ h matkat/ h opetus koulussa/ h ajankäyttö yhteensä/ h kaksi vetäjää 2 3 10 15 opettaja 5 5 mahdolliset avustajat 5 5 Varsinais-Suomen vesikoulujen jatkoa ajatellen Valonia on kiinnostunut opetuksen järjestämisestä myös tulevaisuudessa. Suunnitelmissa onkin monivuotinen vesihanke (Central Baltic Programme 2014-2020, hankkeen toteutus 2015-2019), johon on yhtenä osana ajateltu vesikouluopetuksen järjestämistä. Toisena mahdollisuutena voi olla vesikoulujen liittäminen osaksi ympäristökasvatushanketta. Tosin ainakin Valonian hallinnoimat ympäristökasvatushankkeet ovat olleet melko pieniä ja lyhytkestoisia. Suomen luonto- ja ympäristökoulut ovat myös yksi mahdollinen vesikoulujen toteuttaja. Eri puolilla Suomea on vajaat kolmekymmentä luonto- ja ympäristökoulutoimintaa tarjoavaa toimijaa. Toteutus vaatii hankerahoitusta, mutta vastapainoksi saataisiin vietyä vesikoulutoimintaa valtakunnallisesti laajalle alueelle. 7.2 Omatoiminen vesistöseuranta Omatoiminen vesistöseuranta on olennaista erityisesti niille yhdistyksille ja organisaatioille, jotka ovat suunnittelemassa tai jo toteuttamassa vesistön kunnostus- ja hoitotöitä. Vaikka omatoiminen vesistöseuranta ei korvaa kattavia laboratoriossa tehtäviä vesianalyysejä, siitä saadaan hyödyllistä vesistön tilaa ilmentävää ja ajallisesti kattavaa tietoa. Viranomaisilla tulee olemaan jatkossa entistä pienemmät resurssit kattaviin vedenlaadun tutkimuksiin etenkin pienten vesistöjen osalta. Vesianalyysien teettäminen akreditoidussa laboratoriossa on suhteellisen kallista vähäisin taloudellisin resurssein ja vapaaehtoisvoimin toimiville vesistökunnostusorganisaatioille. Tässä suhteessa korostuu omatoimisen vesistöseurannan merkitys, koska sitä voidaan hyödyntää kunnostus- ja hoitotöiden vaikuttavuuden seurannassa. Ratkaisevaa itse seurannan järjestämisen lisäksi on tietojen tallennuksen varmistaminen ja hyötykäyttömahdollisuuden takaaminen pitkällä tähtäimellä. 14

Omatoimisen vesistöseurannan koulutusten järjestäminen olisi tarpeen olla pitkäjänteistä ja pysyväisluonteista toimintaa. Lähinnä maakuntatasolla toimivat alueelliset vesiensuojeluyhdistykset (11 yhdistystä) voisivat olla yksi taho, joka järjestäisi omatoimisen vesistöseurannan koulutuksia. Yhdistysten toiminnan tarkoituksena on edistää vesiensuojelua alueellaan. Varsinais-Suomessa myös Valonia on kiinnostunut omatoimisen vesistöseurantakoulutuksen järjestämisestä. Vesiensuojeluyhdistykset saavat tuloja jäsenmaksuista, joilla katetaan muun muassa valistus- ja neuvontatoimintaa. Jäsenmaksuvaroilla saattaisi olla mahdollista järjestää muutaman kerran vuodessa alueellisia omatoimisen vesistöseurannan koulutuksia. Toiminta voi olla myös osa monivuotista vesihanketta. Yksittäisenä hankkeena pelkkä omatoimisen vesistöseurantakoulutuksen järjestäminen on ehkä turhan pieni ja kapea. VELHO-hankkeessa on paljon sähköisessä muodossa olevaa materiaalia omatoimisesta vesistöseurannasta. Materiaali on tällä hetkellä saatavissa VELHOn internetsivuilta. Jotta materiaali olisi mahdollisimman hyvässä hyötykäytössä, sitä voisi jakaa eteenpäin vesiensuojeluaiheisille internet-sivustoille. Materiaalin tai linkin materiaaleihin voisi laittaa mm. Järviwikiin, SYKEn sivuille, alueellisten vesiensuojeluyhdistysten sivuille ja paikallisten järvienhoitoyhdistysten sivuille. Omatoimisen vesistöseurannan tuloksia kannattaa jatkossakin tallentaa avoimiin tietojärjestelmiin, joista ne on helposti löydettävissä ja kaikkien kiinnostuneiden käytettävissä. Järviwiki on tässä suhteessa hyvä tallennuspaikka, koska sen ylläpidosta vastaa Suomen ympäristökeskus (SYKE), joka on pääosin ympäristöministeriön alaisuudessa toimiva valtion tutkimus- ja asiantuntijalaitos. Järviwikiin voi perustaa havaintopaikkoja henkilöt, jotka ovat rekisteröityneet palveluun. Yhteen järveen voi perustaa useitakin havaintopaikkoja, mikä on olennaista ainakin isoissa järvissä. Tietoturvallisuuden kannalta on tarpeellista varmistaa, että havainnot on tallennettu myös havainnoitsijan omaan arkistoon. VELHO-hanke on laatinut omatoimista seurantaa varten seurantalomakkeita, joita on helppo käyttää. Seurantalomakkeet on saatavissa VELHO-hankeen sivuilta ja niitä on hyvä linkittää vesiensuojeluaiheisille internet-sivustoille. Lähteet Auvinen S. 2013: Varsinais-Suomen VELHO-vesikoulujen loppuraportti. Julkaisematon raportti. Valonia. 6 s. Javanainen, K. ja Auvinen S. 2012: Yhteenveto kummikoulutoiminnasta/varsinais-suomi. Julkaisematon raportti. Varsinais-Suomen ELY-keskus ja Valonia. 4 s. Satakunnan ELY-keskus 2010: VELHO, Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla. Julkaisematon hankesuunnitelma. Hyväksytty Satakunnan ELY-keskuksessa 20.8.2010. 6 s. + kustannusarvio. 15