KIRJALLINEN KYSYMYS 781/2012 vp Puolustusvoimauudistuksen aiheuttamat työpaikkojen menetykset Eduskunnan puhemiehelle Pääministeri Jyrki Kataisen hallitus on käynnistänyt puolustusvoimien laajan uudistamisen, jonka tavoitteena on Suomen puolustuskyvystä huolehtiminen ja pysyvien kustannussäästöjen aikaansaaminen. Puolustusvoimauudistus sisältää merkittäviä rakenteellisia muutoksia, joukkoosastojen siirtoja ja varuskuntien lakkauttamisia. Useilla paikkakunnilla on oltu aiheellisesti huolestuneita puolustusvoimauudistuksen aiheuttamista työpaikkojen menetyksistä jopa siinä määrin, että on syntynyt kansanliikkeitä mm. Pohjois-Karjalaan ja Pohjanmaalle. Maakuntien tiedotusvälineet ja muut vaikuttajat ovat pitäneet uudistuksen haittapuolia näkyvästi esillä, jopa mielenosoituksiin saakka. Kataisen hallitus onkin hyväksynyt eräitä varuskuntansa menettäneitä paikkakuntia ns. äkillisen rakennemuutoksen paikkakunniksi ja kompensoinut menetyksiä korvaavilla työpaikoilla, esimerkiksi Joensuussa palvelukeskuksen muodossa. Saamani tiedon mukaan Oulusta poistuu puolustusvoimauudistuksen myötä noin 250 työpaikkaa parin seuraavan vuoden aikana. Näistä ei ole kovinkaan voimakkaasti tiedotettu ja Oulun seudulla ei ole haluttu nostaa menetyksistä meteliä. Osittain siihen lienee vaikuttanut se, että Oulun seudulla koetaan parhaillaan tuhansien ihmisten rakennemuutosta ICT-alalla. Oulussa puolustusvoimain lakkautuslistalla on mm. johtamisjärjestelmäkeskus PPJKK, yksikkö, jossa suunnitellaan ja hoidetaan tietohallintoa ja turvallisuusverkkoja. Nyt kun henkilökuntaa koskevat todelliset muutokset ovat selvillä ja eripaikkakuntien menetykset nettotyöpaikkoina konkretisoituneet, on syytä tuoda julki todelliset työpaikkojen menetysten kokeneiden kuntien listaus ja se, miten valtio on kompensoinut menetettyjä työpaikkoja. Tietojeni mukaan Erillisverkko Oy on perustamassa uutta yhtiötä, Suomen Turvallisuusverkko Oy:tä, johon suurin osa puolustusvoimien ICTtoiminnasta siirtyy. Uusi yhtiö palvelee puolustusvoimia ja muita turvallista tiedonsiirtoa tarvitsevia viranomaisia. Saamieni tietojen mukaan uusi yhtiö ei vielä ole päättänyt organisaatiosta eikä toimipaikoista. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko hallitus tietoinen, mitkä paikkakunnat ovat menettäneet eniten työpaikkoja puolustusvoimauudistuksessa ja joita ei ole kompensoitu muilla valtion työpaikoilla ja voidaanko ICT yhtiö Turvallisuusverkko Oy sijoittaa edellä mainituista syistä Ouluun, jossa on runsaasti Nokialta ja sen alihankkijoilta vapautuneita huippuasiantuntijoita ja osaajia uuden yhtiön tarpeisiin? Versio 2.0
Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 2012 Esko Kurvinen /kok 2
Ministerin vastaus KK 781/2012 vp Esko Kurvinen /kok Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Esko Kurvisen /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 781/2012 vp: Onko hallitus tietoinen, mitkä paikkakunnat ovat menettäneet eniten työpaikkoja puolustusvoimauudistuksessa ja joita ei ole kompensoitu muilla valtion työpaikoilla ja voidaanko ICT yhtiö Turvallisuusverkko Oy sijoittaa edellä mainituista syistä Ouluun, jossa on runsaasti Nokialta ja sen alihankkijoilta vapautuneita huippuasiantuntijoita ja osaajia uuden yhtiön tarpeisiin? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Tasavallan presidentti ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta linjasivat 8.2.2012 puolustusvoimauudistuksen lähtökohdat, joiden perusteella puolustusministeriö antoi puolustusvoimille jatkosuunnittelun perusteet. Tässä vaiheessa puolustusvoimat on ollut yhteydessä niihin tahoihin, joita uudistus koskee. Jatkosuunnitteluvaiheen tuloksena on muodostunut kuva muun muassa puolustusvoimauudistuksen yhteiskunnallisista, toiminnallisista, taloudellisista, henkilöstö-, alue-, ympäristö- ja tasa-arvovaikutuksista. Uudistusta on käsitelty valtiovarainministeriön toimialaan kuuluvassa alueellistamisen koordinaatioryhmässä 29.2.2012 ja 30.5.2012. Näistä toisen käsittelyn yhteydessä puolustusvoimilta saatujen tietojen mukaan puolustusvoimauudistuksessa viisi nettomääräisesti eniten työpaikkoja menettävää kuntaa ovat Kauhava (-260 työpaikkaa), Kontiolahti (-220), Jämsä (-200), Keuruu (-200) ja Oulu (-170). Sittemmin arvioitu työpaikkojen menetys Oulun alueella on tarkentunut noin 180:een. Puolustusvoimauudistuksesta paikkakunnille aiheutuneita työpaikkamenetyksiä ei ole ollut mahdollista kompensoida systemaattisesti valtion omilla työpaikoilla. Alueellistamisen koordinaatioryhmä päätti kokouksessaan 30.5.2012 puoltaa Puolustusvoimien palvelukeskuksen sijoittamista Joensuuhun. Tämän perusteella puolustusministeriö päätti 15.6.2012, että Puolustusvoimien palvelukeskus perustetaan 1.1.2015, kotikuntana Joensuu. Tämän jälkeen ei alueellistamisen koordinaatioryhmän käsittelyyn ole tullut uusia alueellistamistapauksia. Ainoa merkittävämpi uusi toiminto on ollut ulkoasiainministeriön hallinnonalan Viisumipalvelukeskuksen perustaminen Kouvolaan. Tämän vaikutus uusina valtion työpaikkoina on tavoitetilassa parhaimmillaan noin 60 työpaikkaa. Hallitus valmistelee parhaillaan lakia julkisen hallinnon turvallisuusverkkotoiminnasta. Ehdotetulla lailla säädettäisiin julkisen hallinnon turvallisuusverkosta, sen palveluista ja palvelujen käytöstä sekä muusta turvallisuusverkkotoiminnasta. Ehdotetun lain mukaan puolustusvoimat luovuttaisi käytössään ja hallussaan olevan viestintäverkon laitteineen, tiloineen ja henkilöstöineen turvallisuusverkon verkko- ja infrastruktuuripalveluja tuottavalle yhtiölle. Tulevassa toimintamallissa yhtiön toimintaa ohjaisi strategisesti valtiovarainministeriö ja sen tukena toimiva neuvottelukunta. Omistajaohjaus järjestettäisiin valtion omistajaohjausmallien mukaisesti. Strategisen ohjauksen tehtävänä on huolehtia muun muassa siitä, että turvallisuusverkko vastaa sille asetettuihin varautumisen vaatimuksiin 3
Ministerin vastaus ja turvallisuuden kannalta keskeisten viranomaisten tarpeisiin koko Suomen alueella. Suomen Erillisverkot Oy:llä on tällä hetkellä toimintaa Oulussa. Alustavien suunnitelmien mukaan myös Suomen Turvallisuusverkko Oy:llä olisi turvallisuusverkkotoimintaa Oulussa. Puolustusvoimissa verkon kehitys- ja ylläpitotehtäviä tällä hetkellä tekevien henkilöiden siirtyessä liikkeenluovutuksessa Suomen Turvallisuusverkko Oy:öön, pienentäisi tämä Oulun alueen työpaikkojen vähenemistä vajaalla 20. Tarkempaa toimintojen siirtosuunnitelmaa valmistellaan parhaillaan yhteistyössä puolustushallinnon, Suomen Turvallisuusverkko Oy:n ja valtiovarainministeriön kesken. Siirtosuunnitelmassa tullaan esittämään näkemys turvallisuusverkkotoiminnan verkko- ja infrastruktuuripalvelutoimintojen keskittämisestä ja Suomen Turvallisuusverkko Oy:n toimipaikoista, joilla vastaavia tehtäviä hoitaa tällä hetkellä puolustusvoimat. Suomen Turvallisuusverkko Oy:n toimipaikkojen sijainnista ja mahdollisista lisärekrytointitarpeista päättää yhtiö. Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 2012 Puolustusministeri Carl Haglund 4
Ministerns svar KK 781/2012 vp Esko Kurvinen /kok Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 781/2012 rd undertecknat av riksdagsledamot Esko Kurvinen /saml: Är regeringen medveten om vilka orter som har förlorat flest arbetsplatser i försvarsmaktsreformen och som inte har kompenserats med andra statliga arbetsplatser och kan ICT-bolaget Turvallisuusverkko Oy av ovan nämnda skäl placeras i Uleåborg, där det finns gott om toppexperter och kunniga personer, som har friställts från Nokia och dess underleverantörer, vilka svarar mot det nya bolagets behov? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Republikens president och regeringens utrikesoch säkerhetspolitiska ministerutskott drog den 8 februari 2012 upp riktlinjer för utgångspunkterna för försvarsmaktsreformen, och utgående från dem gav försvarsministeriet försvarsmakten grunder för den fortsatta planeringen. På detta stadium har försvarsmakten varit i kontakt med de parter som reformen gäller. Som resultat av den fortsatta planeringen har man fått en bild bl.a. av vilka konsekvenser försvarsmaktsreformen har för samhället, verksamheten, ekonomin, personalen, regionen, miljön och jämställdheten. Reformen har behandlats i koordineringsgruppen för regionaliseringen, som hör till finansministeriets verksamhetsområde, den 29 februari och den 30 maj 2012. I samband med den andra av dessa två behandlingar gav försvarsmakten information enligt vilken de fem kommuner som förlorar flest arbetsplatser räknat i netto i och med försvarsmaktsreformen är Kauhava (-260 arbetsplatser), Kontiolax (-220), Jämsä (-200), Keuru (-200) och Uleåborg (-170). Senare har den uppskattade förlusten av arbetsplatser i Uleåborgsområdet preciserats till cirka 180. Den förlust av arbetsplatser som orterna förorsakats i och med försvarsmaktsreformen har det inte varit möjligt att kompensera systematiskt med statens egna arbetsplatser. Koordineringsgruppen för regionalisering beslöt vid sitt möte den 30 maj 2012 förorda att Försvarsmaktens servicecentral placeras i Joensuu. Utgående från detta beslöt försvarsministeriet den 15 juni 2012 att Försvarsmaktens servicecentral inrättas den 1 januari 2015 med Joensuu som hemort. Efter detta har inga nya regionaliseringsfall behandlats i koordineringsgruppen för regionalisering. Den enda mera betydande nya funktionen har varit att en servicecentral för viseringar, som hör till utrikesministeriets förvaltningsområde, har inrättats i Kouvola. Effekten av detta i form av nya statliga arbetsplatser är enligt måltillståndet som högst cirka 60 arbetsplatser. Regeringen bereder just nu en lag om den offentliga förvaltningens säkerhetsnätsverksamhet. Genom den föreslagna lagen ska det föreskrivas om den offentliga förvaltningens säkerhetsnät, dess tjänster och användningen av tjänsterna samt om övrig säkerhetsnätsverksamhet. Enligt den föreslagna lagen ska försvarsmakten överlåta det kommunikationsnät som den förfogar över och innehar jämte apparatur, lokaler och personal till det bolag som ska producera säkerhetsnätets nät- och infrastrukturtjänster. I den kommande verksamhetsmodellen ska bolagets verksamhet strategiskt styras av finansministe- 5
Ministerns svar riet och en delegation som stöder ministeriet. Ägarstyrningen ska ordnas i enlighet med statens ägarstyrningsmodeller. Den strategiska styrningen ska ha till uppgift att sörja för bl.a. att säkerhetsnätet kan bemöta de krav på beredskapsverksamhet som ställs på det och tillgodose behoven hos de myndigheter som är viktiga med tanke på säkerheten inom hela Finland. I dagens läge har Suomen Erillisverkot Oy verksamhet i Uleåborg. Enligt preliminära planer ska också Suomen Turvallisuusverkko Oy har säkerhetsnätsverksamhet i Uleåborg. Om de personer som för närvarande utvecklar och upprätthåller försvarsmaktens nät i och med en överlåtelse av rörelsen övergår till Suomen Turvallisuusverkko Oy, gör detta att arbetsplatsminskningen inom Uleåborgsområdet blir knappt 20 arbetsplatser mindre. En mera exakt plan för överföringen av verksamheten bereds just nu i samarbete mellan försvarsförvaltningen, Suomen Turvallisuusverkko Oy och finansministeriet. I överföringsplanen kommer man att föra fram synen på hur säkerhetsnätsverksamhetens funktioner som gäller nät- och infrastrukturtjänster kan koncentreras och hurdana Suomen Turvallisuusverkko Oy:s verksamhetsställen bör vara. Motsvarande uppgifter sköts i dagens läge av försvarsmakten. Beslutet om var Suomen Turvallisuusverkko Oy:s verksamhetsställen ska finnas och om eventuella behov att rekrytera flera personer fattar bolaget. Helsingfors den 31 oktober 2012 Försvarsminister Carl Haglund 6