Puhtaampaa voimaa ja vääntöä

Transkriptio

1 KOKEILU John Deere 61R:ssä on hyvät pelto- ja tie ominaisuudet. John Deere 61R AutoPowr Puhtaampaa voimaa ja vääntöä John Deeren uusi 6R-traktorisarja perustuu pitkälti jo 6-sarjassa hyviksi havaittuihin ratkaisuihin. Uusia mausteita on kuitenkin lisätty sen verran että eroja uuden ja vanhan välillä löytyy. Seuraavassa kokemuksemme portaattomalla voimansiirrolla varustetusta John Deere 61R AutoPowr:sta. Teksti ja kuvat: Heikki Härkönen Grafiikka: Stiina Hovi Testiryhmä: Asko Varpio, Kaj Moring, Martti Palojärvi, Seppo Nykänen, Osmo Oristo, Uolevi Oristo ja Heikki Härkönen John Deere 6 -sarjan traktoreita ehdittiin valmistaa Mannheimissa, Saksassa vuoden aikana reilut kappaletta. Valmistushistoriaan sisältyi kolme mallistopäivitystä, joilla sarja pidettiin ajan tasalla aina kaksi vuotta sitten tapahtuneeseen JD 6R -sarjan esittelyyn saakka. Kaikkiaan yhdeksällä mallillaan JD 6R -sarja korvasi viime vuoden aikana sekä aiemman JD 63 -sarjan että Mannheimissa valmistetut JD 73 -sarjan kaksi mallia. Moottorit nelosia ja kuutosia John Deere 6R -sarjan JD Power- Tech PVX -moottoreissa pakokaasupäästöt saatetaan 3B-tasolle SCR-menetelmän (urearuiskutus) sijaan cegr/doc/dpf-menetelmällä (jäähdytetyn pakokaasun takaisinkierrätys ja ahtimen jälkeiset hapetuskatalysaattori ja hiukkassuodin). Molemmat menetelmät on esitelty tarkemmin KV:ssä 2/12. Neljässä pienemmässä 6R:ssä on 4,-litraiset nelosmoottorit ja viidessä suuremmassa 6,8-litraiset kuutosmoottorit. Nelosten nimellistehot ovat mallikohtaisesti 77, 8, 92 ja 96 kw ja kuutosten 13, 11, 12, 14 ja 14 kw. Moottorit tarjoavat sekä siirtoajossa että voimanottokäytössä kytkeytyvän lisätehon, joka on tuntuva. Vaihteistovaihtoehtoina ovat ennestään tuttujen portaallisten PowrQuad Plus- ja AutoQuad Plus -vaihteistojen sekä portaattoman AutoPowr-vaihteiston lisäksi kuutosmoottoreilla varustettuihin malleihin tarjolla oleva DirectDrive-kaksoiskytkinvaihteisto (KV 2/13). 6R:n rakenteen perustana on edelleen teräspalkkirunko. Runkopituuksia on kolme. Kolmen pienimmän nelosmoottorilla varustetun mallin akseliväli on 2,8 metriä, suurimman nelosen ja kahden pienemmän kuutosen 2,77 metriä, ja kolmen suurimman kuutosen 2,8 metriä. Pitkä kokeilu JD 6R-sarjan ylempää keskiluokkaa edustava 61R AutoPowr oli käytössämme heinäkuusta marraskuun alkuun, eli lähes kaksinkertaisen ajan verrattuna aiempiin traktorikokeiluihimme. Kokeilujakson pituus selittyy sillä, että aluksi traktori toimi veturina paalainkokeilussa, minkä jälkeen se osallistui viljatilojen syystöihin. Eli kokemuksia kertyi heinänteosta, muokkauksesta (kevennetty ja kyntö) ja kuljetusajosta (raskaimmillaan kiskottiin kokonaispainoltaan 24-tonnista vaunua). Vakiintuneeseen tyyliin käytimme traktorin myös suorituskykymittauksissa MTT Vakolassa. n 14 Traktorit EI ASETETTUja varusteet NRO NRO Traktorit ja EI varusteet ASETETTU 1

2 Uusi, tilavampi ohjaamo John Deere 6R:n uudessa ohjaamossa on nelipilarinen runkorakenne. Lasipintaa on laajalti, ja kaikki lasit ovat kaarevia. Kattoikkunan saa valinnaisvarusteena. Kokolasiset, sivuseinän laajuiset ovet on saranoitu b-pilareihin. Ohjaamoon nousu ja sieltä poistuminen sujuu helposti vasemmalta puolelta, ainoastaan apukuskin istuinta joutuu hieman väistämään. Kolmiaskelmaisten portaiden nousukulma on hyvä, ja a-pilareihin sekä oven sisäpinnoille sijoitetuista pitkistä nousukahvoista saa hyvän otteen. Ohjauspyörässä on molemmat asentosäädöt. Pystysäätövara riittää ohjauspylvään nostoon täysin pystyyn, jolloin ratin ja tuolin väliin syntyy reilusti liikennöintiä helpottavaa tilaa. Suuresta koostaan huolimatta ovet sulkeutuvat kevyesti. Oikealta liikennöintiä hankaloittaa portaiden pystysuora nousukulma ja istuimen hallintalaitekyynärnoja. Päävirtakatkaisin on ohjaamon ulkopuolella, vasemman oven kynnyksen alla. Muutaman turhan virta-avaimen käännön jälkeen katkaisimen käyttö muuttuu automaattiseksi, ohjaamoon nousuun ja sieltä poistumiseen liittyväksi toiminnoksi. Ilmajousitetussa istuimessa on 7, asteen kääntövara molempiin suuntiin (hallintalaitekyynärnoja estää enemmän käännön). Apukuskille on kiinnitetty vasempaan lokasuojaan kokoon taitettava, pehmustettu istuin. Hydropneumaattiset ohjaamo- ja etuakselijousitukset toimivat hyvin. Istuin- ja ohjauspyöräsäätöjen ansiosta sopiva ajoasento löytyy helposti. Ohjaamo on prosenttia aiempaa tilavampi, joten istuimen pituussäätövara riittää pitkällekin kuljettajalle. Myös ohjaamoverhoilun aiempaa vaaleampi väri parantaa osaltaan viihtyvyyttä. Lämmitys/ilmastointilaite on ohjaamon alla. Puhallin painaa ilman kojetaulun alle, ohjaamon etupaneeliin sijoitettujen suunnattavien suulakkeiden kautta. Jakoläpällä valittavat pääpuhallussuunnat ovat joko ylös etulasille, kohti kuljettajaa, jalkatilaan tai kaikkiin edellä mainittuihin samanaikaisesti. Kokeiluvarustukseen sisältyneessä ilmastointiautomatiikassa huurteenpoisto, ohjaamolämpö, puhallinnopeus ja puhallussuunta säätyivät automaattisesti. Automatiikka toimi niin hyvin, että manuaalisäätöihin ei tarvinnut turvautua. Säilytystilaa löytyy ohjaamon katosta, vasemmalla puolella ole- ã Konepeitto ottaa osan etunäkyvyydestä. ã Takanäkyvyyttä ei voi moittia. vasta kannellisesta hansikaslokerosta sekä oikean lokasuojan päällä olevasta kannellisesta lokerosta, jonka voi varustaa myös sähkötoimiseksi jääkaapiksi. Peltinen työkalulaatikko on ohjaamon edessä, polttoainetankin päällä, vasemmalla puolella. Tila riittää pienemmille työkaluille ja nostolaitteen pikakytkentäpaloille. Hyvä hallintalaite-ergonomia Kojetaulu on kiinnitetty entiseen tapaan ohjauspylvääseen, se seuraa ratin kulmansäätöä. Näin ollen siihen saa hyvän katsekontaktin. Viisarinäytöillä kerrotaan moottorija ajonopeudet sekä moottorilämpö ja polttoainemäärä. Havainnolliset merkki- ja varoitusvalot täydentävät mittarikenttää. Ohjauspylvään vasen viiksikytkin sisältää tavanomaiset monitoimikatkaisintoiminnot. Oikealla kytkimellä hallitaan lasinpyyhkimiä ja -pesimiä. Virtalukko piileskelee oikean viiksikatkaisimen alapuolella, valokytkin on mittarikentän oikealla ja suunnanvaihtimen vipu vasemmalla puolella. Loput sähkötoimintoihin vaikuttavat hallinnat on sijoitettu ohjaamon kattokonsoliin, hallintalaitekyynärnojaan ja oikeaan sivukonsoliin. Käsihallintalaitteet on sijoitettu onnistuneesti hallintalaitekyynärnojaan. Ajovoimansiirron, nostolaitteen,, voimanoton ja moottorin käyntinopeuden hallinta on sujuvaa. Työkoneiden hallintayksiköille ja näyttölaitteille löytyy M1-kierteellä varustettuja kiinnityspisteitä ohjaamon oikean a-pilarin lisäksi kummastakin b-pilarista. Virtaa löytyy tupakansytyttimen lisäksi ohjaamon takanurkkiin ja oikeaan a-pilariin sijoitetuista kolminapaisista pistorasioista (2/ A). Lisäksi oikean sivukonsolin taka- ã Tilaa riittää hyvin kahdelle. Apukuskin istuin muuttuu selkänoja taitettuna työtasoksi. ã Ohjauspylvääseen kiinnitetty kojetaulu on selkeä. osassa oleva pistorasia tarjoaa 23 V:n vaihtovirtaa (1 W). Oikeassa sivukonsolissa on työkonesignaalipistorasia (pyörä-, tutka- ja takavoimanoton nopeus). Työkoneen ja ohjaamoon sijoitettujen hallintayksiköiden välisiä kaapelointeja varten on takalasin alakarmissa, ohjaamon kummallakin puolella helppokäyttöiset, kumitulpilla tiivistetyt ja siten pölynpitävät läpiviennit. Monipuolinen terminaalihallinta Kaikki traktorin toiminnot säädetään ja ohjelmoidaan 7 tuuman kosketusvärinäytöllä varustetulla ISOBUS-yhteensopivalla CommandCenter-terminaalilla. Kaikkiaan 1 valikolla ja osaan niistä liittyvillä alavalikoilla hoidetaan mm. moottorin ja voimansiirron ohjauselektroniikkojen, nostolaitteen, toimintojen, työvalojen ja päisteautomatiikan sekä valinnaisen GPS-pohjaisen automaattiohjauksen ohjelmoinnit. Kosketusnäytöllä valitaan myös voimanoton nopeus ja säädetään jousituksia. Näyttöön saa haluttaessa myös valinnaisen peruutuskameran kuvaaman näkymän. Valikkoseikkailut hoituvat oikeaan sivukonsoliin sijoitetulla kiertokytkimellä ja näppäimillä tai kosketusnäyttöä sormella tökkimällä. Itse pidin kosketusnäyttöhallinasta. Terminaalin ISOBUS-ominaisuudet täydentyvät lähitulevaisuudessa mahdollisuudella, jossa työkone ohjaa traktorin toimintoja. Esimerkiksi asian mukaisesti varusteltu JD-pyöröpaalain säätää traktorin voimansiirron ja hydrauliikan toimintoja. Ajonopeuden säätö, pysäytys, paalinsidonta ja pudotus tapahtuvat työkoneautomatiikan ohjaamina. Järjestelmä toimii myös noukinvaunun (ajonopeuden säätö) sekä erilaisten kylvö- ja istutuskoneiden (vannassyvyyden hydraulinen säätö) toimintojen säätämisessä. CommandCenterin käytön oppii äkkiä. Positiivista on myös se, että terminaalihallinta korvaa suurimman osan tavanomaisista toimintokohtaisista kytkimistä, jolloin jäljelle jääneille hallintalaitteille riittää paremmin tilaa ergonomiseen sijoitteluun. Useammin tehtäville säädöille (moottori, voimansiirto, hydrauliikka jne.) on omat pikavalintapainikkeet, joilla oikealle sivulle päästään ilman valikkoseikkailua. Pieni miinus tulee siitä, että vilkaisu ruutuun kääntää katseen pois ajosuunnasta. Hyvä näkyvyys JD:n muotoilussa ei ole lähdetty luiskanokkalinjalle, näin ollen konepeitto haukkaa osansa etunäkyvyyssektorista. Kaiken kaikkiaan näkyvyys on kuitenkin hyvä, suurempia katvealueita ei ole. Teleskooppivarsiin kiinnitetyt, sähkösäätöiset (peilin asento ja teleskoopin pituus) ja -lämmitteiset ulkopeilit sekä sisäpeili ovat hyvät. Hydraulisesti taakse työntyvä vetokoukku näkyy ohjaamoon lievällä kurkotuksella. Ajo- ja työvalot ovat hyvät. Kokeiluvarustukseen sisältyneen etunostolaitteen takia, oli nokka-ajovalojen lisäksi myös ohjaamon a-pilareissa vyötäröajovalot. Työvaloja on ohjaamon katon rajassa neljä kappaletta kumpaankin suuntaan. Näiden lisäksi löytyy neljä työvaloa myös nokalta, ajovalojen rinnalta. Käytettävät työvalot valitaan CommandCenterin avulla, valo-ohjelmia on kaksi, valitun ohjelman mukaiset valot syttyvät käännettäessä kojetaulussa oleva valokatkaisin työvaloasentoon. Terminaalilla aktivoitava ja säädettävä saattovalotoiminto kytkee ajovalojen lisäksi myös ohjelmoinnin mukaiset työvalot valinnan mukaan enimmillään viideksi minuutiksi. Tämä helpottaa traktorista poistumista pimeässä. Ohjaamossa on sisävalon lisäksi myös punertavalla valolla oikean puolen hallinatalaitteita valaiseva lamppu. Ohjaamon melutasoksi mitattiin normin mukaisella menetelmällä mukavan alhainen 71 71, db(a). Siirtoajossa täydellä nopeudella ja pellolla raskaassa vedossa melu nousi (voimansiirron ininä) harmittavasti 77 desibeliin. n metriä kolmio Näkyvyys ja valot Melutaso Kuljettajaan kohdistuva melu db(a), traktorin luukut kiinni Takaveto Neliveto Siirtoajo n. 8km/h n. 8km/h km/h 71, 71, 77, Hallintalaite-ergonomia on hyvä. CommandCenter-terminaalin voisi kuitenkin siirtää sivukonsolista kyynärnojan etupuolelle. Luksia Näkyvyys ohjaamosta selvitettiin asettamalla ohjaamoon kuskin silmien kohdalle kaksi lamppua ja siirtämällä pimeän hallin lattialle laadittuun metriruudukkoon muodostunut valo-varjokuvio pienempään mittakaavaan paperille. Piirroksen perusteella laskettiin valoisan alueen osuus, eli teoreettinen näkyvyysalue 12 metrin säteellä kuskin päästä. Ilmoitetut prosenttiluvut kertovat näkyvän alan osuuden sekä puoliympyröiden (etu- ja takanäkyvyys) että koko ympyrän pinta-aloista. Valotehoselvitystä varten työvalot suunnattiin silmämääräisesti valaisemaan kuvitellun työtilanteen kannalta optimaalisesti. Työvalojen lisäksi ajovalot olivat päällä. Valotehokuvio piirrettiin käyttäen apuna em. lattiaruudukkoa. Näkyvyys Näkyvyys Näkyvyys Kokonais- eteen taakse näkyvyys 7 % 74 % 74 % 16 EI Traktorit ASETETTUja varusteet NRO NRO Traktorit ja EI varusteet ASETETTU 17

3 Vihreä moottori John Deeren 3B-päästötason täyttävässä moottorissa vihreitä arvoja haetaan yhteispaineruiskutuksella, neliventtiilikannella, muuttuvageometrisellä ahtimella (säätyvät johdinsiivet), ahtoilman jäähdytyksellä, pakokaasun takaisinkierrätyksellä sekä ahtimen jälkeisillä hapetuskatalysaattorilla ja hiukkassuotimella. Moottorin puhtaus ei tässä tapauksessa tarkoita tehottomuutta voimaa ja vääntöä on mukavasti tarjolla. Moottori on ns. kaksitehomoottori. Ohjauselektroniikka lisää tehoa ajonopeuden noustessa 1 kilometriin tunnissa. Paluu alemmalle tasolle tapahtuu nopeuden laskiessa alle 1 kilometriin tunnissa. Lisäteho on käytössä myös silloin, kun traktori on liikkeessä, ja tehoa otetaan samalla voimanoton kautta. Lisäteho alkaa nyt kytkeytyä nopeudella kilometri tunnissa ja on täysmääräisenä pelissä, kun nopeus nousee 2, kilometriin tunnissa. Haluttaessa lisätehon kytkeytymien voidaan estää terminaalin moottorivalikosta. Valmistajan mukaan moottorin nimellisteho ilman lisätehoa/lisäteholla on 11/12 kw/ 2 1 r/min (97/68 EY). Voimanottotehomittauksessa selvitimme myös lisäteho-ominaisuudet, moottorin ohjauselektroniikan harhautuksen jälkeen. Moottorin nimellisnopeudella mitattu tappiteho oli 9/ 18 kw (ero 13 kw). Suurin teho 18/114 W (ero 6 kw) löytyi molemmilla tehoalueilla moottorinopeudella 1 9 r/min. Suurimman tehon moottorinopeus on 1 kierrosta voimanoton 1 kierrosta vastaavan nopeuden alapuolella. Moottori vastasi kuormituksen kasvusta seuraavan käyntinopeuden laskuun mukavasti lisäämällä tehoa 13/6 kw:llä. Vähintään nimellisteho on käytössä alemmalla tehoalueella, käyntinopeusalueella ja ylemmällä r/min. Tehokäyrien mukaan lisäteho on käytössä käyntinopeusalueella r/min. Kyseisellä alueella myös lisätehon vääntökäyrä kurvaa korkeammalla. Vääntömomentin nousut ovat 49/32 prosenttia. Prosentit tuntuvat myös ajossa. Kummallakin tehoalueella suurin vääntö oli 646 Nm/ 1 6 r/min. Suurimmalla voimanottoteholla polttoaineen kulutus oli 32,/34, l/h ja ominaiskulutus ã Pakokaasun kierrätys vaatii aiempaa enemmän jäähdytystehoa. 6R:ssä asia on ratkaistu kääntämällä ahtoilman jäähdytin lähes vaakatasoon muiden kennojen yläpuolelle ja varustamalla se omalla, hydraulikäyttöisellä tuulettimella. ã Maavara riittää myös vetokoukun alla. Alustasuojaus saisi olla parempi, runkopalkin alapintaa myötäilevä putkitus on suurimmassa vaarassa. ã Ajonopeutta hallitaan polkimen lisäksi sekä nopeudensäätövivulla että sen päässä olevalla nopeudensäätöpyörällä. 249/23 g/voa.kwh. Kulutuslukemat ovat varsin asialliset. Moottorin vakionopeustoiminnot valitaan terminaalin moottorija voimansiirtovalikoista. Moottorille on oma vakionopeustoiminto. Lisäksi voimanotolle voi rajata halutut nopeudet, toiminto aktivoituu automaattisesti voimanoton kytkennässä. Myös päisteautomatiikan voi valjastaa hallinnoimaan moottorin käyntinopeutta. Tyrkättäessä käsikaasu täysille, voidaan moottorin käyntinopeus rajoittaa esimerkiksi voimanoton nimellisnopeutta vastaavaksi. Hiukkassuotimen puhdistus Hiukkassuotimen suodatuskykyä pidetään yllä regeneroinnilla, eli suotimeen kertyvien hiukkasten hapettamisella (polttamisella). Passiivinen regenerointi tapahtuu moottorin normaalin käytön yhteydessä, kun suotimen lämpötila on yli 3 astetta. Passiivinen regenerointi ei yksin riitä, tarvitaan myös moottorin ohjauselektroniikan ohjaamaa aktiivista regenerointia. Tässä prosessissa hiukkassuotimeen annostellaan polttoainetta, joka hapettuessaan katalyyttisesti (ei avotulta) ã Suunnanvaihtimen vipu liikkuu selkeässä kulissihahlossa. Vivulla hallitaan näppärästi myös käsijarrun virkaa hoitavaa, voimansiirtoon vaikuttavaa parkkilukkoa. ã Kennojen eteen sijoitetut verkot estävät kennojen tukkeutumista ja sivuun vedettävinä helpottavat puhdistusta. nostaa suotimen lämpötilan 6 asteeseen. Aktiivisen regeneroinnin ajaksi kojetauluun syttyy asiasta kertova merkkivalo. Regeneroinnin aikana ajoa voi jatkaa normaalisti. Jos työskennellään paikassa, jossa tavanomaista korkeammasta pakokaasun lämpötilasta on haittaa, voidaan regenerointi pysäyttää terminaalin moottorivalikosta ja käynnistää uudelleen paikassa, jossa kuumista pakokaasuista ei ole haittaa. Regeneroinnin aikana moottoria ei saa sammuttaa kuin pakottavissa tapauksissa. Saksalaisen DLG:n selvityksen mukaan käytännössä keskimäärin 28 minuutin pituinen aktiivinen regenerointi toistuu noin 2 ajotunnin välein ja kuluttaa polttoainetta 2,4 l. Regeneroinnissa polttoaineen tuntikulutus kasvaa suurelta tuntuvalla,14 litralla, mutta lyhytaikaisena ja harvoin toistuvana sen vaikutus polttoaineen kokonaiskulutukseen on ainoastaan,4 prosenttia. Ajotuntien myötä hiukkassuotimeen kertyy pääosin voiteluöljystä peräsin olevaa tuhkaa, joka ei poistu regeneroinnissa. Näin ollen suodin on vaihdettava tarvittaessa uuteen tai huollossa puhdistettuun. JD:n suotimen laskennallinen vaihtoväli on 6 9 tuntia. Suotimen verollisesta 3 37 euron hinnasta saa puhdistuskelpoisen suotimen palautettuaan 1 98 euron kuorihyvityksen. Tällöin suodattimen vaihtohinta jää 1 38 euroon ja siitä seuraava kustannus ajotuntia kohden on vaihtovälistä riippuen,23,1 euroa. Ajovoimansiirron hallinta ja ohjelmointi Portaatonta Autopowr-ajovoimansiirtoa hallitaan kojetaulun vasemmalle puolelle sijoitetulla suunnanvaihtimen vivulla, hallintalaitekyynärnojassa olevalla nopeudensäätövivulla ja sen päässä olevalla nopeudensäätöpyörällä sekä terminaalilla. Terminaalin voimansiirtovalikolla voidaan valita moottorin ja voimansiirron ohjausjärjestelmien yhteistyötapa. Automaattiasetuksella ohjausjärjestelmät pyrkivät saavuttamaan kuskin valitseman ajonopeuden mahdollisimman pienellä moottorin käyntinopeudella. Mukautetussa asetuksessa voidaan valita pienin ajossa käytettävä moottorinopeus, voimansiirron välityssuhdetta vaihtavan moottorin käyntinopeuden muutoksen suuruus ja reagointi kuormituksen kasvuun (hydraulitoimintojen käyttö, voimanoton kytkentä). Manuaaliasetuksella ajovivulla säädetään voimansiirron välityssuhde ja polkimella moottorin käyntinopeus. JD:n voimasiirron uusi ominaisuus on voimansiirtovalikosta valittava poljintila, jossa moottorin käyntinopeus valitaan käsikaasulla ja ajonopeus polkimella. Helppoa ajoa Traktorilla pääsee liikkeelle kylmiltään ilman suurempaa pähkäilyä. Moottorin käynnistyksen jälkeen valitaan ajosuunta ja säädetään nopeutta sekä polkimella että nopeudensäätövivulla. Nopeudensäätövivun pitkittäinen hahlo on kaksiosainen, eli nopeusalueita on kaksi. Alueen vaihto käy heilauttamalla vipua sivusuunnassa hahlossa olevan vekin kohdalla. Ensimmäisen alueen suurin nimellisnopeus on ja toisen km/h. Kummankin alueen nopeutta säädetään sekä vipua liikuttamalla että vivun päässä olevalla säätöpyörällä. Valittu nopeus näkyy sekä terminaalin ao. valikon näytöllä että oranssina led-valopisteenä nopeusmittarin numerokehällä. Nopeusalue vaikuttaa vain nopeussäädön helppouteen. Se ei vaikuta tapahtumiin vaihteiston puolella. Näin ollen alle km/h nopeudet vetävät yhtä tehokkaasti, huolimatta vivulla tehdystä nopeusalueen valinnasta. Säätöpyörällä tapahtuva työkohtainen nopeudenvalinta kannattaa tehdä vivun ollessa työnnettynä nopeusaluekohtaisen liikeradan etupäähän. Näin säilyy mahdollisuus vipunopeusrajoitukseen säätöpyörällä tehdyn valinnan alapuolella, kun vipua vedetään taaksepäin. Palaaminen jälleen helposti muistissa olevaan nopeuteen tapahtuu tyrkkäämällä vipu takaisin eteen. Alueen suurin nopeus saavutetaan luonnollisesti poljin lattiassa ja vipu aluekohtaisen liikeradan etupäässä. JD:n portaaton voimansiirto poikkeaa käytöksellään kilpailijoista siinä, että jalan nosto polkimelta ei pysäytä menoa, vaan matka jatkuu mateluvauhdilla. Pysähtyminen vaatii joko ajojarrujen käyttöä (jarrupolkimien vapautuksen jälkeen matelu jatkuu) tai suunnanvaihtimen vivun siirron ajotilanteen mukaan joko keskiparkki- tai vapaa-asentoon. Ajovoimansiirtoon sisältyvä, suunnanvaihtimen vivulla hallittava parkkilukko korvaa tavanomaisen käsijarrun. Istuimen vasemmalla puolella olevassa, ajojarruihin vaikuttavassa hätäjarruvivussa ei ole lukitustoimintoa. Tasauspyörästön lukon käyttö hoituu perinteiseen JD-tyyliin, kytkin- ja jarrupolkimien välin sijoitetulla painikkeella. Lukko avautuu sekä jarrutettaessa että nopeuden ylittäessä 23,3 km/h. Etuvedon kytkennän voi haluttaessaan jättää automatiikan vastuulle. Automatiikkaa käytettäessä veto kytkeytyy pois päältä ajonopeuden ylittäessä 23,3 km/h ja kytkeytyy takaisin nopeuden laskiessa alle 21 km/h. Voimanottonopeudet valitaan tietokoneella. Kytkentä tapahtuu joko hallintalaitekyynärnojassa olevalla vivulla tai valinnaisvarusteena toimitettavilla, takalokasuojiin sijoitetuilla ulkohallintapainikkeilla. John Deere heinätöissä R-sarjan uutuus oli viime kesän John Deeren 99 -paalainkokeilussa vetokoneena. Sillä vedettiin sekä paalainta että yhdistelmäpaalainta noin sadan tunnin ajan. John Deere 61R:n -ohjaamo vaikutti heti ensituntumalta viihtyisältä. Poissa oli vanhempaa mallisarjaa vaivannut muovisuuden tuntu. Myös aiempaa vaaleampi sisäverhoilun väri miellytti. R-sarjan ohjaamo on aiempaa tilavampi, joten pitkää päivää ajettaessa eivät seinät ala ahdistaa. Ohjaamon jousitus ja etuakseliston jousitus toimivat erinomaisesti sekä pellolla että tiellä. Ongelmaksi muodostuukin nopeassa tieajossa se, ettei ajonopeutta tunnista, koska jousitukset ja ilmaistuin nielevät tien epätasaisuudet tehokkaasti. Kuljettajalle tämä on tietysti mukavaa. AutoPowr-vaihteisto soveltuu erinomaisesti paalaustyöhön. Ajonopeutta voi vapaasti muutella paalattavan karheen mukaan. Nykyaikaiset paalaimet eivät enää vaadi loppupaalia kohden hidastuvaa nopeutta, kyse on enemmän karheen paksuudesta. Muutamilla luomupelloilla oli vaihtelevaa apilakasvustoa, joten nopeuden säädölle oli tarvetta todella paljon. Traktorilla vedettiin John Deere 99:n lisäksi Kuhn 216 -paalainta. Molemmissa oli Isobus-ohjaus, joten asentaminen oli helppoa. Käytössä kokeiltiin sekä traktorin näyttöä että paalaimien omaa terminaalia. Jälkimmäinen vaihtoehto oli enemmän käytössä, koska silloin traktorin omassa näytössä pystyi pitämään esillä muita toimintoja. Pääasiassa siitä seurattiin polttoaineenkulutusta eri työvaiheissa. Kummallakin paalaimella kulutuslukema liikkui yli 2 l/h lukemissa paalauksen aikana. Keskikulutukseksi muodostui noin 23 l/h, yhdistelmäkoneella kulutus oli hieman korkeampi. Kulutuslukemia selittää John Deere -paalaimen käyttö 1 kierroksen voimanotolla. Moottorin käyntinopeus oli kahden tonnin pinnassa lähes koko paalauksen ajan. Kuhnin paalain on varustettu 4 kierroksen käytöllä. Normaalisti hieman isommalla traktorilla sitä pyöritetään 4E-voimanotolla. John Deere ei kuitenkaan jaksanut käyttää Kuhnia mäkisillä ja pehmeäpintaisilla pelloilla kuin 4 kierroksen voimanotolla, joten moottorin käyntinopeus oli nytkin 2 r/min. Mikäli kumpaakin paalainta olisi voinut pyörittää E-ulosotolla, olisivat moottorin kierrokset olleet luokkaa 1 7 rpm/min, ja polttoaineenkulutus olisi pudonnut reilusti. Osan korkeahkosta kulutuksesta selittävät myös vähäiset ajotunnit, traktori ei ollut ehtinyt hioutua parhaimmilleen. Yhdistelmäpaalain on yllättävän raskas pyöritettävä. Kun paalattavana on vahvaa heinää, ottaa silppuri voimaa. Myös hydrauliikka tarvitsee omansa, eikä tiukkoja paaleja synny kevyellä taputtelulla. Paalaimen paino on, tonnia. Kun siihen lisätään pahimmillaan kahden paalin paino, ollaan jo lähes 8 tonnin lukemissa. Urakointityössä paalaimen edessä on oltava mieluummin hv kuin 1 hv traktori. Kokonaisuutena John Deeren 61R on miellyttävä tuttavuus, kuljettajalle se on helppo työympäristö, ohjaamon ergonomia on kohdallaan ja voimasiirto sekä hydrauliikka toimivat erinomaisesti peltokäytössä. Seppo Nykänen Kuljetusta ja kulutusta Kuljetusajossa vedettiin 27, kilometrin pituisella maantietaipaleella painoltaan 17,3-tonnista perävaunua. Yhdistelmän kokonaispaino oli 2 tonnia. Ajossa käytettiin portaattoman voimansiirron automaattiasetusta ja km/h tavoitenopeutta. Ajoaika oli 37 minuuttia ja 38 sekuntia, keskinopeus 44 km/h. Lenkillä kului polttoainetta 16,6 l, eli tuntikulutus oli 26, l. Reitin jyrkimmässä nousussa alin nopeus oli 11, km/h ja moottorin käyntinopeus 1 7 r/min. Muutoin moottorin käyntinopeus vaihteli ajovastuksen mukaan välillä r/min. Mäkikokeessa vedettiin samaista perävaunua. Nousun pituus oli kilometri ja korkeusero 6 metriä. Lentävällä lähdöllä ajoaika oli 2 minuuttia 39 sekuntia. Polttoainetta kului 1,4 l. Keskinopeus oli 22,6 km/h polttoaineen tuntikulutus 31,7 l. n 18 EI Traktorit ASETETTUja varusteet NRO NRO Traktorit ja EI varusteet ASETETTU 19

4 Helppokäyttöinen hydrauliikka Sähköiset nostolaitetoiminnot perustavat mekaaniseen vetovastustunnusteluun ja askelmoottorin ohjaamaan venttiilistöön. Hallintalaitekyynärnojan etuosassa oleva nosto/laskukytkin ja oikeaan laitaan sijoitettu asennonsäätövipu ovat hyvin käsillä. Harvemmin tehtävät nostolaitesäädöt hoituvat terminaalilla. Ulkopuolisen hydrauliikan kolmen lohkon vipukytkimet ovat mukavasti sormeiltavissa hallintalaitekyynärnojan etuosassa. Sokkokäyttö onnistuu hyvin, sillä käyttämättömät vivut voi peittää helppokäyttöisillä estolevyillä. Neljännen lohkon vipu on taaempana, kyynärnojan oikealla laidalla. Kevytkäyttöisissä vivuissa on selvästi tuntuvat nosto-, pito-, lasku- ja kelluntaasennot (viimeksi mainitussa asentolukitusmahdollisuus). Lohkotoiminnot säädetään terminaalilla. Suurin ulkopuoliseen käyttöön liikenevä öljymäärä on 4 litraa. Valinnaisena toimitettavaa etunostolaitetta hallitaan ensimmäisellä lohkolla sen jälkeen, kun traktorin eturungon oikealla puolella oleva sulkuventtiili on avattu. Nostolaitteen nostovoimaksi ilmoitetaan 33 kn (3 3 kg). Työkonekytkennät Takanostolaitteen vetovarsien 78 sentin liikealueen ansiosta työkoneiden vaihdon yhteydessä ei juuri tarvitse säätää nostotankojen pituutta. Sivurajoittimien pituus on helppo säätää vastaaman joko kakkostai kolmoskategorian mukaista karttuleveyttä. Säätö tehdään sekä vaihtamalla tapit rei istä toisiin rajoittimen teleskooppipäissä että kierretangoilla kierrepäissä. Kierretankoihin työstettyjen merkkiurien ansiosta säädössä ei tarvitse mitata pikakytkentäkourien välistä etäisyyttä. Jos vetovarsille tarvitaan sivusuuntaista pelivaraa, järjestyy se helposti irrottamalla rajoittimen teleskooppipäiden tapit. Irrotetuille tapeille on rajoittimen putkiin hitsatut pidikkeet. Hydraulisesti pituussuunnassa liikkuvalle vetokoukulle on oma, sähköohjattu lohko, jota hallitaan oikean sivukonsolin takaosaan sijoitetulla keinukytkimellä. Vaunukytkennässä koukku työntyy niin pitkälle taakse, että siihen saa katsekontaktin lievällä kurkotuksella. Varustukseen sisältyvä maatalousvetolaite on helppo vaihtaa koukkuosan tilalle. n Polttoaineen ominaiskulutus (g/voa. kwh) ja urean kulutus (l/h) voimanottotehomittauksessa Ilman lisätehoa Lisäteholla Traktori Pa. Urea Pa. Urea NH 23 2, 237 2,6 Laatutraktori MF 22 1,1 - - JD ã JD:n hydrauliikka on tehokas ja helppokäyttöinen. Kippi nousee ripeästi ja kaksoisauran hallinta on kevyttä. ã ã Valinnaisena toimitettavaa etunostolaitetta hallitaan ensimmäisellä lohkolla. ã Työkoneiden kytkentä sujuu vaikeuksitta sekä nostelaitteeseen että vetokoukkuun. Ulkopuolisen hydrauliikan ulosottojen suojaläppien värikoodaus helpottaa kytkentöjä. John Deeren moottoriominaisuudet ovat hyvät. Tehoa, vääntöä ja vääntömomentin nousua on hyvin tarjolla ja polttoaineen kulutus on kilpailukykyisellä tasolla. Moottori ja voimansiirto pelaavat hyvin yhteen kunhan terminaalin ao. valikoista maltetaan valita käyttöön työkohtaiset toiminnot. Helppokäyttöisen terminaalin ansiosta valintojen tekeminen ei ole ylivoimaista. Jousitukset (etuakseli, ohjaamo, istuin ja nostolaitteen kuljetusvaimennus) toimivat sekä tiellä että pellolla hyvin. Tosin täysivauhtisessa kuljetusajossa ajotuntuma oli pehmeistä jousituksista johtuen aluksi sen verran irtonainen, että rattia tuli puristettua turhan lujaa. Ote kuitenkin hölleni, kun ohjaamon lievään huojuntaan tottui. Tottumisen seurauksena en lähtenyt jäykistämään automaattisäädöllä toimineita jousituksia terminaalista löytyvällä jousitusvalikolla. Traktorin ajokäytös oli vakaa sekä ilman perävanua että vaunun kanssa. Myös kevytkäyttöiset ja tehokkaat jarrut paransivat ajoominaisuuksia. Jonnusta jäi miellyttävät muistot. Ajossa oli mukana ohjaamoviihtyvyyttä parantavaa tekemisen iloa. hoista, 3B-päästötason täyttävällä moottorilla varustettua traktoria. Kahdessa traktorissa, New Holland T7. (KV 2/12) ja Massey Ferguson 7616 (KV3/13), oli SCR-moottorit (urea), ja nyt pääsimme JD:n myötä tutustumaan cegr/doc/dpf-moottoriin (jäähdytetyn pakokaasun takaisin kierrätys, hapetuskatalysaattori ja hiukkassuodin). Traktoreiden suurimmat polttoaineen ominaiskulutukset (g/ voa.kwh) ja urean tuntikulutukset selviävät oheisesta taulukosta. NH:n ominaiskulutus oli pienin, mutta sen vastapainoksi urea maistui sille hyvin. MF:n ja JD:n ominaiskulutukset olivat samalla tasolla ja tuntuvasti suuremmat kuin NH:lla. Polttoainekustannusten lisäksi pakokaasujen puhdistuksesta kertyy menetelmäkohtaisia kuluja. SCR-järjestelmässä suodin on vaihdettava säännöllisesti, ja ureallakin on hintansa. Lisäksi kahden nesteen tankkausjärjestelyihin joutuu satsaamaan. CEgr/DOC/DPF-järjestelmässä kustannuksia syntyy lähinnä hiukkassuotimen vaihdosta, joka JD:ssä tapahtuu 6 9 tunnin välein. Vaihtokustannus käyttötuntia kohden on,23,1 euroa. Traktorin käytön aikana tapahtuva suodattimen regeneroinnin (puhdistus) vaikutus polttoaineen kulutukseen on häviävän pieni. Hiukkassuotimen vaihtokustannus ei juuri näy käyttötuntikohtaisessa huoltotarvikekustannuksessa joka JD:llä on hiukkassuotimen vaihtovälistä riippuen 1,39 1,31 euroa. Vastaava kustannus on NH:lla 1,3 ja MF:llä 1,42 euroa. Näin suppean kokemuksen perusteella menetelmiä ei voi asettaa paremmuusjärjestykseen, molemmat tuntuvat toimivilta. Niistä aiheutuvat kustannukset maksaa traktorin käyttäjä. Moottorikehityksen suunta on onneksi oikea, sillä tällä hetkellä voimassaolevan 3B-päästötason moottorit kuluttavat polttoainetta vähemmän kuin aikaisemman 3A-päästötason moottorit. Traktorin omistajilla on toivoa saada kalliimmat hankinta- ja ylläpitokustannukset maksuun säästyneen polttoaineen kautta. n Kiitämme & moitimme Hyvät moottoriominaisuudet Helppokäyttöinen Ohjaamo- ja hallintalaite-ergonomia Urea vai pakokaasun takaisinkierrätys ja hiukkassuodin? Tähän mennessä olemme kokeilleet kolmea suunnilleen samante- ã Hapetuskatalysaattori ja hiukkasloukku ovat samassa paketissa moottorin päällä. Pelkkä jalan nosto polkimelta ei riitä pysäyttämään traktoria EI Traktorit ASETETTUja varusteet NRO NRO Traktorit ja EI varusteet ASETETTU 21

5 Tekniset tiedot John Deere 61R AutoPowr Moottori John Deere 668HL49 -kaksitehomoottori. Kuusi sylinteriä, yhteispaineruiskutus, neliventtiilikansi, nestejäähdytys, muuttuvageometrinen ahdin (säätyvät johdinsiivet) ja ahtoilman jäähdytys (ilmasta ilmaan), sekä märät sylinteriputket. 3B-päästötaso saavutetaan sekä jäähdytetyn pakokaasun ulkoisella takaisinkierrätyksellä että pakolinjan loppupäähän sijoitetuilla hapetuskatalysaattorilla ja hiukkasloukulla. Iskutilavuus 6,79 litraa. Iskun pituus/ sylinterin läpimitta 127/16, mm, iskusuhde 1,19. Nimellistehot (97/68/EY) 11/12 kw/ 2 1 r/min (1/17 hv). Suuri vääntö 72/711 Nm/1 6 r/min. Moottorin ohjausjärjestelmä ottaa suuremmat tehoarvot vaiheittain käyttöön joko ajonopeudella yli 1 km/h tai yli 1 km/h voimanotto kytkettynä. Voimanottotehomittauksessa suurimmat polttonesteen kulutukset olivat ilman lisätehoa 32, l/h ja 249 g/voa.kwh (moottori 19 ja voa 9 r/min, voa.teho 18,4 kw, 147 hv) ja lisäteholla 34, l/h ja 23 g/voa.kwh (moottori 1998 ja voa 999 r/min, voa.teho 113,1 kw, 13 hv). Polttoainejärjestelmässä on muovisäiliö rungon vasemmalla puolella ohjaamon alla, sähkötoiminen siirtopumppu, vaihdettavat esi- ja pääsuotimet (molemmissa on vedenpoistotulpat) ja ensin mainitussa lisäksi automaattisesti ulkolämpötilan mukaan toimiva sähköinen polttonesteen esilämmitin), yhteispaineruiskutus (common rail) ja polttoaineen paluuvirtausta jäähdyttävä kenno. Voitelujärjestelmässä on vaihdettava päävirtasuodin ja levytyyppinen, moottorilohkoon sijoitettu lämmönvaihdin, joka siirtää lämpöä öljyn ja jäähdytysnesteen välillä. Suljetun jäähdytysjärjestelmän puhallinsiivikossa on termostaattiohjattu viskokytkin. Puhallin, vesipumppu, laturi ja ilmastointilaitteen kompressori saavat käyttövoimansa kampiakselilta automaattikiristeisellä moniurahihnalla. Jäähdyttimen yläosan taakse sijoitetussa ilmansuotimessa on jäähdytinsiivikon imuvaikutusta hyödyntävä esisuodatus ja kaksi peräkkäistä kuivaa suodinelementtiä, joista takimmainen toimii varmuussuotimena. Sylinterikohtaiset, automaattisesti lämpötilan mukaan toimivat hehkutulpat (esi- ja jälkihehkutus) helpottavat kylmäkäynnistystä. Ahtimen jälkeiset, samaan koteloon moottorin päälle sijoitetut hapetuskatalysaattori ja hiukkassuodin sekä puhdistavat pakokaasut että vaimentavat mootto- rin käyntiäänen. Pakoputki myötäilee ohjaamon oikeaa a-pilaria. Sähköjärjestelmässä on 12 V:n jännite. Laturi 1 A (2 1 W), akku 14 Ah, käynnistysmoottori 3 kw. Voimansiirto JD:n portaaton ajovoimansiirto on ZF Eccom 1.8. Hydrostaattinen osa koostuu hammaspyörätyyppisestä latauspumpusta, säätyvätilavuuksisesta aksiaalimäntäpumpusta ja aksiaalimäntämoottorista. Sähköinen ohjausjärjestelmä ohjaa sekä ajohydrauliikkaa että planeettapyörästöjen komponentteihin vaikuttavien kytkimien ja jarrun em. latauspumpun tuottoon perustuvaa käyttöhydrauliikkaa. Vaihdettavalla suotimella ja moottorin eteen sijoitetulla lämmönvaihtimella varustetun latauspiirin tuotto on 8 l/min ja paine 2 Mpa, ( bar). Ajohydrauliikan paine vaihtelee välillä 2 2 MPa ( bar). Voimansiirtolinja alkaa moottorin vauhtipyörän ja vaihteiston planeettapyörästöjen läpi menevän pääakselin yhdistävällä nivelakselilla. Pääakselin etupäästä voima siirtyy ensimmäisen planeettapyörästön kehäpyörälle ja takapäästä hammasvälityksellä tuotoltaan em. säätyvälle pumpulle. Pumpun tuotto riippuu sekä moottorin käyntinopeudesta että ohjauselektroniikan säätämästä pyörintälevyn kulmasta, viimeksi mainittu vaikuttaa myös öljyn virtaussuuntaan. Hydraulimoottori on hammaspyöräyhteydessä ensimmäisen planeettapyörästön aurinkopyörään, jonka pyörintänopeus- ja -suuntavaihdoksista seuraa voimansiirron portaaton toiminta. Seuraavat kolme voimansiirtoelektroniikan ohjaamaa planeettapyörästöä toimivat voimansiirron nopeusaluetta laajentavana neliportaisena aluevaihteistona. Aluevaihteiston ansiosta hydrauliikan osuus voimansiirrossa on enimmillään 2 prosenttia ja voimansiirto on täysin mekaaninen nopeuksilla 4, 8, ja 4 km/h. Ajonopeushaarukka eteen on, ja taakse, 3 km/h. Etuvedon ja taka-akselin tasauspyörästöjen lukkojen levykytkimet toimivat sähköhydraulisesti. Etuakselin tasauspyörästössä on kitkalukko. Nelivedolle on sekä kiinteä että automaattikytkentä. Automatikka avaa kytkennän ajonopeuden ylittäessä 23 km/h, uudelleen kytkentä tapahtuu vauhdin laskiessa alle 21 km/h. Tasauspyörästön lukko aukeaa sekä poljettaessa jarrua että ajonopeuden ylittäessä 23 km/h, automaattista uudelleen kytkeytymistä ei tapahdu. Voimanottoteho 1 kw teho teho lisäteholla Polttoaineen kulutus Nostolaitteen nostovoima kn Vetovarsien päässä Telineessä Vääntömomentti Nm vääntö vääntö lisäteholla 1 Kulutus l/h lisäteholla Ominaiskulutus g/voa kwh lisäteholla Korkeus mm Ulkopuolinen hydrauliikka Tuotto l/min Teho kw Paine MPa Voimanotto Voimanotossa sekä kytkentä että nopeuden valinta tapahtuvat sähköhydraulisesti. Tappinopeudet ovat 4E, 1E ja 1 r/min, ja vastaavat moottorinopeudet 1 73, ja 2 r/min. Käännettävän voimanottoakselin toisessa päässä on 6 ja toisessa 21 uraa. Voimanoton 1 kierroksen tehoksi (moottori 2 r/min) ilman lisätehoa ilmoitetaan 98 kw (133 hv) ja lisäteholla 18 kw (147 hv). Kokeilutraktorista mitatut tehot olivat 14 ja 113 kw (141 ja 14 hv). Suurimmat tehot, 18 ja 114 kw (147 ja 1 hv) mitattiin voa.nopeudella 9 r/min (moottori 1 9 r/min). Moottorin nimellisnopeudella (moottori 2 1 ja voa. 1 r/min) mitatut tehot olivat 9 ja 18 kw (129 ja 147 hv) Jarrut Työhydrauliikalla toimiva tehostus vähentää nestevälitteisten ajojarrujen vaatimaa poljinvoimaa. Taka-akselin märät yksilevyjarrut ovat tavanomaisesti takatasauspyörästön ja planeettapyörästöjen välissä. Etuakselin märät levyjarrut ovat planeettapyörästöjen yhteydessä. Yhteen kytkettyjen polkimien painaminen kytkee nelivedon jarrutuksen ajaksi. Seisontajarru on sähköhydraulisesti kytkettävä vaihteistolukko. Perävaunujarruventtiili sisältyy varustukseen. Jarrutehot mitattiin kestopäällysteellä pelkällä traktorilla (7 73 kg). Paras hidastuvuus nopeudesta 2,9 km/h oli,34 m/s², jarrutusmatka,2 m ja poljinvoima 349 N (3 kg). Hydrauliikka Voimansiirrolla ja hydrauliikalla on yhteinen öljy. Työ- ja ohjaushydrauliikan säätyvätilavuuksinen aksiaalimäntäpumppu saa käyttövoimansa voimanoton käyttöakselilta kartiohammaspyörävälityksellä. Pumppu on pystyasennossa ohjaamon alla ajovoimansiirron koteloinnin takaosan päällä. Latauspiirissä on vaihdettava painesuodin. Kuormantuntevan pumpun paine ja tuotto säätyvät automaattisesti tarpeen mukaisiksi. Ilmoitettu tuotto on 114 l/ min ja paine 3 MPa (3 bar). Nostolaitehydrauliikka Sähköohjattu nostolaitehydrauliikka sisältää tavanomaisten toimintojen lisäksi asennonsäätövivulla hallittavan kuljetuslukituksen. Nostolaiteen suurimmaksi nostovoimaksi vetovarsien päistä mitattuna ilmoitetaan 81 kn (8 1 kg). Vetovarsille on kaksi nostotankojen kiinnityskohdasta riippuvaa liikepituutta, voimat mitattiin pidemmällä, 78 mm:n liikealueella eli nostotangot olivat kiinni vetovarsien etummaisissa rei issä. Vetovarsien päistä mitattu voima läpi nostoalueen oli 6 kn ( 6 kg). Nostovoima kolmipistekiinnitteisessä telineessä, mittauskohta 61 mm taaksepäin vetovarsien päistä (=oletettu työkoneen painopis- te) oli läpi nostoalueen 3 kn ( 3 kg). Oheiset käyrät kertovat voimakehityksen suhteessa nostokorkeuteen. Ulkopuolinen hydrauliikka Ulkopuolisessa hydrauliikassa on vakiona kolme lohkoa. Virtaukset, toiminta-ajat, ja karatoiminnot ovat säädettäviä. Valinnaisena saatavilla Sähköohjatut lohkot ja enintään 4 lisälohkoa sekä Power beyond -liitäntä. Vetokoukun koukkuosan hydrauliselle pitkittäisliikettä hallitaan vakiona ulkopuolisen hydrauliikan lohkolla ja valinnaisena omalla sähkölohkolla. Ulkopuolisen hydrauliikan suurimmaksi tuotoksi mitattiin moottori tyhjäkäynnillä (8 r/min) 46 l/min, suurin tuotto 124 l/min, 4 MPa (4 bar) syntyi moottorinopeudella 2 18 r/min. Suurin hydrauliikan teho 34,7 kw saavutettiin virtauksella 11,6 l/min ja 18 MPa:n (18 bar) paineella. Ulkopuoliseen käyttöön voi ottaa 4 l öljyä. Täytökset/vaihtovälit/laadut Moottori 23, l/ h/ JD PLUS- II, API CJ 4. Jäähdytysjärjestelmä 28,2 l/6 h tai joka kolmas vuosi/jd COOL-GARD II. Vaihteisto 96 l/1 h tai joka toinen vuosi/jd HY-GARD II, JDM JC tai JD. Etuakseli: tasauspyörästö 8,2 l ja planeettapyörästöt 2x2,6 l/1 h tai joka toinen vuosi./jd HY-GARD II. Polttonestesäiliö 3 l. Määräaikaishuoltojen tarvike- ja nestekustannukset käytettäessä em. maahantuojan suosittamia tuotteita ja alkuperäissuotimia sisäänajohuollon jälkeen on hiukkassuotimen vaihtovälistä riippuen euroa/6 h, eli 1,39 1,31 euroa/käyttötunti. Melu Takavedolla, 8 km/h, 71 db(a) (77/311/ ETY). Nelivedolla, 8 km/h, 71, db(a) (77/311/ ETY). Takavedolla km/h, 77 db(a). Mitat ja painot Valmistajan ilmoittamat arvot (kokeilutraktorista mitatut suluissa). Korkeus 2,9 m. Pituus 4,76 m. Akseliväli 2,77 m. Rengastus 48/7R28 ja 8/7R38 (6/6R28 ja 6/6R42 Michelin). Raideleveydet edessä vakiorengastuksella ja kiinteillä vanteilla edessä joko 1,72 tai 1,81 m ja takana 1,92 m (kiinteät vanteet, edessä 1,88 ja takana 1,87 m). Maavara, m (etuakseli,8 ja vetokoukku,49 m). Mitattu kääntöympyrän ulkoläpimitta molempiin suuntiin 11,6 m. Paino 6 6 kg (7 73 kg, etuakseli 3 18 ja taka-akseli 4 kg, sis. etunostolaitteen sekä millirengastuksen). Ilmoitettu paino/ilmoitettu moottorin nimellisteho 6/3 kg/kw, Punnittu paino/mitattu voa-teho (1 r/ min) 74/68 kg/kw. Hinnat Hinta vakiovarusteltuna 116 euroa (sis. alv). Hinta/nimellisteho 1 /92 euroa/kw. Hinta/mitattu voa-teho (1 r/min) 1 11/1 27 euroa/kw. Kokeiluvarustus ja varustekohtaiset hinnat PremiumPlus km/h paketti: Command- Arm-käsinoja, portaaton AutoPowr K -vaihteisto, jousitettu, jarrullinen TLSetuakseli, Deluxe-penkki, 3 sähköhallittua hydrauliikkalohkoa, hydraulisesti ulostyöntyvä vetokoukku erillisellä sähköhallintaisella lohkolla ja hydrauliikan lisäöljysäiliö. 22 euroa. Kosketusnäyttö peruutuskameravalmiudella 66 euroa. PremiumPlus istuin 833 euroa. Sähkösäätöiset peilit 437 euroa. ClimaTrac-automaatti-ilmastointi 961 euroa. Vetoteho Nopeus km/h,8 6,7 7,7 8,4 9,1 1, 1,8 11,1 Luisto % 1, 7,8 6,9 6,4,8,2 4,6 4,4 318 kg 4 kg 2,77 m 1,88 m,8 m Kierrokset r/min ,76 m Takalasinpyyhin ja pesuri 24 euroa. Vyötäröajovalot 2 euroa. Työvalot takalokasuojissa 18 euroa. Renkaat 6/6R42+6/6R euroa. 4. sähkölohko 1 36 euroa. Etunostolaite 4 16 euroa. Laturi A 34 euroa. Kääntyvät etulokasuojat 2 euroa. Yhteensä 3 33 euroa. Hinta kokeiluvarustuksessa euroa (sis. alv.) Hinta/nimellisteho 1 376/1 211 euroa/kw Hinta/mitattu voa-teho (1 r/min) 1 4/1 34 euroa/kw Valmistaja John Deere Werke, Mannheim, Saksa. Maahantuonti ja myynti Agrimarket Oy Vetovoima kn,2 49,9 4, 42,1 39,1 3,7 32,4 31, Vetoteho kw 88,6 93, 9,9 98, 99,1 99,3 97, 97,3,49 m 1,87 m Kulutus l/h 33,1 33, 33,2 33,2 2,9 m 22 EI Traktorit ASETETTUja varusteet NRO NRO Traktorit ja EI varusteet ASETETTU 23