OPISKELIJAN OPAS Erityisopetuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot

OPISKELIJAN OPAS Erityisopetuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot 2020-2021 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO KASVATUSTIETEIDEN LAITOS Erityispedagogiikka

2 Sisältö ERITYISOPETUKSEN TEHTÄVIIN AMMATILLISIA VALMIUKSIA ANTAVAT OPINNOT (60 OP) TAVOITTEENA ERITYISOPETTAJAN KELPOISUUS.3 Erityisopettajakoulutukseen haku ja valintamenettely 3 OPINTOJEN TOTEUTUS...5 Alkuperäisten todistusten näyttäminen 5 Opintojen aikataulu 5 Aiempien opintojen hyväksilukeminen 6 Opintojaksot, osaamistavoitteet ja opintojen arviointi 7 Opintojakso ille ja tentteihin ilmoittautuminen 8 MIELEKÄS OPPIMINEN OPETUKSESSA....11 Kotiryhmä ja yhteistoiminnallinen oppiminen 11 Luento-opetus 11 Demonstraatiot ja seminaarit 12 ITSENÄINEN OPISKELU JA KIRJALLISET TYÖT...12 Lukemisesta ajattelun ja suunnittelun kautta kirjoittamiseen 12 Tieteellinen kirjoittaminen 13 Oppimistehtävä 14 Oppimistehtävän rakenne 15 Tentit 16 OPETUSHARJOITTELU - TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN.16 Harjoitteluraportti 18 Harjoittelua koskevat sopimukset ja ohjeet 18 Harjoittelun arviointi 18 Harjoittelutodistus 19 Opintosuunnitelmalomake 27

3 ERITYISOPETUKSEN TEHTÄVIIN AMMATILLISIA VALMIUKSIA ANTAVAT OPINNOT (60 OP) TAVOITTEENA ERITYISOPETTAJAN KELPOISUUS Tervetuloa opiskelemaan erityispedagogiikkaa ja erityisopetuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavia opintoja (myöhemmin tekstissä EOK-opinnot)! Erityispedagogiikka on soveltava tieteenala, jonka toimintamallien teoreettinen perusta pohjautuu keskeisesti lähitieteisiin (esim. kasvatus-, yhteiskunta- ja lääketieteisiin, psykologiaan sekä logopediaan). Erityispedagogiikassa tavoitteena on kouluttaa erityisopettajia, jotka toimivat kasvatus- ja opetustilanteissa tarkoituksenmukaisesti, perustellusti, eri näkökulmat huomioiden sekä pyrkivät toiminnassaan toisen ihmisen yksilöllisyyden ja ihmisyyden kunnioittamiseen. Koulutuksessa tuetaan opiskelijoiden kasvua ihmisten tasavertaiseen kohtaamiseen ja ihmisoikeuksien toteutumisen edistämiseen sekä tarkastellaan kasvatusta osana yhteiskunnallista vaikuttamista. Opetussuunnitelmassa yhdistetään erityispedagogiikalle keskeisten lähitieteenalojen tuottamaa tutkimus- ja teoriatietoa. Opetussuunnitelma pohjautuu kasvatus- ja opetustyöhön soveltuviin tieteellisiin lähestymistapoihin. Nämä sisällöt sekä harjoitteluista saadut kokemukset kehittävät opiskelijoiden valmiuksia monialaiseen yhteistyöhön perheiden, työyhteisön eri jäsenten ja muiden sidosryhmien kanssa. Erityispedagogiikan oppiaineen tehtävänä on vastata erityisopettajien ja erityiskasvatuksen asiantuntijoiden koulutuksesta sekä erityispedagogisesta tutkimuksesta ja tutkijakoulutuksesta. Tutkimuksen ja koulutuksen tavoitteena on oppimista tukemalla ehkäistä lapsen, nuoren ja aikuisen syrjäytymistä sekä edistää hänen liittymistään yhteisöön sen täysivaltaisena jäsenenä. Yksilön kehitysresurssien mukaista kasvua pyritään tukemaan inklusiivisen kasvatuksen periaatteiden mukaisesti erilaisin kasvatuksellisin ja opetuksellisin keinoin, sopivin apuvälinein ja/tai oppimisympäristöä muuttamalla. Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnan tutkimuksen vahvuudet ovat: Oppiminen, vuorovaikutus ja hyvinvointi. Tiedekunnan tutkimuksen viisi painopistettä ovat: koulutus, opetus ja interventiot, oppimisen psykologinen ja neurokognitiivinen perusta, vuorovaikutteiset ja teknologiset oppimisympäristöt, lapsuus, perhe, vuorovaikutus ja hyvinvointi sekä hyvinvointi, oppiminen ja vuorovaikutus työssä. Erityisopettajakoulutukseen haku ja valintamenettely EOK-opintojen ammatillisena perustana ovat varhaiskasvatuksen erityisopettaja, erityisluokanopettajan ja erityisopettajan tehtävät. Opiskelijoita valittiin seuraaville erityisopetuksen osa-alueille: 1. varhaiskasvatuksen erityisopetus 2. kehitysvammaisten oppilaiden erityisopetus 3. luokkamuotoinen ja osa-aikainen erityisopetus 4. osa-aikainen erityisopetus

4 Opintoihin otettiin lastentarhanopettajan/varhaiskasvatuksen opettajan tai luokanopettajan kelpoisuuden antavan tutkinnon tai muun soveltuvan koulutuksen suorittaneita. Sisäänotossa oli varattu kiintiö myös Jyväskylän yliopiston OKL:n opiskelijoille. Hakemusten perusteella (työkokemus, pohjatutkinnot ja lisäopinnot) kutsuttiin osa hakijoista valintakokeeseen, minkä perusteella tehtiin lopullinen opiskelijavalinta. Opintoihin valitut opiskelijat on jaettu viiteen kotiryhmään (opintojakso ERIP110). Kotiryhmä 1: Riitta Viitalan ryhmä Kotiryhmä 2: Raija Pirttimaan ryhmä Kotiryhmä 3: Helena Sumen ryhmä Kotiryhmä 4: Anja Rantalan (syksy) ja Tuomo Virtasen (kevät) ryhmä Kotiryhmä 5: Elina Oksasen ryhmä ERITYISOPETUSTA ANTAVAN OPETTAJAN KELPOISUUS Opintojen jälkeen saat todistuksen EOK-opintojen suorittamisesta. Kelpoisuuteesi erilaisiin erityisopetuksen tehtäviin vaikuttaa myös pohjakoulutuksesi ja -tutkintosi. Kelpoisuus antaa erityisopetusta määritellään asetuksessa Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (As n:o 986/1998), jossa sen 8 :ssä todetaan mm. seuraavaa: Perusopetuslain 16 :n 2 momentissa tarkoitettua erityisopetusta (osa-aikainen erityisopetus ) on kelpoinen antamaan henkilö: 1) joka on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon tai jolla on tässä asetuksessa säädetty kelpoisuus antaa luokanopetusta ja joka on tutkinnon tai kelpoisuuden lisäksi suorittanut erityisopettajan opinnot; tai 2) joka on suorittanut kasvatustieteellisen alan tutkinnoista ja opettajankoulutuksesta annetun asetuksen 14 :n 1 momentin mukaisen erityisopettajien koulutuksen. Perusopetuslain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua erityisopetusta (muun opetuksen yhteydessä tai osittain tai kokonaan erityisluokalla tai muussa soveltuvassa paikassa ) on kelpoinen antamaan henkilö: 1) jolla on tässä asetuksessa säädetty kelpoisuus antaa luokanopetusta ja joka on suorittanut erityisopettajan opinnot; 2) joka on suorittanut kasvatustieteellisen alan tutkinnoista ja opettajankoulutuksesta annetun asetuksen 14 :n 1 momentin mukaisen erityisopettajien koulutuksen sekä 4 a :ssä tarkoitetut monialaiset opinnot; tai 3) jolla on tämän asetuksen mukaan aineenopettajalta vaadittava kelpoisuus ja joka on suorittanut 4 a :ssä tarkoitetut monialaiset opinnot ja erityisopettajan opinnot. Perusopetuslain 17 :n 1 momentissa tarkoitetuille oppilaille esiopetusta ja kehitysvammaisille oppilaille myös muuta erityisopetusta on kelpoinen antamaan myös henkilö, joka on suorittanut soveltuvan korkeakoulututkinnon ja erityisopettajan opinnot. Esiopetusta perusopetuslain 17 :n 1 momentissa tarkoitetuille oppilaille on kelpoinen antamaan myös henkilö, jolla on 7 :n 2 4 momentissa säädetty esiopetuksen opettajan kelpoisuus ja joka on suorittanut erityisopettajan opinnot. Avustavana opettajana perusopetuslain 17 :n 1 momentissa tarkoitetuille oppilaille annettavassa opetuksessa ja saman lain 25 :n 2 momentissa tarkoitetuille oppilaille annettavassa esiopetuksessa voi toimia myös se, joka on suorittanut soveltuvan korkeakoulututkinnon. (23.2.2012/105)

5 Aikaisemmin saavutetun kelpoisuuden säilymistä käsitellään Kelpoisuusasetuksen 27 :ssä, eräitä keskeneräisiä opintoja koskevia siirtymäsäännöksiä puolestaan sen 30 :ssä. Varhaiskasvatuksen erityisopettajan ja esiasteen erityisopettajan kelpoisuus määritellään vuoden 2018 varhaiskasvatuslaissa. Kelpoisuusvaatimuksena varhaiskasvatuksen erityisopettajan tehtäviin on: 1) kelpoisuus varhaiskasvatuksen opettajan tehtävään, jonka lisäksi on suoritettu erityisopetuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot, joista säädetään valtioneuvoston asetuksella; tai 2) kasvatustieteen maisteri pääaineena erityispedagogiikka (varhaiserityisopettajan koulutus). OPINTOJEN TOTEUTUS Alkuperäisten todistusten näyttäminen Uutena opiskelijana sinun tulee esittää alkuperäiset kappaleet niistä todistuksista, jotka ovat olleet opiskelupaikkahakemuksessa liitteenä ( pohjatutkinnon todistus ja sen liitteet, niiden yliopistollisten opintokokonaisuuksien todistukset tai opintosuoritusotteet, jotka eivät ole sisältyneet edellä mainittuun pohjatutkintoon sekä työtodistukset/palvelutodistukset soveltuvasta työkokemuksesta). Alkuperäisten todistusten näyttämisen ajankohdasta tiedotetaan myöhemmin. Todistusten näyttämisen jälkeen suorittamasi erityispedagogiikan perusopinnot/approbatur -opintokokonaisuus viedään Jyväskylän yliopiston opintorekisteriin (mikäli opinnot on suoritettu muualla kuin JY:ssä). Erityispedagogiikan perusopinnot (25 op, joista hyväksiluetaan 20 op) ovat osa EOK-opintoja. HUOM! OKL:n kiintiössä/ilmoittautumismenettelyssä valittujen varsinaisten tutkinto-opiskelijoiden ei tarvitse näyttää todistuksia. Opintojen aikataulu Koulutus alkaa perjantaina 28.8.2020. Voit suorittaa opinnot työn ohessa lukuun ottamatta intensiivijaksoja (9 intensiivijaksoa lukuvuodessa) ja ohjattua harjoittelua (5 op). Tavoitteena pidetään opintojen suorittamista toukokuun 2021 loppuun mennessä. Todistusta voit pyytää huhti-toukokuussa 2021 viimeisen opintosuorituksen kirjaamisen jälkeen. Todistus lähetetään sinulle tämän jälkeen postitse kotiin noin 2 viikon kuluessa. Opintojaksot koostuvat erityispedagogiikan oppiaineen opetussuunnitelman opinnoista. Valtaosin opinnot ovat kaikille opiskelijoille samat. Valinnaisuutta on muutamassa opintojaksossa. Opintojaksot sisältävät läsnäoloa edellyttävää kontaktiopetusta ja/tai reaaliaikaista etäopetusta (luennot, seminaarit, demonstraatiot), itsenäistä työskentelyä ja opetusharjoittelua. Opiskelussa yhdistyvät erilaiset lähi-, etä- ja itseopiskelun muodot. Itsenäinen oppiminen ja opiskelijan vastuu omasta työskentelystä korostuvat.

6 Opintojen aikataulun realistinen suunnittelu on tärkeää. Ennen suunnittelua sinun kannattaa tutustua opetussuunnitelmaan huolella. Varaa aikatauluusi päiviä myös useisiin opintojaksoihin sisältyvien kirjallisten tehtävien tekemiseen. Kirjallisten töiden aikataulun suunnittelussa on syytä muistaa, että seuraava intensiivijakso tuo yleensä aina uusia tehtäviä. Kun kokonaisuus on hahmottunut, mieti opetusharjoittelun sijoittumista omaan opiskeluaikatauluusi. Muista, että olet itse vastuussa opiskelusi edistymisestä. Intensiivijaksojen aikataulu: Syyslukukausi 2020 Kevätlukukausi 2021 Vko 38 14.09. 18.09. Vko 3 18.01. 22.01. Vko 39 21.09. 25.09. Vko 6 08.02. 12.02. Vko 42 12.10. 16.10. Vko 12 22.03. 26.03. Vko 48 23.11. 27.11. Vko 16 19.04. 23.04. Vko 49 30.11. 04.12. Tentteihin ilmoittaudutaan Sisussa viimeistään viikkoa ennen tenttipäivää. Muista tarkistaa Sisusta, milloin mitäkin opintojaksoa voi tenttiä. Tenttitilaisuudessa sinun on valmistauduttava todistamaan henkilöllisyytesi. Sinulla on myös mahdollisuus tenttiä mm. opetussuunnitelmaan sisältyviä teoksia seuraavana oppiaineen rästitenttipäivänä: rästitentti (tarvittaessa) ma 24.5.2021 klo 12.00-16.00 Aiempien opintojen hyväksilukeminen EOK-opinnot ovat kokonaislaajuudeltaan 60 op. Erityispedagogiikan perusopinnot suorittaneille koulutuksessa suoritettavat opinnot ovat 40 op:n laajuiset eli heille luetaan hyväksi 20 opintopistettä. Muilta osin aikaisempien opintojen hyväksi lukeminen on vähäistä. Erityispedagogiikan aineopinnot OPS 2017-2020 / OPS 2020-2023 Erityisopetuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot (erilliset erityisopettajan opinnot) OPS 2020-2023 ERIA1030 Monikanavaisuus viestinnässä ja opetuksessa 5 op Osakorvaavuus opintojaksoon ERIA1100 Esteettömät oppimis- ja vuorovaikutusympäristöt. Ilmoittaudu Sisussa normaalisti opintojaksolle ERIA1100 ja täydennä aiempaa opintosuoritustasi osallistumalla opintojakson seminaariopetukseen. Tarkemmat ohjeet saat opintojakson opettajalta opetuksen alussa.

7 ERIA1050 Autismikirjo, moni- ja vaikeavammaisuus: taustaoletukset ja pedagogiset ratkaisut, 5 op EOK-opintojen vapaavalinnaisiin opintoihin 5 op Tarvittaessa lukuvuoden 2020-2021 aikana voit täydentää EOK-opintojen valinnaisia opintoja 10 opintopisteeksi suorittamalla erikseen kurssin KTKM1000 Ajankohtaista kasvatuksessa ja kasvatustieteissä, 1 3 op. Jos täydennystarve on 4 5 op, valitse opintojakso EOK-opintojen valinnaisista opinnoista. Aiempien opetussuunnitelmien hyväksilukuperiaatteet Huom! Erityispedagogiikan perusopinnoissa suoritetuilla teoksilla ei voi hakea hyväksilukua EOK-opintojen opetussuunnitelman mukaiseen kirjallisuuteen. Mikäli opiskelija on suorittanut erityispedagogiikan aineopinnoissa (2014-2017) opintojakson ERIA227 Monikanavainen vuorovaikutus ja viestintä myönnetään hänelle osakorvaavuus opintojaksoon ERIA1100 Esteettömät oppimis- ja vuorovaikutusympäristöt (5 op). Opiskelijan tulee ilmoittautua opintojaksolle ERIA1100 ja täydentää aiempaa opintosuoritusta osallistumalla opintojakson seminaariopetukseen. Mikäli opiskelija on suorittanut opintojakson ERIA261 Metakognitiviiset taidot ja oppimisstrategiat luetaan hyväksi 3 op valinnaisista opinnoista. Mikäli opiskelija on suorittanut opintojakson ERIA290 Inklusiivinen opetus, luetaan hyväksi 3 op valinnaisista opinnoista. Mikäli opiskelija on suorittanut opintojakson ERIA291 Lukivaikeudet ja lukiopetus, luetaan hyväksi 3 op valinnaisista opinnoista. Jyväskylän yliopiston Avoimessa yliopistossa suoritettujen opintojaksojen hyväksiluvun osalta ole yhteydessä koulutussuunnittelija Ursula Kaareen (puh. 050 428 0807 tai ursula.kaari@jyu.fi ). Jos haluat anoa hyväksilukua muualla suoritetuilla opinnoilla, lähetä sähköinen hyväksilukemisanomus (liitteineen), joka löytyy verkkosivuiltamme osoitteesta https://www.jyu.fi/edupsy/fi/laitokset/eri/eok/lomakk Opetushallinnon opinnot HUOM! Jos et ole suorittanut opetushallinnon opintoja aiemmissa opinnoissasi, sinun tulee suorittaa ne saadaksesi peruskoulun opettajan kelpoisuuden Suoritettavan opintojakson koodi Sisussa: KTK0006 Opetushallinnon opinnot (1op). Suoritustavat ja aikataulu löytyvät Sisusta. Opintojaksoon kuuluu luentoja ( joko livenä tai tallenteena) ja oppimistehtävien tekeminen.

8 Jos olet suorittanut opettajan pedagogiset opinnot tai luokanopettajan koulutusohjelman, opetushallinnon opinnot ovat todennäköisesti kuuluneet aiemmin suorittamiisi opintoihin. Suosittelemme KTK0006 (1 op) opintojakson suorittamista, jos suorittamistasi opinnoista on jo pitkä aika. Opintojaksot, osaamistavoitteet ja opintojen arviointi Yksittäisten opintojaksojen laajuus on 5 opintopistettä. Opinnoissa on runsaasti opintojaksoja, jotka edellyttävät sinulta itsenäistä työskentelyä luentojen ja erilaisten lähdemateriaalien pohjalta. Opintojen käytännön toteutuksessa seurataan Jyväskylän yliopiston tutkintosääntöä https://www.jyu.fi/fi/opiskelijalle/opintoja-ohjaavat-saadokset/tutkintosaanto ) Jokaisella opintojaksolla on opetussuunnitelmassa kuvatut osaamistavoitteet ja näiden tavoitteiden suuntaista osaamistasi opintojakson päätyttyä arvioidaan asteikoilla hyväksytty hylätty tai 0 5. Numeerisen arvioinnin rinnalla saatetaan käyttää erilaisia ryhmä- tai yksilökohtaisia sanallisia palautteita. Opintosuoritusten tulokset on ilmoitettava kirjaamalla rekisteriin kahden viikon kuluessa suorituksesta tai siitä määräajasta, johon mennessä essee, luentopäiväkirja tai muu vastaava kirjallinen suoritus on tullut jättää tarkastajalle. Noudata siis annettuja palautuspäivämääriä ja anna opettajalle tuo tehtävien tarkastusaika! Opintojen alussa saat tarvittaessa kotiryhmäsi vastuulehtorilta tukea henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman tekemiseen (esim. harjoittelun ajoittuminen). EOK-opintojen opetussuunnitelma on liitteenä ja henkilökohtainen opintojen seurantalomake on oppaan lopussa. Voit myös tulostaa lomakkeen nettisivuilta: https://www.jyu.fi/edupsy/fi/laitokset/eri/eok/opiskelu/monimuoto Kun saat yksittäisen opintojakson valmiiksi, se kirjataan opintosuoritusrekisteriin. Mikäli opintojakso koostuu useammista pienemmistä jaksoista, nämä osasuoritukset viedään odottamaan kokonaisuuden valmistumista. Opintosuoritusrekisterissä näkyvät vain valmiit opintojaksot. Seuraa suoritustesi valmistumista ja opintosuoritusrekisteriäsi Sisun kautta. Opiskeluun liittyvää tietoa löydät paljon erityispedagogiikan oppiaineen verkkosivuilta: https://www.jyu.fi/edupsy/fi/laitokset/eri sekä https://opiskelu.jyu.fi/fi/ Käyttäjätunnus Opintoja varten tarvitset käyttöösi Jyväskylän yliopiston tietoverkon käyttäjätunnuksen. Käyttäjätunnus kannattaa aktivoida ennen opintojen alkamista, sillä tarvitset käyttäjätunnustasi heti opintojen alkuvaiheessa. Tietoturvasyistä käyttäjätunnuksia/salasanoja ei toimiteta sähköpostitse tai puhelimitse. Tunnus tulee aktivoida seuraavasti: Nouda tunnus verkkopankkitunnuksilla osoitteessa https://account.jyu.fi/register/. Tunnistautuminen tapahtuu Suomi.fi -palvelun kautta.täytä tunnistautumisen jälkeen rekisteröinti-lomakkeen tiedot puuttuvilta osin ja korjaa muuttuneet tiedot. Voit tehdä muutoksia myös myöhemmin OMA -palvelussa (https://sso.jyu.fi).

9 ISA-posti ISA-posti on opiskelijoiden sähköpostijärjestelmä. Ennen kuin voit aloittaa ISA-postin käytön, tarvitset aktivoidun käyttäjätunnuksen ja sinun tulee vahvistaa sähköpostiosoitteesi OMA-palvelussa. Opiskelijoiden sähköposti löytyy osoitteesta http://isamail.jyu.fi ja ohjeet osoitteesta http://googletuki.jyu.fi Sisu- opintotietojärjestelmä Sisu on Jyväskylän yliopiston opintotietojärjestelmä. Sisussa opiskelija suunnittelee ja seuraa omia opintojaan sekä ilmoittautuu opetukseen. Toimi näin: Kirjaudu Sisuun yliopiston tunnuksillasi ( https://sis-jyu.funidata.fi/student/login ) Luo itsellesi opintosuunnitelman pohja (valitse koulutus: erillinen erityisopettajan koulutus ja tämän jälkeen kouluttautumismahdollisuus. Huom. hakuryhmällä 1 on oma vaihtoehto) Selaa opetustarjontaa Voit suunnitella ja kalenteroida opintojasi lukuvuodelle 2020-2021 Opintojaksoille ja tentteihin ilmoittautuminen Erityispedagogiikan opintojaksoille osallistuminen edellyttää ilmoittautumista kyseiselle opintojaksolle Sisun kautta osoitteessa https://sisu.jyu.fi/student/login. Koppa Koppa ( https://koppa.jyu.fi/ ) on opetus- ja opintojaksomateriaalin julkaisupaikka. Se on jaettu karkeasti ottaen kahteen osaan: avoimiin oppimateriaaleihin (pääsee tutustumaan ilman kirjautumista) sekä Korpin yhteydessä oleviin opintojaksosivuihin. Jälkimmäisille sivuille pääsevät opintojaksolle osallistuvat opiskelijat ja opettajat yliopiston tunnuksella ja salasanalla. Moodle Opinnoissa käytetään Moodle-oppimisympäristöä ( https://moodle.jyu.fi ). Se toimii erilaisten aineistojen ja informaation jakamisessa, opintojakson tiedonvälityksessä ja verkko-opetuksessa aina sen mukaisesti mitä opettajat sinne ovat suunnitelleet ja mistä yhdessä voitte sopia. Peda.net Osa opettajista käyttää Peda.net palvelua. Peda.net on oppijalähtöinen verkko-oppimisympäristö ja pedagogisesti suunniteltu palvelu, joka tarjoaa kouluille, yhteisöille ja organisaatioille mahdollisuuden yhteisölliseen tekemiseen ja sisältöjen jakamiseen. ( https://peda.net ) Opiskelijaedut EOK-opintoja suorittavilla opiskelijoilla ei ole oikeutta maksaa ylioppilaskunnan jäsenmaksua. Näin he eivät myöskään ole oikeutettuja ylioppilaskunnan opiskelijakortilla saataviin etuuksiin. Rahoitusvaihtoehtoja Oman toimeentulon voi rahoittaa opintojen aikana monella eri tavalla. Tuen saamiseen vaikuttaa mm. se oletko työsuhteessa vai työtön ja opiskeletko sivutoimisesti vai päätoimisesti (päätökset tästä tekee rahoituksen myöntävä taho). Tutustu esim.

10 työllisyysrahaston aikuiskoulutustukeen ( www.tyollisyysrahasto.fi ), omaehtoiseen tai sivutoimiseen opiskeluun työttömyysetuudella ( www.te-palvelut.fi ) tai kelan vaihtoehtoihin ( www.kela.fi ). Kelan ateriatuki Kela voi myöntää ateriatukikortin EOK-opintoja suorittavalle opiskelijalle, joka suorittaa opintoja 5 op/ opiskelukuukausi, yhteensä vähintään 40 op (aikavälillä syyskuu-huhtikuu). Ateriatukikortilla opiskelija saa ateriatuen ostamaansa ateriaan opiskelijaravintolassa. Yliopistoliikunnan palvelujen käyttöoikeus EOK-opintoja suorittavilla, joilla on voimassa oleva opiskeluoikeus, on oikeus osallistua yliopistoliikunnan tarjontaan yliopistoliikunnan hinnaston mukaisesti. Lisätietoja nettisivulta: https://www.korkeakoululiikunta.fi/fi/yliopistoliikunta Pysäköinti Jos olet liikkeellä omalla autolla, varaudu etsimään autollesi paikkaa lähistöltä, sillä kampusalueella pysäköintipaikkoja on rajoitetusti. Suosittelemme Agoran parkkipaikkoja (Mattilanniemi 2). Kartta: https://www.jyu.fi/fi/kartat. Sähköpostilista EOK-opintoja suorittavilla opiskelijoilla on oma sähköpostilista yleistä infoa varten. Tiedonkulun kannalta on erittäin tärkeää, että seuraat listan tiedotusta. Sähköpostilistan kautta tiedotetaan esimerkiksi viime hetken muutoksista lukujärjestyksessä ym. ajankohtaisista opiskeluun liittyvistä asioista. Kirjasto Jyväskylän yliopiston kirjasto ( https://kirjasto.jyu.fi ) tarjoaa käyttöösi kirjaston laajat kokoelmat ja tiedonhakupalvelut sekä ajanmukaiset lainauspalvelut. Tiedonhausta saat myös lisätietoa kirjaston sivuilta ( https://kirjasto.jyu.fi/tiedonhaku ). Valmistuminen Kun kaikki opintokokonaisuuteen kuuluvat suorituksesi näkyvät opintosuoritusrekisterissä, pyydä todistus nettilomakkeella. Nettilomake löytyy erityispedagogiikan oppiaineen verkkosivuilta https://www.jyu.fi/edupsy/fi/laitokset/eri/eok/opiskelu kohdasta Lomakkeita. Todistuksen saat muutaman viikon kuluessa todistuksen pyytämisestä ja se lähetetään sinulle postitse. Todistus päivätään päivälle, jolloin viimeinen suoritus on kirjattu rekisteriin. Opintokokonaisuus arvioidaan asteikolla: erinomainen - kiitettävä - hyvä - tyydyttävävälttävä. Huom. OKL:n tutkinto-opiskelijoiden ei tarvitse pyytää erikseen todistusta EOK-opinnoista silloin kun opinnot tulevat sisältymään KM-tutkintoon.

11 MIELEKÄS OPPIMINEN OPETUKSESSA Intensiivijaksojen painopisteenä on oppimisprosessin tukeminen. Tarkoituksena on aktivoida opetustilanteessa myös aikaisemmat tietosi ja taitosi. Kotiryhmä ja yhteistoiminnallinen oppiminen Opintojen ajan kuulut pienryhmään (opintojakso ERIP110, ks. sivu 4), joka on nimetty kotiryhmäksi. Parhaimmillaan ryhmä toimii oppimisesi tukena. Ryhmässä työstetään yhdessä erilaisia ammatillisia teemoja. Voit jakaa ajatuksiasi, esittää mieltäsi askarruttavia kysymyksiä, osallistua yhteiseen keskusteluun sekä jakaa omaa ammatillista asiantuntijuuttasi myös muille. Jokainen osallistuja tuo oman panoksensa ryhmän työskentelyyn vahvistaen näin ryhmän toiminnan onnistumista. Yhteistoiminnallisen oppimisen periaatteiden mukaisesti jokainen opiskelija sitoutuu ryhmään vastuullisesti; et voi suorittaa kotiryhmän opintoja osallistumatta kotiryhmän tapaamisiin, jotka ovat joko verkossa tai livenä tai yksin. Opettajan rooli on tukea ryhmien oppimista omalla asiantuntemuksellaan. Tärkeää on, että opiskelija oppii löytämään ja etsimään vastauksia myös itse. Luento-opetus Intensiivijaksot sisältävät paljon luento-opetusta. Perinteisesti luento-opetuksella on tarkoitettu opetusta, jossa opettaja puhuu ja opiskelijat kuuntelevat. Luennointi on yleisesti ottaen taloudellinen ja suhteellisen tehokas opetusmenetelmä. Usein luento-opetus on leimattu passivoivaksi sillä perusteella, että opiskelijoissa ei näy paljon ulkoista aktiivisuutta. Kuitenkin aktiivinen oppiminen yleensä edellyttää, että teet muutakin kuin vain kuuntelet. Sinun tulee lukea, kirjoittaa, keskustella ja osallistua ongelmanratkaisuun. Korkeaa aktiivisuuden astetta edustaa pohdiskeleva, luennoitavaa asiaa jäsentävä ja tiivistävä muistiinpanojen teko. Luennot eivät erityisopettajakoulutuksessa sisällä vain yleistä asiaa, vaan luento-opetukseen osallistuminen edistää osaamistasi niin, että voit sen jälkeisissä tehtävissä (tentit, oppimistehtävät, demonstraatiot yms.) hyödyntää tietojasi ja vahvistaa osaamistasi.ä Opetusmateriaalit löydät pääsääntöisesti muutamaa päivää ennen luentoa Kopasta tai Moodlesta. Opintojakson opettajat ilmoittavat käytännöistään osallistujille. Omien merkintöjen tekeminen materiaaleihin on usein oppimisen kannalta hyödyllistä ja auttaa kytkemään käsiteltäviä asioita mielekkäisiin asiayhteyksiin. Voit lisätä niihin myös sovellusesimerkkejä sekä tärkeitä lähdemateriaaleja ja -tietoja. Luento-opetukseen osallistuvien opiskelijoiden aiemmat tiedot saattavat olla vaihtelevia. Tämä asettaa vaatimuksia sekä luennoitsijoille että kuulijoille. Mukana luennoilla voi olla EOK-opiskelijoiden lisäksi opiskelijoita erityispedagogiikan maisterikoulutuksista. Näillä ns.

12 massaluennoilla ei luennoitsijalla ole mahdollisuutta henkilökohtaiseen palautteenantoon oppimistehtävistä. Luennot järjestetään lukujärjestyksen mukaisesti intensiiviviikkojen aikana syksyllä etänä ja keväällä mahdollisesti lähiopetuksena. Opiskelupaikan vastaanottamisen yhteydessä opiskelija on saanut tietoonsa, että osallistumista opetukseen edellytetään. Demonstraatiot ja seminaarit Demonstraatioissa opettaja näyttää, esittää tai havainnollistaa opiskelijoille asioita pelkän kertomisen tai sanallisen kuvaamisen sijasta. Opettaja myös ohjaa opiskelijoiden harjoituksia. Myös opiskelijat voivat demonstroida muulle ryhmälle opetettuja asioita. Demonstraatiot opettavat ja mallintavat tieteellistä työskentelyäsi ja niillä voidaan valmistaa menetelmän varsinaiseen, myöhempään käytännön harjoitteluun. Seminaarit rakentuvat tavallisimmin opiskelijoiden tekemien oppimistehtävien tai esitysten pohjalta. Opiskelijoiden rooli seminaareissa on yleensä aktiivinen ja opintojakson teemoja työstetään erilaisin ryhmätyöskentelymenetelmin. ITSENÄINEN OPISKELU JA KIRJALLISET TYÖT Lukemisesta ajattelun ja suunnittelun kautta kirjoittamiseen Kun vastuu opiskelustasi on sinulla itselläsi, tarvitset valmiuksia ja taitoja itsenäiseen työskentelyyn. Opiskelun alussa suoritettu investointi opiskelutaitoihin tuottaa tulosta myöhemmässä vaiheessa. Vaikka EOK-opinnoissa opiskelevilla on takanaan jo runsaasti kokemusta itsenäisestä opiskelusta, vaatii opiskelutaitojen kehittäminen jatkuvaa itsetutkiskelua ja sen tiedostamista, mikä opiskelutekniikka sopii mihinkin tilanteeseen. Ajattelemisen taitojen lisäksi tarvitset lukemistaitoja itsenäiseen tiedon hankkimiseen, kirjoittamistaitoja laadukkaaseen tekstin tuottamiseen sekä taitoja ajankäytön suunnitteluun ja tehokkaaseen tiedonhankintaan. Lukeminen on tärkeä osa itsenäisestä opiskelua. Lukemistasi motivoi ja tehostaa se, että osaat kytkeä uutta tietoa aikaisempaan tietoon. Hyvä lukija osaa jäsentää, tehdä yhteenvetoja ja johtopäätöksiä sekä arvioida lukemaansa. Asioiden ymmärtäminen ja tulkinta ovat avainasemassa lukemisprosessissa. Esittämällä itsellesi kysymyksiä voit pitää huolta oppimisestasi ja tarkistaa, oletko ymmärtänyt asiat oikein. Lukemista voi tehostaa käsitekarttojen ja alleviivaustekniikoiden avulla sekä kirjoittamalla yhteenvetoja. On olemassa joukko yksinkertaisia harjoituksia ja menetelmiä, joita opiskelija voi itse käyttää syventääkseen lukemisensa tasoa. Esimerkki syvälukuharjoituksesta: 1) Selvitä itsellesi lukemisen tarkoitus. 2) Aktivoi aikaisempi tietämys. 3) Hahmota tekstin tärkein sisältö ja keskity siihen. 4) Yritä arvioida uutta tietoa.

13 5) Tarkkaile tietyin väliajoin omaa lukemistasi ja sitä, oletko ymmärtänyt tekstin. 6) Tee päätelmiä ja testaa niitä. Liitä niihin tulkintoja, ennusteita ja johtopäätöksiä. Kirjoittamisen tärkein tarkoitus on omien ajatusten ilmaiseminen. Voit käyttää kirjoittamista myös oman ajattelun selkiinnyttämiseen ja uuden oppimiseen. Ryhdy kirjoittamaan varsinaista tekstiä mahdollisimman varhain, sillä kirjoittaminen aktivoi ajatuksesi ja sitoo sinut asiaan. Esittämistapaa määrää vahvasti tehtävänanto. Ahdistus ja juuttumiset ovat normaali osa kirjoittamisprosessia. Seuraavassa esitellään muutamia keinoja, jotka saavat sinut kirjoittamaan. 1. Listaaminen Tee luettelo niistä asioista, jotka liittyvät käsiteltävään aiheeseen. Luettelon aineksia voi sitten luokitella ajan tai paikan, tärkeyden, tuttuuden tms. mukaan. 2. Vapaa kirjoittaminen Ala kirjoittaa tarkasteltavana olevasta aiheesta ja kirjoita tajunnanvirtaisesti tekstiä, älä huolehdi vielä tässä vaiheessa kieliasusta. 3. Käsitekartta Käsitekartan idea on se, että paperin keskelle kirjoitetaan aihe, ympyröidään se, ja sen jälkeen kirjoitetaan tyhjään tilaan sanoja tai fraaseja, jotka liittyvät keskellä olevaan sanaan. Nämä sanat tai fraasit ympyröidään ja yhdistetään viivoilla keskellä olevaan sanaan ja suhteiden selkiintyessä myös toisiinsa. Keskeiseen käsitteeseen liittyvät asiat ovat tällöin lähempänä keskustaa ja vähemmän tärkeät keskustasta kauempana. 4. Merkityssuhdekaavio Merkityssuhdekuviossa selvitetään tiettyjen kysymysten avulla pääkäsitettä, sen suhdetta lähikäsitteisiin, asiayhteyksiä, aikasuhteita, syy-seuraussuhteita ja ratkaisumahdollisuuksia. Merkityssuhdekuvio soveltuu sekä lukemisen että kirjoittamisen avuksi. 5. Journalistin kysymykset Mitä, kuka, missä, milloin, miksi ja miten?. Käytä näitä kysymyksiä monipuolisesti ja tarvittaessa taivuttaen. Esim. Kuka teki? Ketä tämä koskee? Kenelle tästä on hyötyä? 6. Lue! Kirjoittamaan ei opi vain kirjoittamalla. Lukeminen auttaa näkemään ja sanomaan paremmin. Monista asioista on kirjoitettu myös kaunokirjallisia tekstejä, jotka auttavat sinua näkökulmien tarkentamisessa ja kielenkäytön tarkkailussa. Tieteellinen kirjoittaminen Oppimistehtäviä kirjoitettaessa noudatetaan tieteellisen kirjoittamisen pelisääntöjä. Tieteellinen ilmaisu pyrkii yksiselitteisyyteen, selkeyteen ja ymmärrettävyyteen. Se edellyttää tieteenalan terminologian tuntemusta ja selkeän yleiskielen käyttöä. Oppimistehtävän tulee olla jäsennelty, looginen kokonaisuus eikä sirpaleinen ajatusten esittely. Kannattaa keskittyä aiheen kannalta olennaisiin asioihin. Plagiointi ja tekijänoikeudet opiskelussa Oppimistehtävät ovat Jyväskylän yliopiston tutkintosäännön alaisia opintosuorituksia. Plagiointi oppimistehtävissä tulkitaan tutkintosäännössä (24 ) mainituksi vilpiksi, joka johtaa opintosuorituksen hylkäämiseen. Opiskelussa plagiointi ilmenee yleensä joko toisen opiskelijan oppimistehtävävastauksen tai sen osan kopiointina tai tekstin kopiointina suoraan lähdemateriaalista (esim. kirjallisuudesta, internetistä tai opinnäytetyöstä) ilman asianmukaisia lähdeviittauksia. Opastusta lähdeviitteiden merkintään saat esimerkiksi

14 Hirsjärven, Hurmeen ja Sajavaaran kirjoittamasta Tutki ja kirjoita -kirjasta. Voit käyttää myös Kasvatus-lehden ohjeita: https://ktl.jyu.fi/fi/julkaisut/kasvatus/ohjeita-kirjoittajalle/tarkemmat-kirjoitusohjeet Vilpillistä on myös itseplagiointi eli oman tekstin kopioiminen eri oppimistehtäviin. Ole siis tarkkana oppimistehtäviä kirjoittaessasi, että et esitä toisen tekstiä omanasi. Jos lainaat suoraan jonkun toisen tekstiä, osoita lainaus selkeästi sitaateilla. Plagiointia ei pääse tapahtumaan, jos pidät mielessäsi, että hyvään kirjoittamiseen kuuluu lainauksien kommentointi ja kritiikki. Turnitin ohjelma tieteellisen kirjoittamisen tukena Jyväskylän yliopistossa on otettu käyttöön Turnitin ohjelma, joka tukee sekä tieteellistä kirjoittamista ja vastuullisen tutkimuksen tekoa. Turnitin on laajan tausta-aineistonsa ansioista tehokas väline tekstin alkuperäisyyden ja vertailtavien tekstien samankaltaisuuksien tarkastamisessa. Sen merkitys opiskelijoiden ohjaamisessa ja tukemisessa tieteellisen kirjoittamisen oppimisprosessissa on kuitenkin ohjelman monipuolisissa pedagogisissa työkaluissa. Näiden avulla ohjaaja opastaa opiskelijaa kiinnittämään huomion tieteen hyviin käytänteisiin, joita yliopisto on sitoutunut noudattamaan. Jyväskylän yliopistossa Turnitin on integroitu kahteen oppimisympäristöön: Moodleen ja Koppaan. Lisätietoja löydät nettisivulta: https://www.jyu.fi/digipalvelut/fi/ohjeet/turnitin Oppimistehtävä EOK-opintoihin sisältyy useita erilaisia oppimistehtäviä, joihin on jo edellä viitattu tieteellisen kirjoittamisen yhteydessä. Oppimistehtävä on annetusta aiheesta laadittu suppeahko, pohtiva, useimmiten lähdeaineistoon pohjautuva tehtävä. Näillä kirjallisilla tehtävillä (essee, käsitekartta tms.) opiskelija osoittaa hallitsevansa sisällöllisesti ja kielellisesti sen asiakokonaisuuden, josta hän työnsä laatii. Oppimistehtävältä edellytetään seuraavia asioita: 1. Käsittely on tehtävänannon (annetun otsikon tai asiallisesti muotoillun oman otsikon) mukainen. Sisältö vastaa otsikkoa. Kirjoittaja osoittaa, että hallitsee asiakokonaisuuden ja osaa rajata siitä käsiteltäväksi olennaisen. Kirjoittaja ei rönsyile, vaan osoittaa kykynsä ajatella kriittisesti. 2. Esitystapa kertoo asian ymmärtämisestä. Vaikka teksti pohjautuu pitkälti lähteistä poimittuihin asioihin, jotka lähdeviitteistetään, kirjoittaja pystyy käsittelemään aihetta myös omaan ajatteluunsa pohjaten omin sanoin. 3. Kirjoituksen rakenne on johdonmukainen. Kirjoittaja pystyy näkemään asioiden välisiä loogisia suhteita (esim. syy- ja seuraussuhteet, asioiden tärkeysjärjestys) ja esittää asioista oman, jäsentyneen näkemyksensä. 4. Kirjoitustapa on konkreettinen ja objektiivinen. Väitteiden perustelut ovat asiallisia ja riittäviä. Kirjoittaja kunnioittaa toisia kirjoittajia, vaikka näiden näkemykset eivät vastaisikaan hänen omia näkemyksiään. 5. Tehtävä on hyvin kirjoitettu; selvä ja ytimekäs. Kirjoittaja osoittaa hallitsevansa asiasisällön lisäksi myös kielelliset seikat.

15 Kunkin opintojakson opettaja antaa ohjeistuksen oppimistehtäviin ja määrittelee tarvittaessa myös oppimistehtävän laajuuden. Aluksi kirjoittaminen saattaa tuntua vaikealta ja asioiden jäsentäminen työläältä. Pohdi aluksi otsikkoa; mitä tehtävä tarkoittaa, mitä siihen vaaditaan. Kokoa tarvittava materiaali. Kerää ideat paperille ja järjestele materiaali. Kirjoittaminen alkaa tuntua sitä helpommalta, mitä enemmän kirjoitat. Myös oppimistehtävän kirjoittaminen on prosessi ja aivan täydellinen vastauksesta tulee harvoin. Laadi oppimistehtävälle informatiivinen kansilehti. Muista lähdeviittaukset ja lähdeluettelo. Palauta oppimistehtävä määräpäivään mennessä. Tavallisimmat syyt oppimistehtävän hylkäämiseen ovat: - teoriaosuus on suppea tai vastaus koostuu pelkästään kirjoittajan omista ajatuksista, kokemuksista ja mielipiteistä, - omat ajatukset ja mielipiteet puuttuvat kokonaan tai niitä on niukasti, - jonkin aiheen kannalta keskeisen teeman käsittely puuttuu tai tehtävänantoa ei ole muuten noudatettu, - vastaus on kokonaisuutena suppea, - vastaus on jäsentymätön, sekava tai aivan liian pitkä, - vastaus on tunnepitoinen vuodatus, jossa ei ole riittävästi asiaa, - työ on kopioitu suoraan kirjallisuudesta tai - vastauksesta on nähtävissä, ettei opiskelija ole perehtynyt riittävästi tehtävään. Hylättyä tehtävää pyydetään yleensä täydentämään. Toimi silloin seuraavasti: - Kirjoita täydennys keskittyen palautteessa mainittuihin kohtiin, koko vastausta ei tarvitse kirjoittaa uudelleen. - Täydennys voi olla irrallinen liite entiseen vastaukseen tai voit lisätä uudet kappaleet entiseen tekstiin esim. kursiivilla. Tärkeää on kuitenkin se, että arvioitsija huomaa heti, miten ja miltä osuuksilta tehtävää on täydennetty. - Liitä täydennykseen uusi kansilehti, täydennys, alkuperäinen vastaus sekä alkuperäinen arviointi. Opettajan antama palaute ei aina välttämättä vastaa omaa käsitystä tehtäväsi tasosta. Mikäli palaute tuntuu sinusta kohtuuttomalta, opettaja on mielestäsi ymmärtänyt asian väärin, tai haluat vielä keskustella vastauksestasi, ota yhteyttä opettajaan. Oppimistehtävän rakenne Oppimistehtävän kirjoittajan tulisi saada lukija pohtimaan käsiteltyä asiaa kanssaan. Tämän oppaan ohjeet on suunnattu EOK-opintoja opiskeleville, joten lukija on yleensä alan asiantuntija, joskus opiskelijakollega. Kansilehti. Informatiivisesta kansilehdestä lukija saa käsityksen siitä, mistä oppimistehtävässä on kyse. Kansilehti pitää laatia aina, työn pituudesta riippumatta. Kansilehdellä tulee olla seuraavat tiedot: - JY/EOK-2020-2021 + opiskelijan kotiryhmä, - yhteystiedot (nimi, sähköpostiosoite ja puh.nro), - mistä tehtävästä on kyse (essee, harjoitteluraportti jne.),

16 - tehtävän aihe, mihin opintojaksoon suoritus kuuluu ja kuinka laaja kyseinen tehtävä on opintopisteinä, - tehtävän tarkastajan/opettajan nimi - päiväys (osoittamaan suorituksen jättöpäivää).. Sisällysluettelo. Kirjoitelman alkuosaan kuuluu myös sisällysluettelo. Sisällysluettelon laatimisesta tehtävän pituuden perusteella ei ole olemassa sääntöä. Parempi laatia luettelo kuin jättää se tekemättä. Sisällysluettelosta lukija näkee käsiteltävien asioiden keskinäiset suhteet ja työn etenemisen luvuittain. Sisällysluetteloon merkitään myös lähteiden ja liitteiden alkamissivu. Otsikointi. Otsikon tulee olla sisällöllisesti informatiivinen ja kielellisesti täsmällinen. Hyvä otsikko herättää lukijan mielessä kysymyksiä ja oletuksia ja auttaa häntä jäsentämään asiaa jo ennen tekstin lukemista. Johdanto. Johdannon tehtävänä on johdattaa lukija sisälle aiheeseen, sen on viritettävä lukijan kiinnostus ja sen tulee antaa lukijalle alustavat tiedot käsiteltävästä asiasta. Kirjoitustekniset kysymykset. Tehtävän sisältöön liittyvien kysymysten lisäksi kirjoittaja joutuu aina pohtimaan myös muodollisia seikkoja; tekstilukujen numerointia, kuvioiden ja taulukoiden käyttöä, lähdeviittaustekniikkaa, lähdeluettelon laatimista jne. Tyyli ja kieliasu. Tehokas tieteellinen tyyli on yksinkertaisen selvää, täsmällistä ja vakuuttavaa. Tentit Opintoihin sisältyy myös joitakin tenttejä. Tarkista Sisusta, milloin mitäkin opintojaksoa voi tenttiä. Tenttiin sinun tulee ilmoittautua Sisussa viimeistään viikkoa ennen tenttipäivää. Tenttitilaisuus kestää tavallisimmin neljä tuntia. Ks. tarkempi info oheisesta linkistä: Jyväskylän yliopiston tutkintosääntö, luku 6 (Kuulustelujen järjestäminen). Linkistä löytyy tietoa mm. vilpin seuraamuksista, tentissä sallituista välineistä ja henkilöllisyyden todistamisesta: https://www.jyu.fi/fi/opiskelijalle/opintoja-ohjaavat-saadokset/tutkintosaanto. Lisätietoja myös nettisivulta: https://www.jyu.fi/edupsy/fi/opiskelu/tentit/tenttiin-vastaaminen OPETUSHARJOITTELU - TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN EOK-opinnoissa opiskelee työelämässä toimineita opiskelijoita, joilla on aiempaa kokemusta opettajana, ohjaajana tai kasvattajana toimimisesta. Osa opiskelijoista on OKL:n opiskelijoita, joilla ei ole paljon aiempaa opettajakokemusta. Aikaisemman kasvatus- ja opetusalan työkokemuksen kautta, ammatin monet käsitteet, kieli, normit ja traditiot ovat tuttuja. Tuttuuteen liittyy kuitenkin myös säilyttämisen ongelma. On vaikea irrottautua aikaisemmasta ammattiroolista ja etsiä uutta erityisopettajan identiteettiä, kun on hyvin sisällä aikaisemmassa perinteessä. Tämä ammattiin sosiaalistuminen estää muutoksia ja uuden oppimista.

17 Harjoittelulla on opettajankoulutuksessa tärkeä tehtävä. Sen tulisi tarjota välineitä ja ohjausta jatkuvaan opettajan työn kehittämiseen. Lisäksi harjoittelun myötä saa kokemuksia ja ohjausta sekä työyhteisössä että lähiympäristössä toimimiseen tulevana erityisopettajana. Opettajien koulutuksessa korostetaan ohjausta epävarmuuden kohtaamiseen, jatkuvaan ongelmanratkaisuun, kriittisyyteen ja kyseenalaistamiseen sekä yhteistoiminnallisuuteen. Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää harjoittelun ja muiden opintojen jatkuvaa vuorovaikutusta. Opetusharjoittelun toivotaan antavan eväät opettajan ammattiin kasvamiseksi siten, että: - erityisopettajan ammatillinen identiteettisi kehittyy - reflektoit kokemuksiasi - toimit työtäsi tutkivana opettajana - pystyt yhteistyöhön eri tahojen kanssa - olet tehtävääsi orientoitunut, oman ammattisi asiantuntija Erityisopettajan työtä voi verrata ongelmanratkaisuprosessiin. Työhön kuuluu jatkuva päätöksenteko vaihtuvissa, ainutkertaisissa tilanteissa. Kaikkia ammatin taitoja ja tietoalueita ei voida oppia koulutuksen aikana. Ongelmanratkaisun ensimmäisiä vaiheita on, että pystyy tunnistamaan ongelman ja erittelemään siihen vaikuttavia tekijöitä. Tätä analyyttistä kykyä tulisi harjoitella koulutuksen aikana. Opettajan työn ongelmanratkaisun luonteen tulisi konkretisoitua harjoittelussa ja sen ohjauksessa. Harjoittelu ei ole vain opetukseen liittyvien taitojen oppimista vaan opettajuuteen liittyvien ongelmien kohtaamista. Sen, ettei ole valmiita ratkaisuja, tulisi konkretisoitua myös niissä ohjauskokemuksissa, joita opiskelija saa harjoittelun yhteydessä. Harjoitteluinfossa kerrotaan tarkemmin harjoittelun sisällöstä kussakin ryhmässä. Info järjestetään syksyllä harjoitteleville syksyn ensimmäisellä intensiiviviikolla ja keväällä harjoitteleville kevään ensimmäisellä intensiiiviikolla. Opiskelijan tulee osallistua yhteen harjoitteluinfoon (2t). Rikosrekisteriote. Yliopiston tulee tarkastaa opiskelijan rikosrekisteriote, mikäli opiskelijalle annetaan opinnoissa tai opintoihin kuuluvassa harjoittelussa tehtäviä, jotka edellyttävät olennaisesti alaikäisten parissa työskentelyä. Opiskelija tilaa rikosrekisteriotteen Oikeusrekisterikeskuksesta. Otteen voi tilata sähköisellä hakemuksella tai käyttämällä tarkoitusta varten laadittua lomaketta, joka löytyy oikeusrekisterikeskuksen nettisivuilta. Se kannattaa tilata hyvissä ajoin ennen harjoittelun alkua. Otetta pyydettäessä on ilmoitettava tarkoitus, johon rikosrekisteriotetta tarvitaan (koulutukseen sisältyvä lasten parissa tehtävä harjoittelu). Ote on opiskelijalle maksuton. Hakemuslomake löytyy seuraavasta osoitteesta: h ttp://www.oikeusrekisterikeskus.fi/fi/index/oikeusrekisterikeskus/lomakkeet.html Rikosrekisteriote esitetään yliopistolla tiedekunnan koulutussuunnittelijalle myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana. Se ei saa olla sen esittämishetkellä kuutta kuukautta vanhempi. Lisätietoja: https://www.jyu.fi/edupsy/fi/laitokset/eri/eok/opiskelu/harjo/rikosrekiseriote Harjoitteluraportti Opetusharjoittelusta laaditaan raportti (5 sivua). Eri ryhmien harjoittelukäytänteissä ja myös raportointiohjeissa on jonkin verran eroja, joten tarkemman ohjeistuksen antaa ryhmäsi harjoittelun ohjaaja yliopistolla. Harjoittelua koskevat sopimukset ja ohjeet

18 Huomioi harjoittelua suunnitellessasi ja toteuttaessasi: - Et voi suorittaa opetusharjoittelua omassa luokassasi/ryhmässäsi. - Et voi korvata opetusharjoittelua aikaisemmalla työkokemuksella. - Harjoittelut suoritetaan yhtenäisenä jaksona, jonka voi katkaista vain koulun/päiväkodin lomajakso tai intensiiviviikko. Et siis voi suorittaa harjoittelua lyhyissä esimerkiksi muutaman päivän jaksoissa pitkin vuotta. - Harjoittelu edellyttää useimmiten työstä vapaan jakson anomista. - Hankit itse harjoittelupaikkasi. Paras tapa paikan hankkimiseksi on ensin kartoittaa oman kotipaikkakunnan erityisopetuksen/varhaiserityisopetuksen tilanne ja harjoittelumahdollisuudet. Myös lähipaikkakuntien erityisopetuksen /varhaiserityisopetuksen tilanteesta kannattaa ottaa selvää. - Ohjaavan opettajan tulee olla pätevä, muodollisesti kelpoinen erityisopettaja /varhaiskasvatuksen erityisopettaja. - Harjoitteluorganisaation esimies, ohjaava opettaja ja opiskelija allekirjoittavat harjoittelusopimuslomakkeen, jonka opiskelija palauttaa harjoittelua ohjaavalle yliopiston lehtorille ennen harjoittelun alkua! - Ennen harjoittelun alkamista teet yhdessä harjoittelupaikan ohjaajan kanssa harjoittelusuunnitelman ja asetat tavoitteet harjoittelulle. - Viet harjoittelupaikan ohjaajalle ohjauspalkkiolomakkeen, jonka hän täyttää ja lähettää palautuskuoressa harjoittelua ohjaavalle yliopiston lehtorille harjoittelun päätyttyä. Jos palkkio ohjaamisesta menee kunnalle/kaupungille, heidän tulee laskuttaa yliopistoa. Saat siihen erillisen ohjeen, jonka voit viedä harjoittelupaikkaasi. Poikkeustilanteen aikana opiskelijat saavat tiedon palkkiolaskuja koskevista käytänteistä yliopiston harjoitteluohjaajilta. - Ohjaavalle opettajalle maksetaan seuraavasti: Harjoittelun kesto Maksettavat op työviikot tuntimäärä ohjaustunnit 5 op 5 vko 135 t 6 t x 40 Harjoittelun arviointi Opetusharjoittelun arviointia tapahtuu usealla tasolla samanaikaisesti: - harjoittelijan itsearviointina - ohjaavan opettajan arviointina - kotiryhmän ohjaajan arviointina (palaute harjoitteluraportista) - vertaisarviointina (pareittain keskustelut oman kotiryhmän ohjaajan kanssa, vapaamuotoiset keskustelut, harjoitteluseminaari) Opetusharjoittelu arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty. Harjoittelutodistus

19 - Saat harjoittelustasi todistuksen harjoittelupaikkasi ohjaavalta opettajalta (lomakepohjan toimitat hänelle itse). - Todistuksesta ilmenee, missä ja milloin harjoittelu on suoritettu ja kuka on harjoittelua ohjannut. - Ohjaava opettaja kirjoittaa todistukseen vapaamuotoisen lyhyen lausunnon toiminnastasi ja oppimisestasi harjoittelun aikana. - Toimi harjoittelutodistuksen palauttamisessa oman kotiryhmän ohjaajan ohjeiden mukaan. - Kun harjoittelu on kokonaisuudessaan valmis, kotiryhmän ohjaaja allekirjoittaa todistuksen. - Saat alkuperäisen todistuksen itsellesi. Harjoitteluun liittyvät lomakkeet voit tulostaa erityispedagogiikan verkkosivuilta: https://www.jyu.fi/edupsy/fi/laitokset/eri/eok/opiskelu/harjo/harjoittelu YHTEYSTIETOJA Kotiryhmävastaavat Puhelinnumero Sähköpostiosoite Kotiryhmä 1 Varhaiskasvatuksen erityisopetus +358 40 8053630 Riitta Viitala riitta.viitala@jyu.fi Kotiryhmä 2 Kehitysvammaisten oppilaiden erityisopetus Raija Pirttimaa +358 40 805 3633 raija.pirttimaa@jyu.fi Kotiryhmä 3 Helena Sume +358 40 805 3628 helena.sume@jyu.fi Kotiryhmä 4 Anja Rantala ja Tuomo Virtanen +358 40 805 3631 +358 40 662 8360 anja.rantala@jyu.fi tuomo.e.virtanen@jyu.fi Kotiryhmä 5 Elina Oksanen +358 40 805 3622 elina.m.oksanen@jyu.fi Koulutussuunnittelija Ursula Kaari +358 50 428 0807 ursula.kaari@jyu.fi Opintosihteeri Tanja Koivunen +358 50 512 0295 tanja.koivunen@jyu.fi

20 Erityisopetuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot (60 op) Arvosteluasteikko 0-5 Erityispedagogiikan perusopinnot (15 ov/25 op) suorittaneet opiskelijat tekevät 40 opintopisteen laajuiset opinnot. Mikäli opiskelija ei ole tehnyt erityispedagogiikan perusopintoja, tulee ne tehdä kahden vuoden kuluessa opiskeluoikeuden saamisesta. Yhteiset opintojaksot ERIP110 Ammatillisen asiantuntijuuden kehittäminen ERIA1100 Esteettömät oppimis- ja vuorovaikutusympäristöt ERIA1200 Lukemisen ja kirjoittamisen taitojen arviointi ja tukeminen ERIA1300 Matemaattisten taitojen arviointi ja tukeminen ERIA1400 Käyttäytymisen ja vuorovaikutuksen tukeminen ERIA255 Harjoittelu erityisopetuksessa Valinnaiset opintojaksot (Valitaan 2 opintojaksoa) ERIA1050 Autismikirjo, moni- ja vaikeavammaisuus: taustaoletukset, tukipalvelut ja pedagogiset ratkaisut ERIA1060 Monialainen yhteistyö perheiden kanssa ERIA1070 Puhe-, hieno- ja karkeamotoriikan arviointi ja tukeminen ERIS1305 Motivaatio oppimisen tukena 30 op 5 op 5 op 5 op 5 op 5 op 5 op 10 op 5 op 5 op 5 op 5 op Yhteiset opintojaksot (30 op) Sisällön valinnaisuus: kaikki pakollisia ERIP110 Ammatillisen asiantuntijuuden kehittäminen (5 op) Vastuuhenkilöt: Viitala Riitta (ryhmä 1), Pirttimaa Raija (ryhmä 2), Sume Helena (ryhmä 3), Rantala Anja ja Virtanen Tuomo (ryhmä 4) ja Oksanen Elina (ryhmä 5) Kuvaus: Ammattietiikka, ammatillinen kasvu, lainsäädäntö ja ryhmäkohtaiset sisällöt. Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa analysoida erityisopettajan työn keskeisimpiä ammatilliseettisiä perusteita tunnistaa työelämässä tarvitsemiaan vahvuuksia ja kehittymistarpeita

21 kehittää ammatillista osaamistaan kokemukselliseen, teoreettiseen ja tutkimustietoon pohjaten huomioiden erityisopettajan jatkuvasti kehittyvän työnkuvan arvioida kriittisesti kasvatus- ja oppimisympäristöjen käytäntöjä sekä kehittää niitä yhteistyössä toisten ammattilaisten kanssa. Suoritustapojen osat: Luennot, seminaarit ja itsenäinen opiskelu Työskentelytavat: Luennot, seminaarit, itsenäinen opiskelu ja oppimistehtävät. Arvosteluasteikko: Hyväksytty-hylätty Arviointiperusteet: Aktiivinen osallistuminen kontaktiopetukseen ja oppimistehtävien suorittaminen hyväksytysti. ERIA1100 Esteettömät oppimis- ja vuorovaikutusympäristöt (5 op) Vastuuhenkilö: Sume Helena Kuvaus: vuorovaikutus ja viestintä, esteettömyys ja saavutettavuus (UDL), osallisuus ja sosiaalinen osallisuus,moniulotteinen vuorovaikutus, aistit ja viestintä, puhetta tukevat ja korvaavat keinot (AAC), selkokieli Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa: määritellä esteettömyyden ja saavutettavuuden käsitteet oppimisen kontekstissa (UDL) suunnitella ja luoda erilaisia esteettömiä ja osallistavia oppimis- ja vuorovaikutusympäristöjä arvioida kriittisesti vuorovaikutusympäristöjen mahdollisuuksia, esteitä ja rajoituksia hyödyntää vuorovaikutuksen tukemisen keinoja oppimisympäristöissä huomioida eri aistien merkityksen ja käytön vuorovaikutuksessa ja viestinnässä Suoritustapojen osat: luennot, seminaarit ja/tai verkko-opetus, itsenäinen työskentely Työskentelytavat: Luennot, seminaarit ja/tai verkko-opetus ja tentti ja/tai oppimistehtävä ja/tai pienryhmätehtävät Oppimateriaalit: Gronseth, S. L. & Dalton, E.M. 2019. Universal Access Through Inclusive Instructional Design. ISBN-13: 978-1138351080, ISBN-10: 1138351083. Huuhtanen, K. (toim.) 2012. Puhetta tukevat ja korvaavat kommunikointimenetelmät Suomessa. Kolmas uudistettu painos. Oppimateriaalikeskus Opike. Takala, M. & Sume, H. (toim.) 2016. Kieli, kuulo ja oppiminen. Kuurojen ja huonokuuloisten lasten opetus. Helsinki: FinnLectura. Marino, M., Gotch, C., Israel, M., Vasquez, E., Basham, J. & Becht, K. (2014). UDL in the middle school science classroom: Can video games and alternative text heighten

22 engagement and learning for students with learning disabilities? Learning Disability Quarterly, 37, 87 99. Persson, H., Åhman, H., Yngling, A. & Gulliksen, J. (2015). Universal Design, Inclusive Design, Accessible Design, Design for all: Different Concepts - One Goal? On the Concept of Accessibility - Historical, Methodological and Philosophical Aspects. 14 (4), 505-526. DOI 10.1007/s10209-014-0358-z Cook, S. C., Rao, K., & Collins, L. (2017). Self-monitoring interventions for students with EBD: Applying UDL to a research-based practice. Beyond Behavior, 26(1), 19-27. doi: http://dx.doi.org.ezproxy.jyu.fi/10.1177/1074295617694407 Linkki: http://udlguidelines.cast.org/ Mahdollinen muu oppimateriaali ilmoitetaan opetusohjelmassa. Arvosteluasteikko: 0-5 Arviointiperusteet: Tentti ja/tai oppimistehtävät ja/tai pienryhmätehtävät ERIA1200 Lukemisen ja kirjoittamisen taitojen arviointi ja tukeminen (5 op) Vastuuhenkilö: Viholainen Helena Kuvaus: lukemisen ja kirjoittamisen taitojen kehitys ja lukemaan opettamisen menetelmät, oppimateriaalit, lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet, lukemisen ja kirjoittamisen taitojen arviointi, lukemisen ja kirjoittamisen taitojen arviointivälineet, lukemisen ja kirjoittamisen taitojen tukeminen ja tuen vaikuttavuuden arviointi (tukivastemalli), päiväkotien/koulujen lupa- ja tietosuojakäytänteisiin tutustuminen Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee lukemisvalmiuksien ja lukutaidon kehityksen suomen kielessä tuntee lukemaan opettamisen menetelmät tunnistaa lukemisen ja kirjoittamisen kehityksen ongelmien ilmenemisen eri ikävaiheissa osaa teoriatietoon pohjaten arvioida lukemisen ja kirjoittamisen taitoja ja ongelmia osaa teoria- ja arviointitiedon avulla tukea lukemisen ja kirjoittamisen taitoja sekä arvioida tuen vaikuttavuutta osaa analysoida lukemisen ja kirjoittamisen taitojen erilaisten arvioinnin ja tuen menetelmien sekä opetusmateriaalien teoreettista taustaa ja tutkimusperustaa osaa käsitellä luottamuksellista tietoa lain ja ammattietiikan mukaisesti Suoritustapojen osat: Kontaktiopetus, oppimistehtävät ja/tai tentti Työskentelytavat: Kontaktiopetukseen osallistuminen ja itsenäinen työskentely, oppimistehtävät ja/tai tentti. Oppimateriaalit: Ahonen, T., Aro, M., Aro, T., Lerkkanen, M.-K., Siiskonen, T. (toim.). 2019. Oppimisen vaikeudet. Niilo Mäki Instituutti (soveltuvin osin).muu oppimateriaali ilmoitetaan opetusohjelmassa tai opintojakson alkaessa. Arvosteluasteikko: 0-5