Myöhäisantiikin kirjakulttuuri (300-600 600-l.)
Kristinusko juutalaisuuden lahko, joka syntyy Palestiinassa 1. vs:lla jkr. Paavali eriyttää juutalaisuudesta: 1. vs:lla sapatti sunnuntaiksi, ei juutalaisuuden ulkoisia merkkejä (esim. ympärileikkaus) leviää länteen Pietarin ja Paavalin myötä 50-60-luvulla jkr. vainoja erityisesti Diocletianuksen aikana 200- luvun lopulla: uhka valtion yhtenäisyydelle Konstantinus Suuri laillistaa 313 (Milanon edikti) Hyvä paimen Varhaiskristillinen piirtokirjoitus P. Kalikstuksen katakombista Roomasta
Diocletianus (n. 254, h. 284-305, k. n. 312): tetrarkia
Myöhäisantiikin kristillinen kirjantuotanto Seurakunnan, hiippakunnan (idäss ssä esim. Kaisareia, Origenes) ) tai luostarin kirjapaja kopioi kirjat > keskiajan scriptorium 313 jälkeen j maalliset kirjoittamot alkavat myös tuottaa kristillisiä kirjoja, kilpailu skriptoriumin kanssa; maalliset mukana 500-l:lle asti, sitten vain skriptorium Konstantinus Suuri tilaa Eusebiokselta v. 330 n. 50 pergamentticodexia (Rttu) uuteen keisarilliseen kirjastoon Konstantinopoliin V. 357 keisari Constantius II käskee kopioida keisarilliseen kirjastoon vanhat tekstit pergamentticodexeihin Bysantissa (> 1453) valtio ylläpit pitää keisarillista kirjastoa lännessä skriptoriummallin kehittyminen mukailee poliittisia oloja (ei yhtenäisyytt isyyttä) luksuskäsikirjoituksia, sikirjoituksia, lainataan kuvitusta ei- kristillisistä käsikirjoituksista ja päinvastoin
Luksuskäsi sikirjoituksia Quedlinburgin Itala,, kuningas Saul uhraamassa Berliini, Staatsbibliothek Berlin- Preussischer Kulturbesitz, cod. theol.. lat. 485, 400-l. Iuliana Anician Dioskorides- codex 500-l. (Konstantinopoli) Wien, Österreichische Nationalbibliothek, Med.. Gr. 1
Varhaiset kristilliset raamatunkää äännökset alkukirkon kieli = kreikka (evankeliumit) n. 100 lähtien l latinaksi Augustinus (k. 354-430) 430) ja Hieronymus (347-420): 420): useita lat. kääk äännöksiä = Versio vetus Latina afrikkalainen (muot( muot.. ennen 200) ja eurooppalainen (n. 250, mahd. < afrikk.) tekstiperhe sanatarkka, ei- idiomaattinen Matteuksen evankeliumin kääk äännös BL, Additional MS 40107, 400-l. Codex purpureus Vercellin tuomiokirkon Käsikirjoitus, 300-l.
Quedlinburgin Itala
Versio vulgata Antonello da Messina (14301479), Kirkkoisä Hieronymus Paavi Damasus (hall. 366-384) 384) antaa tehtäväksi Hieronymukselle käännösten tarkistamisen 383/384 vanhan eur. evankeliumitekstin tarkistamisen apuna kr. käsikirjoituksiak tarkistaa: UT; 386-392 392 Job, San, Saarn, Laul, Aik, Ps 391-406 kääk ääntää hepreasta ja arameasta VT:n uusi latinalainen teksti: leviää hitaasti latinalainen Rttu 500-l.> 1500-l: VT:n kääk äännös s (paitsi Ps,, joista tarkistettu), Tobias, Juudit (käännöksíä), evankeliumien tarkistettu versio, muut UT:n kirjat versio vetus Latinan muodossa
Hieronymus opettaa ja jakelee Vulgataa Kaarle Kaljupää ään n Raamattu (845-851) 851) BNF, lat. 1, f. 3v
Versio vulgata 2 Vulgata tavalliseksi 700-800-l:lla syrjäytt yttää vanhemmat versiot keskiajan lopulla Cassiodorus 500-l. revidoi Theodulfus 800-l. revidoi Trenton kirkolliskokous 1546: room.-kat kat.. kirkon virallinen latinalainen rtunkää äännös
Kirkko myöhäisantiikissa ja varhaisella keskiajalla kristinusko: kaupunkien uskonto valtio valtiossa: piispa dioikesis = hiippakunta osa valtion tehtävist vistä keskusvallan heikentyessä Rooman piispa Pietarin seuraaja henkinen arvovalta 400-600 600-l. Diplomatia: Bysantit, goottilaiset, langobardit Rooman kaupungin ruokahuolto
Neron sirkus ja Vatikaanin hautausmaa: Pietarin oletettu hauta
Vanha Pietarinkirkko (rak. Konstantinus Suuri)
Latinalainen teologia Augustinus 354-430 430 De civitate Dei 423-426 426 400-luvulta latinalainen teologiakorpus Khalkedonin ekumeeninen kirkolliskokous 451: Leo I:n esitys duofysismista Gregorius Suuri, paavi 590-604 Liber regulae pastoralis Britannian evankelioiminen
Oppiriidat Areiolaisuus (Areios k.336): Kristus ei yhtenevä Isän n kanssa, vaan alempi HäntH ntä Tuomitaan Nikaian ekumeenisessa kirkolliskokouksessa 325 Monofysismi: : Kristuksen inkarnaatiossa jumalainen ja inhimillinen olemus yhtyvät nestoriolaisuus (Nestorios( k. n. 451): Kristuksen inhimillinen olemus korostuu
Luostarilaitos 1 Markus 1:17: LähtekL htekää minun mukaani. Minä teen teistä ihmisten kalastajia Serapis, Qumran, Nag Hammadi (gnostilaiset) Egypti: Antonios 200- luvun lopulla erämaahan (kr. eremos > eremiitti,, kr. anakhoresis siirtyminen ) Athanasios: Antonioksen elämä,, lat. kääk äännös s n. 370 Nag Hammadin codex-kirjoja 300-l:n lopulta Qumranin luolia
Luostarilaitos 2 Pakhomios: : yhteisö (= koinobion) ) n. 320 Tabennesis (Egypti) Maanviljely Monakhoi: : opettelevat Rttua ulkoa, jumalanpalvelus = ruumiillinen + henkinen työ Ammonios: : yksittäiset iset munkit tapaavat jlanpalvelussa ja aterialla kerran viikossa
Luostarilaitos 3 Rooman valtakunnan länsiosiin l 300-l. l.- 400-l:lla P. Martti (316/317 11.11. 397): sotilas, kääntyy kristinuskoon perustaa L-Galliaan: Ligugé (luostari 361), Tours (piispa 371), Marmoutier (luostari 372) hauta Toursissa: : pyhiinvaellus Lérins: Honoratus Massilia (Marseille): P. Viktorin luostari, per. Johannes Cassianus (360-435) 415; Institutiones Marseillen P. Viktorin luostarin kappeli 400-luvulta
Luostarilaitos 4 Cassianus: Collationes (Lérinsia varten) Hieronymus (n.347-419/20): kääk ääntää Pakhomioksen säännön lännessä yhteisöaskeesi
Benediktuksen munkkiveljeskunta Benediktus Nursialainen n. 480-547 Subiacon luostari, pakhomiolainen Monte Cassino n. 529, sääs ääntö n. 540-560 560
Benediktuksen sääntö Ora et labora: henkinen ja ruumiillinen työ ruumiilliseen kuuluu kirjojen kopiointi lähteitä Cassianus, Caesarius Arlesilaisen sääntö, Regula Magistri (Rooma 500-530?)
Bartholomaeus Anglicus, De proprietatibus rerum ranskalaisena käännöksenä n. 1400
Luostarien kirjantuotanto Länsimaiden pääp ääasiallinen kirjantuotantomuoto 1200-luvulle scriptorium: malli varhaiskristillisistä seurakunnista, omatuotanto nuoret munkit koulutettiin omassa koulussa
Italia 500-700 700-l. Klassikot kuuluvat kristilliseen perintöö öön (Augustinus) Kouluja 500-luvun lopulle Kristinuskon perustekstit klassisissa muodoissa L-Rooma kukistuu 476 Ostrogoottilainen renessanssi: Teoderik Suuri (n. 454-526) 526) Ravenna
Galla Placidian (388/9-450) mausoleumi,, Ravenna
Codexeja Galla Placidian mauseoleumin mosaiikeissa
San Vitale,, Ravenna 526-547 547
Anicius Manlius Severinus Boethius n. 475-524 524 vanhaa senaattori- ja kulttuurisukua: Symmachi ostrogoottien palveluksessa kääntää Aristotelesta ( (Categoriae,, De interpretatione, Topica, Analytica, Sophistici elenchi = Logica vetus) De institutione musica,, De trinitate 522 vangitaan, De consolatione philosophiae: aristotelismi,, uusplatonismi
Flavius Magnus Aurelius Cassiodorus Senator n. 490-583 Ostrogoottien palveluksessa 509 lähtienl Muistomerkkien huollon neuvonantaja Rooman reettoreille vakinainen palkka Historia Gothorum 535-554 554 goottilaissodat: Justinianus valloittaa suuren osan Italiaa takaisin
Vivarium Bamberg, Dombibliothek, Patr.61 (750-800): Cassiodorus, Institutiones 530-luvun puolessa välissä Cassiodoruksella suunnitelma kristillisestä koulusta (< Origenes, Aleksandria 200-l.) Squillace 552 jälkeen: Vivarium osa C:n kirjastosta siirtyi Vivariumiin luostarikoulu, jossa munkit opiskelivat kielioppi, tekstieditointi, käsikirjoitusten kopiointi Kalat uivat kasvatusaltaassa, vivariumissa
Institutiones 1. kirja: kristillinen oppineisuus, ohjeet luostarielämää varten Tot enim vulnera Satanas accipit, quot antiquarius Domini verba describit 2. kirja: klassinen kirjallisuus tunnettava,jotta ymmärtää Raamattua septem artes liberales: grammatiikka, retoriikka, dialektiikka (trivium); aritmetiikka, musiikki, geometria ja astronomia
Vivariumin kirjasto teologia Apuleius, Aristoteles, Cicero, Columella, Donatus, Flavius Josephus (käänsi kreikasta latinaksi), Quintilianus, Seneca, Varro, Vergilius kirjasto 500-600-l:lla Lateraanin kirjastoon lähestyssaarnaajat vievät 600-l:lla Brittein saarille, 800-900-l:lla Saksaan Lateraanin palo 1000-1100-l.
Codex Amiatinus Jarrow n luostarissa kirjoitettu raamattukäsikirjoitus 700- luvulta Mallina todennäköisesti Vivariumista tuotu käsikirjoitus Kirjat on järjestetty kaappiin Institutionesteoksen ohjeiden mukaan Profeetta Ezra kirjoittamassa - malli papyrusrullien ajalta
Gregorius Suuri (n. 540-604) ylimys, vetäytyy mailleen Roomaan P. Andreaan luostariin 570-luvulla latinalainen teologia intellektuaalinen toiminta osa luostarin elämää ää klassinen kulttuuri ja artes liberales edistävät t kristityn Raamatun ymmärt rtämistä paaviksi 590 JY:n ja ÅA:n Rom under medeltiden -retki v. 2003 Clivus Scaurilla
Hispania: visigoottilainen renessanssi visigootit karkotetaan Galliasta 507, asettuvat lopullisesti Hispaniaan areiolaisia kaupungit säilyvs ilyvät Baetica (nyk. Andalusia), Hispalis (Sevilla) Aloveran kotkat n. 500 jkr. kgas Leovigild keskittää hallintoa 550 jälkeen, j pyrkii yhdistämää ään n valtakunnan (vs. baskit, svaabit,, bysanttilaiset)
Hispania 2 yhdistetty valtakunta 585 Leovigild imitoi Bysanttai: : pysyvä pääkpki Toledo, hovi+arkisto+aarre; hoviseremonioissa bysanttilaista vaikutusta (valtaistuin jne.) oma raha goottilainen laki kirjoitetussa muodossa, roomalainen roomalaisille
Hispania 3 Toledo kirkolliskokous 580: kirkon ja valtion yhteistyö (vrt. Rooma) Rekkared katolilaiseksi 586 Toledo III 589: kgas tunnistaa uskons, tuomitsee areiolaisuuden,, uskontunnustus messuun, mutta läntisessl ntisessä muodossa ex patre filioque areiolaisten vaino, Wulfilan goottilainen Rttu (300-l.) hävinnyt h Espanjasta
Visigoottien kulttuuri kirkonmiehet ylistävät t kirjoituksissaan valtioa ja kuningasta Toledon hovi kulttuurin keskus, oppineet kirkonmiehet Leander Sevillalainen, Licinianus Cartagenalainen ja Isidorus Sevillalainen (k. 636) yhteydet Bysanttiin osataan kreikkaa, arvostetaan klass.. sivistystä
Isidorus Sevillalainen tärkeimpiä antiikin kulttuurin välittv littäjiä filologisesti ja poliittisesti kristityn hallitsijan ideaali: yhteistyö kirkon kanssa filioque-oppi oppi teokset leviävät t Irlantiin jo 600-luvulla (meritie) maitse Italiaan ja manner-eurooppaan
Visigoottilainen renessanssi myös s kuninkailla kirjasto, kulttuuriharrastukset useita tärkeitt rkeitä kirjastoja: oikeustiede, lääl ääketiede, antiikin runoilijat arabivalloitus 711: osa visigooteista kristillisillee alueille pohjoiseen, suurin osa jääj mozarabeiksi (must arab arabisoitunut ) uusi kulttuurikukoistus visigoottilainen kirjoitus: uudemman kursiivin muoto käytk ytössä 700-1200 1200-luvuilla
Urgellin katedraali, ms. 26 Beatus de Liebana, kommentaari Johanneksen ilmestykseen Nooan arkki 900-l.
Valladolid, Biblioteca univ.. 433 Beatuksen kommentaari Johanneksen ilmestykseen
Gallia - Frankia Klodvig 507 koko Gallia frankkien haltuun E-Galliassa kaupunkikulttuuri, kauppa, kirjallinen kulttuuri room. aristokraatit frankkien palveluksessa: Gregorius Toursilainen, Venantius Fortunatus, Deodatus klassinen kulttuuri E-Galliassa n. 650 asti latina hallintokieleksi merovinginen kansliakirjoitus
Merovinginen kirjoitus
Frankit frankkien troijalaiset juuret: Pseudo- Fredegariuksen kronikka 600-700 700-l. levottomat olot, aatelisto hallitsee, kuningas marionetti v:sta 600 lähtienl haittaa luostarien kulttuuritoimintaa, ei paljon antiikin auktoreiden kopioita palimpsesteja,, esim. Cicero, De re publica (Vat.. lat. 5757) palimpsoitu Bobbiossa (yläteksti: Augustinus ad psalmos)
Brittein saaret Irlanti: P. Patrik 432 lähtienl luostarikristillisyys latina täysin t vieras kieli, jota opetellaan kopiointi keskeistä toimintaa, myös s tekstejä laaditaan puoliunsiaalin pohjalta 600-luvulla kursiivinen insulaariminuskeli,, joka 600-800 800- l:lla kehittyy eriasteisiksi kursiiveiksi
Irlanti, luostareiden maa
Kirjojen koristelu Kelttiläinen inen kansanperinne
Irlantilainen lähetystoimintal Columba (n. 521-597): Skotlannin evankeliointi Iona n. 563 > Lindisfarne n. 635 (P. Aidan) Columbanus (n. 543-615): Luxeuil n. 590, Bobbio 614 Gallus perustaa Sankt Gallenin 612 merkittäviä kirjoitus- ja kulttuurikeskuksia aluksi insulaarikirjoitus, sitten paikallisia tyylejä
Durhamin evankeliumifragmentti 600-l:n loppu
Willibrordin evankeliumit n. 690 Matteus Lähetyssaarnaajat: Willibrord (n. 657-738), friisit; Bonifatius (k. 754)
Willibrordin evankeliumit Markus ja Johannes
Book of Lindisfarne n. 698
Book of Durrow Dublin, TCD 57 n. 680
Eusebiuksen kaanonitaulut
Sankt Gallen
Irlantilainen evankeliaari n. 750 Sangallensis 51: irlantilainen puoliunsiaali
Johanneksen ilmestys, 800 insulaari- minuskelia Sankt Gallenin luostarista