SUOMEN VALTA TÄNÄÄN JA ENTISAIKOINA SEKÄ NIIDEN FILOSOFIAA

- 0 - SUOMEN VALTA TÄNÄÄN JA ENTISAIKOINA SEKÄ NIIDEN FILOSOFIAA Tuotos vallasta 21.2.2012 ILMIÖPOHJAINEN OPPIMINEN JA OPETUS - 0 -

- 1 - Sisällysluettelo: Alkusanat 1 Mitä valta on 2 Kenellä on valtaa 2.1 Demokratia ja poliittinen valta 2.2 Presidentin valta 2.3 Euroopan unionin valta 2.4 Kuntien ja kaupunkien valta 2.5 Yritysten valta 3 Suomen hallinnollisen vallan historiaa 3.1 Vaasa-aikana hallitsijan valta kasvaa 3.2 Suurvalta ajan valta vuosina (1617-1721) 3.3 Vapauden aika ja kustavilaisen ajan valta vuosina (1721 1809) 3.4 Suomen itsenäisyyden ajan valta 3.5 Historialliset valtataistelut Suomessa 4 Vallan vaikutuksia 4.1 Hyvä valta 4.2 Paha valta 5 Loppusanat vallasta 6 Lähteet ja linkit - 1 -

- 2 - ALKUSANAT Tässä vallan tuotoksessa tarkastellaan ja pohdiskellaan valtaa. Suurelta osin tämä tuotos keskittyy Suomen poliittiseen valtaan ja jotta nykyisyyttä voi tarkastella niin varmaankin on hyvä hiukan vilkaista Suomen vallan kehitystä niistä ajoista asti kun valtaa Suomessa alkoi keskitetysti olemaan. Suomen historiaa tutkiessa on ihmeellistä huomata kuinka Suomi on ollut kahden vallan taistelukenttänä missä Ruotsi ja Venäjän on ottanut toisistaan mittaan. Näiden maiden keskinäisille sodille Suomen maantieteellinen sijainti taikka luonnonvarat eivät varmaan ole olleet perusteena vaan osittain vallankin tavoittelusta on ollut kyse, tosin Venäjälle olisi meren ranta ollut puolustuksellisesti hyvä mutta tämä asia ei taasen olisi Ruotsille ollut parempi paikka ja siten se ei sen takia Suomea olisi tarvinnut. Tekstissä on runsaasti linkkejä joista voi itsenäisesti lisää tietoa hankkia. Mielenkiintoisempia ja hyviä linkkejä on mm. Eduskunnan, hallintoneuvoston, Presidentin ja Eu parlamentin, Suomen sotien linkit jossa on aika perusteellisestikin kerrottu tarkemmin sotien kummastakin vastapuolesta. 1 MITÄ VALTA ON Valtahan on jonkin tai jonkun oikeutta hallita tai määrätä toisten puolesta jotakin. Valtaa on ollut niin kauan kuin on ollut elämääkin maapallolla. Vallasta on hyötyä että haittaakin ja varmaan jokin verran vallankäyttäjästä riippuu että mikä on vallankäytöstä aiheutunut lopputulos. Voi kuitenkin olla että joillakin on valtaa mutta he eivät sitä käytä, tämä on hyvä vaihtoehto silloin jos valtaa jätetään käyttämättä sellaisessa tilanteessa missä sen käyttämiselle ei ole akuuttia tarvetta. Onko niinkin jos ei olisi ihmisten välistä kanssa käymistä ja sen tarvetta ihmisten kesken niin ei olisi valtaakaan. Nykyään kanssa käymistähän täytyy olla ja sitä onkin nykyään paljon enemmän kuin ennen ja nykyään yhä useampien toimeen tulokin perustuu kanssakäymiseen ja kansainväliseen taikka kotimaiseen kaupankäyntiin. Kanssa käyminen ja toisistaan riippuvuus on entisestään lisääntynyt ja tästä voidaan varmaankin todeta että valtakin on täten lisääntynyt vaikkakin toisaaltahan jos ajatellaan tavaroiden ja palveluiden tarjonnan kannalta niin ei kukaan ole riippuvainen ainakaan sen suhteen etteikö tarjontaa olisi, tosin joillakin aloilla on palvelun tai/ja tuotteen tarjonta entisestään monopolisoitunut. Monopolithan on taasen vallan keskittymistä ja tuotahan ainakin Eun alueella valvotaan viranomaisten toimesta. http://fi.wikipedia.org/wiki/valta http://fi.wikipedia.org/wiki/monopoli - 2 -

- 3-2 KENELLÄ ON VALTAA Kenellä on Suomessa poliittinen valta? Miten poliittisista asioista päätetään. Eikö asioiden pitäisi ratketa niistä oikeudenmukaisesti ja järkevästi päättämällä ilman poliittista väittelyä. 2.1 Demokratia ja poliittinen valta http://fi.wikipedia.org/wiki/demokratia http://fi.wikipedia.org/wiki/suomi http://fi.wikipedia.org/wiki/euroopan_unioni http://web.eduskunta.fi/resource.phx/eduskunta/index.htx?lng=fi http://www.valtioneuvosto.fi/etusivu/fi.jsp http://www.otakantaa.fi/ Poliittinen valta Suomessa jakautuu monille eritahoille kuten, kunnille, valtiolle ja Euroopan Unionille. Länsimaisessa demokratiassa valta on kansalaisilla mutta sitä käyttävät kansan valitsemat kansanedustajat. Onko kuitenkaan oikein sanoa että Suomessa kansalla on valta kun sitä käyttää ainoastaan 200 valittua kansanedustajaa. Kuitenkaan vaalien jälkeen kansalaisilla on heikot mahdollisuudet vaikuttaa kansanedustajan työhön ja hänen kantoihin asioista. Tähän ei ole valtion toimesta tehty virallista kanavaa, näin varmaankin on siksi kun valtion kaikki toimet pitää olla niin virallisia ja varmasti järjestettyjä kun on kyse vaikuttamisesta valtion asioihin. Tämä tietoyhteiskuntavaltion jähmeys näkyy äänestämisessäkin jota tehdään aika vanhollisella tavalla. Ymmärrettävää on ettei ennen kansalaisvaikuttaminen ollut niin helppoa koska ei ollut internettiä/sähköposteja, mutta nykyään tietoyhteiskunnassa ja Internetin olemassa olon aikana tämäkin prosessi olisi helpommin järjestettävissä ja sitä onkin jo vähän kehitetty.kts: (http://www.otakantaa.fi/ ) mutta tuon palvelun vaikutuksista asioihin en tiedä ja tuntuu siltä että siitä ei ole monetkaan tietoisia. Muutenkin nykyään kansalaisvaikuttamisesta voisi hyvä olla joitakin tietoiskuja ja koottuja tietoja siitä mitenkä voi vaikuttaa ja miten asioita Suomessa ja Eussa päätetään ja hoidetaan. Kansalaisvaikuttamista lähti pohtimaan ja kehittämään edellinen hallitus mutta sen vaikutuksista ja siitä että onko projekti enään käynnissä ei ole itselläni tietoa. Eduskunnassa olevat ja käsiteltävät kaikki asiat voisi esimerkiksi olla netissä helposti kaikkien kansalaisten kommentoitava vaikkapa siten että kaikista asioista voisivat kansalaiset kansalaisäänestää ja kansanedustajien harkinnan mukaan olisi se mitenkä he äänestystuloksen antavat vaikuttaa päätettäviin asioihin. Yksistään kansanedustajalla ei ole paljonkaan eduskunnassa valtaa ja tätä valtaa lisätäkseen ja asioiden paremman sopimisen vuoksi kansanedustajatkin ovat ns. sidottuja puoluettain yhteisiin päätöksiin jotta helpommin asioista voitaisiin päättää. Että voisiko todeta että kun kansalainen äänestää niin hänen ääni meneekin puolueelle ja sen edustamalle näkemykselle asioista. 2.2 Presidentin valta http://www.tpk.fi/public/default.aspx Tänä vuonna käydyissä Presidentin vaalissa joissa Presidentti valittiin Presidentin vallan käyttäjäksi. Presidentin valtaahan on kavennettu viime vuosien aikana ja tätä Presidentin valtaa on taasen toinen valta kaventanut. Presidentistä puhutaankin arvojohtajana ja tämä on aika näkymätöntä valtaa mutta auktoriteettisesti tarvittavaa. Suomalaisessa demokratiassa on muutenkin valtasuhteet eri puolueiden välillä muuttunut koska viimeisessä eduskunta vaalissa perussuomalaiset saivat ääni jytkyn joka taasen vei toisilta puolueelta valtaa pois. - 3 -

- 4 - Varmaankin juuri tämä demokraattinen järjestelmä on kaikista selvin tapa tarkastella vallan jakautumista ja sen vaikutuksia. Vaalien jälkeen 7.2.2012 ilmestyneessä kauppalehdessä hehkutetaankin Presidentin tärkeää virkaa ulkomaankaupan edistäjänä. Uusi valittu Presidentti onkin talouden merkityksen ymmärtävä ja hänen suhteen on yrityksien odotuksen korkealla ulkomaankaupan edistämisen suhteen. Kyllähän se mahdolliselle vierailu kohteen maalle tuo luetettavuuden tunnetta kun vierailun mukana on maan korkeinta johtoa. http://www.vaikuttamistaidot.fi/opas/demokratia/demokratiatiedot/valta-suomessa http://ylioppilaslehti.fi/1999/01/vallan-kasvot-osa-1/ 2.3 Euroopan unionin valta http://fi.wikipedia.org/wiki/euroopan_parlamentti http://www.europarl.europa.eu/news/fi/headlines/ http://www.kansanvalta.fi/etusivu/paatoksenteko/eu/mistaeupaattaa Euroopan parlamentti on Euroopan unionin kansanedustajalaitos, jonka jäsenet valitaan suorilla kansanvaaleilla joka viides vuosi. Parlamentin vaikutusvalta on viimevuosina lisääntynyt huomattavasti mutta sen valta ei kuitenkaan Eun toimielimenä ole sellainen kuin on sen kunkin jäsenvaltion parlamentaarisessa lainsäädössä. Suomella on Euroopan unionin parlamentissa yhteensä 13 edustajaa. Kaikkiaan parlamentissa on 736 europarlamentaarikkoa. Europarlamentaarikot eivät järjestäydy maittain, vaan kymmenen europuolueen ja seitsemän maanosanlaajuisen poliittisen ryhmän tunnusten alle. Ryhmät ovat ajan myötä vaihdelleet. Europarlamentaarikkojen määrä ei määräydy jäsen valtioiden asukasmäärän mukaan vaan esimerkiksi pienimmillä mailla on enemmän edustajia suhteessa isompien jäsenmaiden asukasmäärään. Europarlamentaarikolta vaadittaisiinkin hyvin suurta tietämystä päätettävistä asioista ja toiveena onkin ollut että tuonne valittaisiinkin kaikista pätevimpiä ja kokeneimpia henkilöitä. Eulla on paljonkin valtaa koska Eun päättämät asetukset ovat ylikansallista lainsäätöä ja ne ovat jäsenvaltiossa välittömästi sovellettavia. Tämä tarkoittaa sitä että päätökset on heti kunkin maan viranomaisten sovellettava ilman että niitä muutettaisiin ensiksi kansallisiksi normeiksi. Direktiivit ovat eri Eu jäsenmaiden lähentämisnormeja ja direktiivi sitoo maita yhteiseen päämääräänsä. Jäsenvaltiot voivat itse määrätä täytäntöönpanon muodon ja menettelytavan. 2.4 Kuntien ja kaupunkien valta http://fi.wikipedia.org/wiki/kunnallisvaalit Kunnallisvaaleilla valitaan kuntien ja kaupunkien valtuustoihin kunnanvaltuutetut. Valtuusto valitaan joka neljäs vuosi lokakuussa pidettävillä välittömillä, salaisilla ja suhteellisilla vaaleilla. Valittu valtuusto aloittaa toimintansa seuraavan kalenterivuoden alusta. Varsinkin pienillä kunnilla suomessa tuntui olevan vähän liikaa valtaa siihen nähden kuinka puolueellisia ja yritysmaailma sidonnaisia henkilöitä sen johtamiseen on valittu äänestämällä. Näkisinkin että valta on paljon puolueettomampaa silloin kun kunnat/kaupungit ovat isoimmissa yksiköissä. Useastihan pienien kuntien päättäjät sattuivat - 4 -

- 5 - olemaan hiukan puolueellisia tai pääsivät vaikuttamaan epäsuorasti asioista päätettäessä ja varsinkin silloin kun kuntien heikko talous ajoi asioista päättämistä umpikujaan. Tosin isojen kuntien päättäjät eivät pysty kovin yksilöllisesti perehtymään kuntien äärilaidoilla olevien pienien kylien asioihin niin kuin pienemmässä kunnassa olisi mahdollista tehdä. Mutta kiristyvässä maailmantaloudessa joka kovasti vaikuttaa kuntiin ja kaupunkeihinkin ei ole paljon valinnan varaa, tai voi ollakin mutta asioita pitäisi muuttaa radikaalisesti. Mielestäni sellaiset kunnat jotka tulevat hyvin toimeen nyt ja tulevaisuudessa saisivat jatkaa itsenäisinä mutta esimerkiksi naapurikunta voi olla huonommin toimeentulevat ja siten vahvempi kunta vois auttaa heikompaa kuntaa. Tätä asiaa mietitään valtion kannalta niin silloin taitaa olla mahdollisimman suuret kuntayksiköt kaikkein parhaita ja kenties suurissa kunnissa myöskin kuntien toimeentuloeroja saataisiin tasattua. 2.5 Yritysten valta Yrityksissä on ulospäin ja sisälle päin keskittynyttä valtaa. Ehkä tärkein valta on asiakkaiden valta joka mahdollistaa koko yrityksen olemassa olon. Toisena voisi mainita kilpailijoiden vallan merkityksen koska yleensä kilpailutilanne määrää tavaroiden ja palveluiden hintatason ja hintatasohan määrää taasen yrityksen kilpailukyvyn ja mahdollisuuden vallalla vaikuttaa olemassa oloonsa ja kehittymiseen. Yrityksen asiakaskunta luo tietyntyyppisen vallan jonka takana voi olla poliittistakin valtaa ja varsinkin silloin jos asiakkaana on kuntia, kaupunkeja taikka valtio. Kuntien ja kaupunkien valta kohdistuukin suorasti yritykseen koska kunnan ja yrityksen välillä on paljon suoria vaikutussuhteita joita voi olla mm, rakentamisesta ja maankäytöstä päättäminen sekä ympäristösuojeluasiat, liikenneyhteydet/ kadut, liittymät yms. Valtion ja yrityksen välisessä suhteessa verottaja on suuri vaikuttava tekijä verotusvallallaan. Valtiollista valtaa voi olla tullauksessa ja lakien säätämisessä jotka vaikuttavat paljonkin yritystoimintaan. Paljonhan on ollut puhetta politiikkojen ja yritysmaailman sidoksista ja siitä mitenkä ne vaikuttavat päätöksiin, mutta varmaan on hyvä että politiikoilla on yhteyksiä yritysmaailmaan ja siten he osallistuvat yritysten toimintaa koska paljoltihan valtion ja kuntien tuloista tulee yritystoiminnan kautta ja sehän on sitä käytännön kokemusta mitä pitäisi kansanedustajilta löytyä. Millaista valtaa yritys sitten voisi käyttää? Työntekijöihinsä nähden yrityksellä on paljon valtaa ja Suomessa sitä on vielä enemmän kuin muissa Euroopan maissa. Tavarantoimittajiin on myös valtaa ja tämä valta riippuukin hyvin paljon yrityksen toimialasta ja tuotannosta. Suomalaiset elintarvikeliikkeet jotka ovat aika hyvin keskittyneet kahden suurimman toimijan käsiin ja siten niille tavarantoimittajat ovat hyvinkin altavastaajia tilanteessa jossa neuvotellaan uusia toimitussopimuksia kun valittavana on niin vähän suuria ostajia. Voidaankin todetta että yrityksiin kohdistuu ulkoapäin valtava vallan käytön mahdollisuus, mutta itsellä niillä ei ole kovinkaan paljon valtaa ja joskus tämä valta ero saattaa johtaa siihen että yritys ns. muuttaa maasta pois tai ainakin vähentää toimintaansa siirtäen sitä toiseen maahan. Kaupanteko tilanteessa onkin hyvin vahvana olemassa valtasuhteiden käyttäminen. Valtavan laajalla ja kalliilla myymälöiden ja jakelukanavien ketjuilla ovat nämä kaupat saaneet ison vallan joka vaikuttaa vahvasti toimittajiin ja asiakkaisiin. Mielestäni niiden yritysten valtaa pitäisi seurata erityisesti jotka tuottavat tärkeitä tarvikkeita tai palveluita. Tällaisia olisivat mielestäni elintarvike, lääke, lääkäri, energia tuotteiden ja palveluiden tuottajat. Näiden palveluiden seurannassa voitaisiin vaikka mennä hiukan taaksepäin markkinatalous ajattelusta, koska nämä ovat tärkeitä perustarpeita jotka aina käyvät kaupaksi ja niiden tuotanto pitäisi aina taata ja pitää turvallisena. - 5 -

- 6 - Valta voi myös olla monen tahoista eli yksittäisiä ihmisiä jotka toisiinsa nähden käyttävät valtaa taikka sitten voi olla yhteisö jotka demokraattisesti käyttävät valtaa kuten taloyhtiöt, osuuskuntayritykset, kaupungit, valtio ja jakokunnat/kalastuskunnat. 3 SUOMEN HALLINNOLLISEN VALLAN HISTORIAA http://fi.wikipedia.org/wiki/suomen_historia Tutkimuksien mukaan Suomen niemeä on ruvettu asuttamaan heti jääkauden loputtua 8500 eaa. Tuolloinhan ei varmaan pitkään aikaan toisten ihmisten vaikuttama valta vielä toiminut. Meni pitkään ennen kuin valta rupesi vaikuttamaan. Muinoisina aikoina ennen ajanlaskun alkua on Suomessa asunut ihmisiä. Muinoin ennen Suomalaista demokratiaa vallan käyttö päättäjien suunnalta oli paljon selvempää ja silloin kirkolla oli paljon suurempi rooli ihmisten asioista päättämisessä kuin nykyään. Keskiajalla 1100-1500 luvuilla Suomea hallittiin Ruotsin toimesta jo mutta tämä hallinta ei ollut kovin järjestäytynyttä eikä kovin vaikuttavaakaan kansalaisia kohtaan joskaan siitä ei paljoakaan ole tietoa olemassa mutta kirkollisen vallan vaikutuksen voisi tuolloin kuvitella olleen olemassa. Myöhäisellä keskiajalla Suomi kuului pohjoismaiseen Kalmarin unioniin Ruotsin, Norjan ja Tanskan lisäksi. Unionia johdettiin Tanskasta ja se ei ollut kovin kiinnostunut syrjäisen Suomen asioista ja jonka johdosta Suomalaiset saivat olla jokseenkin hyvin rauhassa. 3.1 Vaasa-aikana hallitsijan valta kasvaa Vaasan-aika 1523-1617 tänä aikana Kustaa Vaasa irrotti Suomen Kalmarin unionista ja tuolloin hänen valtansa Suomessa kasvoi. Tänä aikakautena Suomi kävi useita sotia Venäjää vastaan ja tällä ajanjaksolla talonpoikien rasitteet ja verot kasvoivat. Tätä valtaa ja rasitteita vastaan talonpojat alkoivatkin kapinoimaan. 3.2 Suurvalta ajan valta 1617-1721 Ruotsi nousi 1600 luvun alussa käytyjen sotien avulla suurvallaksi. Tänä aikana hallintoa uudistettiin ja Suomikin jaettiin hallinnollisiksi alueiksi eli lääniksi. Turkuun perustettiin Kuninkaallinen hovioikeus ja sotalaitosta uudistettiin. Tämä aikakausi rasitti paljon Suomen ja Ruotsin voimavaroja. Myöhemmin tällä ajanjaksolla Ruotsi hävisi sodassa suurvalta asemansa Venäjälle ja taasen vallanpitäjä muuttui. Tällä ajanjaksolla on selvästi nähtävissä organisaation muodostumista vallan käytölle. 3.3 Vapauden aika ja kustavilaisen ajan valta (1721 1809) Ruotsi yritti saada suurvalta-asemansa takaisin. Kustaa kolmas siirsi vallan valtiopäiviltä takaisin kuninkaalle. Puhdasoppisuuden ajan jälkeen olot Suomessa tasaantuivat ja Suomessa heräsi kiinnostus Suomen kieltä ja kulttuuria kohtaan. - 6 -

- 7 - Jotkut Suomalaiset upseerit vastustivat Kustaan sotasuunnitelmia ja he jopa suunnittelivat itsenäistymistä Venäjän avulla. Suomalaisten kansallinen itsetunto nousi ja he alkoivat ajatella että he itsekkin voisivat pitää valtaa itsellään ja siten hallita omaa maataan. Suomalaiset olivat huomanneet että toisten valtioiden hallinnan ja vallan alla asiat eivät oikein hoidu ja kokoajan isäntävaltiot vaihtuvat. Suomen sodan jälkeen Suomi liitettiin Venäjään ja siitä tehtiin autonominen suuriruhtinaskunta (1809-1917) jonka ensimmäinen Suuriruhtinas oli Aleksanteri 1. Tämä vaihe oli suuri askel matkalla kohti Suomen itsenäisyyttä ja omaa valtaa kohti. Vuonna 1905 Venäjällä olleen suurlakon seurauksena Suomen autonomia loppui. Uudistuksien johdosta Venäjä sai pääministeri johtoisen ministeriön tämän ministeriön kautta kulkivat kaikki Suomea koskevat asiat ja täten vallan katsoisi siirtyneen takaisin Venäjälle niinkuin oli ollut satoja vuosia sittenkin. 3.4 Suomen itsenäisyyden ajan valta http://fi.wikipedia.org/wiki/talvisota http://fi.wikipedia.org/wiki/jatkosota Suomen autonomia koki uuden nousun vuoden 1917 maaliskuun vallankumouksen ja sitä seuranneen maaliskuun manifestin jälkeen vanhoja vallan lakeja ja asetuksia kumottiin. Suomessa ja Venäjällä tilanteet olivat sekavat ja mistään vallanpidosta eikä järjestyksestä voi kertoa ja tähän aikaan Venäjällä oli väliaikainen hallitus jolla varmaan oli muutakin tekemistä oman maan asioissa että tuskin he paljoa olivat Suomen asioista kiinnostuneita. Suomen senaatti antoi 6. Joulukuuta 1917 itsenäisyysjulistuksen. Tämä itsenäisyysjulistus annettiin Venäjän toisen lokakuun vallankumouksen jälkeen ja tämä taisi olla Suomelle juuri otollinen hetki tehdä se koska isäntämaalla oli asiat todella sekaisin. Leninin johtama Neuvosto-Venäjän kansankomissaarien neuvosto tunnusti Suomen itsenäisyyden 31. joulukuuta 1917. Tammikuun 28 päivä vuonna 1918 alkoi sisällissota joka päättyi Saksalaisten tukemien valkoisten voittoon. Toisessa maailmansodassa Suomi taisteli Neuvostoliittoa vastaan ensiksi talvisodassa vuosina 1939-1940 ja sitten vielä jatkosodassa vuosina 1941-1944. Rauha solmittiin syyskuun 4 päivä vuonna 1944 ja tämän jälkeen suomalaiset joutuivat häätämään Saksalaiset lapista. Tässä Neuvostoliiton kanssa käydyssä sodassa toistuu historia niistä lukuisista sodista mitkä Venäjä kävi Ruotsin kanssa tosin tässä maailmansodassa Suomi oli itse osapuolena kun aikaisemmissa sodissa Suomi on ollut lähinnä paikkana missä sodittiin vaikkakin Suomalaiset joutui osallistumaan aina silloisensa isäntä maansa armeijaan kuten myöskin osallistumaan niiden ylläpitämiseen. - 7 -

- 8 - Talvisota alkoi ilman sodanjulistusta ja Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen. Tämän sodan tarkoituksena oli ainakin se että Suomen raja oli liian lähellä Pietaria ja jonka läheltä Neuvostoliitto halusi rajaa siirrettävän kauemmaksi. Talvisodan aloittamisen syynä taisi Neuvostoliitolla olla vanhaa kaunaa ja vallanhalua kun se oli muutamia kymmeniä vuosia sitten menettänyt Suomen se omalla julistuksella itsenäiseksi. Tämän sodan lopputuloksena oli että rajaa siirrettiin huomattavasti ja Suomi menetti 11 prosenttia maa pinta-alastaan Neuvostoliitolle. Voidaan todeta että Neuvostoliitto sai sen mitä vähintäänkin halusi mutta kenties Neuvostoliitolla oli tarkoitus ottaa koko Suomi osaksi Neuvostoliittoa. 3.5 Historialliset valtataistelut Suomessa Mikähän on mahtanut ajaa valtioita sotimaan joita muinoisella ajalla oli niin paljon? Onko tämä vaan ollut hallitsijoiden halua sotia vaan sotimisen takia. Ovatko sodat olleet vallan väline myös oman maan valtapiirissä. Suomesta ei ainakaan minkään arvokkaiden ja tarpeellisten luonnonvarojen takia ole tarvinnut sotia. Ainahan on todettu että historiasta voi lukea tulevaisuutta, mutta onko näin, en tiedä mutta jotenkin oli pakko tähän tuotokseen saada mukaan historiallista tarkasteluakin. Onkohan niinkin että ihminen ei ole paljoa muuttunut tämän teollistuneen yhteiskunnan aikana koska onhan se aika lyhyt aika jos noita viimeisiä muutamia vuosisatoja verrataan siihen minkä ajan ihminen on ollut olemassa. 4. VALLAN VAIKUTUKSIA Demokratiassa vallan tarkoitus on ollut alun perin hyvien ja onnellisten asioiden yhteinen toteuttaminen. Varmaankin on ollut tarkoitus että samaa kieltä tai muutenkin maantieteellisesti samalla suunnalla asuvat väestöryhmät toteuttavat ja hoitavat yhteisiä asioita demokraattisesti. Tällaisen yhtenäisen yhteisön hallitsemiseksi on kehkeytynyt täällä Suomessa demokratia joka ohjaamaan päätöksen tekoa. Turhauttavaa olisi jos ihmiset itse tykönään taikka pienissä ryhmissä päättäisivät ja tekisivät asioita jotka vain hyödyttäisi heitä itseään muttei muita ja voisihan niinkin käydä että siitä olisi haittaa muillekkin. 4.1 Hyvä valta Valtahan on oikeutta päättää toisten asioista ja välttämättähän se ei aina voi olla täysin tasaarvoistakaan kaikille. Tästäkin järjestelmästä on varmaan olemassa hyvä ja paha järjestelmä. Hyvää valtahan on parhaimmillaan silloin kun ison porukan asioita ajetaan ja hoidetaan tasaja yhdenvertaisesti niin että kaikki siitä hyötyy mahdollisimman paljon. Suomikin olisi aikas kaaoksen omainen jos täällä ei vaikuttaisi valta ja kaikki tekisivät mitä tahtoisivat. Tottahan on että porukalla tekeminen on voimaa ja pakko niin on toimiakin koska Suomi on väkimäärältään pieni. Kenties Suomi voisi olla vieläkin kilpailukykyisempi jos asiat vaan hoidetaan ja järjestetään oikein. - 8 -

- 9-4.2 Paha valta Paha se on silloin jos vallanpitäjät käyttävät valtaa itsekkäästi omiin tarkoituksiinsa. Varmaankin juuri vallassa pysyminen on itse tarkoitus ja se voi johtaa taasen siihen että oikeita ja tarpeellisia vallan edellyttämiä päätöksiä ei synny taikka niitä tehdään vain niin että ne miellyttävät vallan hallitsijoita. Todettuhan on että ihminen ei juuri koskaan voi asettua asioiden yläpuolelle siten että hän voisi päättää asioista täysin puolueettomasti varsinkin silloin jos asiat vaikuttavat häneen itseensäkin. Varmaan aikanaan ja nykyäänkin sotiminen on pahaa valtaa. Mikähän sodissa on aiheuttanut sen että on päätetty lähtemään sotimaan? Varmaankin erilaisia tarpeita on ollut ja yhtä taikka montaa samaa syytä ei voi asiasta esittää, mutta päätökset siitä on aina kuitenkin tehnyt vallanpitäjä tai vallanpitäjät. Vallanpidon näkökulmasta sotimiseen nähtäviä syitä voisi olla mm. Maantieteelliset sijainnit, luonnonvarat, monenlaiset pelot, kuten siitä että naapurimaan raja on liian lähellä maan tärkeitä paikkoja tai kaupunkeja, vaarallisen aseen kehittäminen, samaa kieltä puhuvien ihmisten alueelliset sijainnit, eri uskonnot.. Tosin varmaan monia sotia on aiheutunut tietämättömyydestä ja väärinkäsityksistäkin kuten vastustajan aliarvionnista. 5 Loppusanat vallasta Valtaa on paljon ja se kohdistuu mitä erilaisemmin. Poliittinen valtakoneistokin on Suomessa ja Euroopassa valtava. Eurovirkamiehiäkin on yli 25 000, joten ihan kevyestä rakenteesta ei ole kyse. Muinoin ennen tietoyhteiskuntaa kuntien ja kaupunkien tasolla valta oli keskittyneenä ehkä hiukan liikaakin siihen nähden millaisia asioita ja kuinka monen kunnan asukkaan asioita pienet kunnat hoitivat. Nykyään valtio ja Eu tasoisen valtakoneistonkin ymmärtääkin koska päätettävänä on paljon a huomattavaa onkin se miten asioita on paljon jotka pitäisi hoitaa ja päättää mahdollisimman tasavertaisesti laajalla alueella. Voi olla että ympäristöasioiden sopimisessa Eu tasokin on liian matala ja ympäristöasioista pitäisi sopia koko maapallon tasolla, koska onhan epäreilua että heti Eun rajojen ulkopuolella maat toimivat ympäristö asioissa heikommalla tasolla ja siten saavuttavat ympäristön kustannuksella hintaero hyötyä niihin maihin nähden jotka yrittävät hoitaa asioitaan kestävän kehityksen mukaisesti. Vallasta voidaan todeta että se onkin useasti näkymätöntä ja tiedostamatonta jota emme välttämättä heti aluksi huomatakkaan. Vallan merkitystä ja siitä hyötymisen määrää on myöskin vaikeata mitata. Valta on näkymätöntä niin kuin vallan väärinkäytöksetkin on vaikeita paljastaa jos niitä ei pystytä näyttään toteen ja useimmiten kaikki hämärät päätökset jo suunnitellaan että hoidetaan niin ettei niistä jää jäljelle näyttöä. Lopuksi voisi todeta että valta on tarpeellista ja hyödyllistä ja voisikos todeta että jonkun on käytettävä valtaa jotta kaikki yhteiset asiat sujuisivat hyvin. Vallankäytöllähän on ne ainaiset ongelmat kuten mitenkä tehdä oikeita päätöksiä jotta kaikki menisivät hyvin. Poliittista järjestelmään ja kenties muissakin asioissa toimitaan niin että useasti päätöksen tekoa viivytetään kun ei oikein tiedetä mikä olisi se oikea päätös. Kaikki moniin vaikuttavat asiat ovat suhteellisesti hyvin monimutkaisia ja niissä on monta monessa niin kuin useasti sanotaankin. Jotta tärkeitä ja monimutkaisia asioita saataisiin päätettyä riittävän nopeasti ja oikein niin olisi varmaankin nähtävä asiat tulevaisuudessa niin että jos tätä päätöstä tai muutosta ei tehdä taikka ei hoideta nyt niin nämä ja nuo asiat johtavat tuohon tilanteeseen joka voi olla joskus vieläkin hankalampi paikka tai tilanne missä asiat nyttemmin on. Valtion tasolla taloudelliset budjetti kysymykset ovat kokonaisuudessaan todella monitahoisia ja kokonaisuuden ymmärtäminen voi olla todella haastavaa. - 9 -

- 10-6 Lähteet ja linkit Tähän koottu linkkejä mistä on haettu tietoa taikka ne esiintyvät tekstissä. http://fi.wikipedia.org/wiki/valta http://fi.wikipedia.org/wiki/monopoli http://fi.wikipedia.org/wiki/demokratia http://fi.wikipedia.org/wiki/suomi http://fi.wikipedia.org/wiki/euroopan_unioni http://www.otakantaa.fi/ http://web.eduskunta.fi/resource.phx/eduskunta/index.htx?lng=fi http://www.valtioneuvosto.fi/etusivu/fi.jsp http://www.europarl.europa.eu/news/fi/headlines/ http://www.tpk.fi/public/default.aspx http://www.vaikuttamistaidot.fi/opas/demokratia/demokratiatiedot/valta-suomessa http://ylioppilaslehti.fi/1999/01/vallan-kasvot-osa-1/ http://fi.wikipedia.org/wiki/euroopan_parlamentti http://www.kansanvalta.fi/etusivu https://img.eduskunta.fi/kuvat/standard/recordview.jsp http://fi.wikipedia.org/wiki/suomen_historia http://fi.wikipedia.org/wiki/talvisota http://fi.wikipedia.org/wiki/jatkosota - 10 -