5 Oppaita palokuntalaisille Kipinä Palokuntanuorisotyön käsikirja
Saatteeksi 5 Oppaita palokuntalaisille Oppaita palokuntalaisille -sarjassa julkaistaan käytännönläheisiä materiaaleja palokuntakulttuurin eri osa-alueilta. Edessäsi on palokuntanuorisotyöntekijän käsikirja Kipinä. Tämä on järjestyksessään viides nuorisotyötä tekeville tarkoitettu opas, johon on koottu sitä aineistoa, jota osastojen johtajat sekä muut toimihenkilöt tarvitsevat suoriutuakseen heille uskotuista tehtävistä. Tämän oppaan pohjana on ollut alkuperäinen, vuonna 1999 ilmestynyt Kipinä-kirja sekä sen vuonna 2002 uudistettu toinen painos. Olemme pyrkineet muokkaamaan uuden oppaan nykypäivän käsityksiin ja yhteiskuntaan sopivaksi. Jo tässä vaiheessa haluamme lausua suuret kiitokset ensimmäisen Kipinä-kirjan toimituskunnalle siitä perusteellisesta työstä, jonka ansiosta meillä on ollut käytettävissämme loistava käsikirja palokuntanuorisotyöntekijöille. Meidän oli helppoa lähteä päivittämään kirjan sisältöä, kun kaikki oleelliset asiakokonaisuudet olivat jo olemassa. Tämän käsikirjan on tarkoitus olla palokuntanuorisotyöntekijän perusopas. Tarkoituksena on antaa vinkkejä nuoriso-osaston toiminnan pyörittämiseen sekä perustietoa monista mahdollisesti eteen tulevista tilanteista. Päivitystyössä teimme päätöksen, ettemme tuota päällekkäistä materiaalia jo olemassa olevan materiaalin kanssa. Siksi kaikkien jo olemassa olevien palokuntaoppaiden ja kurssipakettien sisältöä ei toisteta tässä kirjassa, vaan lukijaa ohjataan tarpeen vaatiessa hakemaan tarkempaa tietoa toisesta, nimetystä lähteestä. Kirjoittajat Eveliina Aalto-Kekäläinen, Toni Alatalo, Eija Holmberg-Lehto, Tiina Moisander, Piatta Rulja, Valtteri Tervala, Harri Viitasalo, Brita Somerkoski (Yli Hyvä Juttu), Virpi Hurula Toimitus Piatta Rulja Graafinen toteutus ja taitto Terhi Kannisto / Luminar Solar Kuvat Joonas Malinen, kuvapankki (s. 12, 18, 26), Aappo Iisakka (s. 70), Utsjoen VPK (s. 74) ISBN 978-951-797-551-3 (verkkojulkaisu) Kolmas, uudistettu painos Kopiointirajoitus Tämän painotuotteen kopioiminen on tekijänoikeuslain (404/61) mukaisesti kielletty lukuun ottamatta Suomen valtion ja Kopiosto ry:n tekemässä sopimuksessa tarkemmin määriteltyä osittaista kopiointia opetustarkoituksiin. Teoksen muunlainen kopiointi tai tallentaminen digitaaliseen muotoon on ehdottomasti kielletty. Julkaisija Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Puhelin 09 476 112 spekinfo@spek.fi www.spek.fi Tavoitteenamme on ollut tehdä Kipinästä mahdollisimman käyttäjäystävällinen. Olemme tiivistäneet asioita ja rakentaneet käsikirjan sisällöltään hieman edeltäjäänsä selkeämmäksi niin, että toisiinsa liittyvät asiat löytyvät kokonaisuuksina. Varmasti jotakin tärkeääkin on voinut jäädä pois, mutta olemme pyrkineet luomaan mahdollisimman laajan ja objektiivisen näkemyksen palokuntanuorisotyön tekemisestä ja sen edellytyksistä tämän päivän yhteisöissä. Toimituskunta haluaa kiittää kaikkia kirjoittajia, kuvaajia, lausunnon antajia, opastajia ja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöä sekä muita nimeämättömiä tekijöitä. Teidän myötävaikutuksellanne päivitetty käsikirja on nyt tosi. Toimituskunta Toni Alatalo puheenjohtaja Timo Sovanen sihteeri Valtteri Tervala sihteeri Piatta Rulja toimittaja Eveliina Aalto-Kekäläinen Tiina Moisander Harri Viitasalo 2 3
Sisällys Palokuntanuorisotyö Saatteeksi 3 Palokuntanuorisotyö 5 Palokuntanuorisotoiminta 5 Palokuntanuorisotyön organisaatio 8 Hallinto ja talous 12 Lait ja säädökset, jotka vaikuttavat palokuntanuorisotoimintaan 12 Nuoriso-osaston hallinto 18 Nuoriso-osaston talous 26 Palokuntanuoret 30 Nuoriso-osaston jäsenet 30 Palokuntanuorten kanssa toimiminen 35 Nuoriso-osaston johtaminen 35 Palokuntanuorten kasvattaminen 38 Nuoriso-osaston toiminta 43 Toiminnan suunnittelu 43 Viikkoharjoitukset ja kouluttaminen 47 Oppiminen 55 Viestintä 63 Kilpailutoiminta 69 Leiritoiminta 73 Muu toiminta 78 Yli Hyvä Juttu 82 Liitteet 83 Esimerkki toimintasuunnitelmasta 83 Esimerkki toimintakertomuksesta 85 Esimerkki kausisuunnitelmasta: nuorille jaettava versio 87 Esimerkki kausisuunnitelmasta: kouluttajien versio 88 Koulutuskorttipohja 90 Asiahakemisto 91 Kirjallisuutta ja hyödyllisiä sivustoja 94 Palokuntanuorisotoiminta Palokuntanuorisotoiminta on palokunnissa järjestettyä harrastustoimintaa 7 17-vuotiaille lapsille ja nuorille. Jokainen nuorisotoimintaan osallistuva saa valmiuksia ja taitoja toimia arkielämän yllättävissäkin tilanteissa. Nuoret kokoontuvat viikoittain harjoituksiin, joissa opitaan paitsi palomiestaitoja myös monia yleishyödyllisiä taitoja, kuten alkusammutusta ja ensiapua. Lisäksi harjoituksissa saatetaan käydä tutustumassa esimerkiksi hätäkeskukseen, meripelastusseuraan tai vaikkapa partiolaisten toimintaan. Palokuntanuorisotoiminta on muutakin kuin viikkoharjoituksia. Yksi suurimmista toimintamuodoista on leireily. Lapset ja nuoret osallistuvat vuosittain järjestettäville palokuntaleireille, suorittavat palokuntanuorten koulutusjärjestelmän mukaisia kursseja sekä mittaavat osaamistaan taitomerkkikokeissa. Joka neljäs vuosi järjestetään valtakunnallinen leiri, joka kerää tuhansia leiriläistä pitämään hauskaa ja oppimaan yhdessä. Palokuntanuorten harjoitukset valmistavat myös kilpailemaan. Palokuntanuorille järjestetäänkin erilaisia kilpailuja, joista merkittävin on jokavuotinen palokuntanuorten suomenmestaruuskilpailu Veikon Malja. Kilpailuun osallistuu vuosittain noin kaksisataa nuorta. Veikon Maljan yhteydessä käydään myös tietokilpailu, jossa ratkaistaan Suomen etevin palokuntanuorten joukkue tiedon osalta. Tässä luvussa kerrotaan nuorisotyön vaikutuksista, tavoitteista ja arvoista. Luvussa luodaan myös katsaus palokuntanuorisotyön historiaan ja tulevaisuuteen. Nuorisotyön vaikutukset, tavoitteet ja arvot Palokuntanuorisotyöllä on merkittäviä vaikutuksia sekä yksilöön että palokuntaorganisaatioon. Yksilötasolla palokuntanuorisotoiminnan tavoitteena on aina ollut kasvattaa yhteiskuntakelpoisia ja vastuuntuntoisia kansalaisia. Onnistumisen kokemuksien myötä nuoresta tulee yhä osaavampi ja taitavampi sekä ihmisenä että palokuntalaisena, ja vaikka nuori ei jäisikään palokuntaharrastuksen pariin, hän saattaa saada toiminnasta ajatusmaailmaansa siemenen turvallisuushakuisesta ja auttamishaluisesta elämäntavasta. Joskus tuo elämäntapa kantaa jopa ammattiin asti, sillä monista palokuntanuorista on kasvanut pelastustoimen ammattilaisia. Toisaalta palokuntanuorisotyön tarkoituksena on turvata palokuntatyön jatkuvuus. Vaikka nuorisoosastossa mukana olleista vain osa jatkaa palokuntatoimintaa aikuisena, tuo joukko on usein varsin aktiivinen ja asialleen omistautunut. Kun suunnittelemme mitä tahansa palokuntanuorten toimintaa kokoamme toimintasuunnitelmaa, ideoimme tutustumisretkeä tai järjestämme kilpailun toiminta-alueemme nuorille meidän tulee huomioida palokuntanuorisotyölle asetetut kasvatukselliset, koulutukselliset ja turvallisuusviestinnälliset tavoitteet. 4 5
Palokuntanuorisotyö Kasvatuksellisina tavoitteinamme on tukea nuorten kehittymistä itsenäisiksi, itseensä luottaviksi ja yhteistoimintaan pystyviksi aikuisiksi. Koulutuksellisesti haluamme nuorten saavan valmiudet toimia oikein ja turvallisesti erilaisissa elämässä vastaantulevissa tilanteissa niin, että erityisenä painopisteenämme ovat taidot ihmishengen turvaamiseksi ja pelastamiseksi. Turvallisuusviestinnällisenä tavoitteenamme on herättää ja edistää myönteistä asennoitumista turvallisuudesta huolehtimiseen sekä turvallisuusasioiden edistämiseen. Palokuntanuorten arvoja ovat tasapuolisuus ja välittäminen, turvallisuus ja vastuu sekä luotettavuus. Tasapuolisuus ja välittäminen: Palokuntanuori arvostaa ja huomioi toisia. Turvallisuus ja vastuu: Palokuntanuori osaa ja uskaltaa toimia erilaisissa tilanteissa. Luotettavuus: Palokuntanuori on luotettava ja vastuuntuntoinen. Palokuntanuorisotyön historia Kun puhutaan palokunta-aatteen historiasta, on tapana ottaa esille Amerikan Yhdysvalloissa elänyt yhteiskunta-aktiivi Benjamin Franklin ja hänen vuonna 1736 perustamansa yhtiö nimeltä Union Fire Company. Suomeen palokunta-aate rantautui hieman myöhemmin 1800-luvulla, ja erityisesti vuoden 1827 Turun palo pisti vauhtia rattaisiin: Suomen ensimmäinen vapaaehtoinen palokunta perustettiin Turkuun vuonna 1838. Erinäisten vaiheiden jälkeen maastamme löytyi 1900-luvun alkupuolella yli kaksisataa palokuntaa. Samaan aikaan, kun palokuntatoiminnan suosio kasvoi, toimintaan liitettiin sivistyksellisiä tavoitteita. Vapaapalokunnat olivatkin edelläkävijöitä kirjastojen, lukusalien, kuorojen, soittokuntien ja teatteriryhmien perustamisessa sekä kansanjuhlien ja urheilukilpailujen järjestämisessä. Palokuntatoiminnassa oivallettiin myös jo varhain, kuinka suuri merkitys palokuntanuorilla on yleisen auttamishalun kasvattamisen ja palokunnan jatkuvuuden kannalta. Palokuntanuorisotyön alkuhetket Suomessa ovat osittain historian hämärän peitossa. Se tiedetään, että 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa perustettiin vilkkaasti palokuntia, joiden historiankirjoista löytyy mainintoja poikaosastoista. Esimerkiksi ainakin Oulunkylässä ja Lahdessa oli palokuntanuorisotoimintaa jo 1800-luvun loppupuolella ja molempiin palokuntiin perustettiin virallisesti poikaosasto vuonna 1908. Valtakunnallisesti toiminta oli organisoimatonta, kunnes Suomeen perustettiin ensimmäinen palokuntapoikatyötoimikunta vuonna 1952. että varsinkin isoilla paikkakunnilla kilpailu eri harrastusmuotojen välillä on kovaa. Jäsenrekrytoinnin onnistuminen riippuu paljon paikallisen palokunnan omasta asenteesta ja aktiivisuudesta, ja jokainen nuoriso-osasto pystyy omalla toiminnallaan vaikuttamaan palokuntanuorisotyön näkyvyyteen. Kannattaakin siis kuulua ja näkyä katukuvassa, järjestää erilaisia tapahtumia ja tempauksia sekä hyödyntää rekrytoinnin avuksi viime vuosina kehitettyjä kampanjoita ja materiaaleja. Nopeasti muuttuva ja kehittyvä yhteiskunta asettaa palokuntanuorisotyölle omat haasteensa. Kasvatukselliset ja yhteiskunnalliset tavoitteet tulevat olemaan jatkossa entistä enemmin esillä. Vain perusselvityksellä tai paloautoajelulla ei loputtomiin pärjätä. Vanhoja hyviä perinteitä ja malleja ei pidä unohtaa muuttuvassa maailmassa, mutta liiallinen pitäytyminen vanhassa voi olla vahingollista. Nuoriso-osastojen jäsenistö on tulevaisuudessa entistä kirjavampaa. Toimintaan mukaan haluavat nuoret voivat olla etniseltä taustaltaan, terveydentilaltaan tai vaikkapa oppimistaidoiltaan sellaisia, että heidän jäsenyytensä osastossa saattaa aiheuttaa erikoisjärjestelyitä. Lähtökohta tulisikin olla se, että palokunta pyrkii tarjoamaan harrastustaan mahdollisimman erilaisille nuorille. Erilaisten nuorten kohtaamisesta on viime vuosina järjestetty koulutusta ja järjestetään paikallisen tarpeen mukaan tulevaisuudessakin. Tarkoituksenamme on tarjota nuorille mielekkäitä ja monipuolisia koulutustilaisuuksia, eikä heistä ole tarpeen tehdä niin sanotusti valmiita palokuntalaisia liian nuorina. Kouluttajien kannattaa pitää mielessä paitsi erityisryhmät, myös ikäkausikehityksen mukainen psyykkinen ja fyysinen kehitys. Erityisesti on hyvä huomioida 16 17-vuotiaiden nuorten innostaminen jatkamaan palokuntaharrastusta. Heitä kannattaa sitouttaa nuoriso-osaston ja palokunnan toimintaan monipuolisesti esimerkiksi jakamalla heille vastuuta ja ottamalla heidät mukaan hälytysosaston toimintaan sammutusmiesharjoittelijoiksi. Samalla on hyvä muistaa, ettei toiminnan laadusta kerro pelkästään se, kuinka moni siirtyy aikuisena eteenpäin palokunnan toiminnassa, vaan myös se, minkälaisia yhteiskunnan jäseniä kasvatamme. Nuoriso-osastojen johtajien ja kouluttajien osaamisen kehittäminen tulisi olla jatkuvaa. Nykyisellään yksittäisen nuoriso-osaston johtajan ja kouluttajien kouluttautuminen on valtaosin joko yksilön ja palokunnan vastuulla. Nuoriso-osaston johtaja- ja kouluttajakurssit antavat hyvät perusedellytykset osaston toiminnan pyörittämiseen, mutta nyky-yhteiskunnassa tarvitaan jatkuvaa oppimista ja kehittymistä. Oma asenne ja aktiivisuus tietojen sekä taitojen ylläpidossa ja kehittämisessä ovatkin hyvin tärkeitä. Nuorisotyötä tekevällä palokunnalla on turvattu tulevaisuus. Suomalainen palokuntanuorisotyö on aina ollut ja on edelleenkin varsin laadukasta toimintaa. Nuoriso-osaston perustamisen aiheuttama työpanos maksaa itsensä takaisin palokunnalle kasvavana jäsenmääränä sekä jatkuvuuden turvana. Ensimmäiset tytöt tulivat mukaan palokuntien nuorisotoimintaan 1970-luvulla, ja vuonna 1976 palokuntapoikatoiminnan nimi muutettiin virallisesti palokuntanuorisotyöksi. Tyttöjen osuus nuorisoosastoissa on kasvanut vuosien varrella tasaiseen tahtiin. Uusimpana tulokkaana palokuntanuorissa ovat niin kutsutut varhaisnuoret, joita on näkynyt palokunnissa 1990-luvun alusta lähtien. Nykyisin eri harrastuksien pariin hakeudutaan yhä nuorempana, joten alle kymmenenvuotiaillakin lapsilla on hyvä olla oma paikkansa palokunnissa. Palokuntanuorisotyön tulevaisuus Yhteiskunnallisella tasolla ollaan huolestuneita vapaaehtoisten palokuntien toimintaedellytysten täyttymisestä ja jäsenmääristä. Palokuntanuorisotyö on säilyttänyt asemansa siitäkin huolimatta, 6 7
Palokuntanuorisotyö Palokuntanuorisotyön organisaatio Tässä luvussa kerrotaan palokuntanuorisotyön organisoitumisesta paikallisesti, alueellisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Organisoitumisen historia Paikalliset tarpeet ja erityispiirteet ohjaavat palokuntanuorisotoimintaa, mutta monia asioita tehdään myös yhteistyössä muun palokuntaorganisaation kanssa. Pelkästään yhteistyötä eri palokuntien välillä on tehty lähes niin kauan, kuin Suomessa on ollut palokuntatoimintaa. Esimerkkinä tästä käyvät yleiset palokuntalaiskokoukset, joista ensimmäinen järjestettiin Helsingissä vuonna 1889. Nykyisin palokuntalaiset ympäri Suomen ovat tervetulleita käsittelemään myös palokuntanuorisotyötä koskevia aiheita yleisiin palokuntalaiskokouksiin, joita järjestetään noin joka neljäs vuosi. Vuonna 1952 perustettiin Suomen Yleisen Palokuntaliiton valtakunnallinen poikatyötoimikunta, nykyisen SPEKin nuorisotyötoimikunnan edeltäjä. Nykyisinkin SPEK huolehtii valtakunnallisen yhteistyön organisoinnista sekä muun muassa koulutusmateriaalin tuottamisesta. Paitsi valtakunnallisesti ja pelastusliitoittain, yhteistyötä tehdään myös niin naapuripalokuntien kuin ulkomaistenkin palokuntien kanssa. Varsinkin sähköisten viestimien kehittyminen on edistänyt palokuntien välistä yhteistoimintaa koko maailmassa. Organisaatio Palokuntanuori on kaiken palokuntanuorisotoiminnan lähtökohtana. Toiminnan avuksi ja tueksi on muodostettu erilaisia yhteistyöelimiä, joiden tarkoituksena on huolehtia siitä, että palokuntien toiminta sujuu mahdollisimman hyvin. Nuorisotyön organisaatiota voidaan kuvata seuraavanlaisella kaaviolla: Palokunta Nuoret Nuoriso-osaston kouluttajat Nuoriso-osaston päällystö Nuorisotyötoimikunta Toiminta-alue Alueen nuorisotyönohjaaja Alueen nuorisotyötoimikunta Pelastusalan liitto Liiton nuorisotyönohjaaja/nuorisotyönjohtaja Liiton nuorisotyötoimikunta Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Koulutusohjaaja Nuorisotyön edustajafoorumi Valtakunnallinen nuorisotyötoimikunta CTIF Nuorisotyökomissio Paikallinen palokuntanuorisotyö Palokuntaa harrastaa 344:ssa osastossa noin 6 700 nuorta ja heidän kanssaan toimii liki 1 700 kouluttajaa (toimintatilastot 2011). Nuoriso-osastoja on kaiken kaikkiaan noin 445 ympäri Suomea. Tilastot päivittyvät vuosittain ja tuoreimmat luvut löytää SPEKin verkkosivuilta. Nuoriso-osaston toimintaa johtaa nuoriso-osaston johtosäännön mukaisesti nuorisotyötoimikunta, johon voivat kuulua muun muassa nuoriso-osaston johtaja ja varajohtajat, nuorten edustajia, palokunnan muiden osastojen edustajia sekä esimerkiksi nuorten vanhempia. Toimikunta vastaa työstään palokunnan hallitukselle. Käytännön työssä osastoa johtaa nuoriso-osaston johtaja. Apunaan hänellä on varajohtaja ja kouluttajia, jotka jakavat työn hänen kanssaan. Kouluttajat osallistuvat palokuntanuorisotyöhön yleensä vapaaehtoisesti ja korvauksetta. Kuitenkin puolivakinaisessa palokunnassa palomiehen tehtäviin voi kuulua myös nuoriso-osaston toiminnan ohjaaminen. Voit lukea tarkemmin palokunnan nuorisotyön hallinnosta luvusta Nuoriso-osaston hallinto. Alueellinen palokuntanuorisotyö Alueellisia pelastusliittoja on yhteensä 13. Pelastusliitot esimerkiksi järjestävät erilaisia kursseja, välittävät materiaaleja muun muassa koulutuksen tueksi sekä organisoivat kilpailuja, opintopäiviä ja kehittävät alueensa turvallisuutta valistaen ja neuvoen. Suurimpina liittojen voimannäytteinä ovat vuosittaiset palokuntanuorten leirit. Jokaisen pelastusliiton alueella on nuorisotyötoimikunta, joka vastaa toteutettavasta toiminnasta alueen nuoriso-osastoille (nuorisotyö). Toimikunnan koko vaihtelee alueittain, mutta toimikunnasta löytyy vähintään puheenjohtaja ja nuorisotyönohjaaja. Alueesta riippuen nimettynä voi olla lisäksi myös muita vastuuhenkilöitä toimikunnan jäsenten lisäksi. Toiminta-alueen laajuudesta ja nuoriso-osastojen määrästä riippuen pelastusliiton alue voi olla jaettu useampaan toiminta-alueeseen. Toiminta-alueiden nuorisotyötä tekevät osastot kokoontuvat vuosittain vähintään kerran ja tekevät yhteisessä kokouksessaan mm. esityksen nuorisotyötoimikunnan jäsenistä pelastusliiton hallitukselle. Alueen nuorisotyölle järjestetään yhteisiä tapahtumia, kilpailuita ja koulutuksia, joiden sisältöön voi esimerkiksi vaikuttaa nuorisotyötoimikunnan kautta. Yksi tärkein tapahtuma on vuosittain järjestettävä leiri, jossa järjestetään palokuntanuorten koulutusjärjestelmän mukaisia kursseja. Alueellisen toiminnan avulla annetaan ideoita nuoriso-osastojen toimintaan sekä mahdollisuuksia luoda yhteyksiä muiden palokuntien kanssa. Tavoitteena on, että alueella olisi aktiivisia nuoriso-osastoja, jotka osallistuvat myös alueelliseen toimintaan. Valtakunnallinen palokuntanuorisotyö Seuraava porras palokuntanuorisotyön organisaatiossa on Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö eli SPEK. SPEK on pelastus- ja turvallisuusalan yleishyödyllinen katto-, asiantuntija- ja palvelujärjestö, jonka erityisenä tehtävänä on pelastusalan sekä varautumisen ja väestönsuojelun kehittäminen. Keskusjärjestön nuorisotyöhön kuuluvat materiaalien tuottaminen ja välittäminen, kurssinjohtajien koulutus, toiminnan kehittäminen ja tukeminen sekä erilaisten valtakunnallisten tapahtumien järjestäminen, kuten joka neljäs vuosi järjestettävä valtakunnallinen leiri ja palokuntanuorten valtakunnal- 8 9
Palokuntanuorisotyö liset kilpailut. Lisäksi keskusjärjestössä pidetään yhteyttä nuoriso- ja pelastusalan muihin toimijoihin Suomessa ja maailmalla. SPEKin hallitus nimeää vuosittain valtakunnallisen nuorisotyötoimikunnan. Toimikunnan tehtävä on osaltaan kehittää palokuntanuorisotyötä Suomessa ja suunnitella sekä ohjata valtakunnallista palokuntanuorisotyötä. Toimikunta toimii palokuntanuorisotyön edustajana ja antaa SPEKille palokuntanuorisotyöhön liittyvää asiantuntija-apua. Valtakunnalliseen palokuntanuorisotyöntoimikuntaan kuuluu kuusi alueellisesti valittua jäsentä ja toimikunnan puheenjohtaja. Toimikunta kokoontuu vuosittain kehittämään, ohjaamaan ja keskustelemaan palokuntanuorisotyön asioista ja sen tukena on kaksi kertaa vuodessa järjestettävä pelastusliittojen edustajafoorumi. Foorumissa palokunnissa toimivien kouluttajien on mahdollista tuoda asioita käsiteltäviksi ja ehdotettaviksi valtakunnalliselle nuorisotyötoimikunnalle. Kansainvälinen palokuntanuorisotyö Suomessa pyritään aktiivisesti tukemaan palokuntanuorten kansainvälistymistä, ja suomalaisilla palokuntanuorilla ja nuoriso-osastoilla on mahdollisuus osallistua kansainvälisiin kilpailuihin, seminaareihin, leireihin ja muihin vastaaviin tapahtumiin. Kansainvälistä toimintaa Suomessa koordinoi SPEK sekä CTIF:n Suomen kansallinen komitea. Valtakunnallisella tasolla yhteistyön kautta mahdollistetaan esimerkiksi eri maiden palokuntanuorten kouluttajavaihtoja, joiden tarkoitus on verkostoitua, tutustuttaa eri maiden palokuntanuorisotyöhön ja jakaa hyviä käytäntöjä. Kansainvälinen toiminta on verkostoitunutta paikalliselle tasolle asti. Palokuntanuoret tekevät paljon kansainvälistä yhteistyötä eri maiden palokuntien kanssa niin kutsuttuina ystävyyspalokuntina. Toimintaan kuuluu vierailu vuorotellen ystävyyspalokunnan luona ja tutustuminen erilaisiin palokuntakulttuureihin. Ystävyyspalokuntatoiminnan kautta monet palokunnat ovat aktiivisesti yhteydessä eri maiden palokuntanuorisotoimintaan osallistumalla esimerkiksi leiritoimintaan. järjesti nuorten kilpailut vuonna 1991 Lappeenrannassa ja isot, myös aikuiset käsittävät kilpailut 2001 Kuopiossa. CTIF järjestää myös kansainvälisiä palokuntanuorisotyön symposiumeja. Ne keräävät joka toinen vuosi osanottajia jäsenmaista käsittelemään nuorisotyön ja palokuntanuorisotyön ajankohtaisasioita. Saat lisää tietoa kansainvälisestä palokuntanuorisotyöstä internetistä osoitteesta www.ctif.fi sekä kysymällä SPEKistä. Muut palo- ja pelastusalan toimijat Muita sellaisia palo- ja pelastusalan toimijoita, joita nuoriso-osaston päällystön olisi hyvä tunnistaa, ovat SPPL ja SSPL. SPPL eli Suomen Palopäällystöliitto Finlands Brandbefälsförbund ry on vuonna 1932 perustettu valtakunnallinen järjestö, jonka tavoitteena on kohottaa jäsenistön ammattiosaamista sekä edistää ihmisten, yhteisöjen ja yhteiskunnan valmiutta estää onnettomuuden jo ennalta ja toimia oikein erilaisissa vaaratilanteissa. Palopäällystöliitolla ei ole ammatilliseen edunvalvontaan liittyviä tehtäviä, vaan sen tärkein tehtävä on turvallisuuden edistäminen. Palopäällystöliittoon kuuluu noin kaksituhatta pelastus- ja turvallisuusalan asiantuntijaa, palopäällystöä ja muita turvallisuusalan johtavassa asemassa olevia henkilöä. SSPL eli Suomen Sopimuspalokuntien Liitto Finlands Avtalsbrandkårers Förbund ry on vapaaehtoisuuteen perustuvien sopimuspalokuntien liitto, jonka jäsenyhteisöt ovat vapaaehtoisia palokuntia, henkilökohtaisen sopimuksen palokuntien palomiesyhdistyksiä ja laitos- tai tehdassopimuspalokuntia. Kansainvälisesti palokuntanuorisotyön suurmaita ovat Saksa, Valko-Venäjä ja Venäjä. Suomen palokuntanuorisotyö vastaa eniten Saksan palokuntanuorisotyötä, kun taas Venäjällä ja Valko-Venäjällä toiminta on puolisotilaallista. CTIF Palokuntia lähinnä oleva kansainvälinen kattojärjestö on CTIF (Comité Technique International de Prévention et d Extinction de Feu), vuonna 1900 perustettu kansainvälinen palo- ja pelastusalan järjestö. Järjestön missiona on olla palo- ja pelastusalan kansainvälinen tietokeskus ja yhteistyöorganisaatio. Sen toimintaan kuuluvat koulutukset kuten symposiumit ja luennot. Lisäksi CTIF järjestää kansainvälisiä konferensseja ja kilpailuja, ylläpitää kansainvälistä palo- ja pelastusalan sanakirjaa ja palotilastoa sekä suorittaa teknistä tutkimusta. Organisaatioon kuului vuonna 2013 36 jäsenmaata ja noin 50 jäsenjärjestöä. Jäsentensä kautta CTIF edustaa 5 miljoonaa palomiestä, jotka turvaavat päivittäin miljardin ihmisen elämää. Euroopan alueella palokuntanuorisotoiminnassa on mukana noin 1,3 miljoonaa nuorta. CTIF:n johdossa on pysyvä neuvosto, joka kokoontuu vähintään kerran vuodessa. Neuvoston muodostavat presidentti ja yksi edustaja jokaisesta maasta. Neuvoston toimeenpaneva elin on pienempi komitea, ja neuvoston alla toimii myös erilaisia alakomissioita ja työryhmiä. Joka neljäs vuosi järjestetään yleiskokous, johon jokainen jäsenmaa osallistuu neljällä edustajalla. Tavallista palokuntanuorta lähinnä CTIF:n tavoitteista ovat ehkä palokuntakilpailut, jotka CTIF organisoi neljän vuoden välein kolmelletuhannelle kilpailijalle. Joka toinen vuosi CTIF järjestää kansainvälisen palokuntanuorten kilpailuleirin, jonka yhteydessä ratkaistaan CTIF:n palokuntanuorten kalustonkäsittelyn mestaruus. Kilpailutapahtumaan pääsee kaksi joukkuetta jokaisesta jäsenmaasta. Suomi 10 11
Hallinto ja talous Nuorisolaki Lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Tavoitteen toteuttamisen lähtökohtina ovat yhteisöllisyys, yhteisvastuu, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo, monikulttuurisuus ja kansainvälisyys, terveet elämäntavat sekä ympäristön ja elämän kunnioittaminen. Opetusministeriöllä on vastuu nuorisotyön ja -politiikan yleisestä kehittämisestä. Valtioneuvosto hyväksyy joka neljäs vuosi nuorisopolitiikan kehittämisohjelman. Kehittämisohjelma sisältää valtakunnalliset nuorisopolitiikan tavoitteet ja suuntaviivat läänien ja kuntien nuorisopoliittiselle ohjelmatyölle. Nuorisotyön ja -politiikan asiantuntijaelimenä on valtion nuorisoasiain neuvottelukunta, jonka asettaa valtioneuvosto. Neuvottelukunnan tehtävänä on: antaa opetusministeriölle lausunto nuorisopolitiikan kehittämisohjelmaan otettavista asioista ja arvioida vuosittain nuorisopolitiikan kehittämisohjelman toteutumista; tehdä esityksiä nuoria koskeviksi ohjelmiksi ja toimenpiteiksi; tuottaa ajankohtaista tietoa nuorista ja heidän elinoloistaan. Lain mukaan nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin. Nuorisotyön toteuttamisesta vastaavat kunnat, nuorisoyhdistykset (esimerkiksi vapaapalokunnat) ja muut nuorisotyötä tekevät järjestöt. Lait ja säädökset, jotka vaikuttavat palokuntanuorisotoimintaan Tässä luvussa käsitellään niitä erilaisia lakeja ja säädöksiä, joista nuoriso-osaston johtajan on tärkeää olla tietoinen. Tutuksi tulevat pelastuslaki, nuorisolaki, laki nuorista työntekijöistä, yhdistyslainsäädäntö, vakuutukset ja vastuuasiat sekä jokamiehenoikeudet. Pelastuslaki Nykyinen pelastustoimea säätelevä laki tuli voimaan vuoden 2011 heinäkuussa. Pelastuslaki ei ota suoraan kantaa nuoriso-osaston toimintaan, mutta jokaisen palokuntatoiminnassa mukana olevan on hyvä olla tietoinen lain keskeisestä sisällöstä jo senkin vuoksi, että se sisältää jokaisen kansalaisen perusvelvollisuuksiin liittyvää tietoa. Lain keskeinen sisältö: Yleiset toiminta- ja huolellisuusvelvoitteet kansalaisille Toiminnanharjoittajan ja rakennuksen haltijan velvollisuudet rakennuksen ja kiinteistön paloturvallisuuden ylläpitämisessä Pelastustoimen organisaatio ja vastuut pelastustoimen tehtävistä Pelastustoiminta ja eräät siihen liittyvät tehtävät Yhteistoiminta pelastustoimen tehtävissä Pelastustoimen koulutus ja kelpoisuusvaatimukset Nuohouspalvelut Väestönsuojeluun varautuminen ja väestönsuojelukoulutus Väestönsuojat Pelastustoimen valvontatehtävät Salassapitovelvollisuus, tiedonsaantioikeus ja henkilörekisterit Pelastustoimen rahoitus, maksut, palkkiot ja korvaukset Etsivän nuorisotyön tehtävänä on tavoittaa tuen tarpeessa oleva nuori ja auttaa hänet sellaisten palvelujen ja muun tuen piiriin, joilla edistetään hänen kasvuaan ja itsenäistymistään sekä pääsyään koulutukseen ja työmarkkinoille. Etsivää nuorisotyötä tehdään ensisijaisesti perustuen nuoren itsensä antamiin tietoihin ja hänen omaan arvioonsa tuen tarpeesta. Kannattaa huomioida, että nuorisolain määritelmän mukaisesti nuorilla tarkoitetaan alle 29-vuotiaita ja joihinkin nuorisotyön avustuksiin saatetaan kysyä koko yhdistyksen nuoria jäseniä siis kaikkia alle 29-vuotiaita. Laki nuorista työntekijöistä Palokuntanuoriin liittyvät erityiskysymykset Laki nuorista työntekijöistä liittyy palokuntanuorisotyöhön vain silloin, kun palokunnassa 16 18-vuotiaita nuoria ottaa osaa hälytysluonteisiin tehtäviin. Tällöin tulee esimerkiksi aina välttää kohteeseen siirtymistä hälytysajona. Palokuntanuorten toimintaa laki ei koske sellaisenaan, koska kyse ei ole palkkatyöstä vaan harrastamisesta. On kuitenkin selvää, että kaikki laissa mainitut turvallisuusnäkökohdat ohjaavat osastonjohtajaa ja tuovat hänelle vastuun siitä, että harjoittelu voidaan toteuttaa turvallisesti. Osastonjohtajan tulee huomioida, kuinka tärkeää on opettaa turvalliset menetelmät esimerkiksi tikkailla kiivetessä. Työaika, kielletyt ja vaaralliset työt Alle 16-vuotiasta ei saa käyttää lainkaan hälytysluonteisissa tehtävissä ja alle 18-vuotiastakin vain tietyin rajoituksin, sillä alle 18-vuotiasta koskee erityinen työaikalainsäädäntö. Nuoren työaika ei saa ylittää yhdeksää tuntia vuorokaudessa, ja nuoren työaika on sijoitettava kello 6 22 välille. Työt on jaettu kiellettyihin, vaarallisiin ja nuorille sopiviin töihin. Valtioneuvoston asetus nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä määrää, että kiellettyjä töitä ovat: 12 13
Hallinto ja talous 1. työt, joissa esiintyy nuoren työntekijän ikään ja kokemukseen nähden liiallista rasitusta, huomattavaa vastuuta omasta tai toisten turvallisuudesta, huomattavaa taloudellista vastuuta tai erityisiä vaaroja, joita nuoret eivät kykene tunnistamaan tai välttämään; 2. yksintyöskentely silloin, kun siihen liittyy ilmeinen tapaturman tai väkivallan vaara; 3. psykiatristen potilaiden ja psyykkisesti tai sosiaalisesti häiriintyneiden hoito ja huolto; 4. kuolleiden käsittely ja kuljetus; 5. teurastus; 6. sukellus; 7. työ, jossa altistutaan haitallisesti myrkyllisille aineille tai syöpää, perinnöllisiä perimävaurioita tai sikiövaurioita aiheuttaville aineille tai aineille, jotka jollakin muulla tavalla voivat vaikuttaa ihmisen terveyteen pysyvästi; 8. palo- ja räjähdysvaarallisten aineiden ja erittäin helposti syttyvien nesteiden käsittely ilmeisen vaarallisissa olosuhteissa; sekä 9. työ, jossa altistutaan haitalliselle säteilylle. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus nuorille työntekijöille vaarallisten töiden esimerkkiluettelosta antaa tarkemman listauksen vaarallisista töistä. Näitä töitä voi teettää 16 vuotta täyttäneellä nuorella, jos suojelutekniikalla tai muuten on huolehdittu siitä, ettei nuoren työntekijän käyttöön tarkoitetuista laitteista, aineista tai työolosuhteista ole hänelle itselleen tai hänen työnsä takia muille erityistä tapaturman tai terveyden vaurioitumisen vaaraa. Työnantajan on tehtävä ilmoitus asianomaiselle työsuojeluviranomaiselle, ennen kuin nuori alkaa tehdä vaarallisena pidettävää työtä. Ilmoituksessa on oltava selvitys nuorella teetettävästä työstä sekä suojelutoimenpiteistä ja siitä, miten työntekijän opastus ja ohjaus on järjestetty. Valvonta ja neuvonta Työsuhdetta koskevien säännösten noudattamisen valvonta on pääosin työsuojeluviranomaisten tehtävä. Paikallistason työsuojelun valvontaa hoitavat yhdentoista työsuojelupiirin työsuojelutoimistojen tarkastajat. Työsuojeluviranomaisten tehtävänä on antaa ohjeita, neuvoja ja lausuntoja työsuojelusta annettujen säännösten ja määräysten soveltamisesta. Tarkempaa tietoa saat esimerkiksi sähköisestä oppaasta Nuoret ja työlainsäädäntö (Työministeriö, 2005) tai työsuojeluviranomaiselta. Laki nuorten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämiseksi Toukokuussa 2014 tuli voimaan laki lasten kanssa toimivien vapaaehtoisten rikostaustan selvittämisestä (148/2014). Laki koskee lasten parissa tehtävää vapaaehtoistyötä. Se antaa toiminnan järjestäjälle, kuten yhdistykselle, mahdollisuuden tietyin edellytyksin selvittää vapaaehtoisen rikostausta. Lain tarkoituksena on turvata lapsen henkilökohtaista koskemattomuutta ja edistää lapsen ihmis- ja perusoikeuksien toteutumista, ja samanaikaisesti kunnioittaa vapaaehtoisen yksityisyyden suojaa sekä luoda oikeasuhteinen ja tarkoituksenmukainen menettely sekä järjestöjen että viranomaisten kannalta. Muutamia huomioitavia kohtia lakia koskien: Rikostaustaotteen hakeminen on mahdollisuus, ei velvoite. Otetta hakee toiminnan järjestäjä, ei vapaaehtoinen itse; hakemisen organisointi toimeksiannon perusteella. Toiminnanjärjestäjä voi saada vapaaehtoista koskevan rikosrekisteriotteen vain, jos vapaaehtoinen on antanut kirjallisen suostumuksensa otteen hakemiseen. Toiminnan järjestäjän pitää lapsen edun nimissä arvioida, mitkä vapaaehtoistehtävät ovat sellaisia, joihin valittavan henkilön rikostausta on syytä selvittää. Kysymys on nimenomaan tietyntyyppisestä tehtävästä, ei siitä kuka henkilö tehtävää hoitaa. Kriteerejä arvioitaessa on pyrittävä objektiivisuuteen. Toiminnan järjestäjällä tulee olla käytössään oman hallituksensa tai muun päätäntävallan omaavan toimielimensä hyväksymä ohje tai suunnitelma, jolla turvataan alaikäisten koskemattomuus. Rikosrekisteriote voidaan pyytää vain niistä vapaaehtoisista, jotka ovat tulleet mukaan toimintaan 1.5.2014 tai tämän jälkeen tai joiden tehtävänkuva 1.5.2014 jälkeen muuttuu sellaiseksi, että otteen pyytäminen on lain mukaista. Rikosrekisteriotteen vastaanottaa ja tarkistaa toiminnan järjestäjän puolesta sellainen henkilö, joka on päättämässä annetaanko vapaaehtoiselle kysymyksessä oleva tehtävä vai ei. Otteelta ilmeneviä tietoja ei saa ilmaista kenellekään muulle, ei toiminnan järjestäjän toiminnassa mukana olevalle eikä ulkopuoliselle. Henkilöllä on vaitiolovelvollisuus. Yhdistystoiminta ja yhdistyslainsäädäntö Yhdistymisvapaus kuuluu Suomessa perustuslaissa turvattuihin perusoikeuksiin. Monia yhteisiä asioita hoidetaan vapaaehtoisesti yhdistyksissä: yhdistys koostuu joukosta ihmisiä, jotka haluavat tehdä tai saada jotakin aikaan yhdessä. Kenellä tahansa on oikeus pyrkiä jäseneksi yhdistykseen, olla kuulumatta yhdistykseen ja erota yhdistyksestä. Yhdistyksissä päätösvalta kuuluu sen jäsenille, ja tuota päätösvaltaa käytetään yhdistyksen kokouksissa. Yhdistyksen on noudatettava omia sääntöjään ja yhdistyslakia, jossa on määritelty yhdistystoiminnan periaatteet. Aatteelliselle yhdistykselle on tyypillistä voittoa tavoittelematon toiminta, ja jos rahaa jääkin yli, se sijoitetaan takaisin toimintaan. Muuten yhdistys voi toimia niin kuin sen jäsenten enemmistö haluaa. Palokunta, jonka osana nuoriso-osasto toimii, on yleensä joko yhdistys, rekisteröity yhdistys, tukiyhdistys, yritys tai laitos. Näistä palokuntayhteisömuodoista sekä yhdistystoiminnasta yleisestikin löytyy lisätietoa muun muassa Palokuntayhdistys toimii -oppaasta. Yleisesti käytetty palokuntayhdistyksen hallintomuoto on yhdistyslain mukainen rekisteröity yhdistys. Rekisteröity yhdistys on niin sanotusti oikeuskelpoinen, itsenäinen juridinen henkilö, eli sen jäsenet eivät vastaa yhdistyksen velvoitteista henkilökohtaisesti, vaan niistä vastaa yhdistys yhteisönä. Rekisteröimätön yhdistys puolestaan ei ole oikeuskelpoinen, juridinen henkilö. Tämä tarkoittaa sitä, että yhdistyksen toiminnasta ovat vastuussa sen yksittäiset jäsenet. Yhdistyksen hallinto on päivittäisten yhdistysrutiinien hoitoa ja se pohjautuu yhdistyksen toimintaa säätelevään lainsäädäntöön, yhdistyksen sääntöihin ja mahdollisiin toimintaohjeisiin. Yhdistyshallinnosta vastaa yleensä palokuntayhdistyksen puheenjohtaja. Yhdistyslainsäädäntö Yhdistyslaki koskee kaikkia niitä yhdistyksiä, joita ei ole rajattu lain soveltamisalan ulkopuolelle. Ulkopuolella ovat esimerkiksi taloudelliset ja lainsäädäntötoimin järjestetyt (julkisoikeudelliset) yhdistykset. Yhdistyksen perustaminen Yhdistyksen perustamiseen tarvitaan kolme henkilöä, joiden tulee olla 15 vuotta täyttäneitä (perustajajäsenet). Yhdistys on hyvä ilmoittaa yhdistysrekisteriin, koska rekisteröimättömän yhdistyksen jäsenet vastaavat henkilökohtaisesti yhdistyksen vastuista. Rekisteröidyt yhdistykset ovat vastuussa sitoumuksistaan koko varallisuudellaan. 14 15
Hallinto ja talous Jäseneksi liittyminen Jäseneksi liittymisessä pääsääntö on, ettei vanhemmilla ole oikeutta estää lastaan liittymästä esimerkiksi palokuntien nuoriso-osastoon, ellei tästä seuraa huomattavaa taloudellista rasitusta. Edunvalvojalla ja huoltajalla on oikeus saada yhdistykseltä sama informaatio kuin alaikäisellä jäsenellä. Päätösvalta ja äänioikeus Yhdistyslain mukaan päätösvalta yhdistyksessä kuuluu sen jäsenille. He käyttävät päätösvaltaansa yhdistyksen kokouksissa. Päätösvaltaa käyttävät kokouksessa läsnä olevat. Yhdistyslaissa on mainittu, että äänioikeus on 15 vuotta täyttäneellä jäsenellä, ellei yhdistyksen säännöissä ole toisin määrätty. Hallinto Yhdistyslain mukaan yhdistyksessä tulee olla hallitus, johon kuuluu vähintään kolme jäsentä. Näistä yhden on oltava puheenjohtaja, eikä hän saa olla vajaavaltainen. Hallituksen jäsenten on oltava 15 vuotta täyttäneitä. Hallituksen jäsenyys on tehtävä, jota kenenkään ei tarvitse ottaa vastaan vastoin tahtoaan. Tällöin on kieltäydyttävä kohtuullisessa ajassa. Muutoin henkilön katsotaan suostuneen hallituksen jäsenyyteen. Hallituksen jäseneltä voidaan vaatia jonkinlaista aktiviteettia, joskaan häntä ei voida pakottaa osallistumaan hallituksen kokouksiin. Tehtävien laiminlyönti voi kuitenkin aiheuttaa vahingon korvausvastuun. Verotus Verolakien noudattamista valvovat valtiovarainministeriö sekä sen alaiset veroviranomaiset. Valvonta voi luonnollisesti kohdistua myös yhdistyksiin. Keskeisiä säännöksiä ovat säädökset yleishyödyllisen yhteisön verovelvollisuudesta. Palokunnat tai niiden nuoriso-osastot eivät tavallisesti ole verovelvollisia, pois lukien palokunnissa harvinaiset liiketulot. Yhdistysrekisteri-ilmoitukset Yhdistysten tulee tehdä yhdistysrekisteriin muutosilmoitus yhdistyksen sääntöjen, hallituksen puheenjohtajan sekä nimenkirjoittajan vaihtumisen yhteydessä. Sääntöjen muutos tulee voimaan vasta kun se merkitään rekisteriin. Vakuutukset ja vastuuasiat Vahingonkorvausoikeuden tavoitteena on järjestää vastuu vahingosta kohtaamaan sen aiheuttajaa ja turvata syyttömälle vahingon kärsijälle oikeus korvaukseen. Vahingon kärsinyt voi saada korvausta vain, jos siihen on olemassa peruste. Jos vahinko on aiheutunut jonkun muun virheellisestä menettelystä (tahallinen teko tai huolimattomuus), aiheuttaja voi joutua korvausvelvolliseksi. vähentää tai se voidaan evätä kokonaan, jos vakuutuksen ottaja tai sen edustaja on aiheuttanut vahingon tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella. Osastonjohtajan kannattaa tuoda myös nuorille esille se, että tahallisen teon korvausvastuuseuraamukset tulevat nuoren itsensä maksettaviksi jo erittäin nuorella iällä. Korvausta aletaan periä nuoren mennessä työhön, jolloin korvattava määrä on saattanut kasvaa moninkertaiseksi. Vahingonkorvausvelvollisuuden alkamisikä ei siis ole 15 vuotta kuten rikosoikeudellisen vastuun raja. Myös nuorten vanhemmat ja kouluttajat voivat joutua vastuuseen nuorten aiheuttamasta vahingosta, jos voidaan osoittaa, että he ovat laiminlyöneet valvontavelvollisuutensa. Erilaiset vakuutukset Nuoriso-osastoilla tulisi olla ryhmätapaturmavakuutus. Se korvaa tapaturmaisesti aiheutuneet vahingot, kuten äkillisen ruumiinvamman, joka sattuu vakuutetun tahtomatta. Kannattaa myös miettiä, mitä muita vakuutuksia olisi hyvä olla. Esimerkiksi irtain omaisuus, kuten teltat ja kokoontumistilojen kalustot tulisi vakuuttaa ainakin palo- ja murtovakuutuksella, joka korvaa mahdollisen vahingon, vaikka kyse ei olisikaan osastojen omasta omaisuudesta. Myös nuorten kotivakuutukset voivat joissain tapauksissa korvata harrastuksissa ja vapaa-aikana aiheutuneita omaisuusvahinkoja, kuten kokoushuoneen lasin rikkoutumisen. Kolmas vakuutusmuoto, jota osastojen on syytä harkita, on vastuuvakuutus. Se korvaa mahdolliset vahingot suhteessa kolmanteen osapuoleen esimerkiksi silloin, kun jonkun ulkopuolisen auto vaurioituu palokuntanuorten harjoituksissa. Vastuuvakuutus sisältää yleensä myös oikeusturvavakuutuksen niiltä osin, kun joudutaan määrittelemään, onko osasto korvausvelvollinen vai ei. Jokamiehenoikeudet Jokamiehenoikeuksilla tarkoitetaan oikeutta liikkua vapaasti luonnossa ja jossain määrin hyödyntää alueen luonnonvaroja. Jokamiehen käyttöä määräävät omistajan etujen huomioon ottaminen ja maastossa liikennöintiä ja paloturvallisuutta koskevat säädökset sekä roskaamiskielto. Kun esimerkiksi suunnittelee leiriä, on sovittava maanomistajana kanssa, kuinka eri asiat hoidetaan: millä alueella saa liikkua ajoneuvoilla, kuka hoitaa alueelta roskat, missä voi pitää nuotiota, mistä saa ottaa polttopuut ja niin edelleen. Jokamiehen oikeudet eivät ole pelkkiä oikeuksia, vaan niihin sisältyy myös joukko velvoitteita, jotka osastonjohtaja on velvollinen selvittämään osastolleen. Tarkkaa ja ajantasaista tietoa saat esimerkiksi www.ymparisto.fi-sivustolta. Vahinkoihin voidaan varautua myös vakuutuksin. Vakuutuksella tarkoitetaan lain suomaa oikeutta vakuuttaa omaisuutta tai itsensä. Vakuutus voidaan ottaa myös sen varalle, että itse aiheuttaa vahinkoa. Vakuutuksen piiriin kuuluva vahinko korvataan vakuutussopimuksen ehtojen mukaan. Sopimuksessa on korvauksille asetettu enimmäismäärät, ja vastuuvakuutuskorvauksen edellytyksenä on, että vakuutuksen ottaja on vahingosta vastuussa. Tuottamuksen ja tahallisuuden vaikutus korvausvastuuseen Osastonjohtajan on hyvä muistaa, mitä aikaisemmin todettiin nuorten työsuojelusta ja siitä, miksi on tärkeää noudattaa annettuja ohjeita ja määräyksiä työn turvallisesta suorittamisesta ja opettamisesta. Mikäli niitä ei noudateta, saattaa oikeus päätyä siihen, että vahingon aiheuttaminen on vähintään tuottamuksellista tai törkeissä tapauksissa jopa tahallista. Tällöin osastonjohtaja tai kouluttaja saattaa joutua rikosoikeudelliseen tai taloudelliseen vastuuseen. Vakuutusehtojen mukaan korvausta voidaan 16 17
Hallinto ja talous Nuoriso-osaston hallinto Tässä luvussa käsitellään nuoriso-osaston hallintoa ja annetaan yksi toimivaksi havaittu esimerkki sen järjestäytymisestä. Eri palokunnissa nuoriso-osaston johtovastuuta on jaettu eri tavoin: joissakin palokunnissa nuoriso-osaston johtaja toimii melko tiukasti palokunnan hallituksen tai päällikön ohjauksessa, toisaalla osaston johtaja voi tehdä itsenäisesti isojakin päätöksiä. Tässä mallissa nuoriso-osaston hallinnollisia tehtäviä hoitavat nuorisotyötoimikunta ja osastonjohtaja apunaan yksi tai useampi varajohtaja. Toimikunnan, osastonjohtajan sekä muiden toimijoiden valinta, tehtävät ja työnjako määrätään osaston johtosäännössä. Tärkeimmät osaston hallinnolliset tehtävät ovat palokunnan sääntöjen ja johtosääntöjen noudattamisen valvonta sekä osaston talouden hallinta. Osaston päällystön kirjallisiin tehtäviin kuuluvat myös toiminnan tilastointi ja arkistointi sekä toimintasuunnitelman ja -kertomuksen laatiminen. Luku sisältää alaotsikot nuoriso-osaston johtosääntö, nuorisotyötoimikunta, nuoriso-osaston päällystö, osaston toimihenkilöiden tehtävät ja vastuu sekä hallinnon kirjalliset tehtävät. Nuoriso-osaston johtosääntö Nuoriso-osaston johtosääntö on toimintaohje, joka kertoo osaston hallinnon rakenteen. Johtosäännössä linjataan nuoriso-osaston toimintaperiaatteet ja siitä löytyy esimerkiksi selkeät raamit sille, kenellä on valta ja velvollisuus vastata mistäkin nuoriso-osaston toiminnan osa-alueesta. Johtosäännön taustalla vaikuttavat nuoriso-osaston toimintaa koskevat lait, ohjeet ja määräykset. Johtosääntö kertoo mihin osaston toiminnalla tähdätään ja miten tavoitteeseen yritetään päästä. Se kertoo myös, miten osaston jäseneksi pääsee ja mitä jäseneltä vaaditaan. Nuorisotyötoimikunta Palokunnassa, jossa on nuoriso-osasto, tulisi olla myös nuorisotyötoimikunta (NTTK) tai sitä vastaava toimielin. Nuorisotyötoimikunta toimii osaston päällystön tukena eri tilanteissa ja seuraa sekä kehittää nuoriso-osaston toimintaa. Nuorisotyötoimikunta myös valvoo, että lapsille ja nuorille tarjottu koulutus sekä tapahtumat ovat laadukkaita ja osaston toiminnan periaatteiden mukaisia. Niissä palokunnissa, joissa nuoriso-osaston johtaja ei kuulu palokunnan hallitukseen, nuorisotyötoimikunta toimii myös tärkeänä osaston ja hallituksen välisenä yhdyssiteenä siten, että nuoriso-osaston asiat tulevat hallituksessa asiallisesti käsiteltyä. Nuorisotyötoimikunnan tehtäviin voi kuulua lisäksi muun muassa nuoriso-osaston jäsenistön hallintoon liittyvät tehtävät uusien jäsenten nimitykset ryhmänjohtajien, kouluttajien ja vastuukouluttajien nimitykset jäsenten siirto palokunnan toiseen osastoon eroavat/erotettavat jäsenet erilaisista palkitsemisista päättäminen mahdolliset kurinpidolliset asiat nuoriso-osaston hallinnosta ja taloudenhoidosta vastaaminen edellisen vuoden toimintakertomuksen hyväksyminen edellisen vuoden tilinpäätöksen tarkistaminen toimintasuunnitelman hyväksyminen seuraavalle vuodelle talousarvion hyväksyminen seuraavalle vuodelle suurien rahallisten menoerien hyväksyminen tehdä ehdotukset osaston päällystön valitsemiseksi Palokunnan johtosäännöstä riippuen nuoriso-osaston jäsenasiat, toimintasuunnitelmat, toimintakertomukset, talousarviot, tilinpäätökset ja päällystövalinnat hyväksyy lopulta palokunnan hallitus tai palokunnan yleiskokous. Eri asioista vastaava toimielin kannattaa tarkistaa oman palokunnan johtosäännöstä. Nuorisotyötoimikunnan kokoonpano ja valinta Jokainen palokunta päättää itse, kuinka toimivaltaisen ja kuinka suuren nuorisotyötoimikunnan se tarvitsee. Yleensä nuorisotyötoimikuntaan kuuluvat ainakin nuoriso-osaston johtaja, nuoriso-osaston varajohtajat sekä yksi tai useampi palokunnan hallituksen edustaja. Toimikunnassa olisi kuitenkin hyvä olla myös vähintään yksi nuorten edustaja sekä sellaisia palokunnan jäseniä, jotka toimivat aktiivisesti nuoriso-osaston harjoituksissa kouluttajina. Joissakin palokunnissa nuorisotyötoimikuntaan kuuluu myös toimeliaita palokuntanuorten vanhempia. Nuoriso-osaston johtosääntö määrää sen, mikä taho valitsee nuorisotyötoimikunnan jäsenet sekä milloin ja kuinka pitkäksi ajaksi valinnat tehdään. Palokunnan hallitus tai jokin muu palokunnan johtosäännössä osoitettu toimielin vahvistaa vuosittain toimikunnan kokoonpanon. Kun nuorisotyötoimikunta on koottu, valitaan toimikunnalle puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja sihteeri. Mahdollisesti toimikunnalle voidaan valita myös talousvastaava, joka vastaa nuoriso-osaston talouden ylläpidosta. Puheenjohtajaksi on kenties luontevinta valita nuoriso-osaston johtaja, mutta se ei ole välttämätöntä. Toimikunnan sihteeri ja talousvastaava voidaan valita toimikunnan jäsenistä tai kutsua toimikunnan ulkopuolelta. Nuoriso-osaston johtosäännössä on hyvä määritellä, keillä nuorisotoimikunnan ulkopuolisilla jäsenillä on läsnäolo- ja puheoikeus nuorisotyötoimikunnan kokouksissa. Tällaisia henkilöitä voivat olla esimerkiksi palokunnan päällikkö, hallituksen puheenjohtaja sekä naisosaston johtaja. Nuoriso-osastossa voi toimia myös muita toimikuntia tai ryhmiä, jotka jollain tavalla tukevat palokuntatoimintaa tai toteuttavat jotakin projektiluontoista tehtävää, esimerkiksi suunnittelevat virkistystoimintaa tai jotakin yksittäistä tapahtumaa tai juhlaa. Nämä ryhmät tai toimikunnat voivat olla myös puhtaasti nuorten keskinäisiä, ja näiden ryhmien tulee raportoida toiminnastaan osastonjohtajalle. Kaikkeen ulkoiseen palokunnan nimissä tapahtuvaan toimintaan tulee olla vähintään osastonjohtajan suostumus. 18 19
Hallinto ja talous Nuorisotyötoimikunnan jäsenten tehtävät Jokainen palokunta päättää itse, mitä tehtäviä se osoittaa toimikunnan eri jäsenille. Yleensä jako noudattaa jotakuinkin seuraavaa: Puheenjohtaja toimii myös kokouksen koollekutsujana: valmistelee kokouskutsun yhdessä sihteerin kanssa valmistelee huolellisesti kokouksen, perehtyy käsiteltäviin asioihin ja yhdessä sihteerin kanssa laatii kokouksen esitys- tai asialistan nimensä mukaisesti johtaa kokousta ja siellä käytävää keskustelua vastaa, että tehdyt päätökset toteutetaan toimii nuoriso-osaston asioiden esittelijänä palokunnan hallituksen kokouksissa Varapuheenjohtaja toimii puheenjohtajan tehtävissä varsinaisen puheenjohtajan ollessa estyneenä Sihteeri laatii kokouksen päätöksen mukaan joko muistion tai pöytäkirjan toimikunnan kokouksista liitteineen ja välittää sen kaikille asianomaisille tekee yhdessä nuoriso-osaston päällystön kanssa avustushakemukset Talousvastaava hoitaa osaston maksuliikenteen valvoo tilejä ja antaa nuorisotyötoimikunnalle joka kokouksessa tiedon osaston taloudellisesta tilanteesta laatii nuorisotyötoimikunnalle ehdotuksen taloussuunnitelmaksi tulevaksi vuodeksi yhdessä osastonjohtajan kanssa Nuorten edustaja toimii asiantuntijana nuorten näkökulmasta, tuo aloitteita nuorilta toimikuntaan ja vie tietoa kokouksista nuorille Nuorisotyötoimikunnan kokoukset Jokainen palokunta päättää itse nuorisotyötoimikuntansa kokouskäytänteistä nuoriso-osaston johtosäännössä. Tällaisia käytänteitä ovat esimerkiksi kokousten vähimmäismäärä vuoden aikana ja kokousten päätösvaltaisuus. Suositeltavaa on, että toimikunta kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa. Tällöin ensimmäinen kokous kannattaa pitää mahdollisimman pian vuodenvaihteen jälkeen ja jälkimmäinen kokous heti syyskauden alkajaisiksi. Nuoriso-osaston päällystön tulisi tuntea kokoustekniikkaa. Kokouskäytänteisiin voi tutustua paitsi kyselemällä kokeneemmilta palokuntalaisilta, myös tutkimalla erilaisia lähteitä, kuten OK-opintokeskuksen verkko-oppimateriaaleja. Alkukevään kokouksessa kannattaa käsitellä ainakin seuraavat asiat: toimikunnan kokoonpanon toteaminen ja toimihenkilöiden valinta edellisen vuoden toimintakertomuksen hyväksyminen edellisen vuoden tilinpäätöksen tarkistaminen ajankohtaiset jäsenasiat ajankohtaiset talousasiat ajankohtaiset kalusto- ja varusteasiat. Syksyn kokouksessa kannattaa käsitellä ainakin seuraavat asiat: talousarvion hyväksyminen seuraavalle vuodelle toimintasuunnitelman hyväksyminen seuraavalle vuodelle ehdotuksen laatiminen hallitukselle seuraavan vuoden nuoriso-osaston päällystöstä ajankohtaiset jäsenasiat ajankohtaiset talousasiat ajankohtaiset kalusto- ja varusteasiat. Nuoriso-osaston päällystö Nuoriso-osaston päällystön ja erityisesti johtajan rooli on yksi palokunnan tärkeimpiä rooleja. Vastuu ja työmäärä ovat suuria, mutta vastaavasti nuoriso-osaston johtajalla on paljon vaikutusvaltaa siihen, kuinka osasto toimii. Siten johtajan työ on myös erittäin palkitsevaa. Motivoitunut nuoriso-osaston johtaja ja aktiiviset varajohtajat ovat yksi toimivan palokunnan kulmakivistä. Nuoriso-osaston päällystön työ on sitä helpompaa, mitä perehtyneempiä he ovat työtehtäviinsä. Perehtymisessä auttaa esimerkiksi nuoriso-osaston johtaja -kurssin suorittaminen. Nuoriso-osaston päällystö vastaa palokunnan hallitukselle palokunnan sääntöjen, osaston johtosäännön ja palokunnan toimintatapojen ja perinteiden noudattamisesta sekä toisaalta palokunnan kokousten, hallituksen ja nuorisotyötoimikunnan päätösten toimeenpanosta. Paitsi palokunnan hallitukselle, osaston päällystö vastaa toiminnastaan nuorille, nuorten vanhemmille, kouluttajille, nuorisotyötoimikunnalle, omalle pelastusliitolle, SPEKille, yhteistyökumppaneille ja sponsoreille. Palokunnan hallitus tai jokin muu palokunnan johtosäännössä osoitettu toimielin vahvistaa vuosittain nuoriso-osaston johtajan ja varajohtajien nimitykset nuorisotyötoimikunnan esityksestä. Palokunnan hallitus vastaa viime kädessä juridisesti nuoriso-osaston toiminnasta. Osaston päällystön tehtävien jaosta osastonjohtajan ja varajohtajien kesken sovitaan nuorisotyötoimikunnassa. Tehtäviä jaettaessa on hyvä muistaa, että vastuuta ei voi koskaan delegoida, mutta tehtäviä on pakko. Kullakin nuoriso-osaston toimihenkilöllä on omalla persoonallisuudellaan maustettu roolinsa osaston toiminnassa. Roolilla tarkoitetaan tässä yhteydessä tehtävää, josta henkilö on vastuussa ja joka hänen on hoidettava. Kun henkilö valitaan johonkin rooliin johtajaksi, varajohtajaksi, vastuukouluttajaksi, kouluttajaksi tai ryhmänjohtajaksi hänen on syytä selvittää itselleen, mitä tehtävään kuuluu, mitkä ovat tehtävän mukanaan tuomat velvollisuudet, kenelle hän on vastuussa tekemisistään ja mikä on hänen asemansa palokuntayhteisössä. 20 21