http://www.space.com/23595-ancient-mars-oceans-nasa-video.html

Samankaltaiset tiedostot
Kosmos = maailmankaikkeus

INSINÖÖRIN NÄKÖKULMA FYSIIKAN TEHTÄVÄÄN. Heikki Sipilä LF-Seura

Tarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN

Planeetan määritelmä

Kosmologia ja alkuaineiden synty. Tapio Hansson

LUENTO Kyösti Ryynänen

Kosmologia: Miten maailmankaikkeudesta tuli tällainen? Tapio Hansson

Lataa Avaruus - Carole Stott. Lataa

Maailmankaikkeuden kriittinen tiheys

Aine ja maailmankaikkeus. Kari Enqvist Helsingin yliopisto ja Fysiikan tutkimuslaitos

PARADIGMOJEN VERTAILUPERUSTEET. Avril Styrman Luonnonfilosofian seura

Pimeän energian metsästys satelliittihavainnoin

Epäyhtenäisyys fysiikan haasteena

Maailmankaikkeuden syntynäkemys (nykykäsitys 2016)

PIMEÄ ENERGIA mysteeri vai kangastus? Kari Enqvist Helsingin yliopisto ja Fysiikan tutkimuslaitos


Sisällys. Vesi Avaruus Voima Ilma Oppilaalle Fysiikkaa ja kemiaa oppimaan... 5

TAIVAANMEKANIIKKA IHMISEN PERSPEKTIIVISTÄ

AKAAN AURINKOKUNTAMALLI

Tähtitiede Tutkimusta maailmankaikkeuden laidoilta Aurinkokuntaan

UrSalo. Laajaa paikallista yhteistyötä

Lataa Galaksit - Heikki Oja. Lataa

Lataa Aurinkokunta uusiksi - Heikki Oja. Lataa

Aloitetaan kyselemällä, mitä kerholaiset tietävät aurinkokunnasta ja avaruudesta ylipäänsä.

Suojeleva Aurinko: Aurinko ja kosmiset säteet IHY

ASTROFYSIIKAN TEHTÄVIÄ VI

7. AURINKOKUNTA. Miltä Aurinkokunta näyttää kaukaa ulkoapäin katsottuna? (esim. lähin tähti n AU päässä

Fysiikkaa runoilijoille Osa 6: kosmologia

SUHTEELLISUUSTEORIAN TEOREETTISIA KUMMAJAISIA

Pimeä energia. Hannu Kurki- Suonio Kosmologian kesäkoulu 2015 Solvalla

Teoreetikon kuva. maailmankaikkeudesta

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit

L a = L l. rv a = Rv l v l = r R v a = v a 1, 5

S U H T E E L L I S U U S T E O R I AN P Ä Ä P I I R T E I T Ä

1. Kuinka paljon Maan kiertoaika Auringon ympäri muuttuu vuodessa, jos massa kasvaa meteoroidien vaikutuksesta 10 5 kg vuorokaudessa.

Miina ja Ville etiikkaa etsimässä

Albedot ja magnitudit

AURINKOKUNNAN RAKENNE

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I

Lataa. Tähtitiede - Maailmankaikkeus - Aurinkokunta - Avaruuslennot. Kuinka paljon tähtiä on? Mikä on musta aukko? Miten pitkä on Jupiterin vuosi?

Monimuotoinen Aurinko: Aurinkotutkimuksen juhlavuosi

Kyösti Ryynänen Luento

Luonnonfilosofian seura. Mitä havainnot ja mallit viestittävät todellisuudesta?

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos

AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE ÄLÄ KÄÄNNÄ SIVUA ENNEN KUIN VALVOJA ANTAA LUVAN!

Kosmologian yleiskatsaus. Syksy Räsänen Helsingin yliopisto, fysiikan laitos ja Fysiikan tutkimuslaitos

Vuorovaikutuksien mittamallit

P = kv. (a) Kaasun lämpötila saadaan ideaalikaasun tilanyhtälön avulla, PV = nrt

Fysiikan menetelmät ja kvalitatiiviset mallit Rakenneyksiköt

Fysiikan maailmankuva 2015 Luento 8. Aika ja ajan nuoli lisää pohdiskelua Termodynamiikka Miten aika ja termodynamiikka liittyvät toisiinsa?

Kääpiöplaneettojen eteeriset laadut ja niiden määrittäminen (2006)

Maan ja avaruuden välillä ei ole selkeää rajaa

Syntyikö maa luomalla vai räjähtämällä?

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun

Aurinko. Tähtitieteen peruskurssi

Ensimmäinen matkani aurinkokuntaan

Gravitaatioaallot - uusi ikkuna maailmankaikkeuteen

1 Tieteellinen esitystapa, yksiköt ja dimensiot

Tähtitieteen peruskurssi Lounais-Hämeen Uranus ry 2013 Aurinkokunta. Kuva NASA

Exploring aurinkokunnan ja sen jälkeen vuonna Suomi

Friedmannin yhtälöt. Einsteinin yhtälöt isotrooppisessa, homogeenisessa FRW-universumissa 8 G 3. yleisin mahdollinen metriikka. Friedmannin yhtälö

Tähtitieteessä SI-yksiköissä ilmaistut luvut ovat usein hyvin isoja ja epähavainnollisia. Esimerkiksi

Aurinkokunta. Jyri Näränen Paikkatietokeskus, MML

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Luku 3. Ilmakehä suojaa ja suodattaa. Manner 2

Taivaanmekaniikkaa Kahden kappaleen liikeyhtälö

LUMA-kerhon suunnitelma Emmi Vähä Monitieteinen LUMA-kerho

Suhteellisuusteorian perusteet, harjoitus 6

Ulottuva Aurinko Auringon hallitsema avaruus

Lataa Missä kaikki ovat? - Stephen Webb. Lataa

CASIO-KOULULASKIMET CASIO. OPETTAJAOSIO JULKAISU 8 TEEMAOSIO: ASTRONOMIA: LASKENTAA TAIVAAN JA MAAN VÄLILLÄ. Astronomia ja astrologia SIVU 1

ETÄISYYS TÄHDESTÄ PYÖRÄHDYSAIKA JA KIERTOAIKA

Globaali virtapiiri. Reko Hynönen

Termodynamiikan suureita ja vähän muutakin mikko rahikka

Viipurin pamaus! Suomalaisen supertulivuoren anatomiaa

Planeetat. Jyri Näränen Geodeettinen laitos

Muista, että ongelma kuin ongelma ratkeaa yleensä vastaamalla seuraaviin kolmeen kysymykseen: Mitä osaan itse? Mitä voin lukea? Keneltä voin kysyä?

Mustien aukkojen astrofysiikka

Spontaanissa prosessissa Energian jakautuminen eri vapausasteiden kesken lisääntyy Energia ja materia tulevat epäjärjestyneemmäksi

Tähtitieteen historiaa

MS-A0002 Matriisilaskenta Luento 1:Vektorit ja lineaariyhdistelyt

Perusvuorovaikutukset. Tapio Hansson

Muunnokset ja mittayksiköt

Mallit luonnonilmiöiden ja havaintojen kuvaajina

Helsinki Testbed säätietojen käyttö Metsähovin radiotutkimusasemalla. Anne Lähteenmäki Metsähovin radiotutkimusasema TKK

Merkintöjä planeettojen liikkeistä jo muinaisissa nuolenpääkirjoituksissa. Geometriset mallit vielä alkeellisia.

Kosmologia on yleisen suhteellisuusteorian sovellus suurimpaan mahdolliseen systeemiin: tutkitaan koko avaruuden aikakehitystä.

CERN-matka

DEE Tuulivoiman perusteet

Tähtitaivaan alkeet Juha Ojanperä Harjavalta

SMG-4500 Tuulivoima. Toisen luennon aihepiirit VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT TUULET

Valtteri Lindholm (Helsingin Yliopisto) Horisonttiongelma / 9

Lataa Sibeliuksesta Tuonelaan - Heikki Oja. Lataa

Lataa Avaruussää - Heikki Nevanlinna. Lataa

Lataa Matkalla Aurinkokuntaan. Lataa

Avaruusaluksen ja satelliitin radan muuttaminen ilman ajoainetta: sähköpurje ja plasmajarru

Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Kysymykset ovat sanallisia ja kuvallisia. Joukossa on myös kompia, pysy tarkkana!

Mikkelin lukio. Marsissako metaania? Elisa Himanen, Vilma Laitinen, Aatu Ukkonen, Pietari Miettinen, Vesa Sivula Pariisi

Ajan osasia, päivien palasia

Transkriptio:

http://www.space.com/23595-ancient-mars-oceans-nasa-video.html

Mars-planeetan olosuhteiden kehitys Heikki Sipilä 17.02.2015 /LFS Mitä mallit kertovat asiasta Mitä voimme päätellä havainnoista Mikä mahtaa olla todellisuus

MARS nykyisin

Marsin dimensioita Halkaisija 6752 km Putoamiskiihtyvyys 3.69m/sxs Akselin kaltevuus 25.19 astetta Pyörähdysaika 24.6h Vuosi 687 d

Marsin kaasukehä Hiilidioksidi 95,3% Typpi 2,7% Argon 1,6% Kokonaispaine 0.7-0.9% Maan ilmakehän paineesta

Marsin lämpötila Keskilämpötila Alin Ylin -63 C -140 C +20 C

Standardi kosmologia Avaruus laajenee Avaruuden laajenemisnopeus kiihtyy Gravitaatiolla sidotut systeemit kuten galaksit ja planeettasysteemit eivät laajene

Oman Aurinkokuntamme historia Auringon ikä 4570 miljoonaa vuotta Maa 4540 miljoonaa vuotta Vanhimmat kivilajit 4400 miljoonaa vuotta Elämä 3850 miljoonaa vuotta

AURINKO

Elämälle suotuisa vyöhyke Elämä kehittynyt hehkuvan Auringon ja kylmän avaruuden välissä Elämän vyöhykkeeksi arvioidaan väli 0.90-1.37 AU, missä AU on maan etäisyys Auringosta. Lähempänä kuin 0.90 AU on liian kuumaa ja kauempana kuin 1.37 AU on liian kylmää. Vesi on elämälle välttämätön

Planeettojen etäisyydet Merkurius 58 Mkm 0.37 AU Venus 108 0.72 AU Maa 150 1 AU Mars 230 1.53 AU Elämälle suotuisa vyöhyke 0.90AU-1.37AU

Auringon säteilytehon muuttuminen ajan funktiona Aurinkofysiikan mukaan säteilyteho kasvaa n. 7%/1000miljoonaa vuotta. Noin 3850 miljoonaa vuotta sitten Aurinko oli 25% himmeämpi Elämälle suotuisa vyöhyke oli silloin 0.78AU-1.19AU Maa oli silloin elämälle suotuisassa vyöhykkeessä, mutta lämpötila olisi -20C,mikä on ristiriidassa geologisten johtopäätösten kanssa

Himmeän Auringon paradoksi I Geologisten havaintojen perusteella on päätelty, että 3850 miljoonaa vuotta sitten maapallolla lainehti meret ja lämpötila oli nykyistä korkeampi, n. 30-40 C Himmeän Auringon takia lämpötila olisi ollut -20 C Selitykseksi esitetään kasvihuoneilmiötä, mutta se voidaan selittää huonosti kvantitatiivisesti ja ilmakehän koostumus pitää valita aika synteettiseksi

Himmeän Auringon paradoksi II Marsin etäisyys on 1,53 AU. Nykyäänkin Mars on jäässä. Hiilidioksidi osittain ja vesi ovat kondensoituneina navoilla. Marsin geologiasta on päätelty, että siellä on ollut meriä 4000 miljoonaa vuotta sitten. Miten se on mahdollista, kun Aurinko on ollut 25% himmeämpi?

Tuomo Suntolan DU-malli Avaruus laajenee Laajenemisnopeus hidastuu laajenemisen tehdessä työtä gravitaatiota vastaan Ei tarvita pimeän energian hypoteesia Galaksit ja planeettakunnat laajenevat saman säännön mukaan kuin koko avaruus

DU mallin mukaan aurinkokunta laajenee. Mitkä ovat planeettojen etäisyydet 3850 miljoonaa vuotta sitten, jos aurinkokunta laajenee (Mkm ja AU yksiköitä) Nykyhetki -3850 Ma Merkurius 58 0.39 AU 45 0.30AU Venus 108 0.72 AU 83 0.55AU Maa 150 1.0 AU 116 0.77AU Mars 230 1.53 AU 178 1.19AU Asumiskelpoinen vyöhyke -3850 Ma vuotta sitten 0.78AU-1.19AU. Maa ja Mars tällä alueella.

Johtopäätöksiä Maa on ollut 3850 Ma vuotta sitten elämällä kelvolliselle alueella, mutta olosuhteet ovat olleet lämpimämmät. Meri on ollut noin +30-40 C. Tämä on yhtäpitävä DU mallin mukaan. Mars on hyvin lähellä elämälle kelvollista aluetta. Hiilidioksidi on pysynyt ilmakehässä. Lämpö on riittänyt pitämään veden nesteenä ainakin päiväntasaajaa lähellä olevilla alueilla

Standardimalli ja DU-malli Aurinkokunnan laajeneminen ei ole ristiriidassa Maan ja Marsin geologiasta tehtyjen päätelmien suhteen Himmeän Auringon paradoksi saa selityksen Nykyisen tähtitieteen mukaan Maa säilyy elinkelpoisena vain 500-1000Ma, koska Auringon lämpöteho kasvaa. DU-mallin mukaan Maa etääntyy Auringosta ja tämä kompensoi Auringon lämpenemisen. Maa säilyy elämälle kelvollisella vyöhykkeellä vielä miljardeja vuosia.

Standardimalli ja DU-malli Standardimalli selittää huonosti Maan ja Marsin lämpöhistorian Aurinkokunnan alkuvaiheista lähtien. DU-malli selittää hyvin Maan elämälle suotuisan lämpöhistorian elämän synnystä lähtien. DU-malli selittää myös, miksi meret ovat olleet mahdollisia muinaisessa Marsissa 4000 Ma vuotta sitten.