b e k VUOSIKERTOMUS 2002 Bensiinikauppiaitten Eläkekassa
VUOSIKERTOMUS 2002 33. TOIMINTAVUOSI Toiminta-ajatus Bensiinikauppiaitten Eläkekassa on huoltamoalan oma eläkelaitos, joka tarjoaa alan yrittäjille sekä heidän työntekijöilleen yrittäjien eläkelaissa ja työntekijäin eläkelaissa säädetyn peruseläketurvan. Eläkekassan jäseninä voivat olla myös huoltamoalaan läheisesti liittyvien alojen yrittäjät. Bensiinikauppiaitten Eläkekassa osallistuu tarvittaessa yritysten rahoittamiseen myöntämällä sijoituslainoja. 1
S I S Ä L L Y S Toimitusjohtajan katsaus 3 Eläkekassan vuosikertomus 5 Tuloslaskelma 14 Tase 15 Tilinpäätöksen liitetiedot 16 Tuloslaskelman ja taseen liitetietoja 18 Tilintarkastuskertomus 24 Yhteystiedot takakansi Kansi ja layout: Varpu Hyvönen 2
Toimitusjohtajan katsaus Vuosi 2001 oli terrorismin nostaessa päätään taloudellisessa mielessä ja myös henkisesti dramaattinen ja ahdistava vuosi. Tätä seuraten vuosi 2002 oli pelon ja toisaalta orastavan toivon vuosi. Pelko Irakin sodasta siirsi talouden kasvun alkua yhä eteenpäin. Jo kolme vuotta ovat osakemarkkinat olleet laskusuunnassa. Yhä uusia odottamattomia epävarmuustekijöitä on matkan varrella syntynyt. Siitä huolimatta talouden nousun merkkejä on olemassa, maailman talouden peruselementit ovat kyllä kohdallaan. Kun vain osaset loksahtaisivat paikoilleen! Myös Bensiinikauppiaitten Eläkekassa on saanut osansa talouden ahdingosta. Siitä huolimatta, että eläkekassan tuotot ylittivät vastaavat indeksituotot ja siitä huolimatta, että muiden sijoitusryhmien kuin osakesijoitusten tuotot ylittivät huomattavasti tel-järjestelmältä vaadittavan ns. laskuperustekoron, BEK:n 15 %:n osakeosuus sijoitussalkussa aiheutti vuonna 2002 merkittävät arvonalennukset ja sitä kautta arvostuserojen vähenemisen. Kun osakesalkun koko nosti eläkelainsäädännön mukaisia vakavaraisuusvaatimuksia, aleni eläkekassan vakavaraisuus huomattavasti, mutta pysyi kuitenkin selvästi vakavaraisuuslainsäädännön siirtymäkauden rajojen yläpuolella. Toisaalta osakkeita myymällä olisi vakavaraisuusvaatimuksia voitu alentaa ja näin välttää vakavaraisuuden aleneminen. Kun kuitenkin osakkeiden hinta on erittäin alhainen, osakkeiden tuotto alittaa selkeästi korkotuotot ja kun korkoriski korkojen nousun pelosta johtuen on huomattava, ei Bensiinikauppiaitten Eläkekassassa katsottu tarpeelliseksi muuttaa salkun rakennetta. Eläkekassallahan salkkujen realisointi on verraten helppoa ja nopeaa, koska varat ovat pääosin rahastoissa ja eläkekassan rahasto-osuudet ovat suhteellisen pieniä rahastojen kokoon nähden. Työeläkejärjestelmässä tehtiin vuonna 2002 ehkä sen historian merkittävimmät uudistuspäätökset. Ne tulevat lähivuosina vaikuttamaan jokaisen suomalaisen eläketurvaan tavalla tai toisella. Näkyvin uudistus on varmasti luopuminen kiinteästä eläkeiästä. Vanhuuseläkkeelle voi jatkossa jäädä liukuvasti 63 68 vuoden välillä. Keskeistä liukuvan eläkeiän järjestelmässä ovat kannustimet työssä jatkamiseen. Mitä kauemmin työssä viihtyy sitä paremman eläketurvan tulee saamaan. Siis päätöksen eläkkeelle jäämiseen voi tehdä oman työkyvyn, motivaation ja terveydentilan perusteella. Eläkeuudistuksia on monia eikä tässä ole mahdollista niitä kaikkia esittää. Yrittäjien kannalta merkittävät uudistukset ovat parannukset työttömyysturvaan. Kysymys on työmarkkinatuesta, työttömyyspäivärahasta ja koulutuksesta. Yrittäjien työtulosta on tullut myös sairauspäivärahan peruste. Tämä tavallaan velvoittaa yrittäjät huolehtimaan riittävän korkeasta työtulosta. Osa-aikaeläkkeitten määrä on kasvanut huomattavasti koko valtakunnassa. Sama trendi näkyy myös BEK:n tilastoista: Vuonna 2002 myönnettiin 50 uutta osa-aikaeläkettä, kun edellisenä vuonna myönnettiin vain 24 eläkettä. Osa-aikaeläkkeen ikäraja on palautettu 58 vuoteen. Vuoden 2003 alusta lukien osa-aikaeläkkeellä on karttunut vanhuuseläkettä 0,75 %/v, kun karttuma aikaisemmin oli 1,5 %/v. Samalla osa-aikatyöstä karttuu vanhuuseläkettä 1,5 %/v sen vuoden loppuun, jolloin henkilö täyttää 59 v ja 2,5 % seuraavan vuoden alusta. Vuodesta 2005 alkaen osa-aikatyöstä karttuu eläkettä seuraavasti: 58 62-vuotiailla 1,9 % ja 63 68-vuotiailla 4,5 % vuodessa. Lopuksi. Huolimatta miehitettyjen huoltoasemien määrän jatkuvasta vähenemisestä Bensiinikauppiaitten Eläkekassan asiakasmäärä TEL-palkoilla mitattuna on jopa kasvanut. Kiitokset siitä kaikille asiakkaillemme. Bensiinikauppiaitten Eläkekassan tavoitteena on myös toiminnan jatkuva kehittäminen. Mielenkiintoisia, asiakkaidemme hyödyksi tapahtuvia uudistuksia tullaan toteuttamaan. Näihin asioihin palaan muissa yhteyksissä. Toivotan kaikille asiakkaillemme hyvää ja turvallista myyntivuotta 2003. 3
BENSIINIKAUPPIAITTEN ELÄKEKASSA ELÄKEVAKUUTTAJANA Bensiinikauppiaitten eläkekassa hoitaa lakisääteisiä TEL- ja YEL-vakuutuksia ja niiden perusteella maksettavia työntekijöiden ja yrittäjien työeläkkeitä jo vuodesta 1969 lähtien. Toimintaamme liittyviä keskeisiä palveluita ovat eläkepalvelut, tiedottaminen, toimitilojen ja asuntojen vuokraustoiminta sekä asiakasrahoitus. Panostamme erityisesti henkilökohtaiseen asiakaspalveluun, mihin antaa vahvan pohjan oman toimialan tuntemus ja yhteydet huoltamoalan sidosryhmien kanssa. Bensiinikauppiaitten Eläkekassan tehtävänä on pitää huolta vakuutettujen työntekijöiden ja yrittäjien lakisääteisestä työeläketurvasta. Bensiinikauppiaitten Eläkekassa hoitaa myös tulevien eläkkeiden katteena olevaa sijoitusomaisuutta huomioiden sille asetetut vaatimukset. Tilinpäätös 2002 Tässä julkaisussa olemme esittäneet kertomuksen eläkekassan toiminnasta vuodelta 2002, tuloslaskelman, taseen ja liitetietoja. Virallinen tilinpäätös on nähtävissä toimistossamme, Mannerheimintie 40 D 81, Helsinki. 4
ELÄKEKASSAN VUOSIKERTOMUS KASSANKOKOUS Eläkekassan varsinainen kassankokous pidettiin Helsingissä Scandic Hotel Intercontinentalissa huhtikuun 26. päivänä 2002. Kokouksessa käsiteltiin eläkekassan sääntöjen 24 :n mukaiset asiat. Kokoukseen osallistui 37 henkilöä. Kokouksen puheenjohtajana toimi liikkeenharjoittaja Eino Pikkarainen. TOIMINTAPIIRI JA VAKUUTUSKANTA Eläkekassassa on kaksi osastoa: YEL-osasto ja TEL-osasto. YEL-osasto YEL-osastoon kuuluvat huoltamoalalla tai siihen läheisesti liittyvillä aloilla toimivat yrittäjät sekä sellaiset heidän omaisensa, jotka toimivat avustavina perheenjäseninä yllä mainituilla aloilla. YEL -osastossa vakuutettu yrittäjä on yrittäjäjäsen. Toimintavuoden aikana YEL-osastoon liittyi 25 (edellisen vuoden vastaava luku 45) yrittäjää ja vastaavana aikana päättyi 69 (69) YEL-vakuutusta. Voimassaolevia YEL-vakuutuksia oli toimintavuoden päättyessä 614 (658). Yrittäjien keskimääräinen tavoite-eläke lukumäärä Huoltamoalan yrittäjien ikäjakautuma Miesten keski-ikä 48,8 v. Naisten keski-ikä 49,2 v. lukumäärä Jatkuvat työsuhteet ikäryhmittäin Miesten keski-ikä 35,4 v. Naisten keski-ikä 34,8 v. TEL-osasto TEL-osaston toimintapiirin muodostavat eläkekassan YEL-osastoon kuuluvien työnantajien ja huoltamoalalla tai siihen läheisesti liittyvillä aloilla toimivien yritysten, järjestöjen ja muiden yhteisöjen työsuhteessa olevat työntekijät, joille työnantaja on työntekijäin eläkelain perusteella velvollinen järjestämään eläketurvan. Kassaan liittynyttä työnantajaa sanotaan myös osakkaaksi ja työntekijää jäseneksi. TEL-osastoon liittyi toimintavuoden aikana 28 (56) uutta työnantajaa ja 64 (59) työnantajan TEL-vakuutus päättyi. Toimintavuoden päättyessä oli 604 (640) työnantajalla TEL-vakuutus eläkekassassa. Heidän palveluksessaan oli 31.12.2002 noin 3 590 (3 800) työntekijää. Yrittäjien työtulojen keskiarvo 1000 /vuosi 5
VAKUUTUSMAKSUTULO Vakuutusmaksutulo Milj. Kuluneena vuonna oli YEL:n mukainen vakuutusmaksutulo 2,7 (2,7) miljoonaa euroa. Yrittäjien keskimääräinen tavoite-eläke on 877 (857) euroa kuukaudessa ja työtulon keskiarvo on 20 700 (20 400) euroa vuodessa. TEL:n mukainen vakuutusmaksutulo oli 22,1 (13,8) miljoonaa euroa, josta työntekijäin osuus on 4,5 (2,9) miljoonaa euroa. Maksutulon perusteena oleva työntekijöiden palkkasumma kasvoi 2,9 prosenttia vuoden 2001 lopullisesta palkkasummasta. Yhteenlaskettu vakuutusmaksutulo oli 24,8 (16,6) miljoonaa euroa, missä on huomioitu luottotappioita yhteensä 0,2 (0,19) miljoonaa euroa. Luottotappiot vakuutusmaksusaamisista kasvoivat 9,6 prosenttia. Luottotappiot YEL-vakuutusmaksuista olivat 0,11 (0,13) miljoonaa euroa. YEL-maksutappioita ei Bensiinikauppiaitten Eläkekassalle kuitenkaan synny, koska YEL-järjestelmässä valtion osuus korvaa vakuutuksenottajilta saamatta jäävän vakuutusmaksun. Konkurssivalvontoja oli 4 (3) kappaletta. ELÄKKEET Kpl Myönnetyt eläkkeet Toimintavuoden aikana myönnettiin yhteensä 184 (175) uutta eläkettä jakautuen seuraavasti: YEL TEL Yhteensä Vanhuuseläkkeitä 18 12 30 Työkyvyttömyyseläkkeitä 12 42 54 Työttömyyseläkkeitä 6 23 29 Osa-aikaeläkkeitä 34 16 50 Perhe-eläkkeitä 6 15 21 Yhteensä 76 108 184 Määräaikaisina myönnettyihin kuntoutustukiin annettiin YEL-osastosta 4 ja TEL-osastosta 54 jatkopäätöstä. Yksilöllisen varhaiseläkkeen myönteisiä ennakkopäätöksiä annettiin YEL-osastosta kaksi. YEL-osastosta annettiin hylkäyspäätökset kahteen työkyvyttömyyseläke- ja yhteen yksilölliseen varhaiseläkehakemukseen sekä yhteen työttömyys- ja yhteen perhe-eläkehakemukseen. TEL-osastosta hylättiin 9 työkyvyttömyyseläkehakemusta ja neljä työttömyyseläkehakemusta sekä yksi osa-aikaeläkehakemus. Toimintavuoden aikana käsiteltiin 7 kuntoutushakemusta. Eläkekassa antoi kahdelle henkilölle kuntoutuslupauksen ammatillisen uudelleen koulutuksen tukemisesta. 6
Eläkkeensaajien lukumäärä oli vuoden päättyessä 2 320 (2 195) ja eläkkeet jakautuivat seuraavasti: Eläkkeen saajat eläkelajeittain Kpl YEL TEL Yhteensä Vanhuuseläkkeet 307 683 990 Varhennetut vanhuuseläkkeet 76 56 132 Työkyvyttömyyseläkkeet 141 369 510 Yksilölliset varhaiseläkkeet 17 30 47 Työttömyyseläkkeet 23 158 181 Osa-aikaeläkkeet 73 31 104 Perhe-eläkkeet 163 193 356 Yhteensä 800 1520 2320 Eläkkeiden lukumäärä lisääntyi 125:llä. Toimintavuoden päättyessä yksi henkilö sai kuntoutusrahaa. Toimintavuoden aikana maksettiin eläkkeitä 15,8 (14,4) miljoonaa euroa. Kasvua oli edelliseen vuoteen verrattuna 9,7 prosenttia. Maksetut eläkkeet jakautuivat eläkelajeittain seuraavasti: 1000 Maksetut eläkkeet (M ) YEL-osasto TEL-osasto Yhteensä Vanhuuseläkkeet 3,0 4,4 7,5 Työkyvyttömyyseläkkeet 1,7 2,9 4,6 Työttömyyseläkkeet 0,3 1,4 1,7 Osa-aikaeläkkeet 0,4 0,1 0,5 Perhe-eläkkeet 0,8 0,7 1,5 Yhteensä 6,2 9,5 15,8 Lisäksi on maksettu kuntoutusrahaa YEL-osastosta 2 905 euroa ja TEL-osastosta 8 479 euroa ja kuntoutusavustuksia YEL-osastosta 998 euroa ja TEL-osastosta 2 512 euroa. Eläkkeiden korotus Vuoden 2002 alusta tehtiin alle 65-vuotiaiden eläkkeisiin 3,68 (4,09) prosentin ja yli 65- vuotiaiden eläkkeisiin 2,92 (4,02) prosentin indeksikorotus. % Työekäkkeiden korotukset 4 3 2 1 1998 yli 65-v 1999 yli 65-v 2000 yli 65-v 2001 yli 65-v 2002 yli 65-v 7
VASTUUVELKA ja KATE Vastuuvelka 31.12.02 Tulevat eläkkeet 68 % Muut 12 % Alkaneet eläkkeet 20 % Vakuutustekninen vastuuvelka koostuu vakuutusmaksuvastuusta ja korvausvastuusta. TEL:n mukaisella vakuutusmaksuvastuulla tarkoitetaan tulevaisuudessa odotettavissa olevia eläketapahtumia varten kerättyjen rahasto-osuuksien pääoma-arvoa. Tältä osin vakuutusmaksuvastuuta kutsutaan myös vastaisten vanhuuseläkkeitten eläkevastuuksi. Vakuutusmaksuvastuuseen kuuluu lisäksi vakavaraisuutta varten kerätty lisävakuutusvastuu. YEL:n vakuutusmaksuvastuu on vuoden vaihteessa maksamattomien, ulosottokelpoisten vakuutusmaksujen arvo. Korvausvastuu (TEL) on jo sattuneiden eläketapahtumien rahastojen pääoma-arvo. TEL-vastuuvelan kokonaismäärä oli vuoden päättyessä 101,7 (95,8) miljoonaa euroa. Vakuutusmaksuvastuun osuus on 69,2 miljoonaa euroa. Alkaneitten eläkkeitten eläkevastuu (korvausvastuu) oli 28,1 miljoonaa euroa. Korvausvastuu lisääntyi 11,7 %. Koko vakuutustekninen vastuuvelka lisääntyi 6,4 (5,0) miljoonaa euroa, 6,7 %. Vastuuvelkaan sisältyy lisävakuutusvastuuta 4,3 (4,3) miljoonaa euroa. Eläkevarat (eläkevastuu) on katettava sijoitusomaisuudella. Eläkevastuiden katteena olevan omaisuuden on täytettävä tietyt lain edellyttämät vaatimukset. Esimerkiksi kiinteistöjen osuus katteesta saa olla korkeintaan 40 %. Yksittäiset riskikeskittymät rajataan, esimerkiksi korkeintaan 5 % varoista saa olla sijoitettuna saman yhteisön osakkeisiin. Eläkekassan eläkevastuu on täysin katettu. SIJOITUSTOIMINTA Sijoitusomaisuuden jakauma 31.12.2002 Korkosijoitukset 46 % Muut 2 % Osakkeet ja osuudet 15 % Kiinteistösijoitukset 37 % Sijoitustoimintaa on hoidettu hallituksen laatiman sijoitussuunnitelman mukaisesti. Bensiinikauppiaitten Eläkekassan tavoitteena on saada mahdollisimman hyvä tuotto rahastoidulle eläkevarallisuudelle. Talousskandaalit ja epävarmuus Lähi-idässä tekivät sijoitustoiminnasta vuonna 2002 erittäin vaikean, minkä seurauksena sijoitusten nettotuotto jäi negatiiviseksi. Eläkekassa on antanut korko- ja osakesijoitukset pääosin ulkopuolisten varainhoitajien tehtäväksi. Osa joukkovelkakirjalainoista, kiinteistösijoitukset ja asiakaslainat ovat eläkekassan omassa hoidossa. Bensiinikauppiaitten Eläkekassan käyvin arvoin lasketuista sijoituksista on korkosijoitusten osuus vaajaa puolet. Kiinteistösijoituksia on runsas kolmannes ja lopuista sijoituksista pääosa on osakkeita. Omaisuuden hajasijoittaminen pienentää riskiä vaihtelevissa taloudellisissa olosuhteissa. Tuotto-odotus ja riskin hallitseminen ovat keskeisiä sijoitusstrategian tekijöitä. Eläkelaitosten sijoitustoiminnan vaatimukset ovat vuosi vuodelta kasvaneet. Yhtenä esimerkkinä on viranomaisten edellyttämät tunnusluvut ja tulosanalyysit. Tästä johtuen on eläkekassaan hankittu uusi sijoitusomaisuuden raportointijärjestelmä. Sijoitustoiminnan tuotot Sijoitustoiminnan kokonaistuotto vuonna 2002 oli 4,6 (5,7) miljoonaa euroa. Kokonaistuotot pienenivät yhdellä miljoonalla eurolla. Sijoitusomaisuuden myyntivoittoja kirjattiin 0,2 (1,1) miljoonaa euroa ja myyntitappioita 0,2 (3,6) miljoonaa euroa. Sijoitustoiminnan kulut kasvoivat 1,5 (2,5) miljoonaa euroa. Sijoitustoiminnan nettotuotoiksi muodostui vuonna 2002 yhteensä 1,4 (1,2) miljoonaa euroa. Nettotuotto sisältää arvonalennuksia yhteensä 4,8 miljoonaa euroa. Kulujen kasvuun vaikutti erityisesti yleismaailmallinen osakekurssien jyrkkä alamäki. 8
Kiinteistöt Eläkekassalle valmistui vuonna 2002 kaksi asuintaloa, yksi Lappeenrantaan ja yksi Turkuun. Valmistuneet asuintalot ovat vapaarahoitteisia vuokrataloja. Asuintalojen osuus kaikista kiinteistösijoituksista on 35 %. Asuinkiinteistöt sijaitsevat pääosin pääkaupunkiseudun ulkopuolella, kasvavien talousalueitten vaikutuspiirissä. Liikekiinteistöistä pääosa sijaitsee sen sijaan pääkaupunkiseudulla. Eläkekassalla on omistuksessaan myös joitakin huoltoasemia. Kiinteistösijoitusten osuus koko sijoitusomaisuudesta on vuoden vaihteessa 36,5 prosenttia, kun se vuotta aikaisemmin oli 33,6 prosenttia. Kiinteistöosakkeiden tuotot kasvoivat 0,2 miljoonaa euroa ja kulut kasvoivat 0,1 miljoonaa euroa. Sijoituskiinteistöt Liikekiinteistöt 65 % Eläkekassan hoitokulut olivat vuonna 2002 848 457 euroa. Hoitokulut kasvoivat edellisestä vuodesta 7,2 prosenttia. Kasvuun vaikutti mm. lisääntyneet atk- ja ohjelmistokulut. Asuinkiinteistöt 35 % Osakkeet ja osuudet Eläkekassalla oli 31.12.2002 pörssiosakkeita yhteensä 1,2 (0) miljoonaa euroa. Vuoden aikana kirjattiin myyntivoittoja yhteensä 31 774 euroa ja myyntitappioita 111 383 euroa. Sijoitusrahastojen kirjanpitoarvo oli vuodenvaihteessa 27,6 miljoonaa euroa. Edellisenä vuonna vastaava arvo oli 26,2 miljoonaa euroa. Rahastomyynneistä kirjattiin myyntivoittoja 85 915 euroa ja myyntitappioita 87 839 euroa. Pääomasijoitusrahastoja eläkekassalla oli 2,7 miljoonaa euroa. Edellisen vuoden vastaava arvo oli 2,5 miljoonaa euroa. Obligaatiot ja muut joukkovelkakirjat Obligaatioiden ja muiden joukkovelkakirjojen määrä kasvoi vuoden aikana 2 miljoonalla eurolla. Joukkovelkakirjoja oli 31.12.2002 yhteensä 17,3 miljoonaa euroa. Obligaatioista kirjattiin tilinpäätöksessä myyntivoittoja 109 950 euroa. Rahamarkkinasijoitukset Toimintavuoden päättyessä oli eläkekassalla rahamarkkinasijoituksia yhteensä 10,4 miljoonaa euroa, kaikki sijoitustodistuksina. Edellisenä vuonna rahamarkkinasijoituksia oli 11,4 miljoonaa euroa. Lainat Lainakysyntä oli edelleen vähäistä. Koko vuonna nostettiin kolme uutta lainaa. Lainakanta oli vuoden päättyessä 21 (28) kappaletta yhteismäärältään 1,0 (0,9) miljoonaa euroa, mistä lainat osakkaina oleville työnantajille ovat yhteensä 0,9 (0,6) miljoonaa euroa. Kokonaislainakanta kasvoi 10,8 prosenttia. Luottotappioita lainoista ei ollut. Tilikauden päättyessä korkotukilainojen määrä oli 3,7 (3,7) miljoonaa euroa. Valtio maksaa lainoille vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain mukaista korkotukea. HOITOKULUT 9
Puskurirahastot 31.12.2002 4,3 2,6 VAKUUTUS- JA SIJOITUSRISKIEN HALLINTA VAKAVARAISUUS Eläkelaitoksella on kahden tyyppisiä riskejä: vakuutusriskit ja sijoitusriskit. Vakuutusriskejä eli käytännössä eläketapahtumia varten on eläkekassalla taseessa ns. tasoitusvastuu sellaisia tilivuosia varten, joiden riskitaso ylittää keskimääräisen riskin laskettuna yli vuosien. Sijoitusriskiä on vuodesta 1998 alkaen säädelty ns. toimintapääoman avulla. Toimintapääoma määrittelee sen puskurin, joka eläkelaitoksella on käytettävissään sijoitusheilahteluja varten. Toimintapääoma kuvaa eläkelaitoksen vakavaraisuutta. (Sijoitusriskit) (Vakuutusriskit) Eläkevastuita varten tehdyt sijoitukset jaetaan ryhmiin historiatilastojen perusteella laskettujen riskitasojen mukaan. Nämä riskitasot määrittelevät vakavaraisuudelle asetettavat vaatimukset. Mitä korkeampaa riskiprofiilia eläkelaitos haluaa ylläpitää, sitä korkeammat em. vakavaraisuusvaatimukset ovat. Lisäämällä esimerkiksi osakkeitten määrää laitoksen vakavaraisuusvaatimukset kasvavat ja lisäämällä korkosijoitusten määrää vaatimukset alenevat. Eläkekassan toimintapääoma oli vuoden 2002 lopussa 7,8 miljoonaa euroa. Siirtymäkauden vakavaraisuusraja oli 5,6 miljoonaa euroa ja täysimääräinen vakavaraisuusraja 8,9 miljoonaa euroa. Vakavaraisuusraja määräytyy siis sijoitusomaisuuden käypien arvojen sekä omaisuusjakauman perusteella. Toimintapääoman siirtymäaikainen vähimmäismäärä on 1,8 miljoonaa euroa, tavoitevyöhykkeen alaraja 17,9 miljoonaa euroa ja tavoitevyöhykkeen yläraja 35,9 miljoonaa euroa. Markkinoiden tuotekehitys v. 2002 (1.1.2002 = 100) 100 100 102,5 109 82 68 Eläkekassan toimintapääoma on täysimääräisen vakavaraisuusrajan alapuolella. Siirtymäsäännösten mukaisesti laskettuna eläkekassan vakavaraisuus on rajoitusvyöhykkeellä. Toimintapääoma täyttää lain mukaiset vaatimukset. Osakkeiden hinta oli vuonna 2002 historiallisen alhaisella tasolla. Korkosijoitukset tuottivat merkittävästi osakesijoituksia enemmän. Tilanne ei voi olla normaali! Sen tähden eläkekassa on säilyttänyt osakesijoitukset sijoitussalkussaan huolimatta siitä, että tämä tilapäisesti alentaa eläkekassan vakavaraisuutta. Eläkekassan osakesijoitukset ovat pääosin rahastosijoituksia. Lisäksi eläkekassan sijoitusvolyymi on pieni verrattuna niiden rahastojen kokoihin, joihin eläkekassa on varansa sijoittanut. Tämän takia muutokset esimerkiksi vähäriskisempään sijoitusjakaumaan on tarvittaessa tehtävissä erittäin lyhyellä aikataululla. 10
ELÄKEKASSAN HALLINTO Hallitus Varsinaiset jäsenet Varajäsenet Puheenjohtaja Lauri Lepistö Heikki Löfgren Varapuheenjohtaja Raimo Mähönen TiinaPousar Juha Rasila Jorma Kaartinen Seppo Rautalin Seppo Hämäläinen Kari Puustinen Mikael Selin Esko-Pekka Jalkanen Jukka Törmälä Toimintavuoden aikana on pidetty yksi varsinainen kassankokous ja kolmetoista hallituksen kokousta. Toimihenkilöt Kari Puustinen Seija Ekström Satu Enroth Varpu Hyvönen Seija Koskinen Tuija Miettinen Asta Syrjälä Harri Tirkkonen toimitusjohtaja vakuutusmaksujen laskutus ja perintä, äitiyslomalla 6.8.2002 alkaen vakuutusmaksujen laskutus ja perintä 8.7.2002 alkaen kirjanpito, taloushallinto eläkkeet, YEL-vakuutukset ja palkkahallinto laina-asiat, maksuliikenne työsuhdeasiat ja vuokraustoiminta yhteyspäällikkö Tilintarkastajat Eläkekassan tilintarkastajina ovat toimineet tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy ja liikkeenharjoittaja Kari Nahkuri, HTM sekä varalla ekonomi Mauri Savinainen, KHT ja tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy. PricewaterhouseCoopers Oy on nimennyt päävastuulliseksi tilintarkastajaksi ekonomi Mauno Tervon, KHT. ASIANTUNTIJAT Eläkekassan vakuutusteknisenä asiantuntijana ja matemaatikkona on toiminut filosofian kandidaatti Yrjö Turtiainen, SHV, Oy Porasto Ab:sta. Lääketieteellisenä asiantuntijana on toiminut lääketieteen lisensiaatti Hannes Alkio. VALVONTA Vakuutusvalvontavirastosta ylitarkastaja Maija-Liisa Kotiranta oli läsnä eläkekassan tilintarkastuksessa 9.4.2002. Eläketurvakeskuksen eläkelaitostarkastajat Irma Kortesoja ja Harri Grönlund suorittivat tarkastuksen kassassa 10. 11.4.2002. Käynnistä on annettu tarkastuskertomus. 11
AJANKOHTAISTA TYÖELÄKEASIAA 9.12.2002 otettiin käyttöön työeläkejärjestelmän yhteinen Työeläke.fi -verkkopalvelu, jonka toteutuksesta ja koordinoinnista vastaa Eläketurvakeskus. Palvelu on kaikkien työeläkkeistä kiinnostuneiden ja tietoa tarvitsevien vapaassa ja maksuttomassa käytössä. Palvelussa on sekä henkilökohtaista että yleisinformaatiota työeläkkeistä ja työeläkejärjestelmästä. Työeläkkeiden yhteensovitus tarkistetaan niiden eläkeläisten osalta, joiden työeläkettä on kansaneläkkeen yhteensovituksen vuoksi alennettu ja joiden kansaneläkkeen maksussa oleva pohjaosa on asteittain vähennetty. Tämän tarkistuksen seurauksena työeläkkeitä korotetaan vähintään viidellä eurolla ja enintään 50 eurolla kuukaudessa. Korotus maksetaan 1.10.2003 alkaen. Työttömyyseläkkeen saaminen on edellyttänyt mm., että henkilö on ansainnut työeläkettä yhteensä vähintään 5 vuotta 15 vuoden tarkastelujakson aikana. Osalla ennen vuotta 1945 syntyneitä tätä tarkastelujaksoa on pidennetty 20 vuoteen. Osa-aikaeläkkeen saamisen ikäraja nousee vuonna 1947 ja myöhemmin syntyneillä henkilöillä 58 vuoteen ja osa-aikaeläkkeellä oloajasta karttuu vanhuuseläkettä 0,75 prosenttia aiemman 1,5 prosentin sijasta. Vuonna 1944 ja sen jälkeen syntyneille ei myönnetä enää yksilöllistä varhaiseläkettä. Lain mukaan kuitenkin 60 vuotta täyttäneiden työkyvyttömyyseläkkeissä painotetaan ammatillisia tekijöitä, kuten työhistorian pituutta ja sen sisältöä. Eduskunta on 18.2.2003 hyväksynyt työeläkeuudistuksen, joka mm. tuo joustoa vanhuuseläkeikään ja palkitsee työssä jaksamisen. Uudistuksen tarkoituksena on pitää eläkekustannukset kurissa ja varmistaa, että annettu eläkelupaus pitää. Muutokset tulevat voimaan 1.1.2005. Vanhuuseläkkeelle voi vastaisuudessa jäädä 62 68 vuoden iässä. 62-vuotiaana eläkkeelle jäävän eläkkeeseen tehdään varhennusvähennys, mutta 63-vuotiaana tai myöhemmin eläkkeelle siirtyvä saa siihen mennessä ansaitsemansa eläkkeen. Työssä jatkamisesta palkitaan eläkkeen kannustinkarttumalla. Eläkkeen laskutapaa muutetaan siten, että työeläkettä ei enää lasketa työsuhteittain, vaan koko työuran aikaisten ansioiden perusteella. Eläke karttuu 53 ikävuoteen asti 1,5 prosenttia vuodessa, 53 62-vuotiaana 1,9 prosenttia ja 63 68 ikävuoden välillä 4,5 prosenttia vuodessa. Eläkkeen karttuminen alkaa nykyisen 23 ikävuoden sijasta jo 18-vuotiaasta lähtien. Myös vakuuttamisvelvollisuus alkaa 18 vuoden iästä. Eläkkeen 60 prosentin yhteensovitusraja poistuu. Työttömyyseläke lakkaa vuoden 2005 alussa vuonna 1950 ja myöhemmin syntyneiltä. Palkattomien jaksojen eläketurva paranee. Eläkettä karttuu myös mm. ansiosidonnaisilta äitiys-, isyys- ja vanhempainrahakausilta, samoin tutkintoon johtavasta opiskeluajasta. Kuntoutusta koskevat säännöt muuttuvat vuoden 2004 alussa. Vakuutetulla on lakisääteinen oikeus kuntoutukseen, jos hänen työkykynsä on lähivuosina uhattuna sairauden vuoksi. YEL-vakuuttamiseen tulee joustoa vuodesta 2005 alkaen. Yrittäjällä on jatkossa mahdollisuus maksaa vahvistettuun työtuloon perustuvan vakuutusmaksun lisäksi vakuutusmaksua ilman, että työtuloa pitäisi pysyvästi korottaa. Lisämaksu voi olla 10 100 prosenttia, ei kuitenkaan enempää kuin YEL-työtulon enimmäismäärän perusteella määräytyvä vakuutusmaksu. Yrittäjä voi myös tietyin rajoituksin maksaa vakuutusmaksun 10 20 prosenttia pienempänä. 12
JÄSENYYDET Eläkekassa on ollut Vakuutuskassojen Yhdistyksen, Työeläkelaitosten Liiton, Palvelutyönantajat ry:n, Suomen Yrittäjien sekä Helsingin kauppakamarin jäsen. Vuoden 2003 alkupuolella Bensiinikauppiaitten Eläkekassa on liittynyt myös Eläkesäätiöyhdistys - ESY ry:een. TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Vuosi 2002 oli koko maailman talouden kannalta erittäin hankala. Pörssikurssien lasku jatkui kolmatta vuotta. Niin kuluttajien luottamus kuin myös teollisuuden odotukset pysyivät alhaisina. Sodan uhka Irakissa nosti öljyn hintaa. Sijoitusvuonna 2002 koko TEL-järjestelmän vakavaraisuus aleni huomattavasti. Talous on niin Suomessa kuin muualla länsimaailmassa selvässä suhdannekuopassa. Odotettavissa oleva (joskin ajallisesti vaikeasti ennustettavissa oleva) talouden nousun alkaminen tulee parantamaan lakisääteistä toimintaa harjoittavien eläkelaitosten, niin myös Bensiinikauppiaitten Eläkekassan vakavaraisuutta melko nopeassa tahdissa. Tilanteen normalisoitumiseen vaikuttaa kuitenkin oleellisesti TEL-järjestelmän erään keskeisen tekijän, ns. laskuperustekoron taso suhteessa markkinoilta saatavissa olevaan tuottoon. Laskuperustekoron määrittelemisessä myös viranomaisilla on suuri vastuu. Sijoitustilanne niin osake- kuin myös korkomarkkinoilla on haasteellinen. Eläkekassan sijoitustoiminnan päätavoitteena on vakavaraisuuden kohottaminen. Eläkekassan on myös vastattava niihin rakenteellisiin muutoksiin, jotka koskettavat eläkekassan toimialaa. Näiltä osin tulevaisuuden odotukset ovat varsin positiiviset. Harri Tirkkonen hoitamassa asiakaskontakteja. 13
TULOSLASKELMA (1000 ) 1.1. 31.12.2002 1.1. 31.12.2001 Vakuutustekninen laskelma Vakuutusmaksutulo Lakisääteisten eläkkeiden kannatusmaksut 24 751 16 584 Sijoitustoiminnan tuotot 4 601 5 681 Sijoitusten arvonkorotus 0 1 216 Korvauskulut Lakisääteisten eläkkeiden maksetut korvaukset 16 219 13 014 Lakisääteisten eläkkeiden korvausvastuun muutos 863 15 356 2 703 15 718 Vakuutusmaksuvastuun muutos Lakisääteiset eläkkeet 7 100 2 333 Lakisääteisten eläkkeiden vastuuvajauksen muutos Pakollinen vastuuvajaus 0 60 Lakisääteiset maksut 81 151 Hoitokulut 848 791 Sijoitustoiminnan kulut 5 965 4 482 Vakuutustekninen tulos 2 54 Muu kuin vakuutustekninen laskelma Muut kulut 0 3 Ylijäämä (alijäämä) varsinaisesta toiminnasta 2 56 Tilinpäätössiirrot Vapaaehtoisten varausten muutos 0 59 Tuloverot Tilikausien ja aikaisempien tilikausien verot 2 3 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 0 0 14
TASE (1000 ) 31.12.2002 31.12.2001 VASTAAVAA Aineettomat hyödykkeet 29 33 Sijoitukset Kiinteistösijoitukset Kiinteistöt ja kiinteistöosakkeet 26 367 23 056 Lainasaamiset omilta kiinteistöyrityksiltä 7 295 33 662 7 354 30 410 Sijoitukset osakkaina oleviin työnantajayrityksiin Velkakirjasaamiset osakkaina olevilta työnantajayrityksiltä 929 608 Muut sijoitukset Osakkeet ja osuudet 31 648 30 950 Rahoitusmarkkinavälineet 27 727 24 678 Kiinnelainasaamiset 28 29 Muut lainasaamiset 42 264 Talletukset 441 59 884 94 475 3 440 59 361 90 379 Saamiset Muut saamiset 9 304 1 890 Muu omaisuus Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto 46 52 Muut aineelliset hyödykkeet 19 65 19 71 Rahat ja pankkisaamiset 187 252 80 152 Siirtosaamiset 696 3 946 Vastaavaa yhteensä 104 756 96 399 VASTATTAVAA Oma pääoma Takuupääoma 3 3 Vararahasto 6 9 6 9 Vakuutustekninen vastuuvelka Lakisääteiset eläkkeet Vakuutusmaksuvastuu 69 610 62 510 Korvausvastuu 28 133 28 996 Lisävakuutusvastuu 4 298 102 041 4 298 95 804 Pakolliset varaukset 138 131 Velat Muut velat 472 455 Siirtovelat 2 097 0 Vastattavaa yhteensä 104 756 96 399 15
TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet Tilinpäätös on laadittu kirjanpito- ja vakuutuskassalain sekä sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen ja Vakuutusvalvontaviraston antamien määräysten ja ohjeiden mukaisesti. Sosiaali- ja terveysministeriö on 30.12.2002 antanut asetuksen 1336/2002 ja Vakuutusvalvontavirasto määräys- ja ohjekokoelman muutoksen Dnro 12/002/2002 koskien mm. eläkekassan taloudellista kehitystä ja vakuutustoimintaa kuvaavia tunnuslukuja ja analyysejä. Näitä määräyksiä ja ohjeita on noudatettu vuoden 2002 tilinpäätöksessä annettujen siirtymäsäännösten mukaisesti. Bensiinikauppiaitten Eläkekassa ei ole velvollinen laatimaan konsernitilinpäätöstä (vakuutuskassalaki 71 ). Bensiinikauppiaitten Eläkekassan kokonaan omistamia kiinteistöosakeyhtiöitä on neljä ja asunto-osakeyhtiöitä on viisi. Sijoitusten kirjanpitoarvo Kiinteistöt ja kiinteistöosakkeet sekä kiinteistöyhtiöiden lainasaamiset esitetään taseessa hankintamenon määräisinä tai hankintamenoa alempaan käypään arvoon. Kiinteistöosakkeiden arvoihin tehdään arvonkorotus, jos niiden arvo on tilikauden päättyessä ollut pysyvästi alkuperäistä hankintamenoa olennaisesti suurempi. Arvonkorotuksen vastaerä tuloutetaan tuloslaskelmassa. Lainasaamiset ja talletukset on arvostettu nimellisarvoon tai sitä alempaan todennäköiseen arvoon. Osakkeet ja osuudet esitetään taseessa hankinnasta aiheutuneiden muuttuvien menojen määräisenä. Pääomasijoitusrahastot on kirjattu hankintamenon määräisenä. Rahoitusmarkkinavälineet esitetään hankintamenon tai tätä alemman todennäköisen arvon määräisenä. Korkotason vaihtelusta aiheutuvia arvonmuutoksia ei kuitenkaan kirjata. Rahoitusmarkkinavälineiden nimellisarvon ja hankintamenon erotus jaksotetaan korkotuotoksi tai korkokuluksi rahoitusmarkkinavälineen juoksuaikana. Vastaerä merkitään hankintamenon lisäykseksi tai vähennykseksi. Poikkeuksen tästä tekevät omaisuudenhoitajien salkuissa olevat rahoitusmarkkinavälineet, joiden kokonaisosuus on vähäinen. Sijoituksista aikaisemmin tehdyt arvonalennukset palautetaan tulosvaikutteisesti hankintamenoon käyvän arvon nousua vastaavalta osuudelta. Aineettomat hyödykkeet ja aineelliset hyödykkeet esitetään taseessa suunnitelmapoistoilla vähennetyn hankintamenon määräisenä. Poistona on käytetty 25 %:n menojäännöspoistoa. Muut pitkävaikutteiset menot on jaksotettu 5 vuodelle. Sijoitusten käypä arvo ja arvostuserot Tilinpäätöksen liitetiedoissa kerrotaan tase-eräkohtaisesti sijoitusten jäljellä oleva hankintameno, kirjanpitoarvo ja käypä arvo. Kahden ensiksi mainitun arvon erotus muodostuu arvonkorotuksista. Kahden viimeksi mainitun arvon erotus osoittaa taseeseen kirjaamattomat arvostuserot. Kiinteistöt ja kiinteistöosakkeiden käyvät arvot on määritelty Vakuutusvalvontaviraston ohjeiden ja määräysten mukaisesti ottaen huomioon rakennusten käyttötarkoitus, ikä, kunto ja erityisominaisuudet sekä vuokrataso. Kiinteistösijoitusten käypä arvo arvioidaan vuosittain tai kun oleellisia muutoksia on tapahtunut yleisessä markkinatilanteessa. Noteerattujen arvopapereiden sekä sellaisten arvopapereiden, joille on olemassa markkinat käypänä arvona käytetään vuoden viimeisintä kaupantekokurssia tai ostokurssia. Muiden arvopapereiden käypänä arvona pidetään todennäköistä luovutushintaa. 16
Toimintapääoma Bensiinikauppiaitten Eläkekassa saa sosiaali- ja terveysministeriön antamalla päätöksellä lukea toimintapääomaan osakkaiden palkkasummaerän asetuksen N:o 1324/1997 mukaisesti. Vuoden 2002 tilinpäätöksessä ei palkkasummaerää ole voitu käyttää. Laskuperustekorko Laskuperustekorko määrittelee eläkevastuille vaadittavan vähimmäistuottovaatimuksen. Laskuperustekoron ja rahastokoron erotusta vastaava tuotto käytetään rahastoitujen vanhuuseläkkeitten korotuksiin vuoden lopussa. Laskuperustekoron ja eläkelaitoksen tuloksen yhteys riippuu eläkelaitostyypistä: eläkeyhtiöillä laskuperustekoron ja tuloksen yhteys on katkaistu, kun taas eläkekassoilla ja - säätiöillä se on edelleen olemassa. Työntelijäin eläkelain (TEL) 12a :n 5 momentin mukaan laskuperustekorko on määriteltävä ottaen huomioon eläkkeitten turvaamisesta johtuvat vaatimukset ja toisaalta vastuuvelan katteena oleville varoille saatavissa oleva tuotto. Laskennalliset verovelat ja -saamiset Tuloslaskelmaan merkitään tilikauden ja aikaisempien tilikausien suoriteperusteiset verot. Bensiinikauppiaitten Eläkekassa ei merkitse laskennallisia verovelkoja ja -saamisia taseeseen. Henkilökunnan ja hallituksen eläkejärjestelyt Henkilökunnan lakisääteinen eläketurva on järjestetty Bensiinikauppiaitten Eläkekassassa. Toimitusjohtajalle ja hallituksen jäsenille ei ole annettu eläkesitoumuksia. Taloudellista kehitystä ja vakuutustoimintaa kuvaavat tunnusluvut, käytetyt laskentakaavat ja tunnuslukujen sisältö Maksetut eläkkeet = Sisältää eläkkeensaajille maksetut eläkkeet Liikevaihto = + vakuutusmaksutulo ennen jälleenvakuuttajien osuutta + tuloslaskelman mukaiset sijoitustoiminnan tuotot + arvonkorotukset niiden oikaisut + muut tuotot Kokonaishoitokulut = Vastuuvelka = Eläkevarat = TEL-palkkasumma ja YEL-työtulosumma = + tuloslaskelman erä Hoitokulut + sijoitustoiminnan hoitokulut Taseen vastuuvelka + Taseen vastuuvelka + Varojen arvostuserot Tilinpäätöksen palkkasumma-arvio 17
TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT (1000 ) 2002 2001 Lakisääteisten eläkkeiden vakuutusmaksutulo: TEL:n mukainen Työnantajan osuus 17 604 10 977 Työntekijäin osuus 4 472 22 077 2 855 13 832 YEL:n mukainen 2 674 2 752 Yhteensä 24 751 16 584 Vakuutusmaksutulosta vähennetyt erät Luottotappiot vakuutusmaksusaamisista TEL 100 57 YEL 109 133 209 190 Vakuutusmaksuvastuun muutos Lakisääteiset eläkkeet: TEL 7 231 4 357 Lisävakuutusvastuu 0 2 036 YEL 131 12 Yhteensä 7 100 2 333 Korvauskulut Lakisääteiset eläkkeet: Maksetut eläkkeet TEL 9 531 8 708 YEL 6 244 15 774 5 663 14 371 Vastuunjakokorvaukset TEL 1 970 1 712 YEL 1) 1 544 426 3 095 1 383 Muut korvaukset 18 26 Yhteensä 16 219 13 014 1) Sisältää oikaisun vuoden 2001 vastuunjakosaamisiin 981 t Lakisääteiset maksut Osuus Eläketurvakeskuksen (ETK) kustannuksista 59 56 Osuus ETK:n luottovakuutustoiminnan kuluista/ palautuksesta 32 30 Osuus Eläke-Kansan konkurssiyhteisvastuun kuluista 54 125 Yhteensä 81 151 Hoitokulut Palkat ja palkkiot 252 236 Eläkekulut 22 19 Muut henkilösivukulut 66 56 Muut hoitokulut 2) 508 480 Yhteensä 848 791 2) Muut hoitokulut sisältävät ATK- ja ohjelmistokuluja 253 238 18
SIJOITUSTOIMINNAN NETTOTUOTON ERITTELY 2002 2001 Sijoitustoiminnan tuotot: Tuotot sijoituksista osakkaana oleviin työnantajayrityksiin Korkotuotot 54 36 Tuotot kiinteistösijoituksista Korkotuotot 488 501 Muut tuotot 2 299 2 787 2 134 2 635 Tuotot muista sijoituksista Osinkotuotot 68 33 Korkotuotot 1 308 1 525 Muut tuotot 156 1532 322 1 881 Yhteensä 4 373 4 552 Arvonalentumisten palautukset 0 3 Myyntivoitot 228 1 126 Tuotot yhteensä 4 601 5 681 Sijoitustoiminnan kulut: Kulut kiinteistösijoituksista 852 752 Kulut muista sijoituksista 110 131 Korkokulut ja muut vieraan pääoman kulut 3 2 Yhteensä 965 885 Arvonalentumiset ja poistot Arvonalentumiset 4 800 24 Myyntitappiot 199 3 573 Kulut yhteensä 5 965 4 482 Sijoitustoiminnan nettotuotto 1 364 1 199 ennen arvonkorotuksia ja niiden oikaisua Sijoitusten arvonkorotus 0 1 216 Sijoitustoiminnan nettotuotto tuloslaskelmassa 1 364 2 415 Sijoitustoiminnan kuluihin sisältyy hoitokuluja 106 101 TASEEN LIITETIEDOT (1000 ) KIINTEISTÖSIJOITUSTEN 1.1. 31.12.2002 1.1. 31.12.2001 MUUTOKSET Kiinteistöt ja kiinteistöosakkeet Lainasaamiset omilta kiinteistöyrityksiltä Hankintameno 1.1. 24 059 7 354 23 650 7 409 Lisäykset 3 311 0 410 0 Vähennykset 0 59 0 55 Tilikauden poistot 0 0 0 0 Hankintameno 31.12. 27 371 7 295 24 059 7 354 Arvonalentumiset 1.1. 3 657 3 657 Tilikauden arvonalentumiset 0 0 Arvonalentumisten palautukset 0 0 Arvonalentumiset 31.12. 3 657 3 657 Arvonkorotukset 1.1. 2 653 1 437 Lisäykset 0 1 216 Arvonkorotukset 31.12. 2 653 2 653 Kirjanpitoarvo 31.12. 26 367 23 056 Lainasaamiset omilta kiinteistöyrityksiltä 19
SIJOITUSTEN KÄYPÄARVO JA ARVOSTUSERO 31.12.2002 31.12.2001 Jäljellä Kirjanpitoarvo oleva hankintameno Käypä arvo Jäljellä Kirjanpitoarvo oleva hankintameno Käypä arvo Kiinteistösijoitukset Kiinteistöt 1 347 1 347 1 347 1 347 1 347 1 347 Kiinteistöosakkeet 22 342 25 020 27 125 19 030 21 708 23 754 Lainasaamiset omilta kiinteistöyrityksiltä 7 295 7 295 7 295 7 354 7 354 7 354 Sijoitukset osakkaana olevaan työnantajayritykseen Velkakirjasaamiset työnantajayritykseltä 929 929 929 608 608 608 Muut sijoitukset Osakkeet ja osuudet 31 648 31 648 32 116 30 950 30 950 31 239 Rahoitusmarkkinavälineet 27 727 27 727 28 683 24 678 24 678 25 109 Kiinnelainasaamiset 28 28 28 29 29 29 Muut lainasaamiset 42 42 42 264 264 264 Talletukset 441 441 441 3 440 3 440 3 440 Sijoitukset yhteensä 91 797 94 475 98 005 87 701 90 379 93 145 Arvostuserot yhteensä 3 529 2 766 Rahoitusmarkkinavälineiden jäljellä oleva hankintameno sisältää korkotuotoiksi tai niiden vähennykseksi jaksotettua nimellisarvon ja hankintamenon erotusta (+/ ) 83 24 Kirjanpitoarvo sisältää arvonkorotuksia: Käyttöomaisuuden arvonkorotukset 0 1 216 LAINASAAMISET 31.12.2002 31.12.2001 Lainasaamiset osakkaina olevilta työnantajayrityksiltä Lainojen yhteismäärä 929 608 Erittely vakuuslajeittain: Pankkitakaus 415 255 Takausvakuutus 36 70 Kiinnitykset 478 283 Muu vakuus 0 0 Yhteensä 929 608 Taseen erä Muut lainasaamiset erittely vakuuden laadun mukaan Muut lainasaamiset 42 264 Erittely vakuuslajeittain: Muu vakuus 42 264 Yhteensä 42 264 20
31.12.2002 31.12.2001 SAAMINEN VASTUUNJAOSTA Siirtosaamisiin sisältyy saaminen vastuunjaosta seuraavasti: TEL vastuunjakosaatava 0 2 144 YEL vastuunjakosaatava 0 1 110 0 3 254 VELKA VASTUUNJAKOON Siirtovelkoihin sisältyy velka vastuunjakoon seuraavasti: TEL vastuunjakovelka 1 984 0 YEL vastuunjakovelka 113 0 2 097 0 KORVAUSVASTUUN ERITTELY Alkaneet eläkkeet 25 524 27 530 Tasoitusvastuu 2 608 1 466 28 133 28 996 PAKOLLISET VARAUKSET Muu eläkevastuu 138 131 AINEETTOMIEN JA AINEELLISTEN HYÖDYKKEIDEN MUUTOKSET Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 1.1. 21 Lisäykset/vähennykset 6 Tilikauden poisto 7 Aineettomat oikeudet 31.12. 21 Muut pitkävaikutteiset menot 1.1. 11 Lisäykset/vähennykset 0 Tilikauden poisto -3 Muut pitkävaikutteiset menot 31.12. 9 Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto 1.1. 52 Lisäykset/vähennykset 9 Tilikauden poisto 15 Koneet ja kalusto 31.12. 46 Muu käyttöomaisuus 1.1. 19 Lisäykset/vähennykset 0 Tilikauden poisto 0 Muu käyttöomaisuus 31.12. 19 21
VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOT (1000 ) 31.12.2002 31.12.2001 VAKUUDET JA VASTUUSITOUMUKSET Sitoumus rahastosijoituksiin: Finnmezzanine Rahasto II A Ky Kokonaissitoumus 1 682 1 682 Sitoumusta maksettu 1 643 1 631 Jäljellä oleva sitoumus 39 50 Finnmezzanine Rahasto III A Ky Kokonaissitoumus 2 000 2 000 Sitoumusta maksettu 760 333 Jäljellä oleva sitoumus 1 240 1 667 LIITETIEDOT HENKILÖSTÖSTÄ JA TOIMIELINTEN JÄSENISTÄ Henkilökunnan lukumäärä 8 7 Hallituksen lukumäärä 6 6 Hallituksen palkkiot 34 30 VAKAVARAISUUTTA KOSKEVAT LIITETIEDOT (1000 ) 2002 2001 Toimintapääoma Oma pääoma 9 9 Lisävakuutusvastuu 4 298 4 298 Omaisuuden käypien arvojen ja taseen kirjanpitoarvojen välinen arvostusero 3 529 2 766 Muut erät 0 1 018 Toimintapääoma yhteensä 7 836 8 091 Täysi määrä Siirtymäsäännösten mukainen raja Täysi määrä Siirtymäsäännösten mukainen raja Toimintapääoman vähimmäismäärä -% 3,2 2,0 2,3 1,1 Vakavaraisuusaste -% 8,3 9,0 Vakavaraisuusraja -% 9,5 5,9 6,8 3,4 Tavoitevyöhykkeen alaraja -% 18,9 13,5 (2 x vakavaraisuusraja) Tavoitevyöhykkeen yläraja -% 37,9 27,1 (4 x vakavaraisuusraja) 22
TUNNUSLUKUJA 2002 Vakuutusmaksutulo, 1000 24 751 Maksetut eläkkeet, 1000 1) 15 774 Sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin arvoin, 1000-600 Liikevaihto, 1000 29 351 Kokonaishoitokulut, 1000 954 % liikevaihdosta 3,4 % TEL-palkka- ja YEL-työtulosummasta 2) 1,2 Vastuuvelka, 1000 102 041 Toimintapääoma,1000 7 836 % vastuuvelasta 3) 8,3 suhteessa vakavaraisuusrajaan 1,4 Tasoitusvastuu, 1000 2 608 Eläkevarat, 1000 4) 105 570 TEL-palkkasumma, 1000 66 645 YEL-työtulosumma, 1000 12 981 TEL- vakuutuksenottajia 604 TEL-vakuutettuja 3 590 YEL- vakuutuksenottajia 614 TEL-eläkkeensaajia 1 520 YEL-eläkkeensaajia 800 1) Eläkkeensaajille maksetut eläkkeet 2) Suhdeluvun laskennassa ovat mukana kokonaisliikekulut ilman sijoitustoiminnan ja työkyvyn ylläpitotoiminnan hoitokuluja 3) Suhdeluku laskettu %:na vakavaraisuusrajan laskennassa käytetystä vastuuvelasta 4) Vastuuvelka + arvostuserot 23
TILINTARKASTUSKERTOMUS Bensiinikauppiaitten Eläkekassan kassankokoukselle Olemme tarkastaneet Bensiinikauppiaitten Eläkekassan kirjanpidon, tilinpäätöksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1. 31.12.2002. Hallituksen ja toimitusjohtajan laatima tilinpäätös sisältää toimintakertomuksen, tuloslaskelman, taseen ja liitetiedot. Suorittamamme tarkastuksen perusteella annamme lausunnon tilinpäätöksestä ja hallinnosta. Tilintarkastus on suoritettu hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Kirjanpitoa sekä tilinpäätöksen laatimisperiaatteita, sisältöä ja esittämistapaa on tällöin tarkastettu riittävässä laajuudessa sen toteamiseksi, ettei tilinpäätös sisällä olennaisia virheitä tai puutteita. Hallinnon tarkastuksessa on selvitetty hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan toiminnan lainmukaisuutta vakuutuskassalain säännösten perusteella. Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös on laadittu kirjanpitolain sekä tilinpäätöksen laatimista koskevien muiden säännösten ja määräysten mukaisesti. Tilinpäätös antaa kirjanpitolaissa tarkoitetulla tavalla oikeat ja riittävät tiedot eläkekassan toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Tilinpäätös voidaan vahvistaa sekä vastuuvapaus myöntää hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta. Helsingissä 9. päivänä huhtikunta 2003 PricewaterhouseCoopers Oy KHT-yhteisö Mauno Tervo KHT Kari Nahkuri HTM 24
TEITÄ PALVELEMASSA Bensiinikauppiaitten Eläkekassa Mannerheimintie 40 D 81 00100 HELSINKI Puhelin 09-454 2280 Telekopio 09-454 22810 Sähköposti bensa@bek.fi etunimi.sukunimi@bek.fi Eläkeasiat, YEL-vakuutukset TEL-työsuhdeasiat ja asuntojen vuokraus Vakuutusmaksujen laskutus Myynti ja markkinointi Seija Koskinen Asta Syrjälä Satu Enroth Harri Tirkkonen 050-525 0176 Sijoitusasiat Taloushallinto, kirjanpito Maksuliikenne, lainareskontra Kari Puustinen, toimitusjohtaja Varpu Hyvönen Tuija Miettinen 25
Mannerheimintie 40 D 81 00100 Helsinki Sähköposti: bensa@bek.fi www.bek.fi Telefax (09) 4542 2810 Puhelin (09) 4542 280