HARJUN KAATOPAIKAN ERISTÄMINEN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS

Vastaanottaja Lohjan kaupunki Asiakirjatyyppi Ympäristölupahakemus Päivämäärä 19.11.2013 Viite 1510002799 HARJUN KAAOPAIKAN ERISÄMINEN YMPÄRISÖLUPAHAKEMUS

HARJUN KAAOPAIKAN ERISÄMINEN YMPÄRISÖLUPAHAKEMUS Päivämäärä 19.11.2013 Laatija arkastaja Hyväksyjä Kuvaus Jaana Huuhko, Ismo Läspä Kare Päätalo Seppo Lötjönen ympäristölupahakemus Viite 1510002799 Ramboll Niemenkatu 73 15140 LAHI P +358 20 755 611 F +358 20 755 7801 www.ramboll.fi

YMPÄRISÖLUPAHAKEMUS SISÄLÖ IIVISELMÄ 1 1. YLEISE IEDO 2 1.1 Luvan hakijan tiedot 2 1.2 Luvitettava toiminta 2 1.3 Kohteen sijainti ja kiinteistötiedot 2 1.4 Lähin asutus ja muut häiriintyvät kohteet 2 1.5 oimintaa koskevat luvat 2 2. YMPÄRISÖN ILA 2 2.1 Kaavoitus 2 2.2 Luonnonsuojelualueet 3 2.3 Maaperän tila 4 2.4 Pohjaveden tila 4 2.5 Vesistön tila ja käyttökelpoisuus 5 2.6 Ilmanlaatu 5 3. OIMINAKUVAUS 5 3.1 Kaatopaikan käyttöhistoria 5 3.2 Kaatopaikan nykytila 5 3.2.1 Maaperätutkimukset 5 3.2.2 Jätetäyttöalueen rajaus 8 3.2.3 Jätetäytön sisäinen vesi 8 3.2.4 Pintakerrokset ja luiskat 8 3.2.5 Jätteen hajoamistila 8 3.2.6 Kaatopaikan vakavuus ja painaumat 8 3.2.7 Kaatopaikkaluokitus 8 3.2.8 Kaatopaikka-alueen tuleva käyttö 8 3.3 Kaatopaikan eristäminen 8 3.3.1 Kunnostustyön ajankohta ja arvioitu kesto 8 3.3.2 Esivalmistelut 8 3.3.3 Jätetäytön muotoilu ja maisemointi 9 3.3.4 Pintaeristysrakenteet 9 3.3.4.1 Esipeittokerros 9 3.3.4.2 iivistyskerros 9 3.3.4.3 Kuivatuskerros (salaojamatto) 10 3.3.4.4 Pintakerros 11 3.3.5 Kaasun keräysjärjestelmä 11 3.3.6 Vesien johtaminen ja käsittely 11 3.3.7 Laadunvalvonta 12 3.3.8 Liittyminen muihin hankkeisiin 12 3.3.9 Liikennejärjestelyt 12 3.3.10 Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen 12 4. PARAS KÄYÖKELPOINEN EKNIIKKA (BA) JA YMPÄRISÖN KANNALA PARAS KÄYÖ (BEP) 12 5. PÄÄSÖ JA NIIDEN RAJOIAMINEN 13 5.1 Rakentamisen aikaiset 13 5.1.1 Päästöt ilmaan 13 5.1.2 Melu ja tärinä 13 5.1.3 Päästöt maaperään, pohjaveteen ja vesistöön 13

YMPÄRISÖLUPAHAKEMUS 5.2 Eristämisen jälkeiset 13 5.2.1 Päästöt ilmaan 13 5.2.2 Päästöt maaperään, pohjaveteen, vesiin ja viemäriin 13 6. POIKKEUKSELLISE ILANEE JA NIIHIN VARAUUMINEN 13 6.1 Arvio toimintaan liittyvistä riskeistä 13 6.2 oimet onnettomuuksien ehkäisemiseksi 13 6.3 oiminta onnettomuus- ja häiriötilanteissa 14 7. VAIKUUKSE YMPÄRISÖÖN 14 7.1 Rakentamisen aikaiset 14 7.1.1 Vaikutukset ilmaan 14 7.1.2 Melun ja tärinän vaikutukset 14 7.1.3 Vaikutukset maaperään, pohjaveteen ja vesistöön 14 7.2 Eristämisen jälkeiset 14 7.2.1 Vaikutus rakennettuun ympäristöön ja viihtyvyyteen 14 7.2.2 Vaikutus ilmanlaatuun 14 7.2.3 Vaikutukset maaperään, pohjaveteen ja vesistöihin 14 8. PÄÄSÖJEN JA VAIKUUSEN ARKKAILU 14 8.1 Päästö- ja vaikutustarkkailu 14 8.1.1 Pintarakenteiden kunto 14 8.1.2 Kaatopaikan sisäinen vesi 14 8.1.3 Kuivatuskerroksen vedet 14 8.1.4 Kaatopaikkakaasu 15 8.1.5 Pohjavesi 15 8.1.6 Raportointi 15 PIIRUSUKSE Piir.nro Sisältö Mk Viim.pvm. 1510002799.1 Yleiskartta 1:20 000 29.10.2013 1510002799.2 Pohjavesialuekartta 1:20 000 29.10.2013 1510002799.3 utkimuskartta 1:500 29.10.2013 1510002799.4 Asemapiirustus 1:500 29.10.2013 1510002799.5 Leikkaukset A-A, B-B ja 1-1 1:200 29.10.2013 Liitteet 1 Kartta ja yhteystiedot alueen rajanaapureista 2 Harjun kaatopaikka, Lohja, Selvitys maa-alueen pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeen arviointi (A-Insinöörit, 4.6.2012. työnro 416707) 3 utkimuspisteiden RF10- RF19 havaintopistekortit 4 Salaojamaton soveltuvuus Lohjan harjun kaatopaikan peittorakenteen kuivatuskerroksen rakennusmateriaaliksi 5 Veden virtaus suodatuskerroksessa 6 Pintarakenteen periaateleikkaus

YMPÄRISÖLUPAHAKEMUS 1 IIVISELMÄ Lohjalla Neitsynlinnan kaupunginosassa osoitteessa Lohjanharjuntie 240 sijaitsee Harjun vanha kaatopaikka. Kaatopaikka on ollut käytössä 1950 1960-luvuilla. Vanhalle soranottopaikalle kuljetettiin kaupunkialueilta mahdollisesti sekä yhdyskunta- että teollisuusjätettä sekä täyttömaata. Lohjan kaupunki hakee ympäristönsuojelulain (YSL 86/2000) 28 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen (YSA 169/2000) 1 :n mukaista ympäristölupaa kaatopaikan sulkemiselle. Harjun kaatopaikka sijaitsee Lohjanharjun I luokan pohjavesialueella (0142851A). Pohjaveden virtaussuuntaa on kaatopaikalta luoteeseen kohti Lohjanjärveä. Etäisyys Myllylammen vedenottamolle on noin 900 m ja Porlan vedenottamolle noin 700 m. Lähin merkittävä vesistö on Lohjanjärvi, joka sijaitsee noin 800 metrin etäisyydellä kohdealueesta. Kaatopaikka-alueen välittömässä läheisyydessä ei ole asuintaloja eikä muitakaan häiriintyviä kohteita. Kaatopaikalla tehtyjen tutkimustulosten perusteella Lohjan kaupungin tontilla sijaitsevan jätetäytön pinta-ala on arvioitu olevan noin 3 750 m 2 ja jätetäytön määräksi on arvioitu olevan noin 11 200 m 3 ktr. Jätetäytön korkeustaso vaihtelee Lohjan kaupungin puolella välillä +87,5..+97,5 m. Pohjavedenpinta on yli 30 m syvyydellä jätetäytön alimmasta tasosta. Lupaa kaatopaikan sulkemistoiminnalle haetaan vuosiksi 2015 2017. Kaatopaikan kunnostustyön arvioitu kesto on noin 6 12 kk. Kaatopaikka kunnostetaan peittämällä Lohjan kaupungin omistamalla tontilla oleva jätetäyttö tavanomaisen jätteen kaatopaikan pintarakenteita vastaavalla rakenteella. Jätetäyttö muotoillaan ja luiskia loivennetaan. Muotoillun jätetäytön päälle rakennetaan pintarakenteet. Pintarakenne muodostuu esipeittokerroksesta, tiivistyskerroksesta, kuivatuskerroksesta sekä pintakerroksesta. Kunnostustöiden aikaiset päästöt ovat vähäisiä ja toimintaa voidaan verrata tavanomaiseen maanrakennustoimintaan, joten kunnostustöistä ei aiheudu merkittäviä vaikutuksia. Kaatopaikan pintarakenteiden valmistuttua kaatopaikan ympäristövaikutukset vähenevät. Eristämisen jälkeen kaatopaikan kuivatuskerroksen vedet ohjataan sadevesiviemäriin ja kaatopaikan ympäriltä pintavesien kulkeutuminen estetään jätetäytön alueelle niskaojien avulla. Jätetäytössä ei ole todettu maaperätutkimusten yhteydessä jätetäytön sisäistä vettä. Alueen maisema ei muutu oleellisesti kaatopaikan pintarakenteiden rakentamisen seurauksena. Pintarakenteet suojaavat alueen pintaja pohjavesiä pilaantumiselta. Pintarakenteiden valmistumisen jälkeen jätetäytön haitta-aineiden kulkeutuminen ympäristöön arvioidaan vähäiseksi.

YMPÄRISÖLUPAHAKEMUS 2 1. YLEISE IEDO 1.1 Luvan hakijan tiedot Hakija: Yhteyshenkilö: Lohjan kaupunki PL 71 08101 Lohja Liike- ja yhteisötunnus: 1068322-0 Seppo Lötjönen p. 050 529 9869 seppo.lotjonen@lohja.fi 1.2 Luvitettava toiminta Ympäristönsuojelulain (YSL 86/2000) 28 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen (YSA 169/2000) 1 :n nojalla luvan hakemisen perusteet ovat ü ympäristönsuojelulaki 28 :n 2 momentin kohta 4 ü ympäristönsuojeluasetus 1 :n 3 momentti) 1.3 Kohteen sijainti ja kiinteistötiedot Harjun kaatopaikka sijaitsee Lohjan kaupungissa Neitsytlinnan kaupunginosassa osoitteessa Lohjanharjuntie 240. Kaatopaikka sijoittuu kiinteistöille 444-465-1-139 ja 444-465-1-91, jotka omistaa Lohjan kaupunki. Kaatopaikan sijainti on esitetty yleiskartassa piirustuksessa 1510002799.1. 1.4 Lähin asutus ja muut häiriintyvät kohteet Kaatopaikka-alueen välittömässä läheisyydessä ei ole asuintaloja eikä muitakaan häiriintyviä kohteita. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 200 metrin etäisyydellä kaatopaikan länsiluoteispuolella. Kaatopaikka-alue on rakennettu viheralueeksi, joka sijaitsee valtatie 25 välittömässä läheisyydessä. Kaatopaikka rajautuu kaakkoisreunaltaan valtatie 25:n ja kevyen liikenteen tiealueeseen ja muilta reunoiltaan ulkoilureitteihin. Kaatopaikkaa ympäröivät kiinteistöt ovat Lohjan kaupungin omistamia viheralueita. Rajanaapurit ja yhteystiedot on esitetty liitteessä 1. 1.5 oimintaa koskevat luvat Kaatopaikalla ei ole aiempia lupia. 2. YMPÄRISÖN ILA 2.1 Kaavoitus Kohdealueella ei ole voimassa olevaa lainvoimaista kaavaa. Lohjan taajamaosayleiskaava (kuva 2-1) on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 10.10.2012, mutta ei ole vielä lainvoimainen. Lohjanharjuntie on merkitty kaavassa valtatieksi.

YMPÄRISÖLUPAHAKEMUS 3 Kuva 2-1. Kaavaote Lohjan taajamaosayleiskaavasta. 2.2 Luonnonsuojelualueet Kaatopaikan lounaispuolella sijaitsee Lohjanharjun ja Ojamonkankaan Natura 2000 -alueen itäinen osa, jonka koodi on FI0100031. Kauempana (noin 3 km) etäisyydellä kohdealueesta sijaitsee toinen Natura-alue, Lohjanjärven alueet (FIO100036).

YMPÄRISÖLUPAHAKEMUS 4 Kuva 2-2. Lähimmät luonnonsuojelualueet. 2.3 Maaperän tila Kohde sijaitse Lohjanharjun harjanteella. Harjun maanpinta viettää kaakko-luodesuunnassa. Kaatopaikka on vanha soranottoalue. Kaatopaikan korkein kohta on tasolla +97,5 ja matalin kohta tasolla + 87,5. Alue viettää luoteeseen kohti Lohjanjärveä. Maanpinnan tasot jätetäytön ympäristössä on esitetty tutkimuskartassa piirustuksessa 3. Jätetäytön alapuolinen maaperä on hiekkaa tai hiekkaista soraa. Kaatopaikan alueelta tehdyt maaperätutkimukset ja tiedot jätetäytön laajuudesta on kuvattu kohdassa 3.2.1. 2.4 Pohjaveden tila Kaatopaikka sijaitsee Lohjanharjun I luokan pohjavesialueella (0142851A), jonka pohjaveden muodostumisalueen pinta-ala 4,74 km 2 ja arvio muodostuvan pohjaveden määrästä on 3500 m 3 /d. Etäisyys Myllylammen vedenottamolle on noin 900 m ja Porlan vedenottamolle noin 700 m. Myllylammen vedenottamon antoisuus on noin 1300 m 3 /d. Porlan vedenottamo on ollut aiemmin varakäytössä, mutta ottamo otettiin käyttöön vuonna 2009. Vuonna 2011 ottamoa käytettiin neljä kuukautta.

YMPÄRISÖLUPAHAKEMUS 5 Pohjaveden virtaussuunta on kaatopaikalta luoteeseen kohti Lohjanjärveä. Pohjavesialueen rajaus ja pohjaveden virtaussuunnat on esitetty pohjavesialuekartassa, piirustuksessa 1510002799.2. Harjun kaatopaikan läheisyydessä on vähän pohjaveden havaintoputkia. Pohjavedenpinnankorkeus havaintoputkessa 107 oli helmikuussa 2009 +49,74 mpy (lähde: Herttajärjestelmä). Havaintoputkessa P2 pohjaveden pinta on noin 2 m alempana kuin putkessa 107. Putkessa P2 siivilää on vain metrin osuudella putken alapäässä ja putki ulottuu 30 metriä syvemmälle kuin havaintoputki 107. ämän vuoksi pohjaveden pinnankorkeudet eivät välttämättä ole vertailukelpoisia keskenään. Lohjanharjun pohjavesialueen tarkkailu toteutetaan yhteistarkkailuna, jossa Myllylampi/Porla- Lohjanharjun alueella tarkkaillaan Myllylammen ja Porlan vedenottamoiden, Lohjan kaupungin ympäristöyksikön havaintoputkien, Enics Finland Oy:n velvoitetarkkailun havaintoputkien ja suljetun Ojamonkankaan velvoitetarkkailun havaintoputkien pohjaveden laatua. Lähimmät pohjaveden havaintoputket ovat 1781 ja 107, jotka eivät kuulu yhteistarkkailuun. Havaintoputkesta 107 ei ole vedenlaatutietoja ja havaintoputkesta 1781 vain yhden näytteenottokerran tulokset vuodelta 2007 (lähde: Hertta järjestelmä). ällöin vesinäytteen AOX-pitoisuus oli 15 µg/l, dikloorimetaanipitoisuus 2 µg/l ja ammoniumtyppipitoisuus 0,73 mg/l ja COD Mn 10 mg/l. Myllylammen vedenottamon pohjavesitarkkailu perustuu Länsi-Suomen vesioikeuden 28.9.1987 päivättyyn lupaan 59/1987/1. Kerran vuodessa tehtävässä perustutkimusta laajemmassa fysikaalis-kemiallisessa tutkimuksessa tutkitaan mm. haihtuvat orgaaniset yhdisteet, torjuntaaineita, kloorifenolit ja PAH-yhdisteet. Vedenottamon vedessä on todettu pieniä määriä (1-4 µg/l) trikloorieteeniä. Veden laatu on täyttänyt kuitenkin tutkittujen parametrien osalta hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja suositukset (SM 461/2000). Porlan vedenottamon pohjavesitarkkailu perustuu Länsi-Suomen vesioikeuden 22.9.1987 päivättyyn lupaan 52/1987/1. Vuosina 2011 ja 2010 vedenottamon vedestä ei tutkittu orgaanisia haitta-aineita. Vuonna 2009 vedenottamolla todettiin alhainen pitoisuus MBE:tä (3 µg/l) ja vuonna 2008 alhainen pitoisuus trikloorieteeniä (4 µg/l). Veden laatu on täyttänyt pääosin tutkittujen parametrien osalta hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja suositukset (SM 461/2000). Veden hygieeninen laatu on ajoittain ollut lievästi yli laatusuositusten. 2.5 Vesistön tila ja käyttökelpoisuus Lähin merkittävä pintavesimuodostuma on Lohjanjärvi, joka sijaitsee noin 800 metrin etäisyydellä kohdealueesta. Pohjavesi purkautuu Lohjanjärven suuntaan. Lohjanjärven Maikkalanselkä- Aurlahden ekologinen tila luokitellaan tyydyttäväksi ja kemiallinen tila hyväksi (lähde: Herttajärjestelmä). 2.6 Ilmanlaatu Kaatopaikalla ei ole tehty erillisiä ilman laatuun liittyviä selvityksiä. Merkittävin ilmanlaatua heikentävä tekijä on valtatie 25:n liikenteen aiheuttamat päästöt. 3. OIMINAKUVAUS 3.1 Kaatopaikan käyttöhistoria Harjun kaatopaikka on ollut käytössä 1950 1960-luvuilla. Vanhalle soranottopaikalle kuljetettiin kaupunkialueilta mahdollisesti sekä yhdyskunta- että teollisuusjätettä sekä täyttömaata. 3.2 Kaatopaikan nykytila 3.2.1 Maaperätutkimukset Kohdealueella on tehty maaperän pilaantuneisuustutkimuksia A-insinöörien toimesta 26-27.3.2012 ja Ramboll Finland Oy:n toimesta 31.8.2012 ja 13.9.2012. utkimuspisteiden sijainnit on esitetty tutkimuskartassa 1510002799.3.

YMPÄRISÖLUPAHAKEMUS 6 Lohjan kaupungin omistamalle kiinteistölle sijoittui A-insinöörien tutkimuksesta koekuopat KK4- KK6 ja KK16. Jätetäyttöalueen reunamille sijoitettiin lisäksi koekuopat KK7-KK9 ja KK12-KK15 pilaantuneisuuden rajaamiseksi. Näytteistä määritettiin laboratoriossa metallit (As, Ba, Be, Cd, Cr, Co, Cu, Hg, Mo, Ni, Pb, Sb, Se, Sn, V, Zn), öljyhiilivedyt C 10 -C 40, polttoaineiden lisäaineet (BEX, MBA, AME), VOC-, PAH-, PCB- ja haihtuvat hiilivety-yhdisteet sekä torjunta-aineet. ulokset on esitetty raportissa Harjun kaatopaikka, Lohja, Selvitys maa-alueen pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeen arviointi, työnro 416707, 4.6.2012 (liite 2). Ramboll Finland Oy:n toimesta Harjun vanhan kaatopaikan alueelle tehtiin yhteensä 19 tutkimuspistettä, joista tutkimuspisteet RF10-RF19 sijoittuivat Lohjan kaupungin puolelle. Kairauspisteistä lähetettiin yhteensä 13 näytettä laboratorioon. Näytteistä määritettiin metallit (Sb, As, Cd, Co, Cr, Cu, Pb, Ni, Zn, V) ja öljyhiilivedyt (C 10 -C 40 ). utkimuspisteiden RF10- RF19 havaintopistekortit on esitetty liitteenä 3. utkimustulokset ja niiden vertailu maaperän kynnys- ja ohjearvoihin on esitetty taulukoissa 3-1 3-3. Koska kohde sijaitsee I luokan pohjavesialueella, tuloksia verrattiin lisäksi pohjaveden pilaantumisriskin perusteella määritettyihin haitta-ainekohtaisiin maaperän viitearvoihin (SVP pv, Suomen ympäristö 23/2007). Kohdealueella todettiin ylemmän ohjearvon ylityksiä metallien (Sb, Cu, Pb, Zn) ja PAH-yhdisteiden osalta. Alemman ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia todettiin lisäksi keskiraskaiden öljyhiilivetyjen osalta. Kynnysarvo ylittyi em. lisäksi useampien metallien (As, Cd, Co ja Ni) ja öljyhiilivetyjen osalta. SVP pv -viitearvot ylittäviä pitoisuuksia todettiin lisäksi vanadiinin osalta. Jätetäytön alapuolisesta perusmaasta otetussa näytteessä (RF12, näytesyvyys 9-10 m) ei todettu PAH-yhdisteitä eikä öljyhiilivetyjä. Myös metallipitoisuudet alittivat selvästi kynnysarvotason. aulukko 3-1. utkimuspisteiden metallipitoisuudet ja vertailu viitearvoihin. utkimuspiste ja näytteenottosyvyys Sb ( mg / kg ) As ( mg / kg ) Cd ( mg / kg ) Co ( mg / kg ) Cr ( mg / kg ) Cu ( mg / kg ) Pb ( mg / kg ) Ni ( mg / kg ) Zn ( mg / kg ) V ( mg / kg ) RF10 (2-3 m) <0,50 2,6 <0,20 3,6 11 11 13 8,9 49 23 RF10 (5-6 m) <0,50 2,7 <0,20 3,8 10 17 6,1 9,3 56 18 RF11 (6-7 m) <0,50 2,1 <0,20 2,9 9,1 12 3 7,5 21 14 RF11 (4-5 m) 5,3 3,9 0,63 3,3 12 100 54 11 390 16 RF12 (4-5 m) 5,0 8,5 0,88 6,2 20 370 380 23 750 23 RF12 (9-10 m) <0,50 1,0 <0,20 2,4 6,4 <10 2,6 5,9 18 10 RF13 81-1,8 m) <0,50 1,6 <0,20 2,8 10 13 3,5 7,5 20 15 RF14 (1,7-3,2 m) 7,6 5,7 1,2 4,2 17 230 150 16 390 17 RF14 (3,2-3,7 m) <0,50 1,7 <0,20 2,3 6 16 4,2 5,6 24 12 RF15 (1-2,7 m) 120 34 1,5 26 55 570 1200 83 980 80 RF16 (3-3,7 m) 1,5 5,1 0,38 5,0 17 51 72 16 260 26 RF17 (1,7-2,7 m) <0,50 2,6 <0,2 3,5 12 15 4,5 8,7 26 15 RF19 (2,1-3,6 m) 1,7 5,2 0,42 5,5 21 93 90 18 210 23 SVP pv 4,25 10 5 4,2 1 000 10 000 100 40 3 000 54 kynnysarvo 2 5 1 20 100 100 60 50 200 100 alempi ohjearvo 10 50 10 100 200 150 200 100 250 150 ylempi ohjearvo 50 100 20 250 300 200 750 150 400 250

YMPÄRISÖLUPAHAKEMUS 7 aulukko 3-2. utkimuspisteiden PAH-pitoisuudet ja vertailu viitearvoihin. utkimuspiste ja näytteenottosyvyys Antraseeni Asenafteeni Asenaftyleeni Bentso (a)antraseeni Bentso(a) pyreeni Bentso (b)fluoranteeni Bentso (g,h,i) peryleeni Bentso (k) fluoranteeni Dibentso (a,h)antraseeni (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) RF10 (2-3 m) 1,8 2,4 2,6 1,0 0,89 RF10 (5-6 m) 0,06 0,12 0,18 0,12 0,06 RF11 (6-7 m) <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 RF11 (4-5 m) 0,53 0,08 0,19 5,4 3,9 3,6 3,0 1,6 0,52 RF12 (4-5 m) 0,01 <0,05 <0,05 0,15 0,1 0,17 0,14 0,06 0,02 RF12 (9-10 m) <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 SVP pv - 0,66 - - 17 kynnysarvo 1 - - 1 0,2 - - 1 - alempi ohjearvo 5 - - 5 2 - - 5 - ylempi ohjearvo 15 - - 15 15 - - 15 - Fenantreeni Fluoreeni utkimuspiste ja näytteenottosyvyys Fluoranteeni Indeno(1,2,3- c,d)pyreeni Kryseeni Naftaleeni Pyreeni PAH sum. (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) RF10 (2-3 m) 1,1 3,0 1,4 1,9 2,4 180 RF10 (5-6 m) 0,05 0,11 0,13 0,1 0,09 1,0 RF11 (6-7 m) <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,2 RF11 (4-5 m) 6,7 7,3 0,4 3,3 3,7 0,10 5,4 49 RF12 (4-5 m) 0,67 0,26 0,15 0,14 0,23 0,15 0,25 2,5 RF12 (9-10 m) <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,2 SVP pv 204 227 - - 11 - kynnysarvo 1 1 - - - 1-15 alempi ohjearvo 5 5 - - - 5-30 ylempi ohjearvo 15 15 - - - 15-100 aulukko 3-3. utkimuspisteiden öljyhiilivetypitoisuudet ja vertailu viitearvoihin. utkimuspiste ja näytteenottosyvyys C 10 -C 21 C 21 -C 40 C 10 -C 40 ( mg / kg ) ( mg / kg ) ( mg / kg ) RF10 (2-3 m) <10 40 49 RF10 (5-6 m) <10 34 41 RF11 (6-7 m) <10 <10 <10 RF11 (4-5 m) 130 550 680 RF12 (4-5 m) 250 720 970 RF12 (9-10 m) <10 <10 <10 RF13 81-1,8 m) <10 <10 <10 RF14 (1,7-3,2 m) 43 920 970 RF14 (3,2-3,7 m) <10 <10 <10 RF15 (1-2,7 m) 11 110 120 RF16 (3-3,7 m) 21 290 310 RF17 (1,7-2,7 m) <10 <10 <10 RF19 (2,1-3,6 m) 13 98 110 kynnysarvo - - 300 alempi ohjearvo 300 600 - ylempi ohjearvo 1 000 2 000 -

YMPÄRISÖLUPAHAKEMUS 8 3.2.2 Jätetäyttöalueen rajaus Edellä esitettyjen tutkimusten perusteella jätetäytön paksuus vaihteli Lohjan kaupungin puolella välillä +87,5..+97,5 m. Perusmaa jätetäytön alla on hiekkaa tai hiekkaista soraa. Jätetäytöstä löytyi mm. metalliromua, lasia, betonia, puuta, kumia ja tiiliä. Kohteessa tehtyjen tutkimustulosten perusteella Lohjan kaupungin tontilla sijaitsevan jätetäytön pinta-ala on arvioitu olevan noin 3 750 m 2 ja jätetäytön määräksi on arvioitu olevan noin 11 200 m 3 ktr. Jätetäyttöalueen arvioitu rajaus on esitetty nykytilannekartassa liitteenä 4. Jätetäyttöä tai haitta-aineita yli alemman ohjearvon todettiin tutkimuspisteissä RF11-RF17, RF19, KK4-KK6 ja KK16. utkittujen haittaaineiden pitoisuudet alittivat kynnysarvot tutkimuspisteissä KK7-KK9, KK12-15, RF10 ja RF17. Kairauspisteessä RF18 ei todettu jätetäyttöä. Lohjan kaupungin kiinteistörajan itäpuolella tiealueella oleva jätetäyttö on kaivettu pois erillisen suunnitelman mukaan vuoden 2013 aikana. iealueen kunnostushankkeesta on vastannut Uudenmaan ELY- keskuksen liikenne ja infrastruktuuri- vastuualue. Kunnostettavan alueen raja on esitetty asema- ja leikkauspiirustuksissa. 3.2.3 Jätetäytön sisäinen vesi Jätetäytössä ei ole tutkimusten aikana todettu vettä. Kairaukset ulotettiin syvimmillään tasolle +86,75 ja jätetäyttöön kairatut havaintopisteet olivat kuivia. 3.2.4 Pintakerrokset ja luiskat Vanhan kaatopaikan reunoilla muutamassa tutkimuspisteessä todettiin ohuet täyttömaakerrokset kun taas kaatopaikan korkeimmalla alueella täyttömaakerrokset ovat selvästi paksummat ollen paksuimmillaan noin 2 metriä. äyttömaakerros on tutkimusten mukaan hiekkaa ja soraa. Jätetäytön luiskakaltevuudet vaihtelevat noin 1:1,5-1:3,0. Jätetäytön lakiosalla kaltevuus on osittain pienempi kuin 1:20. 3.2.5 Jätteen hajoamistila Kaatopaikalle on tuotu jätettä 1950-1960 luvuilla. Yli neljänkymmenen vuoden aikana orgaaninen jäte on jo pääosin hajonnut. Kaatopaikan metaanintuotanto on käytännössä loppunut. Kaatopaikalle asennetusta tarkkailuputkesta mitattiin kaatopaikkakaasuja 13.9.2013, GA 2000 kenttämittarilla. GA 2000:n lukemat CH 4 0,4, CO 2 0,2, 0 2 19,7, BAL 80,0, H 2 S 000 ppm, CO 000 ppm. 3.2.6 Kaatopaikan vakavuus ja painaumat Jätetäytön painuminen on jo pääosin tapahtunut. Kunnostustyön aikaisten massanvaihtoalueiden painumisen arvioidaan olevan tasaista. 3.2.7 Kaatopaikkaluokitus Kohteelle ei ole tehty kaatopaikkakelpoisuustutkimusta, koska kyseessä 50 vuotta sitten käytöstä poistettu kaatopaikka, jolloin nykyisiä kaatopaikkavaatimuksia ei vielä ollut. 3.2.8 Kaatopaikka-alueen tuleva käyttö Kunnostettu jätetäyttö maisemoidaan ja alueesta tulee viheralue. 3.3 Kaatopaikan eristäminen 3.3.1 Kunnostustyön ajankohta ja arvioitu kesto Kaatopaikan sulkeminen ajoittuu vuosille 2015 2017. Kaatopaikan kunnostustyön arvioitu kesto on noin 6-12 kk. arkempi kunnostusaikataulu määräytyy ympäristölupapäätöksen ja rakentamisaikataulun perusteella. 3.3.2 Esivalmistelut Kunnostettava alue aidataan ja merkittään selkeästi kunnostustyön ajaksi. Lisäksi työmaalle johtava ajoportti varustetaan lukittavalla puomilla.

YMPÄRISÖLUPAHAKEMUS 9 3.3.3 Jätetäytön muotoilu ja maisemointi Kaatopaikka-alueelta leikataan nykyisiä pintamaita muotoilun helpottamiseksi ja tarpeettoman massansiirron välttämiseksi. Alueen länsi- ja lounaispuolella ulkoilureitin vierestä jätetäytön luiskan yläreunaa muotoillaan leikkaamalla ja siirtämällä kyseiset peittomaat luiskan alareunaan. Leikattavalta alueelta poistetaan peittomaita noin 0 500 mm:n paksuudelta. Alueen itäpuolella puhtaita muotoilumassoja käytetään kiinteistörajan ulkopuolelle, jotta pintarakenteet saadaan rakennettua riittävän laajalle alueelle. Jätetäytön pintarakenteet tehdään 1:3 tai loivempana. Alueella tehdyissä tutkimuksissa jätetäyttöä ei havaittu alle 0,2 m päässä pinnasta. Mikäli kunnostettavan alueen ulkopuolella havaitaan kunnostustyön yhteydessä jätetäyttöjä, kaivetaan ne pois ja viedään käsittelyyn. Nykyinen ulkoilureitti siirretään kunnostustyön yhteydessä rakennettavien pintarakenteiden ulkopuolelle. Uuden reitin sijainti on esitetty likimäärin asemapiirustuksessa. Reitin lopullinen sijainti tarkennetaan rakentamissuunnitelman yhteydessä. Nykyisen ulkoilureitin päälle asennetaan vastaavat pintarakenteet kuin muuallakin täyttöalueella asemapiirustuksessa rajatulla alueella. Lakialue muotoillaan niin, että siinä ei esiinny alle 1:20 kaltevuuksia. Alueen jätetäytön painumat ovat suurelta osin tapahtuneet. 3.3.4 Pintaeristysrakenteet Muotoillun jätetäytön päälle rakennetaan pintarakenteet. Pintarakenne muodostuu esipeittokerroksesta, tiivistyskerroksesta, kuivatuskerroksesta sekä pintakerroksesta. Pintakerroksen ylin osa tehdään humuspitoisesta maa-aineksesta. Pintarakenteet ylhäältä alaspäin lueteltuna ovat: nurmetus pintakerroksen yläosa (kasvukerros) 300 mm pintakerroksen alaosa (suojakerros) 700 mm kuivatuskerros, salaojamatto keinotekoinen tiivistyskerros, 1,5 mm LLDPE tai vastaava ohennettu mineraalinen tiivistyskerros, bentoniittimatto Pintarakenteet on kuvattu tarkemmin alla olevissa kappaleissa ja periaatekuva on esitetty liitteessä 6. 3.3.4.1 Esipeittokerros Jätetäytön päälle on tehty esipeittokerros, joka on paksuudeltaan noin 0,5 m 2,0, m. Esipeitto- / muotoilukerroksen paksuudet näkyvät alueella tehdyissä koekuoppakorteissa ja kairausdiagrammeissa. Jos sulkemistyön aikana havaitaan jätettä, niin jäte peitetään vähintään 250 mm paksuudelta puhtailla ylijäämämailla. 3.3.4.2 iivistyskerros Mineraalinen tiivistyskerros ohennettuna rakenteena iivistyskerros rakennetaan ohennettuna rakenteena bentoniittimatolla, joka vastaa vähintään 0,5 m paksuista mineraalista tiivistyskerrosta, jonka tiiveys K-arvolla ilmoitettuna on < 1*10-9 m/s. Mattolaatuna käytetään neulasidottua, neulavapaata ja itsesaumautuvaa mattoa. Käytettävä bentoniittimatto täyttää vähintään alla olevat vaatimukset: Bentoniitin määrä matossa on vähintään 4 000 g/m². Bentoniitin laatu luonnon natriumbentoniittia. Bentoniitin montmorilloniittipitoisuus noin 90 XRD-määrityksellä tai metyleenisinimääritys (VDG p 39) 300 mg/g. Bentoniitin paisuntaindeksi vähintään 24 ml/2g Yläkankaan tulee olla neulasidottu 200 g/m 2 ukikankaan tulee olla kudottu 100 g/m2

YMPÄRISÖLUPAHAKEMUS 10 Bentoniittimatto levitetään tiivistetyn ja tasatun esipeittokerroksen päälle. Kerroksen yläpinnasta poistetaan kivet ja mahdolliset muut terävät esineet, jotka voisivat vaurioittaa mattoa. Rakennettaessa tiivistyskerros bentoniittimatolla voidaan varmistua, että tiivistyskerros on koko alueella tasalaatuinen. Maton pitkittäissaumoissa käytetään itsestään saumautuvaa bentoniittimattoa, tällöin bentoniittijauheen määrä pitkittäissaumoissa on vakio. Bentoniittimattona käytetään yläpinnasta bentoniittijauheella kyllästettyä mattoa. Materiaalitoimittaja toimittaa maton varastointi-, käsittely- ja asennusohjeet. Bentoniittimatto on varastoitava tasaisella alustalla irti maasta ja kosteudelta suojattuna. Rullat eivät saa kastua eivätkä taipua. Bentoniittimaton soveltuvuus tiivistyskerrokseen Bentoniittimatto on geokomposiitti, joka muodostuu geotekstiileistä ja bentoniittisavesta. Bentoniitti on luonnon savimineraali, joka hydratoituessaan paisuu ja muuttuu paineen alla käytännössä nestettä läpäisemättömäksi. Bentoniittimatto ei sisällä ympäristön tai terveyden kannalta haitallisia aineita. Bentoniittimaton vetolujuus on hyvä, joten maton repeäminen rakenteessa on hyvin epätodennäköistä. Bentoniittimatto kestää hyvin alustan epätasaisia muodonmuutoksia, jolloin se soveltuu hyvin kaatopaikan rakenteisiin. Mattojen limityksenä käytetään 0,5 m, jolloin se sallii epätasaisen muodonmuutoksen. Käytettävän bentoniittimaton pitkittäissaumat ovat itsestään saumautuvia. ällöin bentoniittijauheen määrä pitkittäissaumoissa on vakio. Bentoniittimatto kestää hyvin jäätymisen ja sulamisen aiheuttamia rasituksia, sekä kuivumista luonnon maa-aineksia paremmin. Rakennettaessa tiivistyskerros bentoniittimatolla voidaan varmistua tiivistyskerroksen tasalaatuisuudesta helpommin kuin mineraalisesta tiivistyskerroksesta tehtäessä. Bentoniittimaton levittämisen seuranta ja dokumentointi on selkeää, jolloin mahdolliset työnaikaiset virheet on helppo havaita. Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2008 "Kaatopaikkojen käytöstä poistaminen ja jälkihoito"-oppaassa on otettu kantaa bentoniittimaton pitkäaikaiskestävyyteen ja esitetty laatuvaatimukset bentoniittimatolle. Oppaassa esitettyjen laatuvaatimusten täyttyminen varmistaa, että bentoniittimaton pitkäaikaiskestävyys on riittävä. Suunnitelmissa esitetty bentoniittimatto täyttää ympäristöhallinnon oppaassa esitetyt vaatimukset. Keinotekoinen tiivistyskerros LLDPE tai vastaava Bentoniittimaton päälle asennetaan nominaalipaksuudeltaan 1,5 mm (+-5 ) paksuinen LLDPEmuovikalvo. Luiskassa käytetään kitkakuvioitua kalvoa. Kierrätysmateriaali pitoisuus tulee olla 0 ja hiilimustan määrä 2,0-3,0 sekä OI arvo >100 min. Mineraalisen tiivistyskerroksen päälle asennetaan LLDPE-tiivistyskalvo. uote hyväksytetään tuotetiedoilla. Lisäksi on ilmoitettava valmistuksen aikaisen laadunvalvonnan testaustiheydet ja käytettävät menetelmät. Materiaalitoimittaja toimittaa valmistuksen aikaiset laadunvalvontatulokset sekä asennus-, varastointi- ja käsittelyohjeet. Valmistuksen aikana tehtyjen laadunvalvontakokeiden tulosten tulee vastata ennakkoon ilmoitettua materiaalia. Muovikalvo suojataan yläpuolelta salaojamatolla, joka estää bentoniittimaton vaurioitumista yläpuolelta. 3.3.4.3 Kuivatuskerros (salaojamatto) Jätetäytön sulkemisen yhteydessä korvataan pintarakenteen mineraalinen kuivatuskerros salaojamatolla. Salaojamatto asennetaan muovikalvon päälle, jolloin se toimii bentoniittimaton päällä tehokkaana suojakerroksena sekä vettä johtavana kerroksena. Salaojamattona käytetään kahteen suuntaan vettä johtavaa mattoa, jonka vedenjohtokapasiteetti vastaa 0,5 metrin paksuista mineraalista kuivatuskerrosta. Salaojamaton tulee kestää 20 kpa kuormitusta. Salaojamaton päällä ei liikuta työkoneilla ennen kuin siinä on vähintään 300 mm maakerros päällä. Pintakerroksen alimman paksuudeltaan 150 mm kerroksen maksimiraekoko saa olla #64 mm. Jos käytettävä materiaali on karkeampaa, tulee se hyväksyttää erikseen mattovalmistajalla. Salaojamatot ankkuroidaan toisiinsa kiinni sitomalla. Edellä mainituilla toimenpiteillä estetään maton vaurioituminen työn aikana.

YMPÄRISÖLUPAHAKEMUS 11 Salaojamaton päälle tulee kokonaispaksuudeltaan 1000 mm:n pintakerros puhtaista maista. ämä kerros suojaa mattoa mekaanisilta rasituksilta. Pintamaissa käytetään puhtaita maa-aineksia, jolloin salaojamatto ei altistu erityiselle kemialliselle rasitukselle. Pintarakenteiden valmistumisen jälkeen ajoneuvoliikenne alueella on hyvin vähäistä, tästä johtuen salaojamattoon ei kohdistu lisäkuormitusta pintarakenteiden lisäksi. Salaojamaton soveltuvuus kuivatuskerrokseen Salaojamaton vastaavuus mineraaliseen kuivatuskerrokseen verrattuna on esitetty liitteessä 4 olevassa laskelmassa. Jotta riittävä vedenjohtokapasiteetti saavutetaan, tulee salaojamaton paksuuden olla vähintään 5 mm ja vedenjohtavuuden 0,1 m/s. Suunnitelmissa maton sydänosan minimipaksuudeksi on määrätty 6,0 mm, joten matto johtaa vettä vähintään yhtä paljon, kuin mineraalinen kuivatuskerros. Liitteessä 5 on esitetty suotovesilaskelmat Slide ohjelmalla. Laskelmista voidaan todeta, että salaojamatto ei padota suotovirtausta. 3.3.4.4 Pintakerros Suojakerros (pintakerroksen alaosa) Pintakerroksen alaosa tehdään puhtailla ylijäämämailla. Kerros tehdään noin 700 mm paksuisena niin, että pintakerroksen kokonaispaksuus kasvukerroksen kanssa on kuitenkin vähintään 1000 mm. Alimman 150 mm kerroksen maksimiraekoko saa olla #64 mm. Muilta osin kerroksen maksimiraekoko on #200 mm. iealueella täyttö korvataan tien rakennekerroksen materiaalilla (sora, murske). Ojapainanteissa käytetään vettä heikosti läpäisevää maa-ainesta, esim. moreenia. Kasvukerros (pintakerroksen yläosa) Pintakerroksen ylin osa rakennetaan humuspitoisesta maa-aineksesta esim. Kerroksen paksuus on 300 mm. iealueella kasvukerros korvataan tien rakennekerros materiaalilla (sora, murske). Nurmetus Viimeistellyn alueen pintaan kylvetään nurmi. Nurmetus tehdään käyttäen tiehallinnon vakiosiemenseosta tai vastaavaa nopeasti vihertyvää ja kuivuutta sietävää nurmikenttälajikkeita sisältävää siemenseosta. Siementen kylvömäärä on 1 kg/aari. Nurmetus tehdään tasatulle kasvukerrokselle. Viimeistelytöiden päätyttyä valmispinta vaaitaan ja laaditaan siitä tarkempi piirustus. 3.3.5 Kaasun keräysjärjestelmä Kaasunkeräyskerrosta ei kohteeseen ehdoteta rakennettavan, koska kyseessä on noin 50 vuotta sitten käytöstä poistettu kaatopaikka ja kaasua tuottava materiaali on jo hajonnut ja kaasun tuotto loppunut. Kaatopaikalla metaanin muodostuminen vähenee helposti biologisesti hajoavan orgaanisen jätteen osuuden pienentyessä. Myös jätetäytön hitaasti biohajoavat jätefraktiot, kuten puu, tekstiilit ja kumi ovat todennäköisesti ehtineet hajota. 3.3.6 Vesien johtaminen ja käsittely Kuivatuskerroksen vedet Kuivatuskerrokseen johtuvat vedet johdetaan täytön ympärille asennettavalla salaojalla 160M- SN8 alueelta jätetäyttöalueelta. Pois johtaminen tapahtuu viettoviemärillä. Alustava puhtaiden salaojavesien purkupaikka on esitetty liitteenä olevassa asemapiirustuksessa. Salaojalinjat varustetaan tarkistuskaivoilla, joista ne voidaan tarvittaessa huuhdella. Sadevesiviemäri purkaa puhtaat vedet tarkkailukaivon kautta maastoon. Kaivosta voidaan tarvittaessa mitata kuivatuskerrokseen suotautunutta vesimäärää. Vesien johtaminen on esitetty asemapiirustuksessa 1510002799.4.

YMPÄRISÖLUPAHAKEMUS 12 Pintavedet Kaatopaikan ympäriltä pintavesien kulkeutuminen estetään jätetäytön alueelle niskaojien avulla. 3.3.7 Laadunvalvonta Ennen kaatopaikan sulkemistöiden aloittamista laaditaan tarkempi rakentamis- ja laadunvalvontasuunnitelma. Laadunvalvonta sisältää rakentamiseen, työmenetelmiin ja materiaaleihin liittyvät valvontatoimenpiteet. Laadunvalvontaan osallistuvat urakoitsija, rakennuttaja ja rakennuttajan laadunvalvoja. Vaatimusten täyttyminen todetaan työnaikaisilla laadunvarmennusmittauksilla. Valvontaan kuuluvat materiaalien ennakkokokeet ja laatuvaatimukset, työn aikainen laadunvalvonta. Lisäksi valvontaan sisältyvät poikkeamiin liittyvät toimenpiteet. 3.3.8 Liittyminen muihin hankkeisiin Kaatopaikka sijaitsee sekä Lohjan kaupungin kiinteistöllä että osittain Vt 25 tiealueella. Uudenmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri- vastuualueen hallinnoimalta tiealueelta poistettiin jätetäyttö pohjavesisuojausrakenteiden takia. Kunnostus toteutetaan huhti-toukokuun 2013 aikana Uudenmaan ELY-keskuksen 31.12.2012 antaman Pima-päätöksen (UUDE- LY/621/07.00/2012) mukaisesti. Pohjavesisuojausrakenteet rajautuvat kevyen liikenteen väylään. Lohjan kaupungin kiinteistön puolelta kaatopaikka-aluetta kunnostettiin vain kaivuteknisesti tarvittavilta osin. 3.3.9 Liikennejärjestelyt Kunnostustöiden aikainen liikennöinti tapahtuu kaatopaikalle valtatie 25:lta. Urakoitsija tekee tarkemman liikennereittisuunnitelman työmaa-alueelle ennen töiden aloittamista. Liikenneraittisuunnitelmat tulee hyväksyttää Uudenmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri- vastuualueella. Valtatie 25:n keskimääräinen vuorokausiliikenne (KVL) kohdealueella on noin 14 400 ajoneuvoa/vrk. Kaatopaikan kunnostustyön aikana keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä lisääntyy noin viidellä ja kesäaikana noin 20 30 ajoneuvolla vuorokaudessa. Kunnostustyö kestää noin 6-12 kuukautta. Valtatien liikennemäärään työmaaliikenteen lisääntyminen ei juuri vaikuta. 3.3.10 Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Rakennustyön aikana syntyvä sekajäte kuljetetaan asianmukaisesti käytössä olevalle kaatopaikalle. Mahdollisesti syntyvät ongelmajätteet, kuten öljyt, toimitetaan hyväksytylle ongelmajätteen vastaanottajalle. 4. PARAS KÄYÖKELPOINEN EKNIIKKA (BA) JA YMPÄ- RISÖN KANNALA PARAS KÄYÖ (BEP) Hakijan käsityksen mukaan kaatopaikan eristäminen nykyisen lainsäädännön vaatimusten mukaan edustaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Pintarakenteissa hyödynnetään puhtaita täyttömaita ja säästetään siten neitseellisiä maa-aineksia ja maanvastaanottoalueiden kapasiteettia. Kaatopaikan eristäminen on paras käyttökelpoinen tekniikka verrattaessa sitä vaihtoehtoiseen ratkaisuun, jätetäytön poiskaivamiseen. Kohteen sijainti on liikenteellisesti hankala valtatien välittömässä läheisyydessä ja jätetäytön poiskaivaminen olisi kaivuteknisesti vaativaa. Lisäksi kaatopaikka on poistettu käytöstä noin 50 vuotta sitten, joten orgaaninen jäte on jo pääosin hajonnut.

YMPÄRISÖLUPAHAKEMUS 13 5. PÄÄSÖ JA NIIDEN RAJOIAMINEN 5.1 Rakentamisen aikaiset 5.1.1 Päästöt ilmaan Kunnostustöiden aikana syntyy päästöjä ilmaan työkoneiden pakokaasuista ja pölyämisestä. Päästöjen rajoittamiseksi pölyämistä ehkäistään tarvittaessa kastelemalla. Lisäksi kunnostustyöt ajoitetaan arkipäiviin. Synteettiset kaatopaikan pintarakenteet vähentävät pölyämistä. 5.1.2 Melu ja tärinä Kaatopaikan sulkemisen aikana työkoneiden aiheuttama melutaso on tavanomaisen maanrakentamiseen verrattavaa. Meluhaittoja rajoitetaan ajoittamalla kunnostusyöt arkipäiviin klo 7-19 välillä. Lisäksi huolehditaan työkoneiden kunnosta. 5.1.3 Päästöt maaperään, pohjaveteen ja vesistöön yömaa-alueella varastoidaan ja tankataan työkoneita. yökoneiden polttoaine (max 200 l) varastoidaan siirrettävässä 2-vaippasäiliössä muovikalvon päällä. yömaa-alueelle varataan tarvittava määrä imeytysainetta. Asianmukaisten suojausten ja toimintaohjeiden johdosta polttoainevuodot maaperään ovat epätodennäköisiä. 5.2 Eristämisen jälkeiset 5.2.1 Päästöt ilmaan Jätetäytöstä muodostuvien kaatopaikkakaasujen määrät arvioidaan erittäin vähäisiksi. Kunnostettava kaatopaikka on noin 50 vuotta sitten käytöstä poistettu ja kaasua tuottava materiaali on jo hajonnut ja kaasun tuotto loppunut. Kaatopaikalla metaanin muodostuminen vähenee helposti biologisesti hajoavan orgaanisen jätteen osuuden pienentyessä. 5.2.2 Päästöt maaperään, pohjaveteen, vesiin ja viemäriin Ennen pintarakenteiden toteutusta kaatopaikka-alueen sadannasta arviolta 35 suotautuu jätetäyttöön. Muodostuvan suotoveden määrä on noin 850 m 3 /a. Suunniteltujen pintarakenteiden rakentamisen jälkeen jätetäyttöön suotautuvan veden määrän arvioidaan olevan alle 5 sadannasta eli alle 120 m 3 /a. Jätetäytössä ei ole todettu jätetäytön sisäistä vettä ja pohjavedenpinta on yli 30 metrin syvyydellä jätetäytön alimmasta kohdasta. Jätetäytön alapuolisesta perusmaasta (RF12) ei todettu PAHyhdisteitä eikä öljyhiilivetyjä ja metallipitoisuudet olivat selvästi alle ohjearvotason. Vesien kulkeutuminen kaatopaikan ympäristöstä jätetäyttöön estetään niskaojien avulla. Suunnitelluilla pintarakenteilla minimoidaan suotautuvien vesien määrä. Näin ollen jätetäyttö ei ole käytännössä kosketuksissa veden kanssa, joten haitta-aineiden kulkeutuminen veden mukana arvioidaan erittäin vähäiseksi. 6. POIKKEUKSELLISE ILANEE JA NIIHIN VARAUU- MINEN 6.1 Arvio toimintaan liittyvistä riskeistä Jätetäyttö muodostaa riskin pohjaveden laadulle. Riskiä pienennetään minimoimalla jätetäytön läpi suotautuvan veden määrää eristämällä jätetäyttöalue nykyisen jätelainsäädännön mukaisilla eristerakenteilla. Eristämistoiminnan merkittävin riski on mahdollinen polttoainevuoto työkoneista. 6.2 oimet onnettomuuksien ehkäisemiseksi yömaakoneiden tankkaus ja polttoaineiden varastointi hoidetaan asianmukaisin suojauksin. Lisäksi henkilökunnalle annetaan toiminta-ohjeet polttoaineiden käsittelyyn ja mahdollisiin onnettomuus- ja häiriötilanteisiin.

YMPÄRISÖLUPAHAKEMUS 14 6.3 oiminta onnettomuus- ja häiriötilanteissa Onnettomuustilanteissa polttoaineiden imeyttämiseen käytettävä turve toimitetaan asianmukaisen luvan omaavalle käsittelypaikalle. Mahdollinen öljyllä pilaantunut maa-aines kaivetaan heti pois ja toimitetaan edelleen luvanvaraiselle käsittelypaikalle. yömaalla työskenteleville henkilöille annetaan toimintaohjeet vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle. Kaikista öljy- ja ympäristövahingoista ilmoitetaan viipymättä pelastuslaitokselle ja valvontaviranomaiselle. 7. VAIKUUKSE YMPÄRISÖÖN 7.1 Rakentamisen aikaiset 7.1.1 Vaikutukset ilmaan Rakentamisen vaikutukset ilmanlaatuun arvioidaan vähäisiksi. 7.1.2 Melun ja tärinän vaikutukset Lähimmät asuinalueet sijaitsevat yli 200 metrin etäisyydellä. Rakentamisesta johtuva melutaso ei arvioida aiheuttavan melun päiväarvon ylityksiä lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. 7.1.3 Vaikutukset maaperään, pohjaveteen ja vesistöön Normaalitilanteessa kaatopaikan kunnostustyöt eivät aiheuta päästöjä ja vaikutuksia maaperään, pohjaveteen ja vesistöön. Mahdollisten onnettomuustilanteiden yhteydessä haitalliset vaikutukset ympäristöön estetään suojausrakenteilla ja toimintaohjeilla vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle. 7.2 Eristämisen jälkeiset 7.2.1 Vaikutus rakennettuun ympäristöön ja viihtyvyyteen Suljetun jätetäytön valmiin pinnan korkeus tulee olemaan kunnostustöiden jälkeen noin 1,5-2 metriä ylempänä kuin nykyinen pinta, joten kunnostustöillä ei ole juuri vaikutuksia rakennettuun ympäristöön. Kunnostustöiden jälkeen vaikutukset yleiseen viihtyvyyteen ja ihmisten terveyteen vähenevät entisestään. 7.2.2 Vaikutus ilmanlaatuun Pintarakenteiden valmistuttua vaikutukset ilmanlaatuun vähenevät nykyisestään. Kaatopaikkakaasujen määrät arvioidaan erittäin vähäisiksi tehtyjen mittausten perusteella, joten niillä ei arvioida olevan vaikutuksia alueen ilmanlaatuun. 7.2.3 Vaikutukset maaperään, pohjaveteen ja vesistöihin Eristämisen jälkeen kaatopaikan vaikutukset maaperään, pohjaveteen ja vesistöihin vähenevät entisestään. Pintarakenteiden valmistumisen jälkeen jätetäytön haitta-aineiden kulkeutuminen ympäristöön arvioidaan vähäiseksi. 8. PÄÄSÖJEN JA VAIKUUSEN ARKKAILU 8.1 Päästö- ja vaikutustarkkailu 8.1.1 Pintarakenteiden kunto Pintarakenteiden kuntoa ja mahdollisia painaumia seurataan silmämääräisesti. 8.1.2 Kaatopaikan sisäinen vesi Kaatopaikan sisäisiä vesiä ei tarkkailla, koska jätetäytössä ei ole todettu vettä. 8.1.3 Kuivatuskerroksen vedet Kuivatuskerroksessa syntyvien vesien määrää seurataan kolme ensimmäistä vuotta. Mikäli vesiä ei esiinny merkittäviä määriä, tarkkailu lopetetaan.

YMPÄRISÖLUPAHAKEMUS 15 8.1.4 Kaatopaikkakaasu Suunnittelun aikana tehtyjen havaintojen ja mittaustulosten perusteella ehdotetaan, että kaatopaikkakaasuja ei tarkkailla. 8.1.5 Pohjavesi Pohjaveden virtaussuunnassa kaatopaikan alapuolelle asennetaan pohjaveden havaintoputki, josta seurataan pohjaveden laatua. Pohjavesinäytteet otetaan ennen kunnostustöiden aloittamista ja töiden valmistuttua. Näytteenoton yhteydessä mitataan pohjaveden pinnankorkeus. Näytteet ehdotetaan otettavan kerran vuodessa. Vesinäytteistä määritetään sameus, sähkönjohtavuus, ph, happipitoisuus, metallit, mineraaliöljyt, PAH-yhdisteet, haihtuvat orgaaniset yhdisteet, COD Mn, kokonaisfosforin, ammoniumtypen, kokonaistypen, ammoniumtypen, sulfaatti ja kloridi. Pohjaveden tarkkailun seurannan jatkamisesta päätetään kahden vuoden jälkeen pintarakenteiden valmistumisesta. 8.1.6 Raportointi Eristetyn kaatopaikan tarkkailun tulokset raportoidaan Lohjan ympäristötoimelle ja Uudenmaan ELY-keskukselle. arkkailusuunnitelmaa voidaan tarkastaa tarkkailutulosten perusteella. Pohjaveden laadun seuranta liitetään Lohjanharjun pohjavesien yhteistarkkailuun, jonka raportoinnin yhteydessä arvioidaan suljetun kaatopaikan pohjavesivaikutuksia.

PIIRUSUKSE

ØßÎÖËÒ ÕßßÌÑÐß ÕÕß ÉæÄïíèêÄÔ ÄïëïðððîéççÁØ «²Áµ µµ ÄÐ ««µ» ÄÐ ïá» µ ò¼ ¹ Ì«²²ò ð Ô«µ«³ò Î µ»² ² «µ»» ² ² ³» ª ò ïððð³ Ð µ wó ²³ «µ»² ²» íñïí ÔÑØÖßÒ ÕßËÐËÒÕ Ø «² µ µ ²» <³ ²»² dz < * «µ»³«õòð<< Î ³¾ Ò»³»²µ «éí ïëïìð ÔßØÌ «ò ðîð éëë êïï ò ³¾ òº Ð ««µ»² < * Ç» µ Í««² ² ò Ð ««² ò ««²²ò Ì *² ÇÓÐ ïëïðððîéçç ï Ð ÊÕ ÖòØ««µ Ò ³ ³ò Ì»¼ ª³ Ó««Ó««Ð< ª< Ó µ ª îçòïðòîðïí ïæìð ððð

1462 w+37,56 (12.11.-08) 1790, w+35,08 (12.11.-08) 1784, w+38,1 (12.11.-08) PORLAN VO 65, w+40,04 (25.11.-11) B1, w+41,58 (28.5.-07 66 w+37,78 (14.11.-11) MYLLYLAMMEN VO KOHDE Lohjanharju B 0142851 B 107 w+49,65 (12.11.-08) 1781, w+49,6 (26.2.-95) P2, w+47,42 (22.11.-04) 3.06, w+52,34 (23.11.-11) 2.06 w+54,02 (23.11-11) 7/06,w+53,53 (8.11.-12) W:\1386\Lohja\1510002799_Harjun_kaatopaikka\Piirustukset\Piir2_Pohjavesialuekartta.dwg unn. Lukum. Rakennuskoht een nimi ja os oite h yv. GA2, w+57,84 (30.11.-09) Pohjakartta Maanmitttauslaitos Muutos P3, w+54,02 (22.11.-04) LOHJAN KAUPUNKI Harjun kaatopaikan eristäminen Ympäristölupahakemus K.Päätalo Ramboll Niemenkatu 73 15140 LAHI puh. 020 755 611 www.ramboll.fi Piirustuks en sisältö Su u nn.ala Piirustusnro piir. Lohjanharju 0142851A I lk suunn. GOLFKENÄN VO Pohjavesialueen raja Pohjaveden muodostumisalueen raja Pohjaveden virtaussuunta Vedenottamoiden arvioitu valumaaluerajaus (Lohjanharjun suojelusuunnitelma 2004) yönro Nimim. iedosto Muutos pvm Päiväys Mittakaa va Pohjavesialuekartta 1:20 000 YMP 1510002799 2 PIVK J.Huuhko 29.10.2013

93 230 91 3300 Pohjaveden suojauksen reuna 94 14 900 m3 ktr, josta Jätettä ~11 200 m3 ktr iealueen raja iealue kunnostettu huhti-toukokuussa 2013 1:154 21 15 91 3200 e 298 93 Massalaskenta maanpinnasta arvioituun jätetäytön alapintaan Jätetäytön alapinta määritetty vuoden 2012 tutkimustietojen (A-Insinöörit ja Ramboll) perusteella. utkimuksista, jotka eivät ylety perusmaahan asti, käytetty alinta tunnettua jätepintaa. Arvioidun jätetäytön pinta-ala ja tilavuus 3 750 m2 / 14 900 m3 ktr, josta jätettä ~11 200 m3 ktr tiealueen jätetäytön poistamisen jälkeen W:\1386\Lohja\1510002799_Harjun_kaatopaikka\Piirustukset\utkimuskartta.dwg 27 308 306 300 1 32kV 20kV 90 K.o sa/ Kylä Raken nustoi menpi de Ra en k nusko hteen nimi ja osoite Hy v. Korttel i/ ila Ramboll Niemenkatu 73 15140 Lahti puh. 020 755 611 on t ti/ Rn:o 1:139 LOHJAN KAUPUNKI Harjun kaatopaikan eristäminen Ympäristölupahakemus V25, Lohja Virano maisen merki ntöjä Piirust uslaji Yleissuunnitelma Piirust uksen sisält ö Suunn a. la Piirust usnro S uunn. yönr o Piirt. Piirust uksia iedos to Muuto s Pvm Rak.l uvan nro Juok seva nro Mitta kaava utkimuskartta 1:500 YMP 1510002799 K.Päätalo I.Läspä HAL 29.10.2013 3

87 80 1:155 SADEVESIEN PURKU Vj~+87,50 ARKASUSKAIVO 85 200M 91 Salaoja kuivatuskerroksen puhtaille vesille Niskaoja 94 UUSI ULKOILUREIIN LINJAUS +94.5 +94.0 +93.5 +96.2 So 160M-SN8 5 1:3 5 Niskaoja 1:3 5 +96.5 93 +96.2 1:3 +97.0 +96.5 So 160M-SN8 5 +97.5 +97.8 +98.0 +97.0 5 +98.3 5 1:3 +97.5 +97.8 1:3 5 Pintarakenteen reuna +97.5 So 160M-SN8 So 160M-SN8 1:3 SALAOJA puhtaille vesille 230 Pohjaveden suojauksen reuna 1:154 296 240 3300 34 200M SOK So 160M-SN8 91 21 15 MIAKAIVO 91 MUOOILUÄYÖ 3200 e 298 93 W:\1386\Lohja\1510002799_Harjun_kaatopaikka\Piirustukset\Asemapiirustus.dwg 7 96 93 27 308 306 300 1 32kV 20kV 90 86 K.o sa/ Kylä Raken nustoi menpi de Raken nusko hteen nimi ja osoite Hy v. Kortte li/ ila Ramboll Niemenkatu 73 15140 Lahti puh. 020 755 611 on t ti/ Rn:o 1:139 LOHJAN KAUPUNKI Harjun kaatopaikan eristäminen Ympäristölupahakemus V25, Lohja Virano maisen merki ntöjä Piirust uslaji Yleissuunnitelma Piirust uksen sisält ö Suunn a. la Piirust usnr o S uunn. yönr o Piirt. Piirus tuksia iedos to Muutos Pvm Rak.l uvan nro Juok seva nro Mittaka ava Asemapiirustus 1:500 YMP 1510002799 K.Päätalo I.Läspä HAL 29.10.2013 4 asemapiirustus

UUSI ULKOILUR. LINJAUS Niskaoja alueen ulkopuolisille vesille 5 Luiskat muotoillaan kaltevuuteen 1:3 tai loivempaan 1:3 Suojakerros Kasvukerros Salaojamatto LLDPE-muovikalvo 1,5mm Bentoniittimatto 5 LEIKKAUS A - A 1:200/1:200 Pinnasta kuoritaan ~0,5m kerros täyttömaita ennen pintarakenteiden rakentamista. Kuorittu pintamaa käytetään pintakerroksen alaosassa. 5 ~1:3,5 ks. DE 1 1:2...1:1,5 1:4...1:10 0.03 tsv Ajorata 0.03 10m 1:4...1:10 1:2 1:2 1:1 1:2 UUSI ULKOILUR. LINJAUS Luiska muotoillaan kaltevuuteen 1:3 tai loivempaan Niskaoja alueen ulkopuolisille vesille 5 1:3 Suojakerros Kasvukerros Salaojamatto LLDPE-muovikalvo 1,5mm Bentoniittimatto 5 LEIKKAUS B - B 1:200/1:200 Pinnasta kuoritaan ~0,5m kerros täyttömaita ennen pintarakenteiden rakentamista. Kuorittu pintamaa käytetään pintakerroksen alaosassa. ~1:3,5 ks. DE 1 1:2...1:1,5 1:4...1:10 0.03 tsv Ajorata 0.03 10m 1:4...1:10 1:2 1:2 1:1 1:2 So 160M-SN8 kuivatuskerroksen puhtaille vesille Salaojasora #8...16mm tai 16...32mm POHJAVEDEN SUOJAUS (vaativa kloridisuojaus) Rakenteen leikkaus 1:1 So 160M-SN8 kuivatuskerroksen puhtaille vesille Salaojasora #8...16mm tai 16...32mm Nykyinen päälysteen reuna Nykyinen päälysteen reuna Rakenteen leikkaus 1:1 POHJAVEDEN SUOJAUS (vaativa kloridisuojaus) So 160M-SN8 kuivatuskerroksen puhtaille vesille Salaojasora #8...16mm tai 16...32mm POHJAVEDEN SUOJAUS So 160M-SN8 kuivatuskerroksen puhtaille vesille (vaativa kloridisuojaus) Salaojasora #8...16mm tai 16...32mm Rakenteen leikkaus 1:1 Sv +92.75 Sv +92.43 Nykyinen päälysteen reuna Nykyinen päälysteen reuna Rakenteen leikkaus 1:1 POHJAVEDEN SUOJAUS (vaativa kloridisuojaus) Pinnasta kuoritaan ~0,5m kerros täyttömaita ennen pintarakenteiden rakentamista. Kuorittu pintamaa käytetään pintakerroksen alaosassa. Suojakerros Kasvukerros Salaojamatto LLDPE-muovikalvo 1,5mm Bentoniittimatto LEIKKAUS 1-1 1:200/1:200 DEALJI 1 MK 1:100 W:\1386\Lohja\1510002799_Harjun_kaatopaikka\Piirustukset\Asemapiirustus.dwg So 160M-SN8 So 160M-SN8 So 160M-SN8 Suojakerros Kasvukerros Salaojamatto LLDPE-muovikalvo 1,5mm Bentoniittimatto So 160M-SN8 kuivatuskerroksen puhtaille vesille Salaojasora #8...16mm tai 16...32mm iealueelle tehtävän pohjavesisuojauksen sijoittelu A-Insinöörien 29.06.2012 päivätyistä Liikenneteknisistä poikkileikkauksista V25 (piir.nro. 4-1) K.o sa/ Kylä Raken nustoi menpi de Ra en k nuskoh teen nimi ja osoite Hy v. Kortte li/ ila Ramboll Niemenkatu 73 15140 Lahti puh. 020 755 611 ont ti/ Rn:o 1:139 LOHJAN KAUPUNKI Harjun kaatopaikan eristäminen Ympäristölupahakemus V25, Lohja Virano maisen merki ntöjä Piirust uslaji Yleissuunnitelma Piirustuk sen sisält ö Leikkauspiirustus, Leikkaukset A-A, B-B ja 1-1 Suunn a. la Piirust usnro S uunn. yönr o YMP 1510002799 5 Piirt. Piirust uksia iedos to Muutos K.Päätalo I.Läspä HAL 29.10.2013 Pvm Rak.l uvan nro Juok seva nro Mitta kaava 1:200

LIIE 1

LIIE 1 Kiinteistörekisteritiedot: unnus: Nimi Omistaja Osoite 444-465-1-91 VALIMO Lohjan kaupunki Karstuntie 4, 08100 Lohja 444-465-1-139 SORAKUOPPA IILohjan kaupunki Karstuntie 4, 08100 Lohja 444-465-1-154 c/o Wärtsilä Oyj Abp John Kiint. Oy Gunnarlan NUMMENAKA Stenbergin ranta 2, 00530 tontit HELSINKI 444-465-1-154-M601 Lohjan kaupunki Karstuntie 4, 08100 Lohja 444-465-1-155 VALIMO II Lohjan kaupunki Karstuntie 4, 08100 Lohja 444-465-1-267 OJAMO Lohjan kaupunki Karstuntie 4, 08100 Lohja 444-895-2-2 YLEINEN IE 444-465-1-267 444-465-1-55 444-465-1-139 444-465-1-154 444-465-1-91 444-895-2-2 Lähde: KJ-selaintietopalvelu 9.4.2013

LIIE 2

4.6.2012 SELVIYS MAA-ALUEEN PILAANUNEISUUDESA JA PUHDISUSARPEEN ARVIOINI YÖNRO 416707 Harjun kaatopaikka Lohja A-Insinöörit Suunnittelu Oy AMPERE Satakunnankatu 23 A 33210 ampere Puh. 0207 911 777 Fax 0207 911 778 ESPOO Bertel Jungin aukio 9 02600 Espoo Puh. 0207 911 777 Fax 0207 911 779 E-mail: etunimi.sukunimi@ains.fi Internet: www.a-insinoorit.fi Y-tunnus 0211382-6 Kotipaikka ampere

416707 HARJUN KAAOPAIKKA 2 (8) YÖNRO 416707 Harjun kaatopaikka Lohja 1. YLEISÄ Uudenmaan Ely-keskuksen toimeksiannosta olemme tehneet maaperän pilaantuneisuustutkimuksia Lohjanharjun päällä sijaitsevan Harjun kaatopaikan kohdalla ja sen ympäristössä. utkimusalueen lävistää valtatie 25, asfaltoitu kevyen liikenteen väylä sekä sora- tai purupintaiset lenkkeilypolut. Alueen maasto mäntyvoittoista ulkoilumaastoa ja se viettää luoteeseen kohti Lohjanjärveä. Harjun kaatopaikka otettiin käyttöön 1950-luvulla. Vanhalle soranottopaikalle kuljetettiin kaupunkialueilta oletettavasti sekä yhdyskunta- että teollisuusjätettä 1960-luvun loppupuolella asti. Jätteiden lisäksi kaatopaikalle on tuotu täyttömaata. Kaatopaikka sijaitsee pohjavesialueella. Harjun juuressa on kaksi vedenottamoa. Kaatopaikka on luokiteltu riskikohteeksi sekä yleisen pohjaveden pilaantumisen että Myllylammen vedenottamon laadun kannalta. 26.-27.3.2012 tehtyjen koekuoppien ja haitta-ainetutkimusten tarkoituksena oli selvittää vanhan kaatopaikan sijainti ja laajuus sekä kohteen maaperän puhtaustaso ennen alueella alkavia pohjavedensuojausrakenteiden rakennustöitä. 2. KOHEEN KUVAUS 2.1 Sijainti ja koko Kiinteistörekisteritunnukset: Osoite: 444-465-1-139 (Sorakuoppa II) 444-465-1-91 (Valimo) 444-465-1-155 (Valimo II) 444-465-1-267 (Ojamo) 444-895-2-2 (Yleinen tie) (Lohjanharjuntie 240, Lohja) utkimuskohde sijaitsee Lohjalla Lohjanharjun vanhalla soraottoalueella, jota on käytetty kaatopaikkana 1950- ja 60-luvuilla. Alue rajautuu kaakkoisreunaltaan valtatie 25 ja sen kevyen liikenteen väylään sekä muilta reunoiltaan ulkoilureitteihin. Harjun kaatopaikan laajuus on noin 5600 m 2. 2.2 Omistus ja hallintasuhteet Omistajat: Liikennevirasto (yleinen tie) Lohjan kaupunki, 08101 Lohja (muut kiinteistöt) 2.3 Alueen kaava Alueella on voimassa vuonna 1992 vahvistettu osayleiskaava. Vireillä olevassa taajamaosayleiskaavassa kaatopaikan kohdalla on merkintä VL (lähivirkistysalue). Alueella ei ole asemakaavaa.