Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355 Synnyttänyt
Synnyttänyt Sairaalasta kotiutuessasi ota itse yhteyttä oman neuvolan terveydenhoitajaan/ kätilöön ja sovi tapaaminen. Terveydenhoitaja tekee useimmiten kotikäynnin. Terveydenhoitaja poistaa myös mahdollisen keisarileikkauksen ompeleet, mikäli niitä ei vielä ole poistettu sairaalassa. Sairaalasta saat mukaan neuvolakortin sekä kopion lastenlääkärin tekemästä vauvan tarkastuksesta. Jälkitarkastus on 5-12 viikon kuluttua synnytyksestä. Yleensä jälkitarkastuksen tekee oma neuvolalääkäri. Sairaalan hoitojaksosta tulee lasku kotiin.
FYYSINEN TOIPUMINEN SYNNYTYKSESTÄ Jälkivuotoa synnytyksen jälkeen tulee 4-6 vkoa. Verinen vuoto niukkenee muuttuen rusehtavaksi ja lopulta valkovuodoksi. Jälkivuodon aikana älä käytä tampoonia tai kuukautiskuppia. Nämä lisäävät infektioriskiä. Mikäli jälkivuoto muuttuu runsaaksi ja kirkkaan veriseksi ja alkaa haista, se voi olla merkki jostain häiriöstä. Runsaat hyytymät, jatkuva kipu alavatsalla ja lämmön nousu eivät kuulu normaaliin palautumiseen. Tällöin ota yhteyttä neuvolaan. Kuukautisten alkamisen ajankohta synnytyksen jälkeen on hyvin yksilöllistä. Tähän vaikuttaa myös imetyksen tiheys ja kesto. Kuukautiset voivat alkaa muutaman kuukauden kuluttua synnytyksestä vaikka imettää. Uusi raskaus voi alkaa imetyksestä huolimatta. Munasolu voi irrota imetysaikana, vaikka kuukautisvuotoa ei tulisikaan. Halutessasi ehkäistä uutta raskautta on kondomi hyvä ehkäisyväline. Jälkitarkastus on hyvä ajankohta keskustella lääkärin kanssa mahdollisista muista ehkäisyvaihtoehdoista. On hyvä muistaa, että synnyttäneen naisen limakalvot ovat kuivat. Tämä johtuu hormoneista. Tällöin yhdyntä saattaa tuntua kivuliaalta. Paikallisestrogeenivoide sekä liukastegeeli auttavat kosteuttamaan limakalvoja. Puhtaudesta tulee huolehtia hyvin synnytyksen jälkeen. Näin ehkäistään tulehduksia. WC-käynnin yhteydessä suoritetaan alapesu ja vaihdetaan side. Alapään ompeleet ovat itsestään sulavia. Ilmakylvyt auttavat haavan paranemisessa. Normaaliin paranemisprosessiin kuuluu, että ompeleet voivat vähän kiristää ensimmäisen viikon aikana. Saunaan voi mennä sitten kun itsestä hyvälle tuntuu. Saunoessa on hyvä välttää kovien löylyjen ottamista. Jälkivuodon aikana ei suositella yleisiä saunoja.
RAVINTO Ravinnon laatu ja määrä ovat tärkeitä synnytyksen jälkeen. Valkuaisaineita, rautaa ja vitamiineja tarvitaan enemmän. Imettäessä tarvitaan enemmän kalsiumia ja hyviä rasvahappoja, suosi kasvisöljyä ja kalaa. On tärkeää muista juoda nestettä riittävästi. Maito, piimä ja vesi ovat parhaita juomia. Muista terveellinen ja monipuolinen ruokavalio. RINTOJEN HOITO Kädet pestään aina ennen imetystä. Imetyksen jälkeen puristettavat maitopisarat huoltavat rinnanpäitä. Lisäksi apteekista löytyy voiteita, joita voi käyttää rinnanpäihin. Mikäli käytössä on rintakumi/maidonkerääjä, niiden puhdistamisesta tulee huolehtia. Näin estetään bakteerien pääsyn rintaan. Rinnat on suojeltava kylmältä ja viimalta. Mahdollisen rintatulehduksen oireita ovat lämmön nousu yli 38 astetta, kuuma ja punoittava rinta. Tällöin rinta on tyhjennettävä kunnolla. Imetys on tehokkain tapa, mutta jos se ei onnistu, rinta tyhjennetään rintapumpun avulla. Mikäli rintojen tyhjentämisestä huolimatta tulehdusoireet jatkuvat, täytyy hakeutua lääkäriin. Rintatulehdukseen voidaan määrätä antibioottikuuri, jonka aikana voi imettää.
ÄIDINMAIDON SÄILYVYYS Lypsetty rintamaito säilyy 1 vrk jääkaapissa. Mikäli pakastat rintamaitoa, jokainen maitoerä tulee jäähdyttää erikseen. Tämä jälkeen samalle vuorokaudelle saadut maidot voidaan pakastaa samassa pussissa. Maito säilyy pakastimessa 3-6 kk riippuen pakastimen lämpötilasta. Sulata rintamaito aina lempeästi vesihauteessa erillisessä astiassa. Ei mikroon. LIIKUNTA JA LEPO Säännöllisellä liikunnalla ja ulkoilulla on tärkeä merkitys synnytyksestä palautumisessa sekä kunnon kohottajana. Lantionpohja on löystynyt raskauden ja synnytyksen aikana. Tämä saattaa aiheuttaa virtsankarkailua ensi viikkoina synnytyksen jälkeen. Lantionpohjalihaksiston harjoitukset on hyvä aloittaa synnytyksen jälkeen voinnin mukaan. Kävely on hyvä liikuntamuoto heti synnytyksen jälkeen. Raskaampaa nostamista ja kovempaa liikuntaa on syytä välttää ensi viikot aina jälkitarkastukseen saakka.
MIELIALA Synnytyksen jälkeen mieliala voi vaihdella ilosta, itkuun. Herkistyminen baby blues on normaalia ja johtuu äidin hormonitoiminnan muutoksista. Nämä ovat yleensä ohimeneviä. Uusi elämäntilanne ja vastasyntyneen nukkumisrytmit sekoittavat usein totuttua valveunirytmiä. On tärkeätä pitää huolta riittävästä unesta. Päivällä kun vauva nukkuu, äidin on tärkeätä myös levätä. Jatkuva alavireisyys, ruokahaluttomuus, väsymys voivat olla merkkejä masentuneisuudesta. Tällöin pitää äidin/puolison ottaa rohkeasti yhteyttä omaan neuvolaan. PARISUHDE JA VANHEMMUUS Lapsen syntymä muuttaa parisuhdetta aina. Muutokset alkavat jo raskausaikana ja jatkuvat siitä perheeksi kasvun myötä läpi elämän. Vauvan myötä elämä muuttuu konkreettisellakin tasolla, ajankäytön ja työnjaon suhteen. On tärkeää, että vanhemmat järjestävät toisilleen pieniä arjen hetkiä, jolloin omista tunteista ja toiveista puhutaan hellyyttä unohtamatta.
LÄÄKKEET, TUPAKKA JA ALKOHOLI Pieniin vaivoihin voit tilapäisesti käyttää apteekista ilman reseptiä saatavia särkylääkkeitä. Muista mainita imetyksestä, jos joudut hakeutumaan lääkäriin. Tupakoinnin on todettu vähentävän maidoneritystä. Nikotiini kulkeutuu äidinmaidon mukana lapseen ja aiheuttaa lapselle oireita, kuten itkuisuutta ja rauhattomuutta. Imettävälle nikotiinivieroitushoito on parempi kuin tupakointi. Alkoholin käyttöä tulisi välttää imetyksen aikana. Alkoholi kulkeutuu rintamaitoon. Jos kotona tulee huolta tai ongelmaa ensimmäisten viikkojen aikana eikä neuvolaan saa yhteyttä, voit ottaa yhteyttä synnytyssairaalaan os.3: puh. 06 826 4355.
Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoitoja peruspalvelukuntayhtymä Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20 67200 KOKKOLA puh. 06 826 4355 www.kpshp.fi