Valtra T151e Advance Peltoviljely 13 Paksukehäinen ja läpimitaltaan pieni ohjauspyörä sopii käteen. Koneviesti kokeilee Eco-asetus on parhaimmillaan raskaassa vedossa. Kahdet moottoriominaisuudet samassa paketissa Valtra on toimittanut matalakierrosmoottoreilla varustettuja malleja vuodesta 1999 lähtien. Tähän saakka ostaja on joutunut valitsemaan tavanomaisen tai matalakierrosmallin välillä. Uudistuneen Valtra T-sarjan myötä tilanne muuttui. T151e:n moottorissa on sekä "normaalit" että matalakierrosominaisuudet. Valinta ominaisuuksien välillä tehdään nyt ostohetken sijaan helposti reaaliajassa keinukytkimellä työtilannetta vastaavaksi. Osmo ja Uolevi Oristo Martti Palojärvi Matti Serenius Heikki Härkönen, teksti Valtra esitteli vuosi sitten uudistetun T-sarjan. Erona aikaisempiin malleihin on kolmosvaiheen päästömääräykset täyttävien moottoreiden lisäksi pienemmästä N-sarjasta lainattu ohjaamo ja sarjan jakaminen Classic- (113-135 kw), HiTech- (113-115 kw) ja Advance-mallistoiksi (113-155 kw). Classic ja HiTech perustuvat perinteiseen Valtra-tekniikkaan, Advancessa elektroniikkaa on em. malleja enemmän ja hydraulijärjestelmä on kuormantunteva. Nykyisen T-sarjan mielenkiintoisin versio on 151e, jonka moottori tarjoaa valinnan mukaan joko tavanomaiset tai matalakier- rosominaisuudet (). Traktorin saa joko HiTech- tai Advance-versiona. Seuraavassa viime kasvukauden kokemukset viimeksi mainitusta. Ohjaamo Kuusipilarinen ohjaamo poikkeaa runkorakenteeltaan hieman aiemmasta. Erona ovat uudet, linjaukseltaan tiiviimmin takapyöriä mukailevat lokasuojat: Muutoksella oviaukot on saatu leveämmiksi ja ohjaamon vyötärölinja alemmaksi. Kulkeminen on helpompaa ja lähinäkyvyys parempi. Kulkeminen tapahtuu käytännössä vasemmalta, oikealla istuimen hallintalaitekyynärnoja osuu väylälle. Portaissa on kolme askelmaa ja hyvä nousukulma. Nousukahvat sekä a-pilareiden ulkopuolella että ovien sisäpuolella helpottavat kulkemista. Maastoon lähdettäessä alimmat askelmat voidaan nostaa ylös tai irrottaa kokonaan. Portaiden suojaus takapyörien heittämää rapaa vastaan saisi olla parempi. Tavanomainen ja matalakierrosmoottori samassa paketissa Kuormantunteva hydrauliikka Ulkopuolisen hydrauliikan säädöt Helppokäyttöinen traktoritietokone Vakiona oleva ilmaistuin kääntyy myötäpäivään 1 ja vastapäivään 18 astetta. Myös myötäpäivään käännössä on lukituskohta 1 asteen kohdalla. Istuimen täyskääntöön oli vanhassa ohjaamossa enemmän tilaa. Nyt jalat osuvat harmittavasti vasempaan lokasuojan kiinnitettyyn aputasoon, jota ei valmistajan mukaan ole tarkoitettu matkustajalle, vaan pöytäkäyttöön. Ohjauspyörä, istuin- ja hallintalaitekyynärnojasäädöt tarjoavat luontevan ajoasennon. Kuskeista lyhyemmät toivoivat jarru- ja kytkinpolkimien sijoittamista alemmaksi ja harvemmin Valtran kanssa tekemisissä olleet moittivat jalkakaasua, tasakaasulla ajaminen ei kylmiltään tahtonut sujua. Ohjaamossa ei juuri ole säilytystilaa. Vasemman sivukonsolin syvennys ja pullopidike sekä istuimen selkänojan takapinnalla oleva asiapaperilokero eivät tyydytä. Irrotettava työkalulaatikko on ulkona oikealla puolella akkukotelon päällä. Sekä laatikon kiinnitys- että kannen lukkosalvat saisivat olla järeämmät. Valinnaisena toimittava ohjaamojousitus rakentuu ohjaamon takakiinnikkeet korvaavista kierrejousi/iskunvaimenninyhdistelmistä ja poikittaista sivuliikettä hillitsevästä panhard-tangosta. Kokonaisjousto on 1 senttiä, jäykkyys ja vaimennus ovat sopivia, turhia heilahduksia ja jousituksen pohjaamisia ei esiinny. Sähköt Ohjauspylväästä oikealle sojottava monitoimivipu osaa tavanomaiset Tietokoneen heijastava näyttö Kolme pikavaihdevälitystä ei riitä kaikissa töissä Olemattomat säilytystilat ohjaamossa toiminnot. Suuntavilkun palautus seuraa ohjauspyörän kääntöä. Valokatkaisimia on kojetaulun (ajovalot) lisäksi oikeassa b-pilarissa (työvalot). Voimansiirtoon ja hydrauliikkaan vaikuttavia kytkimiä on sekä hallintalaitekyynärnojassa että oikeassa sivukonsolissa. Työkonesähköä on tarjolla oikean sivukonsolin takaosaan sijoitetuista tupakansytyttimestä ja pistorasioista. Kahdesta kaksinapaisesta pistorasiasta on rasiakohtaiset virtakytkimet ja kolmas rasia on kolminapainen.
14 Peltoviljely NRO 1 18. 1. 28 NRO 1 18. 1. 28 Peltoviljely 15 Ohjaamoon on helppo nousta. Perinteisen runkotankin lisäksi varustukseen sisältyvä muovisäiliö nostaa kerralla mukaan tankattavan polttoainemäärän 335 litraan. Oikeassa b-pilarissa on putkikehikko työkoneiden näyttö- ja hallintayksiköiden ripustamista varten. Kaapeliläpivienti on takaikkunan oikeassa alakulmassa. Molemmat ovat toimivia ratkaisuja. Tietokone Oikean kyynärnojan etuosassa on traktoritietokoneen näyttö ja hallintapainikkeet. Näytölle voidaan valita eri työtilanteissa tarvittavia toimintoja. Seitsemällä valikolla ohjelmoidaan ja talletetaan muistiin muun muassa kolmet ulkopuolisen hydrauliikan lohkokohtaiset asetukset, asetetaan työkoneen leveys työsaavutus- ja polttonesteen hehtaarikulutuslaskentaa varten sekä nollataan laskurit. Ajovalikon näyttö voidaan jakaa, jolloin samanaikaisesti saadaan näkyviin vapaasti valittava pari seuraavista vaihtoehdoista: - etu- ja takavoimanottojen nopeudet - moottorinopeus - ulkopuolisen hydrauliikan lohkoasetukset - voimansiirron lämpötila - takanostolaitteen asento - luisto - työaika - ajettu matka - pinta-ala - kulutettu polttoaine - polttoaineen keskikulutus l/h ja l/ha - vakionopeussäätöjen asetukset. Tietokoneen käytön oppii nopeasti ja helposti. Puutteena on todettava näytön heikko näkyvyys kirkkaassa valossa. Lisäksi takaa sopivassa kulmassa paistava aurinko heijastuu näytön välityksellä häiritsevästi kuskin silmiin. Mittaristo Advance-varustukseen sisältyvä Proline-mittaristo on selkeä. Tavanomaisten mittareiden, merkki- ja varoitusvalojen lisäksi sekä nopeusmittari että ajotietokoneen nestekidenäyttö tarjoavat tietoa. Nestekidenäytön alarivillä näkyvät jatkuvasti käyttötunnit ja kellonaika. Ohjauspylvään oikealla puolella olevalla vaihtokytkimellä ylä- ja keskiriville saa valittua samanaikaisesti näkyviin vapavalintainen pari seuraavista vaihtoehdoista: - työaika - vakionopeustoiminnon asetukset (moottori- tai ajonopeus) - ajonopeus - luisto - voimanottojen nopeudet (etu ja taka) - moottorin käyntinopeus - polttonesteen hetkellinen kulutus l/h tai l/ha - polttonesteen keskikulutus l/h tai l/ha - kulutettu polttonestemäärä - nostolaiteen asento edessä ja takana - voimansiirron lämpötila - ajettu matka - valmistunut pinta-ala Työsaavutukseen liittyvien laskelmien perustaksi järjestelmälle on luonnollisesti kerrottava käytetyn työkoneen leveys. Lisäksi näyttö toimii huoltotarpeen ilmaisimena. Ohjaamo tarjoaa hyvät olot yhdelle. Lokasuojaan saranoitu työtaso ei ole tarkoitettu matkustajan istuimeksi. Ilmanvaihto ja melu Vasemman sivulasin päälle, räystääseen sijoitettuun ohjaamoilmansuotimeen pääsee käsiksi alakautta. Lämmityslaite- ja puhallintoiminnot ovat entiset. Lämmityslaitteessa on kaksi kennoa, toinen katossa ja toinen, ohjaamoilmaa kierrättävä kojetaulun sisällä. Kattopuhaltimelle on neljä ja kojetaulupuhaltimella kaksi nopeutta. Katossa olevilla kuudella suulakkeella puhallus saadaan suunnattua kaikille lasipinnoille. Järjestely on varsin toimiva ympäri vuoden. Lasit pysyvät auki, mutta lämpeneminen saisi olla hieman nopeampaa. Ilmastointi sisältyy vakiovarustukseen. Ohjaamomeluksi saatiin direktiivin mukaisesti mitattuna moottorin power-/-asetuksella ja nelivedolla 74/71,5 desibeliä, täydellä siirtoajonopeudella melu nousi 77/73 desibeliin. Eco-arvot ovat korvia hivelevän alhaisia. Näkyvyys ja valot Oheinen piirros selventää näkyvyys- ja valo-ominaisuuksia. Konepeitto on pituudeltaan kuutosmoottorin mukainen. Nokan varjostusala on kaksi metriä pidempi kuin Valtra N:ssä. Näkyvyyttä etu ja sivusektoreihin ei kuitenkaan voi moittia. Takana sekä hitaan ajoneuvon kolmio että koukkupeili varjostavat näköaluetta, tämä on myös havaittavissa mittauksen perusteella laaditusta näkyvyysaluekuvasta. Hahlokiinnitteinen kolmio on kuitenkin helppo irrottaa työskenneltäessä yleisten teiden ulkopuolella. Lyhemmät kuskit kaipasivat myös parempaa näkyvyyttä ohjaamon c-pilareiden suunnissa. Peilivarustus on riittävä, ulkopeilit ovat teleskooppivarsissa ja sisäpeili ja jo edellä mainittu koukkupeili täydentävät varustuksen. Pusikossa liikuttaessa peilejä ei valitettavasti saa taitettua Kojetaulu on selkeä, nopeusmittari sisältyy varustukseen. Suunnanvaihtimen vivulla hallitaan myös seisontajarrua. suojaan etulasin eteen, vasemmalla imuilma- ja oikealla pakoputki estävät taiton. Yläajovalot sekä Infolight-lisävalosarja sisältyvät varustukseen. Lisävalosarja koostuu takatyövalot peruutuksen ajaksi sytyttävästä kytkimestä, kahdesta vyötärötyövalosta eteenpäin sekä vetokoukku- ja porrasvaloista. Ulommaiset takatyövalot olivat lisävarusteena toimitettavat xenonit, joiden valokenttää eivät samanaikaisesti palavat tavalliset valot pystyneet parantamaan. Viiveellä toimivat porras- ja sisävalot helpottavat pimeässä traktorista poistumista. Vetokoukkuvalo likaantuu herkästi, likaisena se ei juuri helpota perävaunun kytkentää pimeässä. Yleensä ottaen valovarustus on hyvä. Katkaisimien taustavalot helpottavat pimeätoimintaa ohjaamon sisällä. Alalla yleisesti käytössä oleva, oikeaa sivukonsolia valaiseva punertava kohdevalo ei valitettavasti sisälly varustukseen. Ohjaamon sisä- ja porrasvalo toimivat haluttaessa myös oven avaamisen ja sulkemisen perusteella, valojen viivetoiminto helpottaa traktorista poistumista pimeällä. Moottorimoodit Kuljettaja voi valita oikeassa sivukonsolissa olevalla keinukytkimellä moottorille käyntistrategiaksi joko power- tai -moodin. Powerilla moottorin käyntinopeusalue on tavanomainen 65-24 ja lla 65-25 kierrosta minuutissa. Moottorille ilmoitetaan sama 117 kilowatin nimellisteho kummallakin moodilla, powerin nimelliskäyntinopeus on 22 ja n 18 kierrosta minuutissa. Voimanottotehomittauksen perusteella laaditut suoritusarvokäyrät kertovat, että powerilla yli
16 Peltoviljely NRO 1 18. 1. 28 NRO 1 18. 1. 28 Peltoviljely 17 Hallintalaitekyynärnojan ergonomia on hyvä. Traktoritietokone on sijoitettu kyynärnojan etuosaan. 8 kilowatin tappiteho on käytössä käyntinopeusalueella 145-23 ja yli 9 kilowattia välillä 16-22 kierrosta minuutissa ja lla vastaavasti yli 8 kilowattia välillä 13-195 ja yli 9 kilowattia välillä 14-187 kierrosta minuutissa. Moottorin nimellisnopeuksilla tappitehot olivat 9,2 (22, power) ja 96,9 (18, ). Powerin suurin tappiteho, 97,4 kilowattia, löytyi moottorinopeudella 2 kierrosta minuutissa, jolla myös syntyy voimanoton 1 kierroksen nopeus. Ecolla suurin tappiteho oli 97,1 kilowattia, jota vastaavat käyntinopeudet olivat 173 (moottori) ja 865 (voimanotto) kierrosta minuutissa, lla voimoton 1 kierroksen teho (moottori 2 r/min) oli 42,2 kilowattia Powerilla käyntinopeuden alentuessa 6,2 kilowatilla kasvava teho on hyvä. Ecolla vastaavaa tehon nousua ei tapahdu. Powerilla suurin vääntö saavutetaan moottorinopeudella 16 ja lla 12-14 kierrosta minuutissa, em. käyntinopeuksia vastaavat tappitehot ovat 9,2 ja 73-85,5 kilowattia. Vääntömomenttien voa-arvoista lasketut nousuprosentit ovat 36 (power) ja 12 (). Moottorin ohjausjärjestelmä kytkee käyttöön lisätehon vaihteen ollessa H2 tai suurempi. Moottorin ilmoitettu nimellisteho nousee power-asetuksella 117:stä 123 kilowattiin (159/167 hv) ja suurin teho vastaavasti 12:sta 127 kilowattiin (163/173 hv). Eco-asetuksella sekä nimellisteho että suurin teho kasvavat 117:sta 127 kilowattiin (159/173 hv) (ISO 14396). Voimanottotehomittauksessa power-asetuksella kulutus suurimmalla teholla (97,4 kw) oli 33,2 litraa tunnissa eli 283 g/voakwh ja -asetuksella (97,1 kw) 31,6 litraa tunnissa, 27 g/voakwh. Moottorin ohjausjärjestelmä laskee tyhjäkäyntinopeuden 85:sta polttoainetta säästävään 65 kierrokseen minuutissa siirrettäessä suunnanvaihtimen vipu parkkiasentoon. Nappiekon hyödyt Moottorin kaksi toimintamoodia tarjoavat mahdollisuuden säästöön. Eco-asetuksella työ sujuu useissa tapauksissa täysipainoisesti ajonopeudesta tinkimättä suuremmalla vaihteella ja 4 kierrosta alemmalla moottorin käyntinopeusalueella (ks. vetotehotaulukot teknisissä tiedoissa). Käyntinopeus asettuu parhaimmalle ominaiskulutuksen alueelle, polttoaineen kulutus laskee (ks. polttoaineen kulutuskäyrät ja vetotehotaulukot). Suurinta tehoa tavoiteltaessa säästö tuntikulutuksessa on 1,6 (suurin tappiteho) ja 1,9 litraa tunnissa (suurin vetoteho). Hitaamman pyörimisnopeuden ansiosta tehohäviöt voimansiirrossa ja hydrauliikassa jäävät pienemmiksi ja öljyjen lämpötilat alhaisemmiksi, hyötysuhde kasvaa. Alempi käyntinopeus vähentää liikkuvien komponenttien kulumista, esimerkiksi männän keskinopeus laskee neljänneksellä 9:stä 7,2 metriin sekunnissa. Alennuttu käyntinopeus vaikuttaa tuntuvasti myös melutasoon, lasku parhaimmillaan kolme desibeliä (ks. taulukko teknisissä tiedoissa). Eco-ominaisuuksien hyödyntäminen vaatii kuskilta uskoa moottorin ominaisuuksiin, voimaa on tarjolla vielä 12 kierroksellakin. Eco-asetuksella laskemani 12 prosentin vääntömomentin nousu ei tässä tapauksessa todista moottorin vajavaisista vääntöominaisuuksista vaan siitä, että vääntöä on tarjolla tasaisen runsaasti koko käyntinopeusalueella. Moottori sietää raakaa vedätystä ja liikkeellelähtömomentti on hyvä, raskaan kuorman saa repäistyksi sivistyneesti moottoria huudattamatta liikkeelle. Tiivistettynä voi todeta, että asetus on parhaimmillaan haettaessa parasta polttoainetaloutta ja raskaissa vetotehtävissä ja powerasetus puolestaan on toimivampi tavoiteltaessa siirtoajossa mahdollisimman suurta keskinopeutta sekä tarvittaessa 1 kierroksen voimanottonopeutta ja täysimääräistä hydrauliikan tuottoa. Sekakäyttöä Raskaassa siirtoajossa tuli syyllistyttyä sekakäyttöön, käsi kävi ajotilanteen mukaan herkästi power/ -kytkimellä. Ecolla korjattiin powerilla hieman vajaaksi jääviä moottorin vääntöominaisuuksia, suurin vääntö asettuu näet varsin ylös eli 15-16 kierroksen pintaan. Tämän seurauksena liikkeellelähdössä powerilla oli käytettävä joko reilusti kierroksia (ja luistatettava suunnanvaihtimen kytkinpakkaa) tai turhan pientä vaihdetta. Ylämäessä moottorin puutumien tuli vastaan nopeasti, tuttavuuden alkuvaiheessa jopa niin yllättäen, että pienemmän vaihteen hakemiseen ei tahtonut aika riittää. Kummatkin em. ongelmat ratkaistiin lla. Liikkeellelähdössä takasi momentin riittävyyden ja vaihto powerille kävi vauhdissa, kun edellytykset neljänkympin siirtoajonopeuden ylitykseen täyttyivät. Ylämäessä vaihto powerille kierrosten laskiessa 17:n pintaan vähensi oleellisesti kepitystarvetta, rinne kannatti kiivetä lla loppuun asti, liian aikainen power-kytkentä kostaantui helposti moottorin käyntinopeuden laskuna. Eco/power-kytkimen siirto sivukonsolista jatkuvan käytön kannalta parempaan paikkaan, esim. hallintalaitekyynärnojaan saisi puoltoäänen ainakin minulta. Harvemmin käytettävät hallintalaiteet löytyvät oikeasta sivukonsolista. B-pilarin etupuolella oleva kierrettävä nuppi on käsikaasu. Ulkopuolisen hydrauliikan liittimien haritus ohjaa letkut mukavasti työntövarren kummallekin puolelle. Valitettavasti harituksesta johtuen letkujen kytkentä ei aina onnistu samoilta jalansijoilta, käsivoima ei riitä lukituksen varmistavaan työntöön työntövarren toisella puolella oleviin liittimiin. Homma on hoidettava siirtymällä traktorin toiselle puolelle. Ohjaamojousitus perustuu kierrejousiin ja niiden sisällä oleviin iskunvaimentimiin. Voimansiirto Tuttua HiTech-ajovoimansiirtoa on Advancessa täydennetty aluevaihteiston sähköhydraulisella vaihteensiirrolla. Vaihto kahden nopeimman alueen välillä tapahtuu polkemalla kytkin pohjaan ja heilauttamalla vapaa-asennossa olevaa vaihdevipua jousivoimaa vasten oikealle. Hitaimmalle alueelle on oma vipu. Pikavaihdetta hallitaan joko vaihdevivun päässä tai hallinatalaitekyynärnojassa olevilla painikkeilla, valinnanvapaus tyydyttää sekä pitkä- että lyhytkätisiä kuskeja, sillä jälkimmäisten mielestä vipu oli turhan kaukana. Alkuvaiheessa vaihdevivun aluevaihdetoiminto häiritsee päävaihteiston käyttöä, vipu siirtyy vapaa-asennossa helposti liikaa oikealle, jolloin pitkittäinen liike estyy. Tottumisen myötä ongelma kuitenkin poistuu nopeasti. Vaihdevivun liikkeen tahmeus vaikeuttaa hieman vaihtamista, reilut sata kokeilutuntia eivät riittäneet vipuliikkeiden hioutumiseen. Kytkinpoljin liikkuu kevyesti, liikerata ja tuntuma ovat hyvät. Ajokytkin tottelee polkimen lisäksi sekä ajosuunnanvaihtimen vivun nostoliikettä että vaihdevivun päässä olevaa painiketta. Nappihallinta on sen verran sujuvaa, että kevytkäyttöisen kytkinpolkimen käyttö jää vähäiseksi, poljinta tarvitaan ainoastaan tarkoissa paikoissa (esim. työkoneen kytkentä) ja pehmentämään liikkeellelähtöä. Nopeissa vaihtamisissa raskaassa vedossa kytkimen toiminnassa on pieni viive, joka ei juuri haittaa aluevaihteiston nopealla puolella. Käytettäessä keskialuetta esimerkiksi raskaan kylvölannoittimen vedossa kannattaa vaihde valita kuitenkin siten, että pikavaihteiston vetoalue riittää vastaaman kuormitusvaihteluihin. Vaihteiston porrastus on hyvä ja välityksiä sopivan tiheässä. Moottorin nimellisnopeudella powerasetuksella peltonopeusalueelle 4-12 kilometriä tunnissa osuu 1 ja -asetuksella 12 välitystä, eli riittävästi. Aluevaihteiston nopeushaarukka keskialueella on powerilla 3,8-16,4 ja lla 3,1-13,4 kilometriä tunnissa eli täysin riittävä peltotöihin. Vaihteiden välinen porrastus on toteutettu siten, että M4 III on nopeampi kuin H1 I ja päävaihteistossa alemman välityksen pikavaihdekolmonen vie lujempaa kuin seuraavan ykkönen. Kolmiportainen pikavaihde on riittävä muokkaus- ja siirtoajoon, mutta voimanottoperustaisissa tehtävissä lisävälitykset eivät olisi pahasta. Suunnanvaihdin liikkuu T:n muotoisessa hahlossa. Poikkiviivan suuntaisella liikkeellä, vapaaasento keskellä, valitaan totutusti ajosuunta ja pystysuuntaisella liikkeellä vapaa-asennossa hallitaan seisontajarrua. Jarrutoiminnon yhdistämien suunnanvaihtimen vipuun ansaitsee kiitosmaininnan. Sekä pikavaihde- että suunnanvaihdintoiminnot ovat sopivan pehmeitä. Automatiikat Voimansiirrossa sekä pikavaihde, suunnanvaihdin että ajokytkin toteuttavat kuskin määräykset tietokoneen välityksellä. Järjestelmä osaa myös ohjata voimansiirtotoimintoja yhteistyössä moottorin ohjausjärjestelmän kanssa.
18 Peltoviljely NRO 1 18. 1. 28 NRO 1 18. 1. 28 Peltoviljely 19 Alusta on melko sileä. naismäärän ja etäisyyden seuraavan toiminnon alkuun. Näytössä tapahtumien mukaan vilistävät toimintosymbolit pitävät kuskin ajan tasalla tapahtumien suhteen. Vakionopeustoiminnot sekä moottori- että ajonopeudelle sisältyvät varustukseen. Asetusten teko on helppoa oikean sivukonsolin keinukytkimillä, päälle/poispainikkeet ovat hallintalaitekyynärnojassa. Pikavaihdeautomatiikkoja on kaksi. Tehdasohjelmoidussa vaihtoehdossa tapahtumat perustuvat sekä kuormitukseen että moottorin käyntinopeuteen. Järjestely on toimiva, sen varassa tuli ajettua huomattava osa kokeilutunneista. Toisessa vaihtoehdossa kuski pystyy ohjelmoimaan järjestelmän muistiin moottorinopeudet, joilla Konepeitto aukeaa helposti. Nokalla oleva kennopaketti aukeaa käsivoimin puhdistusta varten. haluaa vaihdon tapahtuvan. Kumpikin ohjelma sisältää nopeudensovitustoiminnon, jolla pikavaihde vaihtuu päävaihteistoa käytettäessä automaattisesti ajotilannetta vastaavaksi. Pikavaihde voidaan ohjelmoida seuraamaan myös suunnanvaihtimen toimintaa; kummallekin ajosuunnalle voidaan valita oma, suunnanvaihdon yhteydessä kytkeytyvä pikavaihdevälitys. Ilman ohjelmointia pakki on viisi prosenttia vastaavaa eteenpäin vievää välitystä nopeampi. Aktivoituna ja ajonopeudella alle 12 kilometriä tunnissa vedonvapautustoiminto käyttää ajokytkintä moottorin käyntinopeuden, kaasupolkimen asennon ja ajojarrujen käytön mukaan. Traktori saadaan pysähtymään pelkällä jarrutuksella ja lähtemään uudelleen liikkeelle vapauttamalla jarrut. Nelivedon ja tasauspyörästöjen lukkojen keinukytkimet ovat kolmiasentoisia. Nelivedon ollessa pois päältä automatiikka hoitaa tavanomaisesti päälle kytkeytymisen jarrutuksen ajaksi (myös seisontajarru). Lisäksi veto kytkeytyy neljäksi sekunniksi (tehdassäätö) liikkeelle lähdössä, ajosuunnan vaihdossa ja käytettäessä nappikytkintä ajonopeudella alle 1 kilometriä tunnissa. Nelivedon poiskytkeytymisaikaa voi säätää,5-2 sekunnin haarukassa tai toiminnon voi kytkeä pois. Keinukytkimen keskiasennossa neliveto kytkeytyy päälle ja pois sekä tutkaperustaisen luistonmittausjärjestelmän että etu- ja taka-akselin välisen nopeuseron ohjaamana. Kytkimen kolmannessa asennossa käytössä on jatkuva neliveto. Tasauspyörästöjen ollessa manuaalisesti kytkettynä automatiikka avaa lukot jarrujen käytön ajaksi. Katkaisimen keskiasennossa lukot kytkeytyvät ja avautuvat etupyörien kääntökulman, takapyörien välisen nopeuseron ja luiston perusteella. Levytyyppisen kytkennän ansiosta lukot aukeavat takertelematta. Päisteautomatiikan hoidettavaksi voi uskoa enimmillään 3 moottoriin, voimansiirtoon, hydrauliikkaan ja työkonesähköistykseen liittyvää toimintoa. Toiminnot tallennetaan muistiin mallisuorituksella eli ajamalla päistekäännös ja tekemällä siihen liittyvät hallintalaitetoiminnot järjestelmän ollessa nauhoitustilassa. Järjestelmä tallentaa toimintojen välillä edetyn matkan ja työtilanteessa toiminnot tapahtuvat tallennusjärjestyksessä edetyn matkan perusteella. Kaikki suunnitellut tapahtumat on saatava mahtumaan sadan metrin matkalle. Kojetaulun nestekidenäyttö kertoo suoritetavan toiminnon numeron, tallennettujen toimintojen koko- Jarrut ja etujousitus Voimansiirron matalapainehydrauliikan tehostamat jarrut ovat kevytkäyttöiset. Kun Advancen jarruihin on tottunut, niin ensimmäiset jarrutukset tavanomaisilla jarruilla varustetulla traktorilla menevät helposti pitkäksi. Tehostuksen ansiosta jarruilta tulee helposti vaadittua liikaa raskaan perävaunun kanssa. Yhdistelmä tuntuu pysähtyvän hyvin, mutta jarrulevyjen kasvavasta kuormitukset seuraa ennenaikaista kulumista. Jarrullisen perävaunun käyttö onkin suotavaa traktorin jarrujen säästämiseksi. Valinnaisena traktoriin saa perinteisen paineilmatoimisen etujousituksen. Etuakseli on kiinni apurungossa, jonka ylempi puolisko kiinnittyy traktorin runkoon. Runkopuoliskojen välinen nivel on etuakselin takana ja etuakseli puolestaan on kiinni alapuoliskossa. Akselin edessä on vierekkäin kaksi ilmajousipaljetta ja nesteiskunvaimentajaa. Jousitus saa ilman traktorin asennetusta paineilmajärjestelmästä. Joustoliikkeen pituus on 51 milliä. Mekaanisesti ohjattu venttiili pitää akselin automaattisesti ja kuormituksesta riippumatta joustovaran keskellä säätämällä paljepainetta 2-14 barin välillä. Säätöventtiilin käsiohjausmahdollisuus helpottaa jouston lukitustappien asennusta. Valitettavasti säätö kierrelukituksineen on sijoitettu arkaan paikkaan alas akselin etupuolelle. Ajossa jousitus toimii hyvin. Lukitusmahdollisuutta ei tarvinnut käyttää, silla jousitus ei sotkenut kyntöhydrauliikan toimintaa. Hydrauliikka Kuormantuntevassa hydrauliikassa tapahtumat perustuvat Bosch Rexrothin ja Sauer Danfossin komponentteihin. Nostolaitteen hallinta ja toiminta on perinteistä Valtraa ja Boschia. Tärkeimpien toimintojen hallinnat on sijoitettu kyynärnojaan ja harvemmin käyttävät ohjelmointikytkimet oikeaan paneeliin. Käyttöergonomia on hyvä. Ainoastaan kierrettävä syvyyssäätö saisi olla jäykempi tahattomien säätömuutosten estämiseksi ja säätöä voisi myös täydentää muistikiekolla, jonka avulla väliaikaisesti ohitettu alkuperäinen säätö löytyisi helpommin. Nostolaite kerää pisteitä sekä voimallaan, nostoliikkeen pituudesta riippuen välillä 66-81 kiloa, että neljällä liikepituusvaihtoehdolla välillä 62-9 milliä. Ohjaamojousituksen myötä saa matalapainehydrauliikan käyttämän vetokoukkulukituksen, jota hallitaan oikeaan paneelin sijoitetulla keinukytkimellä. Koukun käyttö alkaa sujua sen jälkeen, kun kahden sivukonsolissa olevan asiaan vaikuttavan keinukytkimen samanaikainen käyttö on opittu. Ulkopuolisessa hydrauliikassa on vakiona viisi sähköohjattua lohkoa, joista neljässä virtaukset, toiminta-ajat ja karatoiminnot ovat säädettäviä, viides lohko on on/off-tyyppinen. Säädettävien lohkojen proportionaaliset vivut (vivun poikkeuttamiskulma vaikuttaa virtauksen määrään) ovat hallintalaitekyynärnojassa. Kahdelle lohkolle on yhteinen 1-vipuhallinta ja kahdelle omat vivut ja on/off-lohkolle keinukytkin sivupaneelissa. 1-vipuhallinta ja kolmannen takalohkon vipu voidaan vaihtaa sähköisellä esivalinnalla vaikuttamaan ulkopuolisen hydrauliikan etulohkoihin (valinnaisvaruste). Ulkopuolisen hydrauliikan käyttöjärjestelmän muistissa on kolme lohkokohtaista tehdassäätöä, virtaukset 1, 5 ja 1 prosenttia, näiden avulla hydrauliikka saadaan nopeasti käyttöön ilman ohjelmointia. Esimerkiksi 1 prosentin virtauksella on turvallista tarkastaa työkonehydrauliikan kytkentöjen oikeellisuus ja toiminta ennen työvirtausten käyttöönottoa. Hydrauliikan ohjelmointi käy helposti traktoritietokoneen näytön ja näppäimien avulla, muistikapasiteetti riittää kolmen lohkokohtaisen säädön tallettamiseen. Sekä tehdas- että omat säädöt valitaan käyttöön näyttöruudun alla olevalla kiertokytkimellä. Pikaliitinten kytkemisen helpottamiseksi kannattaa kaikille lohkoille ohjelmoida kellunta-asennot yhteen muistipaikkaan. Kokemuksia Kokeiluajot koostuivat maanmuokkauksesta (6-teräiset, puolihinattavat kaksoisaurat, lautasmuokkaimet sekä äkeet, ja kelajyrsin) ja kuljetusajosta (vilja, sora ja kalliomurske). Kuljetusajossa 27,5 kilometrin pituisella maantietaipaleella Valtra veti painoltaan 15,5-tonnista perävaunua, yhdistelmän kokonaispaino oli 22,4 tonnia. Ajoaika oli 36 minuuttia 5 sekuntia ja keskinopeus 44,8 kilometriä tunnissa. Lenkillä kului polttoainetta 15,4 litraa, eli tuntikulutus oli 25,1 litraa. Käytössä oli pikavaihdeautomatiikan ykkösohjelma eli tehdasohjelmointi ja moottorin power-asetus. Reitin jyrkimmässä nousussa joutui kepittämään kahdesti, eli neloselta kakkoselle, vaihtamisen yhteydessä automatiikka kytki pikavaihteen suoraan hitaimmalle välitykselle. Alin nopeus oli 14 km/h ja moottorin käyntinopeus vastaavasti reilut 17 kierrosta minuutissa (huom. moottorin vääntöominaisuudet). Mäkikokeessa vedettiin em. perävaunua. Nousun pituus oli kilometri ja korkeusero 6 metriä. Lentävällä lähdöllä ajoaika oli 2:22 ja polttoainetta kului 1,3 litraa. Valtran siirtoajokäytös oli vakaa, pomppimista ei esiintynyt. Sekä etuakseli- että ohjaamojousitukset toimivat sekä pellolla että tiellä hyvin. Nostolaitteen heilahdusvaimennuksella on myös oma osuutensa tasaiseen menoon nostolaitekiinnitteisen työkoneen kanssa. Työntövarren pituussäädön lukitus saisi olla pitävämpi, raskaassa käytössä säätöä joutui tarkentaman muutaman kerran päivässä. Valtran ohjekirja hakkaa monien kilpailijoiden käännösversiot selkeällä kieliasullaan menen tulleen. Asiat ymmärtää ja oppii kertalukemisella eikä tekstissä ole virheitä. Takaosastaan saranoidun konepeiton ja sen sivulevyjen käsittely on helppoa keveyden ja hyvin toimivien lukitusten ansiosta. Viikoittain rasvattavia nippoja on 14. Suuremmat huollot ovat edessä 5 ja 1 tunnin välein. Määräaikaishuoltotarvikepaketit helpottavat huoltotoimia, kaupasta saa varmasti kerralla mukaan kaiken tarvittavan. Huoltotarvikekustannus on 1,29 euroa käyttötuntia kohden. Valmistaja hyväksyy polttoaineeksi RME-biodieselin ja voimansiirto/hydrauliikkaan bioöljyn.
2 Peltoviljely NRO 1 18. 1. 28 Peltoviljely NRO 1 18. 1. 28 21 Moottori Sisudiesel 66 CTA-4V nelitehomoottori. Kuusi sylinteriä, yhteispaineruiskutus, neliventtiilikansi, nestejäähdytys ahdin ja ahtoilman jäähdytys sekä märät sylinteriputket. Iskutilavuus 6,6 litraa. Iskun pituus/sylinterin läpimitta 12/18 mm, iskusuhde 1,11. Nimellistehot (ISO 14396) 117/123 kw/22 r/min (159/167 hv) ja -asetuksella 117/127 kw/18 r/min (159/173 hv). Suurimmat väännöt vastaavasti 62/68Nm/15 ja 68/73 Nm/11 r/min. Voimanottotehomittauksessa suurimmat polttonesteen kulutukset olivat 34,1 l/h (moottori 22 ja voa 11 r/min, voateho 91,2 kw, 124 hv) ja -asetuksella 31,9 l/h (moottori 18 ja voa 9r/min, voateho 96,9 kw, 132 hv). Polttoainejärjestelmässä on perinteisen, välirunkoon moottorin ja vaihteiston väliin sijoitettu säiliön rinnalla muovien lisäsäiliö vasemmalla puolella ohjaamon alla, sähkötoiminen siirtopumppu, vaihdettavat esi- ja pääsuotimet (em. yhteydessä on tyhjennyshanalla varustettu vedenerotin) ja yhteispaineruiskutus (common rail). Moottorin ohjausjärjestelmä siirtyy suuremmalle tehoalueelle vaihteesta H2 ylöspäin. Voitelujärjestelmässä on vaihdettava päävirtasuodin ja suotimen kiinnityksen yhteydessä oleva lämmönvaihdin siirtää lämpöä öljyn ja jäähdytysnesteen välillä. Suljetun jäähdytysjärjestelmän puhallinsiivikossa on termostaattiohjattu viskokytkin. Puhallin, vesipumppu ja laturi saavat käyttövoimansa kampiakselilta automaattikiristeisellä moniurahihnalla. Ilmastointilaiteen ja paineilmajärjestelmän kompressorit ovat kiilahihnayhteydessä vesipumpun akseliin. Imuilma otetaan ohjaamon katon tasalta vasenta a-pilaria myötäilevällä putkella. Moottorin päällä olevassa ilmansuotimessa on ejektoritoiminen, pakokaasun imuvaikutusta hyödyntävä esipuhdistus ja kaksi paperisuodinta, joista sisempi toimii varmuussuotimena. Imusarjassa oleva, moottorin ohjauselektroniikan lämpötilan perusteella ohjaama, 2,1-kilowattien imuilmaa lämmittävä (esi- ja jälkilämmitys) sähkövastus helpottaa kylmäkäynnistystä. Äänenvaimennin on moottorin päällä heti ahtimen jälkeen ja pakoputki myötäilee ohjaamon oikeaa a-pilaria. Sähköjärjestelmässä on 12 V:n jännite. Laturi 12 A (168 W), akku 174 Ah, käynnistysmoottori 4,2 kw. Ajovoimansiirto Teho siirtyy moottorista vauhtipyörässä olevan värinänvaimentimen ja siihen kiinnittyvän akselin välityksellä voimansiirtoon. Ajovoimansiirto koostuu kolmiportaisesta pikavaihteesta, suunnanvaihtimesta, kolmiportaisesta alue- ja neliportaisesta päävaihteistosta. Välityksiä 36+36. Nopeusalue moottorin nimelliskierroksilla on,6-51,2 kilometriä tunnissa. Myyntimaakohtaisen lainsäädännön vaatiessa suurin ajonopeus voidaan rajoittaa neljään kymppiin rajaamalla moottorin käyntinopeus suurimmalla välityksellä 18 kierrokseen minuutissa. Mikroprosessoriohjatut pikavaihteisto ja suunnanvaihdin rakentuvat planeettapyörästö-monilevykytkinyhditelmistä. Suunnanvaihtimen ajosuuntakohtaiset kytkinpakat toimivat myös ajokytkiminä. Aluevaihteiston kaksi suurinta välitystä ja päävaihteisto ovat synkronoituja. Aluevaihteistossa vaihteensiirto toimii sähköhydraulisesti kahden suurimman alueen välillä, hitain alue kytketään mekaanisesti. Etuvedon ja kummankin akselin tasauspyörästöjen lukkojen levykytkimet toimivat sähköhydraulisesti. Nelivetoautomatiikka toimii tutkaperustaisen luistonmittauksen ja lukkoautomatiikka tämän lisäksi sekä etupyörien kääntökulman että jarrujen ja kytkimen käytön perusteella. Lisäksi neliveto kytkeytyy automaattisesti neljän sekunnin ajaksi liikkeellelähdössä, ajosuunnan vaihdossa ja käytettäessä nappikytkintä ajonopeudella alle 1 kilometriä tunnissa. Kokeiluvarustukseen sisältynyt ilmajousitettu etuakseli on lisävaruste. Voimanotto Voimanotossa on sähköhydraulisesti hallittava ja voimansiirtoelektroniikan kuormituksen perusteelle ohjaama monilevykytkin ja mekaaninen, vapaa-asennolla varustettu nopeusvalinta. Ohjaamon takapoikkipalkin ulkopinnalle sijoitetun hätäpysäytyspistokkeen avulla, pysäytys voidaan tehdä joko mekaanisesti tai sähköisesti. Molempiin takalokasuojiin asennettavat voimanoton ulkohallintapainikkeet ovat lisävaruste. Voimanotossa on nopeudet 1 ja 54E, vastaavat moottorinopeudet ovat 2 ja 1539 kierrosta minuutissa. Ajovoimaotto, 4,79 tappikierrosta/takapyöräkierros, sisältyy varustukseen. Vaihtoehtoisen, järeämmillä hammaspyörillä ja kytkimellä toteutetun 1 kierroksen EHD-voimanoton yhteyteen saa myös ajovoimanoton. Kuusiurainen, läpimitaltaan 35-millinen vakiotappi on helposti vaihdettavissa joko 21- (35 mm), 6- (45 mm), 2- (45 mm) tai 8-uraiseen (38 mm) tappiin. Voimanoton 1 kierroksen tehoksi (moottori 2 r/min) ilmoitetaan 95 kw (129 hv), kokeilutraktorista mitattu teho oli 97,4 kw, joka oli myös suurin voa-teho. Eco-asetuksella mitattu suurin voa-teho oli 97,1 kw, moottori 173 ja voimanotto 865 r/min. Jarrut Nesteväliteiset (vaihteisto/hydrauliikkaöljy), märät monilevyjarrut ovat tavanomaisesti takatasauspyörästön ja planeettapyörästöjen välissä, levyjä 5/puoli. Yhteen kytkettyjen polkimien painaminen kytkee nelivedon jarrutuksen ajaksi. Ajojarrujen tehostus pienentää vaadittavaa poljinvoimaa. Tehostus toimii voimansiirron matalapainehydrauliikalla ja tehostussuhde on 1:5, eli kilon poljinvoima vastaa viittä kiloa ilman tehostusta. Jarrupiiriin sisältyvä paineakku tasaa matalapainehydrauliikan painevaihteluiden vaikutusta poljinvoimaan ja varmistaa tehostuspaineen riittämisen muutamaan jarrutukseen moottori sammutettunakin. Seisontajarru vaikuttaa sähköhydraulismekaanisesti ajojarruihin, kytkentä jousivoimalla ja vapautus voimansiirron matalapainehydrauliikkaan liitetyllä sylinterillä. Valinnaisena ovat tarjolla käyttöjärjestelmät sekä hydrauli- että paineilmatoimisille perävaunujarruille. Jarrutehot mitattiin kestopäällysteellä sekä pelkällä traktorilla että painoltaan 15,5-tonnisen perävaunun kanssa (ilman perävaunujarruja), yhdistelmäpaino 22,4 tonnia. Hydrauliikka Voimansiirrolla ja hydrauliikalla on yhteinen öljy. Sekä vaihteistokotelossa oleva kaksoishammaspyöräpumppu että kotelon päälle sijoitettu säätyvätilavuuksinen aksiaalimäntäpumppu saavat käyttövoimansa hammasvälityksillä voimanoton käyttöakselilta. Kaikille pumpuille on yhteinen puhdistettava imusuodin. Kaksoispumpun takimmaisen puoliskon nimellistuotto on 55 l/min. Vaihdettavan painesuotimen jälkeinen prioriteettiventtiili ohjauspiirin tarpeen, piirin paine on 14 Mpa (14 bar) Ohjaukselta ylijäävän virtauksen paine lasketaan 1,8 MPa:liin (18 bar). Matalapainepiirin virtaus johdetaan voimansiirron voiteluun ja sekä märkien monilevykytkinten, aluevaihteen valinnan, seisontajarrun, vetokoukun hydraulisen lukituksen että perävaunujarrujen käyttöön. Piiriin sisältyy traktorin nokalle sijoitettu öljynjäähdytin. Kaksoispumpun etummaisen puoliskon nimellistuotto on 81 l/min. Virtaus ohjataan vaihdettavan painesuotimen kautta työhydrauliikan kuormantuntevan aksiaalimäntäpumpun imuputkessa olevaan ejektorisuuttimeen. Järjestelyn seurauksena syntyvä imu tempaa putkeen lisää öljyä vaihteistokotelosta, työhydrauliikka toimii myös silloin, kun öljyn tarve ylittää lataustuoton. Työhydrauliikan ilmoitettu nimellistuotto on 115 l/min ja paine 2,5 Mpa (25 bar). Työhydrauliikan tarpeen ylittävä osa lataustuotosta ohjataan voimansiirron voiteluun. Lataustuottoa käytetään myös jarrujen jäähdytykseen jarrutuksen lähtönopeuden ollessa yli 15 km/h. Nostolaitehydrauliikka Nostolaitehallinnassa on Bosch-perustoimintojen lisäksi sekä heilahdusvaimennus, että tutkaperustainen luistonesto. Vetovarsille on neljä nostotankojen kiinnityskohdasta riippuvaa liikepituutta, 62, 71 78 ja 9 mm. Ilmoitetut liikepituuskohtaiset nostovoimat läpi nostoalueiden 81, 75, 7 ja 66 kn (81-66 kg). Vetovarsien päistä mitattu nostovoima läpi 71 mm:n liikkeen oli 77,5 kn (75 kg). Nostovoima kolmipistekiinnitteisessä telineessä, mittauskohta 61 mm taaksepäin vetovarsien päistä (=oletettu työkoneen painopiste) oli läpi nostoalueen 59,5 kn (595 kg). Oheiset käyrät kertovat voimakehityksen suhteessa nostokorkeuteen. Moottorin teho ja vääntömomentti Teho kw 12 1 8 6 4 2 Teho kw Vääntö Nm Vääntö Nm 1 12 14 16 18 2 22 24 Kierrosnopeus r/min Nostolaitteen nostovoima Voima kn 9 8 7 6 5 4 3 2 1 2 4 6 8 1 Korkeus mm Vetokoe Vetoteho 22 Vetovoima 22 Teho kw Vetoteho 18 Vetovoima 18 1 95 9 85 8 Ajonopeudet 1 2-1 8 r/min () 1 2 3 4 5 Vetovarsien päässä Telineessä L1 I,4,6 L1 II,5,8 L1 III,7 1, L2 I,6,9 L2 II,7 1,1 L2 III,9 1,4 L3 I,8 1,2 L3 II 1, 1,5 L3 III 1,3 1,9 L4 I 1,2 1,8 L4 II 1,5 2,2 L4 III 1,8 2,7 M1 I 2,1 3,1 M1 II 2,5 3,8 M1 III 3,1 4,7 M2 I 2,9 4,4 M2 II 3,6 5,4 M2 III 4,5 6,8 M3 I 4,1 6,2 M3 II 5,1 7,6 M3 III 6,3 9,5 M4 I 5,8 8,7 M4 II 7,2 1,8 M4 III 8,9 13,4 H1 I 6,4 9,6 H1 II 7,9 11,9 H1 III 9,9 14,8 H2 I 9,1 13,7 H2 II 11,3 16,9 H2 III 14,1 21,1 H3 I 12,9 19,3 H3 II 15,9 23,8 H3 III 19,7 29,6 H4 I 18,2 27,3 H4 II 22,4 33,6 H4 III 27,9 41,9 6 5 4 3 2 1 Voima kn 4 5 6 7 8 9 1 11 12 Nopeus km/h 8 7 6 5 4 3 2 1 Jarrut Kuorma ilman perävaunua perävaunun kanssa Jarrut Hidfastuvuus m/s 2 6 5 4 3 2 1 Poljinvoima N Vetoteho Vaihde M2 II M2 III M3 II M4 I H1 I M4 II Vetoteho Vaihde M2 III M3 II M4 I M3 III M4 II Ajonopeus km/h 42,2 53,6 42,6 54,4 Ajonopeus km/h Ajonopeus km/h Ajonopeudet 1 6-2 2 r/min Hidastuvuus m/s 2 5,29 4,98 2,93 2,86 Traktori 4 km/h Traktori 5 km/h Poljinvoima N 462 336 413 519 Traktori 4 km/h ja perävaunu Traktori 5 km/h ja perävaunu 2 4 6 5,3 7,1 8,1 9,4 1,3 11,6 6,4 7,3 8,4 9,2 1,4 Moottorin nop. r/min 1994 1985 198 1993 1985 1985 Moottorin nop. r/min 1787 181 1796 1798 179 Vetovoima kn 56,5 46,4 4,8 35,2 32, 28, Vetovoima kn 1 2 3 4 5 49,7 43,3 39, 35, 3,6 Vetoteho kw Vetoteho kw Pysähtymismatka m 83,2 89,6 91,3 91,5 91,8 9,4 87,7 88,2 91,1 89,5 88,8 L1 I,6,8 L1 II,7,9 L1 III,9 1,2 L2 I,8 1,1 L2 II,9 1,3 L2 III 1,2 1,7 L3 I 1,1 1,5 L3 II 1,4 1,9 L3 III 1,7 2,3 L4 I 1,5 2,1 L4 II 2, 2,7 L4 III 2,4 3,3 M1 I 2,8 3,8 M1 II 3,4 4,7 M1 III 4,2 5,8 M2 I 3,9 5,4 M2 II 4,8 6,6 M2 III 6, 8,3 M3 I 5,5 7,6 M3 II 6,8 9,3 M3 III 8,4 11,6 M4 I 7,8 1,7 M4 II 9,6 13,2 M4 III 11,9 16,4 H1 I 8,6 11,8 H1 II 1,5 14,5 H1 III 13,2 18,1 H2 I 12,2 16,8 H2 II 15,1 2,7 H2 III 18,7 25,8 H3 I 17,2 23,6 H3 II 21,2 29,1 H3 III 26,3 36,2 H4 I 24,2 33,3 H4 II 29,9 41,1 H4 III 37,2 51,2 13, 22,2 23,9 39,9 Kulutus l/h Kulutus l/h 33,5 34,3 33,7 34,3 34,1 34, 31,4 31,9 32,2 32,2 32,
22 Peltoviljely NRO 1 18. 1. 28 Peltoviljely NRO 1 18. 1. 28 23 Ulkopuolinen hydrauliikka Ulkopuolisessa hydrauliikassa on vakiona viisi sähköohjattua lohkoa. Neljässä virtaukset, toiminta-ajat ja karatoiminnot ovat säädettäviä. Viides, on/off-tyyppinen, lohko tarjoaa erilaisiin hydraulisiin säätöihin sopivan 7-8 litran minuuttivirtauksen. Valinnaisena taakse saa yhden säädettävän ja yhden on/off-lohkon lisää ja eteen kaksi tai kolme sähköohjattua lohkoa (toiminnot samat kuin takana). Etulohkoilla hallitaan mahdollista etukuormainta tai nostolaitetta, tarvittaessa työkonehydrauliikalle saadaan painetta myös nokalle asennetuista pikaliittimistä. Pumpun tuoton suoraan työkonehydrauliikalle kierrättävä power beyond liitäntä löytyy myös valinnaisvarusteluettelosta. Ulkopuolisen hydrauliikan lohkokohtaiseksi suurimmaksi tuoksi ilmoitetaan 8-9 l/min, eli se mikä puolentuuman pikaliittimestä parhaimmillaan mahtuu läpi. Lohkotuotoksi mitattiin moottori tyhjäkäynnillä (65 r/min) 32 l/min, suurin tuotto 94,7 l/min syntyi moottorinopeudella 18 r/min. Kohden lohkon yhdistetty tuotto oli tyhjäkäynnillä 32,5 l/min ja yhdistetty suurin tuotto moottorin suurimmalla käyntinopeudella (239 r/min) 126 l/min. Suurimmat hydrauliikan tehot (yksi/kaksi lohkoa) 25,9/35, kw saavutettiin virtauksilla 91,3/116,5 l/min ja 17/18 MPa:n (17/18 bar) paineilla. Ulkopuoliseen käyttöön voi ottaa öljyä voimansiirron täytösasteesta riippuen 3-4 l. Täytökset/vaihtovälit/laadut Moottori 19 l/5 h/valtra Engine CR 1W- 4 API CI. Jäähdytysjärjestelmä 3 l/2 h tai joka toinen vuosi. Vaihteisto 55-65 l/1 h tai vuosittain/valtra Transmission HT 6 API GL 4. Etuakseli: tasauspyörästö 8 l ja planeettapyörästöt 2x1,5 l/1 h tai vuosittain/tasauspyörästö Valtra Axle LS 8W-9 API GL 5 ja planeetat Valtra Axle 8W-9 API GL 5. Polttonestesäiliöt 165+17=335 l. Määräaikaishuoltojen tarvike- ja nestekustannukset käytettäessä em. maahantuojan suosittamia tuotteita ja alkuperäissuotimia sisäänajohuollon jälkeen 2586 /2 h, eli 1,29 / käyttötunti. Melu Takavedolla, M3 I, 8,3 km/h, 73,5 db(a) Nelivedolla, M3 I, 8,3 km/h, 74, db(a) Takavedolla 52 km/h, H4 III, 73, db(a). Eco-asetuksella 348 kg 2,75 m 339 kg 5,15 m Takavedolla, M3 II, 8,6 km/h, 7,5 db(a) Nelivedolla, M3 II, 8,6 km/h, 71,5 db(a) Takavedolla 45 km/h, H4 III, 73, db(a). Mitat ja painot Valmistajan ilmoittamat arvot (kokeilutraktorista mitatut suluissa). Korkeus 3,5 m. Pituus 5,15 m. Akseliväli 2,75 m. Rengastus 46/85R4 ja 2.8R42 (54/65R28 ja 65/65R38 Michelin MultiBib). Raideleveydet kokeilurengastuksella edessä 1,53-1,93 m (1,93) ja takana 1,81 tai 1,91 m (1,81). Maavara,6 m (etuakseli,49 ja vetokoukku,51 m). Kääntöympyrän läpimitta 11,2 m ( 12,2 m). Paino 597 kg, etuakseli 272 ja taka-akseli 325 kg (687, 339 ja 348 kg, sis. etu- ja ohjaamojousitukset, etunostolaitteen ja voimanoton sekä 54/65-rengastuksen). Paino/ilmoitettu moottorin nimellisteho 51/49, -asetuksella 51/47 kg/kw (59/56 ja 59/54 kg/kw). Punnittu paino/mitattu voa-teho (1 r/min) 71 kg/kw. Hinnat Hinta vakiovarusteltuna 77 9 (sis. alv.). Hinta/suurin nimellisteho 613 /kw. Hinta/mitattu voa-teho (1 r/min) 8 /kw. Kokeiluvarustus (sis.alv) Kaksi ulkopuolisen hydrauliikan etulohkoa 163. Etunostolaite 367. Etujousitus 338. Paineilmavarustus 2. Ulkopuolisen hydrauliikan on/off-lohko ja kallistuksen säädin 62. Hydraulinen perävaunujarruventtiili 11. Voimanoton ulkohallintapainikkeet 7. Ohjaamojousitus ja hydraulinen vetokoukun laukaisu 85. Sähköinen päävirtakytkin 36. Sähkösäätöiset peilit 63. Takalasin pyyhin ja pesin 33. Kaksi xenon-takatyövaloa 89. Hinta kokeiluvarustuksessa 93 34 (sis. alv.). Hinta/suurin nimellisteho 735 /kw. Hinta/mitattu voa-teho (1 r/min) 958 /kw. Valmistaja Valtra Oy Ab (AGCO), Suolahti. Myynti Valtra Oy Ab. 3,5 m Ulkopuolinen hydrauliikka l/min 12 1 8 6 4 2 Tuotto Tuotto kaksi lohkoa Teho Teho kaksi lohkoa 5 1 15 2 25 Paine MPa 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 metriä Hitaan ajoneuvon kolmio,49 m 1,53 1,93 (1,93) m kw 35 3 25 2 15 1 5 1 2 4 6 Luksia Polttoaineen kulutus Kulutus l/h 4 35 3 25 2 15 1 5 Kulutus, l/h,51 m 1,81 tai 1,91 (1,81) m Ominaiskulutus g/kwh Ominaiskulutus, g/kwh 6 55 5 45 4 35 3 25 2 1 12 14 16 18 2 22 24 Kierrosnopeus r/min Näkyvyys ja valot Näkyvyys ohjaamosta selvitettiin asettamalla ohjaamoon kuskin silmien kohdalla kaksi lamppua ja siirtämällä pimeän hallin lattialle laadittuun metriruudukkoon muodostunut valovarjokuvio pienempään mittakaavaan paperille. Piirroksen perusteella laskettiin valoisan alueen osuus, eli teoreettinen näkyvyysalue 12 metrin säteellä kuskin päästä. Ilmoitetut prosenttiluvut kertovat näkyvän alan osuuden sekä puoliympyröiden (etu- ja takanäkyvyys) että koko ympyrän pinta-aloista. Valotehoselvitystä varten työvalot suunnattiin silmämääräisesti valaisemaan kuvitellun työtilanteen kannalta optimaalisesti. Työvalojen lisäksi ajovalot olivat päällä. Valotehokuvio piirrettiin käyttäen em. lattiaruudukkoa apuna. Etunäkyvyys 81%. Takanäkyvyys hitaanajoneuvon kolmion kanssa 64 % ja ilman kolmiota 68 %. Kokonaisnäkyvyys kolmion kanssa 68 %. Hitaan ajoneuvon kolmion lisäksi takalasiin kiinnitetty vetokoukkupeili aiheuttaa tuntuvan katvealueen.