Kansakuntien sota janne.malkki@gmail.com Ranskan suuri vallankumous 1789 Liberté, égalité, fraternité alamaisista tulee kansalaisia vallankumouksen esimerkki uhka monarkeille ympäri Eurooppaa vallankumoukselliset nopeasti puolustuskannalle 1
vallankumouksen asevoimat vallankumous ja seurannut terrori romuttivat vanhan armeijan (aatelisten upseerien joukkopako) ylennyksiä kyvykkäille aliupseereille kurinpitoa inhimillistettiin sotilaiden palkkaa nostettiin ja perheiden hyvinvointiin alettiin kiinnittää huomiota levée en masse 1793 yleinen liikekannallepano tuotti ennennäkemättömän suuren miljoonaarmeijan huolto-ongelmia pikakoulutetut joukot eivät kyenneet aikakauden monimutkaisiin taktisiin manöövereihin toisaalta suoraviivaisen toiminnan tuottamat suuret tappiot pystyttiin helpommin ottamaan vastaan 2
Puolustuksesta hyökkäykseen vallankumouksen saavutusten turvaamiseksi vapautta, tasa-arvoa ja veljeyttä lähdettiin pian levittämään pistimin naapureillekin yhteiskunnan militarisoituminen Napoleon Bonaparte nousee johtoon armeijakuntaorganisaatio marssitaan erillään, taistellaan yhdessä kevyesti varustetut joukot marssivat nopeasti Ranskalaiset pitkään voitokkaita valtaisa haaste muille kaksi keinoa vastata: kansansota yhteiskunnalliset uudistukset 3
Guerrilla ranskalaisten valloituksiin monilla alueilla kansallismielinen vastareaktio kansansodat Tirolissa, Etelä-Italiassa ja Espanjassa kuluttivat Ranskan voimia kansansodat uhka myös muille Preussi ja Saksan yhdistyminen Preussi vastasi Ranskan vallankumouksen haasteeseen luomalla kehittämällä omaa yhteiskuntaansa ja asevoimiaan maaorjuus lakkautettiin 1807 yhteiskunta säilyi kuitenkin konservatiivisena asevoimien uudistajia: Gerhard von Scharnhorst (1755 1813) August von Gneissenau (1760 1831) Carl von Clausewitz (1780 1831) 4
kansleri Otto von Bismarckin (virassa 1862 1890) tavoitteet: Kulturkampf (etelän katolisten sulauttamiseksi) sosiaalinen reformi (sosialistien kannatuksen vähentämiseksi) kansallinen yhdentyminen (hallinto, lait) konservatiivisen modernisaation lopputuloksen läpeensä militarisoitunut yhteiskunta yleisesikunnan johtama asevelvollisten ja reserviläisten armeija voitti asevelvollisista koostuneen nostoväen tukeman ammattiarmeijan Ranskan Preussin sodassa 1870 1871 5
Saksan yhdentyminen sinetöitiin kruunaamalla Vilhelm I keisariksi Versailles ssa 1871 1905 kapteeniksi pukeutunut pikkurikollinen Friedrich Voigt (1849 1922) otti kadulta komentoonsa sotilaita ja takavarikoi Köpenickin raatihuoneelta 4002 markkaa 37 penniä. Köpenickin kapteenista tuli kuuluisuus, joka ansaitsi pienen omaisuuden esiintymällä itsestään kertovissa näytelmissä ja antamalla nimikirjoituksia. 6
Amerikan yhdysvallat siirtolaisvirrat ja jatkuva laajeneminen pohjoisen ja etelän eriytyminen pohjoisessa enemmän kaupunkeja, teollisuutta, väestöä, siirtolaisia etelässä plantaaseja omistava yläluokka, orjia lännen uudet osavaltiot harvaan asuttuja, muuttoliike voimakasta Yhdysvaltain sisällissota (1861 1865) ratkaisi säilyminen yhtenäisenä valtiona, kehittyminen kansakunnaksi Konfederaatiolla arvioitiin olevan kohtuulliset mahdollisuudet voittaa riitti, ettei häviä niin laajan alueen valloittaminen haasteellista sotimaan värvättiin massa-armeijoita mittasi yhteiskuntien kestokykyä Etelän johtajat antautuivat välttääkseen sissisodan sodan jälkeen paluu pieneen palkka-armeijaan 7
Japani Sengoku-jidai (1467 1603) sotaherrat (daimy ) kilpailevat vallasta Oda Nobunaka (1534 1582), Toyotomi Hideyoshi (1536 1598) ja Tokugawa Ieyasu (1543 1616) alistivat koko saariston valtaansa sosiaalinen kierto mahdollista 8
sotien aikana talonpoikaista jalkaväkeä, tuliaseita käytettiin kuten Euroopassa Tokugawa-shogunaatti (1603 1868) keisari säilyy muodollisena hallitsijana bakufu = sotilashallinto sh gun = ylin sotaherra pitkä rauhan kausi muut daimiot muodollisesti itsenäisiä, mutta linnojen ja aseistuksen määrä rajoitettu sulki maan ulkoisilta vaikutteilta 1609 yhteiskunnan luokkajako tiukaksi 9
kommodori Matthew Perryn Mustat laivat konkretisoivat ulkopuolisen uhkan 1853 Kanagawan sopimus 1854 Meiji-restauraatio 1866 1869 shogunaatti ei kyennyt muuttamaan valtarakenteita uudistusmieliset ryhmittyivät tukemaan vallanpalautusta nuorelle keisarille oppia haettiin aktiivisesti ulkomailta nopeita taloudellisia ja yhteiskunnallisia uudistuksia poliittisia murhia, laivasto ja armeija kilpailevat vaikutusvallasta kurai tanima 10
Japanin Venäjän sota (1904 1905) ensimmäistä kertaa moderni eurooppalainen valta häviää sodan ei-eurooppalaiselle vastustajalle voitto nosti Japanin täysivaltaisten valtioiden joukkoon taktisella tasolla ensimmäisen maailmansodan ennakkonäytös hyökkäykset linnoitettuja asemia vastaan verisiä mittasi yhteiskuntien kestokykyä Miksi Japani onnistui? feodalismin perintö sosiaaliset uudistukset ja nopea modernisaatio kehittyminen teolliseksi kansakunnaksi syrjäinen sijainti 11
Mikä oli ensimmäinen moderni sota? Napoleonin sodat Yhdysvaltain sisällissota Venäjän Japanin sota ensimmäinen maailmansota toinen maailmansota 12