Tuotteiden ja ratkaisujen pilotointi asuinrakennushankkeissa KÄSIKIRJA
Koti kaikille hanke toteutettiin vuosina 2011 2014 Uudenmaan asumisen osaamiskeskusohjelmassa. Hanketta rahoittivat Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA), Espoon kaupunki, Helsingin kaupungin innovaatiorahasto ja Rinnekoti-säätiö. Uusia ratkaisuja pilottiympäristöihin kehitti monialainen 14 yrityksen konsortio. Pilotointiympäristöinä toimivat Helsingin kaupungin, Espoon kaupungin, Rinnekoti-Säätiön ja Asumispalvelusäätiö ASPAn kehitysvammaisille henkilöille rakentamat asunnot. Pilotoinnesta saatua tietoa hyödynnettiin hankkeessa tehdyn vaikeasti kehitysvammaisten henkilöiden asuntojen ja asuinympäristöjen suunnitteluohjeiston laatimisessa. Ohjeisto on julkaistu ARA:n raportteja -julkaisusarjassa (www.ara.fi). Hankkeen toisena tuloksena syntyi uusien tuotteiden kokeilun prosessin kuvaus, jonka sisältö ja vaiheet kuvataan tässä pilotoinitioppaassa. Tietolähteinä on käytetty myös Teknillisessä korkeakoulussa tehtyjä tutkimushankkeita, joissa on kehitetty erilaisia menetelmiä asuinympäristön pilotointia ja käyttäjäpalautteen keräämistä varten.
JOHDANTO Tähän oppaaseen on koottu tietoa ja kokemuksia uusien tuotteiden ja ratkaisujen pilotoinnista. Oppaassa kuvataan pilotointiprosessi ja sen eri vaiheissa huomioon otettavia asioita, jotka auttavat pilotointien onnistumisessa. Oppaan sisältö pohjautuu pääosin Koti kaikille kehitysvammaisten yksilöllinen ryhmäasuminen -hankkeeseen, jossa tuotettiin ja pilotoitiin uusia kehitysvammaisten asumista tukevia tuotekokonaisuuksia (liite 1). Käyttäjiltä saatu palaute on ensisijaisen tärkeää yksilöllisten, toimivien ja turvallisten asumisen ratkaisujen toteuttamisessa ja edelleen kehittämisessä. Asuinympäristön laatuominaisuudet ja arjen toimivuus korostuvat erityisesti silloin, kun asukkailla on liikkumisen tai toimimisen rajoitteita. Asukkaiden itsenäistä selviytymistä arjen toimissa voidaan tukea tuotteilla ja ratkaisuilla, joista on saatu riittävästi käyttökokemuksia eri kohderyhmiltä. Tuotteiden ja ratkaisujen toimivuudesta saadaan parhaiten tietoa pilotoimalla niitä oikeissa käyttöympäristöissä ja keräämällä palautetta oikeissa käyttötilanteissa. Pilotointiin ryhdytään silloin, kun halutaan saada käyttökokemuksia tuotteista tai ratkaisuista. Yritykset saavat pilotoinnin kautta suoran kontaktin käyttäjiin ja nopeaa palautetta, joka tehostaa tuotekehitystä. Pilotointikäsikirja on suunnattu asuinrakennuksien suunnittelijoille ja toteuttajille sekä yrityksille, jotka tuottavat asuinympäristöihin tuotteita ja palveluita.
Kuva 1 Pilotointiprosessi PILOTIN VALMISTELU KOORDINAATTORI VALINTA PILOTOITAVA TUOTE/ TUOTERYHMÄ KOHTEEN VALINTA tiedon ja osaamisen kokoaminen budjetti valintakriteerit tehtävien määrittely kohderyhmän tarpeet suunnitelma yhteistyömahdollisuudet aikataulujen sopivuus riskien arviointi Mahdollinen tilapäinen testiympäristö 4
PILOTIN SUUNNITTELU PILOTIN TOTEUTUS KÄYTTÄJÄ- PALAUTE DOKUMENTOINTI SEURANTA aikataulu ja resurssit tiedottaminen työmaalla menetelmien valinta mitä opittiin? kuka tekee? pilottihanke-ryhmä yhteistyön määrittely toteutuksen valvonta systemaattinen seuranta käyttäjätiedon analysointi ja tulokset käyttäjiltä tietoa suunnittelun ohjeistusta varten miten resursoidaan? käyttäjiltä tietoa tuotekehitykseen PILOTTIHANKERYHMÄ kohteen suunnittelijat, rakennuttaja, kiinteistöstä vastaava, käyttäjien edustaja, yritykset joiden tuotteita pilotoidaan 5
1. Pilotoinnin valmistelu Aihepiiriin liittyvän olemassa olevan tiedon, kirjallisuuden, tutkimus- ja kehittämishankkeiden tuloksien kokoaminen ja analysointi. Bench marking / hyvät käytännöt muista kohteista uuden kokeilun lähtökohtatietoja varten. Erityisosaamisen konsultoinnit tarvittaessa. Ref. Esimerkiksi Koti kaikille -hankkeessa moniaistisien tilojen pilotointia varten konsultoitiin asiantuntijaa. Budjetointi Resursointi Pilotoinnin valmistelussa määritellään millaisessa kohteessa ja millä tuotteilla pilotointi toteutetaan. Kohteita on hyvä olla useampia, koska toteutusten aikataulut saattavat vaihdella. Pilotointiin resursoidaan pilotointikoordinaattori, joka vastaa pilotoinnin koordinoinnista ja käyttäjäpalautteen keräämisen suunnittelusta. Pilotoinnille laaditaan oma budjetti, jossa huomioidaan pilotointikoordinaattorin palkkakulut, pilotoinnin toteutus sekä käyttäjäpalautteen kerääminen. Pilotointia varten haetaan tarvittava rahoitus hyödyntäen eri rahoitusinstrumentteja. Käynnistämisvaiheessa tehdään riskien arviointi esimerkiksi seuraavan mallin mukaisesti. Rahoituksen hankkiminen Pilotointikoordinaattorin valinta (kts. vaihe 2. Pilotointikoordinaattorin valinta ja tehtävät) Pilotointiin tulevien tahojen kartoitus (kohde, kohteen omistaja, yritykset, rakennuttaja, suunnittelija) Riskianalyysi Kuva 2 Esimerkki riskien arvioinnista» 6
RISKI SYY TOIMENPITEET: Vaikeus sitouttaa kaikki tarvittavat toimijat resurssipula ei ole aikaa epävakaa taloudellinen tilanne kuntien tiukka taloudellinen tilanne esitetään kokeilun kautta saatava hyöty eri osapuolille kuvataan kokeilu näköalapaikaksi tiedon tarvitsijoille tehdään tarkat kustannusarviot tehdään arvio vaikuttavuudesta Kokeilua ei voida toteuttaa suunnitellusti ulkopuolisista syistä henkilöt vaihtuvat aikataulut muuttuvat kohteen, jossa pilotointi toteutetaan, suunnitelmat muuttuvat ja estävät kokeilun varaudutaan henkilöiden vaihtumiseen varaudutaan aikataulumuutoksiin tutustutaan hyvin kohteen kokonaisaikatauluun ja suunnitelmiin Kokeilun aikana syntyy ennalta arvaamattomia lisäkustannuksia toteutusaikataulu venyy asennukset eivät onnistu suunnitellusti kokeilusuunnitelmaa joudutaan muuttamaan tehdään vaihtoehtoinen toteutussuunnitelma pilotointia varten varaudutaan mahdollisiin lisäkustannuksiin Käyttäjäpalautteen kerääminen ei onnistu käyttäjät eivät pysty osallistumaan testaukseen henkilökunnalla ei ole aikaa valittu menetelmä ei toimi kartoitetaan mistä kokeiluun osallistuvat käyttäjät voidaan saada resursoidaan riittävästi käyttäjäpalautteen keräämiseen valitaan kokeiluun parhaiten sopiva käyttäjäpalautteen keräysmenetelmä
2. Pilotointikoordinaattorin valinta ja tehtävät Pilotoinnin toteuttamista varten valitaan koordinaattori, joka vastaa pilotoinnin läpiviemisestä. Kriteereitä koordinaattorin valintaan: pilotointiin liittyvä sisällöllinen eritysosaaminen (esimerkiksi muistisairaiden henkilöiden itsenäiseen asumiseen liittyvien tarpeiden tunteminen) kokemusta asumiseen liittyvästä rakennussuunnittelusta liiketoimintaosaaminen tuotekehitysosaaminen kyky tehdä ja vetää monialaista yhteistyöprojektia toimintaympäristön ja toimijoiden tunteminen Koordinaattorin tehtävinä ovat: pilotointiin osallistuvien tahojen kartoitus ja sitouttaminen pilotoinnin suunnittelu yhteistyössä yritysten ja kohteen toimijoiden kanssa pilotoinnin toteuttamisen johtaminen ja valvonta käyttäjäpalautteen kerääminen ja analysointi (joko koordinaattori tai muu toimija) tuloksien kokoaminen ja jakaminen (joko koordinaattori tai muu toimija) 3. Pilotoitava tuote/tuoteryhmä Tarve pilotointiin voi lähteä yrityksen halusta saada tuotteestaan käyttäjäpalautetta aidossa käyttöympäristössä. Toisaalta pilotointitarve voi lähteä kohteesta, johon haetaan uutta ratkaisua esimerkiksi toiminnallisuuden parantamiseksi. Tällöin pilotointikoordinaattori kartoittaa yrityksien ja muiden asiantuntijatahojen kanssa tuotteiden ja ratkaisujen kehittämistarpeet. Niiden pohjalta tehdään suunnitelma pilotointia varten tehtävästä prototyypistä. Tässä vaiheessa arvioidaan, voidaanko proto viedä suoraan oikeaan kohteeseen vai testataanko se ensin tilapäisessä ympäristössä. Lisäarvoa tuotekehitykseen saadaan yritysten yhteistyön kautta. Pilotoimalla tuotteiden yhteensopivuutta voidaan kehittää uusia ratkaisuja. Ref. Koti kaikille hanke: säädettävä minikeittiö ja kylpyhuoneratkaisu, joissa kehitettiin yhteensopivien tuotteiden muodostamia tuotekokonaisuuksia. 8
4. Pilottikohteen valinta Kokeilukoordinaattori etsii sopivia kohteita, joissa pilotointi voidaan toteuttaa. Hän esittelee toimijoille yritysten tai yrityskonsortion kehittämät ratkaisut, jotka tarvitsevat pilointiympäristön. Kohteita tarjoavat kaupungit, yritykset ja asumispalveluja tuottavat tahot. Pilotointikohde hyötyy pilotoinnista saadessaan tietoa toimivista ratkaisuista tulevia kohteita varten ja mahdollistaa samalla uuden osaamisen ja edelläkävijyyden jalkauttamisen. Kohteen valintaan liittyvät kriteerit: Kohteen suunnittelun ja toteutuksen aikataulu sopii pilotointiin Edellytys onnistuneelle pilotoinnille on, että se sisällytetään kohteeseen jo urakkalaskentavaiheessa Rakennuttaja on sitoutunut pilotointiin Kohde on sijainniltaan helposti ja esteettömästi saavutettavissa mm. käyttäjäpalautteen keräämistä varten Mahdollisuus käyttäjätiedon keräämiseen Ennen pilotointikohteiden valintaa voidaan toteuttaa kysely, jolla kerätään tietoa pilotoinnin suunnittelun tueksi. Kyselyllä voidaan kartoittaa mm. asukkaiden ja henkilökunnan määrä, toteutusaikataulua sekä suunnitteluun liittyviä erityisratkaisuja. Pilotointikoordinaattorin seuraa tiiviisti kohteen toteutuksen aikataulua, informoi siitä yrityksiä ja vaihtaa kohdetta tarvittaessa. Pilotointi edellyttää, että tunnetaan tilamitoitukseen sekä rakenne- ja LVISA- tekniikkaan liittyvät mahdollisuudet ja rajoitteet. Erityisvaatimuksia edellyttävä pilotointi on helpompi toteuttaa uudisrakennuskohteeseen kuin olemassa olevaan rakennuskantaan, jossa joudutaan ottamaan huomioon rakennuksen erityispiirteet. Korjausrakentamista varten tarvitaan uusia tuotteita ja tuotekokonaisuuksia tulevaisuudessa enenevässä määrin. Jos oikeaa pilotointikohdetta ei löydy, tuotetta voidaan testata myös tilapäisessä testiympäristössä, joka on helposti saavutettava ja esteetön. Tilapäisessä ympäristössä toteutetussa pilotoinnissa ei kuitenkaan pystytä saamaan käyttäjäpalautetta kaikista tuotekehityksen alaisista ominaisuuksista. Esimerkiksi suihkutilaa koskeva pilotointi on tärkeää toteuttaa oikeassa ympäristössä, jos halutaan käyttäjäpalautetta esimerkiksi lattiamateriaalien liukkauteen tai suihkun käyttöön liittyen. 9
Ref. Koti kaikille hanke: kylpyhuonekokonaisuutta, keittiökalustetta ja siirrettävää toimistokalustetta testattiin kumppaniyrityksen varastotilassa. 5. Pilotin suunnittelu Ennen suunnittelun aloittamista perustetaan pilottihankeryhmä, johon kuuluvat kaikki pilotoinnin onnistumisen mahdollistavat toimijat. Tapauksesta riippuen edellä mainittuja ovat kohteen suunnittelija/jat, rakennuttaja, kiinteistöstä vastaava, käyttäjien edustaja, yritykset joiden tuotteita pilotoidaan sekä mahdollisesti pilotointia rahoittava taho. Pilotointikoordinaattori vastaa pilottihankeryhmän yhteisten tavoitteiden määrittelystä, tapaamisten aikataulutuksesta ja niiden sisällöstä sekä yhteydenpidosta yhteisesti sovitulla tavalla. Lisäksi koordinaattori huolehtii siitä, että pilotoinnin suunnittelu etenee sovitussa aikataulussa. Pilotointikoordinaattori tekee pilotoinnista suunnitelman yhteistyössä kohteen rakennussuunnittelusta vastaavan arkkitehdin kanssa. Suunnitteluun on varattava aikaa kuukaudesta puolen vuoteen kohteesta riippuen. Kokeilun suunnitteluvaiheessa voidaan tutkia, onko syytä vertailla vaihtoehtoisia ratkaisuja. Pilotoinnista voidaan saada enemmän hyödyllistä tietoa mm. tuotteiden yhteen- sopivuudesta, jos niitä pystytään testaamaan erikokoisissa tiloissa ja eri käyttäjillä. Ref. Juhana Herttuan tien asuinrakennuksessa pilotointia tehtiin kooltaan erikokoisissa kylpyhuonetiloissa, jonne samat yritykset toivat tuotteittaan testattaviksi (Saari et al. 2002). Käytössä olevien kohteiden remonttien yhteydessä toteutettava pilotointi vaatii tarkan aikataulutuksen ja tarvittaessa väistötilojen suunnitelmat. 6. Pilotin toteutus ja valvonta Pilotin toteuksen aikana käyttäjät, suunnittelija ja työmaa tekevät tiivistä yhteistyötä pilotointikoordinaattorin johdolla. Työmaan tulee tietää, että kohteessa kokeillaan uusia ratkaisuja. Toteutus suunnitelman mukaisesti on ehdottoman tärkeää, jotta ratkaisun tai tuotteiden toimivuudesta saadaan haluttu tieto. Ref. Koti kaikille hanke: tilan turvallisuutta ja toiminnallisuutta tukevia valaistus- ja väriratkaisuja ei toteutettu suunnitelman mukaisesti, jolloin käyttäjät eivät voineet arvioida varsinaista pilotoitavaa ratkaisua. 10
Pilotointikoordinaattorin tehtävänä on seurata systemaattisesti, miten pilotoinnin toteuttaminen etenee. Suunniteltujen aikataulujen pitäminen on tärkeää ja myös rakennustöiden valvonnassa tulee olla riittävästi tietoa pilotoinnista ja sen tavoitteista 7. Käyttäjäpalaute Testaus ja käyttäjäpalautteen kerääminen toteutetaan yhteistyössä pilotointikohteiden kanssa. Asukkaat tulee motivoida ja sitouttaa pilotointiin esimerkiksi kertomalla, miten heidän osallistumisensa kautta saadaan arvokasta tietoa uusien tuotteiden ja ratkaisujen kehittämistä varten. Asuinympäristössä tehdyistä piloteista käyttäjäpalaute voidaan kerätä tiloissa suoritettujen tehtävien kautta. Ratkaisujen ja tuotteiden toimivuuden arviointia varten voidaan käyttää mm. seuraavia menetelmiä: kyselyä, haastattelua, havainnointia ja videokuvauksista tehtyä arviointia. Henkilön fyysistä kuormittumista voidaan selvittää esimerkiksi mittaamalla lihasten sähköinen aktiivisuus, selän tai ranteen asento, sydämen sykintätaajuus tai tehtäviin kulunut aika. Käyttäjiä voidaan lisäksi pyytää arvioimaan subjektiivisia näkemyksiä tehtävistä suoriutumisesta esim. kouluarvosanoin vertailutiedon keräämistä varten. Prototyypistä voidaan kerätä käyttäjäpalautetta myös 3D tai virtuaalimallinnuksen avulla. Valaistukseen liittyvää käyttäjäpalautetta voidaan kerätä yhdistämällä valaistusmittaukset ja näön seulontamenetelmiä. Kerättäessä käyttäjäpalautetta liikunta - ja toimintarajoitteisilta henkilöiltä, on palautteen antamiseen varattava riittävästi aikaa. Lisäksi tarpeen mukaan on saatava avustaja tai henkilökuntaa osallistumaan pilotointii. On tärkeää kerätä palaute myös avustajilta ja henkilökunnalta. Siirrettävää prototyyppiä voidaan pilotoida eri kohteissa, jolloin käyttäjäpalaute saadaan erilaisilta käyttäjiltä. Käyttäjäpalautteen keräämistä, tiedon analysointia ja tuloksen raportointia varten valitaan toteuttaja. Toteuttaja voi olla pilotointikoordinaattori tai esimerkiksi opiskelija, joka voi hyödyntää kerättyä aineistoa opinnäytetyössään. Käyttäjäpalautteen kerääminen voidaan toteuttaa myös ostopalveluna. Tulokset jaetaan kaikille pilotoinnissa mukana olleille toimijoille. Koko prosessiin on varattava aikaa kuukaudesta puolen vuoteen kohteesta riippuen. Ref. Syystien palvelutalossa optikko-opiskelijat keräsivät valaistuksen piloteista käyttäjätiedon ja hyödynsivät sitä opinnäytetöissään: Asuinympäristön valaistus ikääntyneiden arvioimana. Näönseulontamenetelmien soveltuvuus ikääntyneiden näönseulontaan. 11
Käyttäjäpalautteen keräämisessä ja analysoinnissa muita huomioonotettavia asioita: Sisustusratkaisut vaikuttavat tilojen toimivuuteen, arviointiin vaikuttavat myös ihmisten henkilökohtaiset mieltymykset. Palaute tilamitoituksesta ja tilan toimivuudesta ei ole oikea, jos tuotteet eivät vastaa alkuperäistä suunnitelmaa. Käyttäjäpalautteen keräämien liikkumis- ja toimintarajoitteisilta henkilöiltä on hyvä tehdä yhdessä avustajien kanssa. Tilamallin testaus vieraassa ympäristössä vaatii testaajilta tuotteisiin tutustumista. Käyttäjäpalaute ei vastaa omassa asuinympäristössä annettua palautetta. Uusien ratkaisujen käyttöönotto vaatii asukkaiden ja henkilökunnan opastuksen. Liikkuvat osat uusissa tuotteissa saattavat aiheuttaa vaaratilanteita käytettävyyttä arvioitaessa. Pilotoitavia uusia tuotteita ja ratkaisuja varten on tehtävä selkeät käyttöohjeet, jolloin käyttäjät pystyvät arvioimaan tuotteiden ja ratkaisujen toimivuutta mahdollisimman oikein ja hyvin ilman opastusta. Ref. Puolarmetsän sairaalaan toteutetusta potilashuoneiden piloteista tehtiin ohjeet, joissa oli kuvattu kaikkien uusien tuotteiden käyttöominaisuudet. Liitteessä 2 on esimerkkejä Koti kaikille -hankkeessa tehdyistä käyttäjätiedon keräämisen lomakkeista. 8. Dokumentointi Piloinnin dokumentoinnista tulee käydä ilmi seuraavat asiat: Mitä pilotoitiin? Pilotoinnin tarkoitus. Mitkä tahot osallistuivat pilotointiin? Millä menetelmillä pilotoinnista kerättiin käyttäjäpalaute? Piloitinnin tulokset. Mitä opittiin? Pilotoinnin hyödyt eri osapuolille. Miksi pilotointi ei mahdollisesti onnistunut toivotulla tavalla ja suunnitellussa laajuudessa? Liitteissä 3 ja 4 on kuvattu kaksi Koti kaikille -hankkeessa tehtyä pilotointia ja liitteissä 5 ja 6 on esimerkkejä pilotointien tulosten yhteenvedoista. 12
9. Seuranta Asuinympäristöön tuodut uudet tuotteet ja ratkaisut voidaan kokea ensimmäisillä käyttökerroilla hyviksi osittain uutuusarvosta johtuen. Ne voivat vaatia kuitenkin tutustumista ja käyttöön liittyvää oppimista. Tuotteiden kestävyyteen, turvallisuuteen ja huollettavuuteen liittyvät ominaisuudet eivät välttämättä nouse heti käyttöönoton jälkeen esiin. Pilotoinnin toteutukseen tulisikin kuulua seurantatiedon kerääminen pitkällä aikavälillä. Yritysten on myös hyvä kartoittaa, miten ne pystyvät parhaiten hyödyntämään pilotointikohdetta referenssinä. Asuinympäristöissä toteutetut pilotit ovat suuria, eri toimijoiden yhteistyössä syntyneitä ponnistuksia. Onnistuessaan ne tuottavat nopeasti uutta tietoa yrityksille tuotekehitystä varten. Lisäksi niistä saadaan arvokasta tietoa asuinkohteiden suunnitteluun ja toteutukseen. 13
POHDINTA Pysyviä testaus- ja tiedonsiirtoympäristöjä Hankkeessa on tunnistettu tarve pysyvälle toiminnalle, joiden avulla esimerkiksi itsenäistä asumista tukevia ratkaisuja voidaan testata systemaattisesti aidoissa demonstraatioympäristöissä. Tällä hetkellä kaikki testaustyö tehdään hankkeiden sisällä, jolloin resursseja joudutaan käyttämään valtavasti ja osittain tehdään myös päällekkäistä työtä. Pysyvä testaus- ja tiedonsiirtoympäristö mahdollistaisi asumista tukevien tuotteiden ja palveluiden testauksen eri käyttäjäryhmillä ja keräisi aihepiiriin liittyvää tietoa systemaattisesti sekä tuottaisi tietoa ratkaisujen vaikuttavuudesta. Pilotointien kustannusten jakautuminen Pilotointien onnistumisen edellytyksenä on se, että tiedetään tarkkaan pilotoinneista aiheutuvat kustannukset ja se miten ne katetaan. Yritykset eivät aina pysty tuomaan tuotteitaan ilmaiseksi pilotointia varten. Erityisesti tuotteitaan kehittävät pk-yritykset eivät pysty toteuttamaan ratkaisujaan useisiin eri kohteisiin maksuttomasti. Koti kaikille-hankkeessa keskusteltiin ARAn kanssa sen mahdollisuudesta tukea pilotointeja kiinnittämällä huomiota piloittiympäristöjä tarjoavien kohteiden rahoitusratkaisuihin. Nostettiin esiin kysymys siitä, olisiko uudis- ja korjausrakennushankkeille myönnettävää ARAn avustusta mahdollista käyttää myös uusien ja innovatiivisten asumista tukevien ratkaisujen hankintaan. 14
TIETOLÄHTEITÄ Aro, P. 2008. Dynaaminen valaistus, Tulevaisuuden valaistusratkaisut muistihäiriöisen asuin- ja hoivaympäristöön. Taiteen maisterin lopputyö, TaiK. Katso opinnäytetyöhön liittyvä valaistusdemo. Leiviskä, K. & Vartiainen, R. 2006. Ikääntynyt keittiössä. Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia. Opinnäytetyö Hiltunen A., Åkerblom S. TettLab-täysmittakaavalaboratorio. 2006. TKK/Sotera yhteyteen. (Tettlab-täysmittakaavalaboratorio) Åkerblom, S.; Hälikkä, S. & Hiltunen, A. 2006. Sairaalasta hoitokodiksi, pitkäaikaishoitoympäristön kehittäminen Puolarmetsän sairaalassa. Teknillinen korkeakoulu, Sotera, Arkkitehtiosaston julkaisuja 2006/89. ISBN 951-22-8174-0 (pdf) Raportin liitteet (10 Mb) Lehtovaara, J.; TeTT - Puolarkodin valaistusmuutos. 2005. TKK/Valaistuslaboratorio. Lasorv, J.; Manninen J.; Raininko K. Näönseulontamenetelmien soveltuvuus ikääntyneiden näönseulontaan kotioloissa. 2005. Opinnäytetyö Stadia Helsingin ammattikorkeakoulu. Pilottihuoneen käyttöohje 405. 2005. TKK/Sotera. Lue käyttöohje Pilottihuoneen käyttöohje 421. 2005. TKK/Sotera. Lue käyttöohje Kauppila, L.; Jokinen V. Asuinympäristön valaistus ikääntyneiden arvioimana. 2005. Opinnäytetyö Stadia Helsingin ammattikorkeakoulu. Nevala, N; Åkerblom, S; Aro, P. & Vartiainen R.; Palvelutalon kylpyhuoneiden ergonomia ja käytettävyys. 2005. TKK/Sotera, Työterveyslaitos Kuopio. 29 s. Lehtovaara, J.; Ikääntyneiden kotivalaistus. 2005. TKK/Valaistuslaboratorio. VELA - työtuolin käytettävyyden arviointi / malli UNI 2, käytettävyyden arviointi. 2005. TKK/Sotera, Työterveyslaitos/ ergonomiayksikkö, Kuopio. Anttila J., Åkerblom S. Täysmittakaavatutkimuksen perusteet. 2004. TKK/Sotera Täysmittakaavatutkimuksen perusteet. Nevala, N; Åkerblom, S; Anttila, J. & Aro, P.; Perinteisen ja muunneltavan keittokomeron ergonomian ja käytettävyyden vertailu ikääntyneen käyttäjän kannalta. 2004. TKK/Sotera, Työterveyslaitos Kuopio. 35 s. Åkerblom, S. & Suokonautio, M. 2003. Koetila, Juhana herttuantie 15, Tutkimusraportti Sotera. Saari, A. Åkerblom S. & Sipiläinen, P. 2002. Vanhusten asumisen mahdollistava peruskorjaus. ARVI - Asunnon arviointimenetelmä tutkimuksen osaraportti 1. Espoo: Teknillinen korkeakoulu. 73 s. Arkkitehtiosaston julkaisuja 82. ISBN 951-22-5836-6 15
LIITE 1 KOTI KAIKILLE PILOTOINNIT Kohde 1. Korpisen testaustila, Helsinki Omistaja Väinö Korpinen Oy Suunnitelma kylpyhuone, kaikki kalusteet ja varusteet seinäkiinnitteisiä Puu Ars sähköisesti korkeussäädettävä pienoiskeittiö 2. Suvituuli, Turku ASPA-säätiö sähköisesti korkeussäädettävä pienoiskeittiö 3. Tilkankatu, Helsinki Kiint. Oy Helsingin Palveluasunnot keittiön pinnoissa nanopinnoite sähköisesti korkeussäädettävä pienoiskeittiö 16
Lisätieto wc-istuimen vierellä suihkutila, joka jatkuu istuimesta taaksepäin 200-300 mm pyörätuolikäyttöä varten lattian kallistus yhteen suuntaan, tilan levyinen yhtenäinen reunakaivo ja oviaukon levyinen kynnyskaivo, Kavika Oy uusi suihkuhanamalli, Oras Oy tasoaltaassa veivikäyttöinen korkeussäätö, Väinö Korpinen Oy putkisuojat valaistus: valonauhat tilan molemmin puolin upotettuina alakatto-pinnan tasoon, suojalevyt häikäisemätöntä opaalimuovia, Innojok Oy oven molemmin puolin seinän sisään liukuvat liukuovet (avattavissa yhdellä kädellä), keskellä tila nosturikiskon läpimenoon, Puusepänliike Eero Rantala Oy, suunnittelu Arkk.tsto L&M Sievänen Oy kolme erikseen säädettävää osaa turvalaittein kylpyhuoneen seinän levyinen Korkea kaappi: jääkaappi pakastelokerolla, ylimpänä kaappi. Jääkaapin ja mikroaaltouunin välissä ulosvedettävä aputaso, mikroaaltouuni, Electrolux Oy Yläkaapisto: hyllykaappi, astiankuivauskaappi tippuvesikaukalolla, ritilät ja kaukalo, Savo Oy, liesituuletinkaappi, edessä matala hyllykaappi yläkaapiston mukana liikkuva, takaosassa oleva kotelo, jossa pistorasiat ja koukut, kotelossa Spisec-liesivahti, Apu-Tuote Oy led-valonauha kaapiston alapinnassa, ylälipassa on kaapiston pituinen loisteputkivalaisin, Innojok Oy Alaosa rst-allastaso, vesilukko takaosassa, Kavika Oy, hana Oras Oy rst-tasoon upotettu keittotaso, josta yhteys liesivahtiin, keittotaso, Electrolux Oy laatikosto, jossa leikkuulauta-aputaso, yksittäinen laatikko toisessa laidassa alaosan mukana liikkuvat tausta- ja sivulevyt säätöpainikkeet altaan kohdalla etureunassa viisto suojalevy vesi- ja viemäriputkille altaiden alapuolella Jätekaappi: liikuteltava, alaosa ei liiku ennen kuin jätekaappiosa on ulkopuolella suunnittelu Arkk.tsto L&M Sievänen Oy kts. Korpisen tilan pienoiskeittiö - toteutettu peilikuvana lisätään uuni asiakkaan toiveesta; sijoitetaan erillisenä pienoiskeittiön vierelle kaikilla pinnoilla antibakteerinen nanopinnoite, MilliClean Oy kts. Korpisen tilan pienoiskeittiö korkeaa kaappiosaa ei voi säätää alaosaa ei voi laskea niin alas kuin on suunniteltu käytetty talon koneita ja laitteita, jolloin pienoiskeittiön mitoitus ei täysin toimi kaappien kokoa ja sijaintia muutettu, myös suojalevyt puutteelliset 17
LIITE 1 KOTI KAIKILLE PILOTOINNIT Kohde 4. Puistolan palvelutalo, Helsinki vanhusten palvelutalo Omistaja Kiint. Oy Helsingin Palveluasunnot Suunnitelma siirrettävä toimistokaluste 5. Haukilahdenrannan asumisyksikkö, Espoo Espoon kaupunki väriratkaisut 6. Niittymaan asumisyksikkö, Espoo asukkaden yhteistilat ja henkilökunnan toimisto ja sosiaalitilat 7. Nyytinpuiston päivätoimintayksikkö, Helsinki 8. Isoniitynkadun ryhmäkodit, Helsinki (Sofianlehdon alue) 9. Steniuksentien ryhmäkoti, Helsinki Projektin ulkopuolisia pilotointeja 10. City-hotelli, Orivesi Mehiläinen Oy, mallihuone 11. Heseva-koti, Helsinki Espoon kaupunki Rinnekoti-saatiö Kiint. Oy Helsingin Palveluasunnot Kiint. Oy Helsingin Palveluasunnot Oriveden Hotelli Gaius-säätiö alakatto- ja valaistusratkaisut sähköisesti korkeussäädettävä pienoiskeittiö alakatto- ja valaistusratkaisut, seinään sisään menevä liukuovi, kirkasvalonurkkaus, rentoutus irtokalustusratkaisut, kiintokalusteratkaisut, tekn. akustointi- ja kiinnitysp.ratkaisu päivätoimintatilojen aistiympäristön suunnittelun konsultointi kynnyskaivo, kylpyhuonemitoitus, moniaististen tilojen väritys, materiaaliratkaisut, laite- ja kalusteratkaisut, kylpyhuoneen kaivoratkaisut, seinän sisään sijoittuva liukuovi, levikkeelliset käyntiovet, esteetön sisäänkäyntiratkaisu kynnyskaivo, sisäänkäynti sähkösulatuksella, seinän sisään sijoittuva liukuovi kynnys- ja reunakaivo, asunnon levikkeellinen ovi ja kylpyhuoneen liukuovi kynnys- ja reunakaivo, nanopinnoite kylpyhuoneessa 18
Lisätieto siirrettävä toimistokaluste: voidaan sulkea ja lukita, työtaso ja ylähylly, PuuArs, atk- ja sähköjohdot sekä pistorasiat valmiiksi asennettu, Innojok Oy pyörillä varustettu laatikosto, joka toimii aputasona, PuuArs Suunnittelu Arkk.tsto Sievänen Oy väri-, alakatto- ja valaistussuunnitelma Arkk.tsto L&M Sievänen Oy, valaisimet, Innojok Oy seinien väritys toteutettu yhteisissä tiloissa, kahden värin sijasta käytetty kolmea väriä väärillä seinillä asunnoissa ei ole noudatettu värisuunnitelmaa, kaikki seinät valkoisia keittiö-ruokailu-oleskelu- ja käytävätilojen lattiamateriaali vaihdettu ilman suunnitelmaa valaisimia uusittu mutta valaistusratkaisua ei ole tehty Martela antoi kokonaisurakkatarjouksen, ei toteutettu tilojen ja kiintokalusteiden muutossuunnittelu, alakatto- ja valmistussuunnitelma, Arkk.tsto L&M Sievänen Oy mukana Martela Oyj, Innojok Oy, PuuArs, Puusepänliike Eino Rantala Oy sekä pienoiskeittiössä mukana olevat yritykset testataan äänimaailman ratkaisut, mahd. myös valaistusratkaisut kylpyhuoneen oviaukossa kynnyskaivo, Kavika Oy iso kylpyhuone 8 m2 kylpyhuoneen oviaukossa kynnyskaivo, Kavika Oy kylpyhuoneen lattia kallistettu loivasti yhteen suuntaan kylpyhuoneen oviaukossa kynnyskaivo ja tilan levyinen reunakaivo, Kavika Oy sisäänpäin aukeava levikkeellinen ovi ja kylpyhuoneen liukuovi, Puusepänliike Eino Rantala Oy mallihuoneen suunnittelu Arkk.tsto L&M Sievänen Oy kylpyhuoneen lattia kallistettu loivasti yhteen suuntaan kylpyhuoneen oviaukossa kynnyskaivo ja tilan levyinen reunakaivo, Kavika Oy kylpyhuoneen kaikki pinnat käsitelty nanopinnoitteella, MilliClean Oy muutossuunnittelu Arkk.tsto L&M Sievänen Oy 19
LIITE 2 KÄYTETTÄVYYDEN ARVIOINTILOMAKE Korkeussäädettävä keittiön käyttötilanteiden toimivuus ja turvallisuus Vastaaja: kehitysvammainen henkilö, avustaja, henkilökuntaan kuuluva henkilö Korkeuden säätö Onko korkea kaappiosa säädettävissä sopivalle korkeudelle? on ei Onko yläkaapit säädettävissä sopivalle korkeudelle? on ei Onko pöytätaso ja alakaapit säädettävissä sopivalle korkeudelle? on ei Korkea kaappiosa: 1. Arvio jääkaapin käyttöä asteikolla 1 helppoa ja turvallista 2 vaatii harjoittelua 3 hankalaa ja/tai syntyy vaaratilanteita a) Jääkaapin avaaminen/sulkeminen 1 2 3 b) Jääkaapin käyttö 1 2 3 c) Pakastelokeron käyttö 1 2 3 d) Jääkaapin vieressä olevan laskutason käyttö 1 2 3 Kuvaa mikä on hankalaa ja/tai aiheuttaa vaaratilanteita: 2. Arvio mikroaaltouunin käyttöä asteikolla 1 helppoa ja turvallista 2 vaatii harjoittelua 3 hankalaa ja/tai syntyy vaaratilanteita a) Mikroaaltouunin säätäminen 1 2 3 b) Mikroaaltouunin avaaminen/sulkeminen 1 2 3 c) Astian laittaminen ja poisottaminen 1 2 3 d) Mikroaaltouunin alapuolella olevan laskutason käyttö 1 2 3 Kuvaa mikä on hankalaa ja/tai aiheuttaa vaaratilanteita: 20
3. Arvioi uunin yläpuolelle olevan kaapin käyttöä asteikolla 1 helppoa ja turvallista 2 vaatii harjoittelua 3 hankalaa ja/tai syntyy vaaratilanteita a) Yläkaapin avaaminen/sulkeminen 1 2 3 b) Tavaroiden kaappiin laittaminen ja poisottaminen 1 2 3 Kuvaa mikä on hankalaa ja/tai aiheuttaa vaaratilanteita: Yläkaapisto: 4. Arvioi hyllykaapin käyttöä asteikolla 1 helppoa ja turvallista 2 vaatii harjoittelua 3 hankalaa ja/tai syntyy vaaratilanteita a) Hyllykaapin avaaminen/sulkeminen 1 2 3 b) Tavaroiden kaappiin laittaminen ja poisottaminen 1 2 3 Kuvaa mikä on hankalaa ja/tai aiheuttaa vaaratilanteita: 5. Arvioi astiakaapin käyttöä asteikolla 1 helppoa ja turvallista 2 vaatii harjoittelua 3 hankalaa ja/tai syntyy vaaratilanteita a) Astiakaapin avaaminen/sulkeminen 1 2 3 b) Tavaroiden kaappiin laittaminen ja poisottaminen 1 2 3 Kuvaa mikä on hankalaa ja/tai aiheuttaa vaaratilanteita: 6. Arvioi liesituulettimen käyttöä asteikolla 1 helppoa ja turvallista 2 vaatii harjoittelua 3 hankalaa ja/tai syntyy vaaratilanteita a) Liesituulettimen käynnistäminen ja sulkeminen 1 2 3 b) Imutehon säätäminen 1 2 3 Kuvaa mikä on hankalaa ja/tai aiheuttaa vaaratilanteita: 21
7. Arvioi pistorasioiden käyttöä asteikolla 1 helppoa ja turvallista 2 vaatii harjoittelua 3 hankalaa ja/tai syntyy vaaratilanteita a) Pistorasioihin ulottuminen 1 2 3 b) Rasioiden erottuminen taustasta 1 2 3 Kuvaa mikä on hankalaa ja/tai aiheuttaa vaaratilanteita: 8. Arvioi koukkujen käyttöä asteikolla 1 helppoa ja turvallista 2 vaatii harjoittelua 3 hankalaa ja/tai syntyy vaaratilanteita a) Koukkuihin ulottuminen 1 2 3 b) Koukkujen erottuminen alustasta 1 2 3 Kuvaa mikä on hankalaa ja/tai aiheuttaa vaaratilanteita: Valaistus 9. Arvioi valaistusta asteikolla 1 riittävä, ei aiheuta häikäisyä, 2 riittävä, mutta häikäisee, 3 riittämätön a) Liesituulettimen valaisin 1 2 3 b) Kaapiston etureunan valonauha 1 2 3 c) Kaapiston valaistus 1 2 3 Muita huomioita valaistuksesta: Pöytätaso ja sen alaosa 10. Arvioi altaan ja hanan käyttöä asteikolla 1 helppoa ja/tai turvallista 2 vaatii harjoittelua 3 hankalaa ja/tai syntyy vaaratilanteita a) Altaan käyttö (tiskaaminen) 1 2 3 b) Hanan käyttö 1 2 3 22
c) Propun käyttö 1 2 3 d) Altaan puhdistaminen 1 2 3 Kuvaa mikä on hankalaa ja/tai aiheuttaa vaaratilanteita: 11. Arvioi keittotason käyttöä asteikolla 1 helppoa ja turvallista 2 vaatii harjoittelua 3 hankalaa ja/tai syntyy vaaratilanteita a) Kattilan asettaminen liedelle 1 2 3 b) Lieden käynnistäminen ja sulkeminen 1 2 3 c) Lämpötilan säätö 1 2 3 d) Lieden puhdistaminen 1 2 3 Kuvaa mikä on hankalaa ja/tai aiheuttaa vaaratilanteita: 12. Onko lieden vieressä riittävästi laskutilaa? on ei 13. Arvioi laatikoiden käyttöä asteikolla 1 helppoa ja turvallista 2 vaatii harjoittelua 3 hankalaa ja/tai syntyy vaaratilanteita a) Laatikoiden avaaminen ja sulkeminen 1 2 3 b) Laatikoston aputaso/ leikkuulauta 1 2 3 c) Vetimet 1 2 3 d) Jääkaapin vieressä olevan laskutason käyttö 1 2 3 Kuvaa mikä on hankalaa ja/tai aiheuttaa vaaratilanteita: 14. Arvioi siirrettävän jätekaapin käyttöä asteikolla 1 helppoa ja turvallista 2 vaatii harjoittelua 3 hankalaa ja/tai syntyy vaaratilanteita a) Jätekaapin siirtäminen 1 2 3 b) Jäteastioiden täyttö ja tyhjentäminen 1 2 3 23
c) Jätekaapin käyttö aputasona 1 2 3 Kuvaa mikä on hankalaa ja/tai aiheuttaa vaaratilanteita: 15. Onko pöytätason alapuolella oleva jalkatila riittävän kokoinen? on ei 16. Tarvitaanko kalusteiden korkeutta muuttaa eri käyttötilanteita varten? kyllä ei 17. Onko korkeuden säätö helppoa ja turvallista vaatii harjoittelua hankalaa ja/tai syntyy vaaratilanteita? 18. Erottuvatko vetimet taustastaan riittävästi kyllä ei 19. Onko kalusteissa tai varusteissa vaarallisen teräviä kulmia? kyllä ei 20. Muita huomioita 21. Kuvaa mikä on hankalaa ja/tai aiheuttaa vaaratilanteita: Putkien suojalevyt 22. a) Onko putket suojattu riittävästi? kyllä ei b) Aiheutuuko putkien suojaustavasta ongelmia? kyllä ei Kuvaa mitä ongelmia syntyy: 24
LIITE 2 KÄYTETTÄVYYDEN ARVIOINTILOMAKE Kylpyhuoneen käyttötilanteiden toimivuus ja turvallisuus Vastaaja: kehitysvammainen henkilö, avustaja, henkilökuntaan kuuluva henkilö 1. Arvioi ovea asteikolla 1 helppoa ja turvallista 2 vaatii harjoittelua 3 hankalaa ja/tai syntyy vaaratilanteita e) Oven avaaminen /sulkeminen 1 2 3 f) Ovesta kulkeminen / kynnyksen ylittäminen rollaattorin kanssa 1 2 3 g) Ovesta kulkeminen / kynnyksen ylittäminen pyörätuolilla 1 2 3 h) Ovesta kulkeminen pesulaverin kanssa 1 2 3 Kuvaa mikä on hankalaa ja/tai aiheuttaa vaaratilanteita: 2. Arvioi wc-istuimen käyttöä asteikolla 1 helppoa ja turvallista 2 vaatii harjoittelua 3 hankalaa ja/tai syntyy vaaratilanteita e) Istuutuminen ja istuimelta nouseminen 1 2 3 f) Tukikaiteiden säätö ja käyttö 1 2 3 g) Bidé-suihkuun ulottuminen 1 2 3 h) Paperitelineeseen ulottuminen 1 2 3 i) Huuhtelupainikkeeseen ulottuminen 1 2 3 j) Wc-istuimen ympäristön puhdistettavuus 1 2 3 Kuvaa mikä on hankalaa ja/tai aiheuttaa vaaratilanteita: 3. Arvioi suihkun käyttöä asteikolla 1 helppoa ja turvallista 2 vaatii harjoittelua 3 hankalaa ja/tai syntyy vaaratilanteita c) Suihkussa seisominen 1 2 3 d) Tukikaiteisiin tukeutuminen seistessä 1 2 3 e) Hanan ja suihkun käyttö 1 2 3 25
f) Suihkuistuimelle istuutuminen ja istuimelta nouseminen 1 2 3 g) Suihkuistuimen tukikaiteiden säätö ja käyttö 1 2 3 h) Hanaan ja suihkuun ulottuminen suihkuistuimelta 1 2 3 i) Pyyhkeisiin ulottuminen 1 2 3 j) Suihkutilan puhdistettavuus 1 2 3 k) Pesulaverilla pesussa avustaminen 1 2 3 Kuvaa mikä on hankalaa ja/tai aiheuttaa vaaratilanteita: 4. Arvioi käsienpesualtaan käyttöä asteikolla 1 helppoa ja turvallista 2 vaatii harjoittelua 3 hankalaa ja/tai syntyy vaaratilanteita c) Altaan korkeuden säätö 1 2 3 d) Hanan käyttö 1 2 3 e) Altaan käyttö pyörätuolissa istuen (jalkatila) 1 2 3 f) Altaan laskutilan käyttö 1 2 3 g) Altaan puhdistettavuus 1 2 3 Kuvaa mikä on hankalaa ja/tai aiheuttaa vaaratilanteita: 5. Arvioi kaapin käyttöä asteikolla 1 helppoa ja turvallista 2 vaatii harjoittelua 3 hankalaa ja/tai syntyy vaaratilanteita c) Kaapin avaaminen/sulkeminen 1 2 3 d) Tavaroiden kaappiin laittaminen ja poisottaminen 1 2 3 Kuvaa mikä on hankalaa ja/tai aiheuttaa vaaratilanteita: 26
6. Arvioi hyllykön käyttöä asteikolla 1 helppoa ja turvallista 2 vaatii harjoittelua 3 hankalaa ja/tai syntyy vaaratilanteita a) Hyllykköön ulottuminen 1 2 3 b) Tavaroiden hyllykköön laittaminen ja poisottaminen 1 2 3 Kuvaa mikä on hankalaa ja/tai aiheuttaa vaaratilanteita: 7. Arvioi peilin käyttöä asteikolla 1 helppoa ja turvallista 2 vaatii harjoittelua 3 hankalaa ja/tai syntyy vaaratilanteita c) Peilistä katsominen 1 2 3 Kuvaa mikä on hankalaa ja/tai aiheuttaa vaaratilanteita: 8. Arvioi pistorasioiden käyttöä asteikolla 1 helppoa ja turvallista 2 vaatii harjoittelua 3 hankalaa ja/tai syntyy vaaratilanteita c) Pistorasioihin ulottuminen 1 2 3 d) Rasioiden erottuminen taustasta 1 2 3 Kuvaa mikä on hankalaa ja/tai aiheuttaa vaaratilanteita: 9. Arvioi koukkujen käyttöä asteikolla 1 helppoa ja turvallista 2 vaatii harjoittelua 3 hankalaa ja/tai syntyy vaaratilanteita c) Koukkuihin ulottuminen 1 2 3 d) Koukkujen erottuminen alustasta 1 2 3 Kuvaa mikä on hankalaa ja/tai aiheuttaa vaaratilanteita: 27
Valaistus 10. Arvioi valaistusta asteikolla 1 riittävä, ei aiheuta häikäisyä, 2 riittävä, mutta häikäisee, 3 riittämätön 1 2 3 Muita huomioita valaistuksesta: Muuta 11. Arvioi lattiakaivojen puhdistettavuutta asteikolla 1 helppoa ja/tai turvallista 2 vaatii harjoittelua 3 hankalaa ja/tai syntyy vaaratilanteita 1 2 3 Kuvaa mikä on hankalaa ja/tai aiheuttaa vaaratilanteita: 12. Erottuvatko tukikaiteet ja kalusteet taustastaan riittävästi? kyllä ei 13. Onko kalusteissa tai varusteissa vaarallisen teräviä kulmia? kyllä ei 14. Onko jätteiden väliaikainen säilytys tilassa hyvin järjestetty? kyllä ei Jos vastasit ei, niin mikä aiheuttaa ongelmia? Onko tila helppo siivota? kyllä ei Jos vastasit ei, niin mikä aiheuttaa ongelmia? 15. Muita huomioita 28
LIITE 2 KÄYTETTÄVYYDEN ARVIOINTILOMAKE Siirrettävän toimistokalusteen käytettävyyden arviointilomake käyttötilanteiden toimivuus ja turvallisuus Vastaaja: Toimistokalusteen koko 1. Onko toimistokaluste kooltaan a) riittävän suuri? b) sopiva? c) liian pieni? Toimistokalusteen siirtäminen 2. Kuinka usein siirrätte toimistokalustetta paikasta toiseen? kertaa 3. Onko kalusteen siirtäminen helppoa ja turvallista? on ei Jos vastasitte ei niin, miksi siirtäminen ei ole helppoa tai turvallista? 4. Aiheuttaako toimistokalusteen siirtäminen vaara- tai ongelmatilanteita? kyllä ei Jos vastasitte kyllä, niin minkälaisia vaara- tai ongelmatilanteita syntyy? 5. Oletteko käyttänyt toimistokalustetta tilan jakajana? kyllä ei 29
Toimistokalusteen varustus 6. Onko pöytätila a) riittävän suuri? b) sopiva? c) liian pieni? Jos vastasitte, ettei pöytätila ole riittävän suuri, niin mihin tarvitsisitte lisää pöytätilaa? 7. Onko hyllytila a) riittävän suuri? b) sopiva? c) liian pieni? Jos vastasitte, ettei hyllytila ole riittävän suuri, niin mihin tarvitsisitte lisää pöytätilaa? 8. Onko laatikosto a) riittävän suuri? b) sopiva? c) liian pieni? Jos vastasitte, ettei laatikosto ole riittävän suuri niin, mihin tarvitsisitte lisää laatikkotilaa? 9. Toimiiko laatikosto hyvin aputasona? kyllä ei Jos vastasitte ei niin, miksi ei? 10. Onko atk- ja sähköjohtoja sekä pistorasioita kalusteessa riittävästi? kyllä ei 11. Onko atk- ja sähköjohtojen sekä pistorasioiden käyttö vaivatonta? kyllä ei Jos vastasitte ei niin, mikä tuottaa ongelmia? 12. Onko kalusteessa hyvä valaistus? kyllä ei Jos vastasitte ei niin, mikä tuottaa ongelmia? 30
Toimistokalusteen ovet 13. Onko toimistokalusteen ovet helppo avata ja sulkea? kyllä ei Jos vastasitte ei niin, mikä tuottaa ongelmia? Muita huomioita 14. Pystyykö kalusteessa työskentelemään ergonomisesti oikein? kyllä ei 15. Onko salassa pidettävien asioiden käsittely mahdollista? kyllä ei Muut kommentit 31
LIITE 2 KÄYTETTÄVYYDEN ARVIOINTILOMAKE Värien ja valaistuksen arviointi Vastaaja: kehitysvammainen henkilö, avustaja, henkilökuntaan kuuluva henkilö 1. Eteinen Ovatko tilan seinien värit hyviä? kyllä ei Onko lattian väri hyvä? kyllä ei Erottuvat ovet selvästi? kyllä ei Onko tilan valaistus hyvä? kyllä ei 2. Oleskelutila Ovatko tilan seinien värit hyviä? kyllä ei Onko lattian väri hyvä? kyllä ei Erottuvat ovet selvästi? kyllä ei Onko tilan valaistus hyvä? kyllä ei 3. Selkeyttävätkö yhteisten tilojen värit tilassa liikkumista ja toimimista? kyllä ei 4. Luovatko tilojen värit ja valaistus tiloihin tunnelman? kyllä ei Minkälaisen? 5. Onko tiloissa riittävä valaistus? kyllä ei 6. Voiko tilojen valaistusta muunnella tarpeen mukaan? kyllä ei 7. Onko tiloissa häikäistymisestä aiheutuvia ongelmia? kyllä ei 8. Onko valaistuksen huoltotoimet helppoja? kyllä ei Asunnon tilat 9. Ovatko tilan seinien värit hyviä? kyllä ei 10. Onko lattian väri hyvä? kyllä ei 11. Erottuvat ovet selvästi? kyllä ei 12. Luovatko tilojen värit ja valaistus asuntoon tunnelman? kyllä ei Minkälaisen? 32
13. Onko tilan valaistus hyvä? kyllä ei 14. Onko tiloissa riittävä valaistus? kyllä ei 15. Voiko tilojen valaistusta muunnella tarpeen mukaan? kyllä ei 16. Onko tiloissa häikäistymisestä aiheutuvia ongelmia? kyllä ei 17. Ovatko valaistuksen huoltotoimet helppoja? kyllä ei 33
LIITE 3 PILOTOINTIYHTEENVETO 1. Haukilahdenrannan asumisyksikkö, Espoo Pilotointi: Tilojen turvallisuutta ja toiminnallisuutta tukevat valaistus- ja väriratkaisut Kohde: Asuinhuoneet ja yhteistilat Suunnitelma: Keltaiset, siniset, vihreät seinät asuntojen valkoiset ovet ja eteistilojen kalusteet erottuvat ympäristöstä. Suora- ja epäsuora valaistusratkaisu, joka toimii yhdessä värien kanssa. Valaistusta voi muuttaa tilanteen mukaan. Suunnittelijat: Arkkitehtitoimisto L&M Sievänen Oy ja Innojok Oy Toteutunut pilotti 1. Värien kohdentuminen ei toteutunut suunnitelman mukaisesti: kahden värin sijasta käytettiin kolmea väriä. 2. Asunnoissa ei käytetty värisuunnitelmassa määriteltyjä värejä, seinät valkoiset. 3. Yhteistilojen lattiamateriaalit vaihdettiin remontin yhteydessä: ei konsultoitu väriratkaisua. 4. Valaistussuunnitelmaa ei pystytty noudattamaan taloudellisista syistä. Valaisimia kuitenkin uusittiin remontin yhteydessä. 34
Asukasprofiili: Asukkaat pystyvät suorittamaan joitakin toimintoja itsenäisesti Asukkaita yht.: 13 Henkilökuntaa yht.: 12 Omistaja: Espoon kaupunki Rakennusvuosi: Peruskorjaus 2013 Kuvaus: kaksi asuntoryhmää, joissa oma sisäänkäynti. Yhteistilat ja henkilökunnan tilat ryhmien välissä. Ympärivuorokautinen valvonta. Järjestetään lyhytaikaista hoitoa ja asumisharjoittelua aikuisille kehitysvammaisille henkilöille.
Käyttäjäpalautteen pääkohdat (10 vastausta) Yhteistilojen seinien värejä ei pidetä yleisesti hyvinä. Värikkäät seinät tekevät tilat levottoman tuntuiseksi. Väriratkaisut kivoja. tilojen tunnelmaa kuvataan vastauksissa seuraavilla sanoilla: synkkä, kylmä, sekava, hyvä, kolkko. Värien ei koeta selkeyttävän tiloissa liikkumista tai toimimista. Taulujen sijoittaminen värikkäille seinille on hankalaa. Yhteistilojen valaistus on vastaajien mielestä hyvä. Toivottiin kuitenkin, että valaistusta voisi muunnella nykyistä enemmän. Osa vastaajista kärsii häikäistymisestä sekä yhteistiloissa että asunnoissa. Yhteistilojen ja asuntojen lattioiden väri on vastaajien mielestä hyvä. Ovet erottuvat seinistä sekä yhteistiloissa että asunnoissa selkeästi. Asuntojen valaistusta vastaajat pitävät hyvänä ja riittävänä, mutta ei tarpeeksi muunneltavana. Noin puolet vastaajista pitää asuntojen seinien väriä hyvänä. Asuntojen tilojen tunnelmaa kuvataan vastauksissa seuraavasti: outo, hyvä, tylsä, huoneet huonokuntoisien oloisia, liian kirkasta, kolkko. Mitä opittiin? Käyttäjien tarpeiden ottaminen huomioon on uusien ratkaisujen kokeilussa välttämätöntä. Uusien ratkaisujen kokeileminen vaatii tiivistä yhteistyötä käyttäjän, suunnittelijan ja työmaan välillä. Työmaan tulee tietää, että kokeillaan uusia ratkaisuja. Tilojen värisuunnitelmat on esitettävä sekä kirjallisesti että pohjapiirustuksissa väärinkäsitysten välttämiseksi. Pilotointi vaatii usein normaalia enemmän aikaa sekä suunnittelijoilta että toteuttajilta. Käytössä olevien kohteiden remontit vaativat tarkkaa aikataulutusta ja väistötilojen suunnitelmat. Suunniteltujen aikataulujen pitäminen on tärkeää. Toteutuksen valvontaan pitää resursoida. Pilotointiin ei kannata ryhtyä, jos suunniteltujen ratkaisujen kustannukset ylittävät budjetin, joka on siihen varattu. Uusien ratkaisujen kokeileminen ei saa aiheuttaa kohteelle turhia ylimääräisiä kustannuksia. Sisustusratkaisut vaikuttavat tilojen toimivuuteen, mutta toimivuuden arviointiin vaikuttaa paljon ihmisten henkilökohtaiset mieltymykset. 36
LIITE 4 PILOTOINTIYHTEENVETO 2. Tilkankatu, Helsinki Pilotointi: sähköisesti korkeussäädettävä pienoiskeittiö Kohde: asunto Suunnitelma: I-mallinen pienoiskeittiöratkaisu, jossa on kolme erikseen turvalaittein säädettävää osaa; kaluste- ja laitemääritykset kuvattu yksityiskohtaisesti liitteessä 1. Suunnittelija: Arkkitehtitoimisto L&M Sievänen Oy Toteuttajat: PuuArs, mukana Kavika Oy, Apu-Tuote Oy, Innojok Oy, Electrolux Oy ja Oras Oy sekä MilliClean Oy Toteutunut pilotti 1. Pienoiskeittiö toteutettiin paikkaan, jossa on katossa kotelointi. Tästä johtuen korkeaa kaappiosa jouduttiin tekemään kiinteäksi ja alaosaa ei voi laskea niin alas kuin oli suunniteltu. 2. Keittiökonevalinnoissa ei noudatettu pilotointisuunnitelmaa. Koneet ovat samoja kuin talon muissa asunnoissa. Kalusteiden ja laitteiden mitoitus ei sen vuoksi ole aivan sama kuin suunnitelmassa. 3. Suojalevyt ovat puutteelliset. 37
Asukasprofiili: Suurin osa asukkaista käy töissä ja työtoiminnoissa. Asukkaat huolehtivat itse huoneidensa sekä yhteisten tilojen siivouksesta. Ohjaajat avustavat asukkaita tarvittaessa. Asukkaita yht.: 39 Henkilökuntaa yht.: 15 Omistaja: Helsingin kaupunki / Kiinteistö Oy Helsingin Palveluasunot Rakennusvuosi: Peruskorjaus 1992 Kuvaus: Kohteessa on kolme asumisryhmää ja ryhmäkoti. Kahdessa asumisryhmässä on 9 ryhmämuotoisen tukiasumisen paikkaa. Jokaisella asukkaalla on oma asunto kylpyhuoneineen ja keittiövarauksineen. Asunnot ovat yksiöitä tai kaksioita ja ne on sisustettu asukkaan omilla huonekaluilla.
Käyttäjäpalautteen pääkohdat (1 henkilökunnan ja 2 asukkaan vastausta) Toisella asukkaalla ei ole mikroaaltouunia, mutta haluaisi sellaisen. Kaappeja pidetään toimivina, vetimet erottuvat hyvin eikä kalusteissa ole teräviä tai vaarallisia kulmia. Liesituulettimen imutehon säätäminen vaatii harjoittelua. Liesituulettimen valo on hyvä. Muuta valoa kaapistossa ei ole. Tiskiallas on liian matala ja hana jää kaapiston alle pimentoon. Toinen asukkaista huomautti, että liesi on liian alhaalla. Lieden ja jääkaapin vieressä ei ole riittävästi laskutilaa. Jätekaapin siirtäminen on vaarallista ja se on liian matala aputasoksi. Kalusteiden korkeuden säätö on hankala. Siitä syntyy vaaratilanteita. Keittiökaluste on liian pieni toisen asukkaan mielestä. Mitä opittiin? Käyttäjien tarpeiden ottaminen huomioon on uusien ratkaisujen kokeilussa välttämätöntä. Uusien ratkaisujen kokeileminen vaatii tiivistä yhteistyötä käyttäjän, suunnittelijan ja työmaan välillä. Työmaan tulee tietää, että kohteessa kokeillaan uusia ratkaisuja. Pilotointi vaatii usein normaalia enemmän aikaa sekä suunnittelijoilta että toteuttajilta. Toteutuksen valvontaan pitää resursoida. Pilotointiin ei kannata ryhtyä, jos suunniteltujen ratkaisujen kustannukset ylittävät budjetin, joka on siihen varattu. Uusien ratkaisujen kokeileminen ei saa aiheuttaa kohteelle turhia ylimääräisiä kustannuksia. Pilotissa käytettävien koneiden ja laitteiden valinnassa tulee ottaa huomioon kohteen muut vastaavien tilojen kone- ja laitetyypit. Uusien ratkaisujen käyttöönotto vaatii opastusta asukkaille ja henkilökunnalle. Liikkuvat osat kalusteissa aiheuttavat vaaratilanteita. 39
LIITE 5 PILOTOINTIYHTEENVETO Nyytinpuiston Päivätoimintayksikkö Tila ja varustus Moniaistinen tila on käytössä joka päivä. Sinne voidaan luoda erilaisia väri-, valo- ja äänimaailmoja. Moniaistitilassa on käytössä tietokoneohjattava neljän valon valosysteemi ja kuituvalosuihku, joita on mahdollista saada reagoimaan musiikin kanssa. Tiloissa ei ole induktiosilmukkaa. Päivätoimintayksikössä ei ole kaikuhuonetta. Arviointihetkellä kaikkia hankintoja ei ollut vielä tehty mm. kohdevalaisimet ja henkilökunnan käytössä olevat komerot puuttuivat. Äänimaailma Tilaan kuuluu ajoittain rakennus- ja maansiirtokoneiden ääniä, jotka aiheuttavat ärsytystä. Liikenteen äänet eivät kuulu tiloihin lainkaan. Tilojen tuuletuksen ääni voi aiheuttaa ärsytystä. Moniaistitilan äänieristetty ovi ja seinät eivät eristä ääniä riittävästi. Ruokailutilassa oleva seinäkangas vaimentaa ääntä hyvin, samoin tekonahkaiset paljeovet. Muuten tilojen äänimaisemaa on vaikea rajata. Moniulotteinen aula pitää yllä ajoittain kovaksikin yltyvää meteliä. Rauhoittumisen paikkoja ja hiljaista tilaa on liian vähän. Tiloihin tarvitaan ehdottomasti lisää vaimentavia pintoja ja hiljaisia syvennyksiä. Tilat kaikuvat jonkin verran. Askeleet eivät kuulu tiloissa. Äänimaailman ja valaistuksen arviointi päivätoimintayksikössä Vastaaja: Nyyttipuiston henkilökunta Valaistus, kontrastit ja värit Pintojen värit eivät tue heikkonäköisen liikkumista tiloissa. Mm. aulatilojen pylväisiin on lisätty jälkikäteen neulegraffitit, jotta pylväät erottuvat paremmin ympäristöstä. Sisustuksen värit eivät kerro toiminnasta mitään. Tiloissa ei ole erotettu kontrastivärillä tai kontrastiltaan riittävästi poikkeavilla materiaaleilla törmäysvaaraa aiheuttavia elementtejä. Esimerkiksi palopostikaappi on valkoinen valkoisella seinällä. Kaapin alla joudutaan säilyttämään pyörätuolia, jotta sähköpyörätuolilla liikkuva henkilö ei törmää kaappiin. Tiloissa ei ole voimakkaita kontrasteja eikä kiiltäviä pintoja. Tilojen yleisvalaistus on tasainen ja säädettävissä. Erillisiä kohdevaloja ei vielä ole hankittu. Häikäisyä tulee matalalla paistavasta auringosta, mutta sitä voidaan säännöstellä 40
ikkunoiden säleverhoilla. Moniaistihuoneessa on mahdollista käyttää vastavaloa. Mustassa huoneessa on mustavalolamppu ja valopöytä. Tiloissa on säädettävät yleisvalot ja pimennysverhot. Lisäksi moniaistihuoneessa ja mustassa huoneessa valaistuksen väri ja valojen syttymistapaa voidaan säätää asukkaiden tarpeiden mukaan. Kaikuhuoneessa voidaan äänentoistolaitteilla saada aikaan erilaisia kaikuja ja soundbeam-laitteen avulla voidaan esimerkiksi jalkaa heiluttamalla tai lattialla kääntymällä tuottaa eri soittimien ääniä syntetisaattorista.
LIITE 6 KORPISEN TESTAUSTILA Kylpyhuoneen käyttötilanteiden toimivuus ja turvallisuus Kuva: Arkkitehtitoimisto L&M Sievänen Oy 42
1,0-1,4 = helppoa, turvallista 1,5-1,9 = vaatii harjoittelua 2,0-2,4 = hankalaa ja/tai syntyy vaaratilanteita 1. Ovi a) Oven avaaminen / sulkeminen Keskiarvo 2,4 b) Ovesta kulkeminen / kynnyksen ylittäminen Keskiarvo 1,2 Kuvaa mikä on hankalaa ja/tai aiheuttaa vaaratilanteita Aika painava ovi. Kynnyksestä pääsee helposti yli, koska se ei ole liian korkea. Jäykkä mekanismi, sormi jää herkästi väliin. 2. Arvioi wc-istuimen käyttöä a) Istuutuminen ja istuimelta nouseminen Keskiarvo 1,2 b) Tukikaiteiden säätö ja käyttö Keskiarvo 1,0 c) Bidé-suihkuun ulottuminen Keskiarvo 1,4 d) Paperitelineeseen ulottuminen Keskiarvo 1,2 e) Huuhtelupainikkeeseen ulottuminen Keskiarvo 1,3 f) Wc-istuimen ympäristön puhdistettavuus Keskiarvo 1,4 Kuvaa mikä on hankalaa ja/tai aiheuttaa vaaratilanteita Telinettä ei aluksi huomannut ollenkaan. Puhdistaminen helppoa, mutta pyörätuolista vaatii treeniä, pyörätuolista siirtyminen, bidé on hieman kaukana. 3. Arvioi suihkun käyttöä a) Suihkussa seisominen Keskiarvo 1,2 b) Tukikaiteisiin tukeutuminen seistessä Keskiarvo 1,2 c) Hanan ja suihkun käyttö Keskiarvo 1,0 d) Suihkuistuimelle istuutuminen ja istuimelta nouseminen Keskiarvo 1,2 43
e) Suihkuistuimen tukikaiteiden säätö ja käyttö Keskiarvo 1,2 f) Hanaan ja suihkuun ulottuminen suihkuistuimelta Keskiarvo 1,2 g) Pyyhkeisiin ulottuminen Keskiarvo 1,4 h) Suihkutilan puhdistettavuus Keskiarvo 1,3 Kuvaa mikä on hankalaa ja/tai aiheuttaa vaaratilanteita Jos lattia on liukas. Pyyhekoukut ovat hieman kaukana. Vaati osittain totuttelua, pyörätuoli rajoittaa. 4. Arvioi käsienpesualtaan käyttöä a) Altaan korkeuden säätö Keskiarvo 1,2 b) Hanan käyttö Keskiarvo 1,0 c) Altaan käyttö pyörätuolissa istuen (jalkatila) Keskiarvo 1,0 d) Altaan laskutilan käyttö Keskiarvo 1,4 e) Altaan puhdistettavuus Keskiarvo 1,0 Kuvaa mikä on hankalaa ja/tai aiheuttaa vaaratilanteita Veivin sijaan voisi olla nappi, ettei käyttäjä kolhi itseään. Laskutilaa voisi olla enemmän. Säädin on hieman jäykkä. Altaan korkeuden säätökahvan säilytys? Hanassa pitää olla riittävän pitkä juoksuputki. 5. Arvioi kaapin käyttöä asteikolla a) Kaapin avaaminen/sulkeminen Keskiarvo 1,4 b) Tavaroiden kaappiin laittaminen ja pois ottaminen Keskiarvo 1,4 Kuvaa mikä on hankalaa ja/tai aiheuttaa vaaratilanteita Ainakaan yläkaappiin ei ehkä ylety. Vedin puuttuu hyllykön alakaapista. Ulottuvuus pyörätuolista huono. 44