LAPIN YLIOPISTON VÄITÖSKIRJOJEN LÄHDEANALYYSI Pauliina Aittala, Tapani Takalo 7.4.28
1. Johdanto Lapin yliopisto pyrkii enenevästi profiloitumaan tutkimusyliopistoksi. Osana sitä on väitöskirjojen määrän vähittäinen kasvattaminen. Tavoitteena on, että vuonna 21 yliopistosta tulee 4 väitöskirjaa (Tulossopimus 26-29 s, 1). Yliopistossa on parhaillaan menossa laatutyö. Sen yhteydessä voidaan tutkia, miten hyvin kirjasto palvelee väitöskirjantekijöitä omilla kokoelmillaan ja minkä verran ja minkä tyyppistä aineistoa joudutaan hankkimaan kirjaston ulkopuolelta. Luonnollisesti aineiston käyttöön vaikuttavat myös muut seikat, kuten tutkijan asuinpaikka ja työpaikka. Onko väitöskirjantekijällä mahdollista saada tai järkevä käyttää aineistoa työpaikkansa tai asuinpaikkansa perusteella paremmin muualta Lapin yliopiston kirjastosta? Tämä koskee erityisesti painettua materiaalia. Marjut Lahtelan vuonna 27 tekemä selvitys kertoo, minkä tyyppistä aineistoa Lapin yliopiston kirjaston asiakaskunta kaukolainaa muualta (Lahtela, 27). Tästä aineistosta osa on väitöskirjantekijöiden tarvitsemaa. Lahtelan tutkimuksessa ei ollut mahdollista selvittää sitä, kuinka suuri osa kaukolainatusta aineistosta meni väitöskirjatyöhön. Julkaisemisen kentän muuttuminen on merkittävästi muuttanut saatavissa olevia aineistoja. Vielä 198-luvulla ja 199-luvun alkuvuosina painettu aineisto oli monopoliasemassa. 2-luvulla verkosta joko ilmaiseksi tai lisensioituna käyttöön saatava aineisto on noussut merkittäväksi tieteellisen tutkimuksen lähdeaineistoksi. Lähdeanalyysilla on mahdollista selvittää, näkyykö tämä muutos myös käyttönä väitöskirjatutkimuksessa. Väitöskirja-aineiston lähdeanalyysia voi käyttää monipuolisesti kirjaston kokoelmien kehittämiseen. Kustannussyistä ei ole mahdollista, että oma yliopistokirjasto pystyy tarjoamaan kaiken väitöskirjan tekijän tarvitseman aineiston. Lähdeanalyysilla pystyy kuitenkin löytämään aineistot, joita useat väitöskirjantekijät tarvitsevat. Nämä keskeiset aineistot kirjaston on syytä hankkia joko ostamalla tai lisenssisopimuksilla tutkijoiden käyttöön. Lähdeanalyysia on Suomessa viime aikoina käytetty ainakin Tampereen yliopiston kirjastossa, Turun kauppakorkeakoulun kirjastossa (Nygren, 28) ja Teknillisen korkeakoulun kirjastossa (Muhonen, 25). Lähdeanalyysista tutkimusmenetelmänä ovat kirjoittaneet mm. Riitta Kärki ja Terttu Kortelainen (Kärki, 1996). Kortelaisen mukaan voidaan lähdeanalyysia käyttää mm. selvittämään kuinka käytettyjä kausijulkaisut ovat alan tutkimuksessa tai kuinka paljon alan tutkimuksessa tarvitaan historiallista aineistoa. (Kortelainen, 27 s. 161). Tätä tietoa on mahdollista hyödyntää aineiston hankinnassa ja kokoelmien karsinnassa. Lähdeanalyysi on myös tapa selvittää oman yliopiston tutkimuksen tarvitsemia ydinaineistoja (Kortelainen, 27 s. 168-169). Pauliina Aittala on suorittanut tässä tutkimuksessa väitöskirjojen viitteiden tarkistukset. Tapani Takalo on kirjoittanut raportin sekä tehnyt yhteenvedot saaduista tuloksista.
2- Tutkimusaineisto Tässä selvityksessä on aloitettu lähdeanalyysi Lapin yliopiston väitöskirja-aineistoon. Analyysiin on otettu uusimpia väitöskirjoja eri tiedekunnista. Kaupan- ja matkailun tiedekunnasta ei vuonna 27-28 ole ilmestynyt väitöskirjaa. Emme halunneet ottaa vanhempaa väitöskirjaa mukaan, sillä kirjaston tarjonta on uusien e-aineistojen osalta muuttunut niin, että tämän hetken tutkimuksella on vaikea selvittää olisiko kyseinen aineisto ollut väitöskirjan tekoaikana tutkijan saatavissa vuonna 25 tai 26. Tutkitut väitöskirjat ovat: 1. Koivumaa, Jari (28) Geopoliittista kuvittelua Pohjois-Suomen raja-alueilla : tutkimus perifeerisyyden purkamisesta kylmän sodan jälkeisessä kansainvälisessä järjestelmässä 1995-24. Rovaniemi, Lapin yliopisto. (Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta) 2. Syrjäkari, Maire (27) Opettaja ohjaajana verkossa : tuutoreiden kokemuksia verkkoohjaamisesta Akateemiset opiskelutaidot verkkokurssilla. Rovaniemi, Lapin yliopisto. (Kasvatustieteellinen tiedekunta) 3. Seppänen, Arto (27) Tunnustus kirkon oikeutena. Rovaniemi, Lapin yliopisto. (Oikeustieteellinen tiedekunta) 4. Laukkanen, Marjo (27) Sähköinen seksuaalisuus : tutkimus tyttöydestä nettikeskusteluissa. Rovaniemi, Lapin yliopistokustannus. (Taiteiden tiedekunta). 3. Tutkimusmenetelmät Väitöskirjojen lähdeviitteiden saatavuus on selvitetty Lapin yliopiston kirjaston Hilla-tietokannasta painettujen aineistojen osalta. Verkkoaineisto on selvitetty kirjaston Nelli-portaalista. Sieltä on myös selvitetty ulkomaisten lehtien saatavuutta riippumatta siitä onko tutkija merkinnyt lähdeviitteeseen julkaisun e-aineistona. Mikäli tekijä on merkinnyt lähdeviitteeseen internetosoitteen, on pyritty selvittämään osoitteen avautuminen tällä hetkellä. Pieni osa käytetyistä osoitteista ei avautunut, mikä voi johtua lisenssiongelmista tai osoitteen vanhenemisesta. Tutkimusaineisto jaoteltiin kotimaisiin ja ulkomaisiin aineistoihin lehtien ja monografioiden osalta. Muussa aineistossa ei tätä jaottelua tehty aineistojen vähäisyyden johdosta. Aineistot jaoteltiin karkeasti ajan mukaan neljään kategoriaan: 2-luku, 199-luku, 198-luku ja vanhemmat. Aineistot jaoteltiin saatavuuden mukaan painettuihin, verkkoaineistoihin ja ei-saataviin. Viimeksi mainittu tarkoittaa, sitä, että aineistoa ei ole saatavissa Lapin yliopiston kirjastosta painettuna, lisenssisopimuksen perusteella tai vapaasti verkossa. Ongelmia aiheuttivat teosten eri painokset. Tutkija on saattanut käyttää teoksesta vuoden 1995 painosta. Kirjastolla on samasta teoksesta vuoden 1998 muuttumaton painos. On ilmeistä, että tällöin tutkijalla ei ole ollut käytössään teos Lapin yliopiston kirjastosta. Kun vastaava teos kuitenkin olisi ollut kirjaston kautta saatavilla, on taulukkoon merkitty teos Lapin yliopiston kirjastosta saaduksi. Verkkolehdissä virhettä voi aiheutua siitä, että Ebscon palvelussa lehdet eivät ole pysyviä. Näin voi olla tilanne, jossa lehti on ollut lisensioituna tutkimuksen tekoaikaan, mutta
poistunut sen jälkeen palvelusta. Tällöin tilanne näyttäisi siltä, että kirjastolla ei ole aineistoa lisensioituna. Muu aineisto kategoriassa on monenlaista aineistoa. Sinne on merkitty mm. verkkosivut, jotka eivät ole lehtiä tai verkkomonografioita. Myös arkistoaineistoon kuuluvia aineistoja, kuten kokouspöytäkirjoja (mm. Seppäsen väitöskirjasta) on tässä aineistossa. Kokoomateokset ja aikakausjulkaisut on laskettu jokaisen teoksessa olleen artikkelin kohdalta eri teokseksi. Näin ollen viitteiden määrä on suurempi kuin tekijöiden käyttämien julkaisujen määrä. 4. Tutkimustulokset Tutkituissa väitöskirjoissa oli yhteensä 16 viitettä. Seppäsen väitöskirjassa oli 426 viitettä, Syrjäkarilla 227, Laukkasella 221 ja Koivumaalla 186 viitettä. Kuvio 1. Aineiston saatavuus Lapin yliopiston kirjastossa 269; 25 % 1; 9 % 691; 66 % On painettu On verkkodokumentti Ei ole Kuviosta käy ilmi, että kaksi kolmasosaa lähdeaineistosta on saatavana painettuna Lapin yliopiston kirjastosta, 9 prosenttia verkkojulkaisuna (joista osa on vapaasti verkossa olevaa materiaalia) ja neljäsosan tutkija on joutunut hankkimaan muista kirjastoista tai arkistoista. Kuviosta käy samalla ilmi se, että suuri osa väitöskirjantekijöiden käyttämästä aineistosta on edelleen painettua kirjallisuutta. Ainoastaan noin 1 % on verkkomateriaalia.
Kuvio 2. Aineiston saatavuus väitöskirjoittain 45 4 Aineiston saatavuus väitöskirjoittain 35 3 184 25 2 15 37 22 6 46 34 26 14 Ei ole On verkkodokumentti On painettu 1 5 158 144 28 181 Koivumaa Syrjäkari Seppänen Laukkanen Parhaiten oli aineistoa saatavissa Laukkasen ja Koivumaan väitöskirjoihin. Niistä ainoastaan 11.8 % aineistosta tutkija joutui hankkimaan Lapin yliopiston ulkopuolelta. Syrjäkarin väitöskirjaaineistosta 83,7 % löytyi joko Lapin yliopistosta tai vapaasti verkosta. Seppäsen oikeustieteen väitöskirjan aineiston saatavuus poikkeaa huomattavasti muiden väitöskirjojen aineiston saatavuudesta. Ainoastaan 56,8 % aineistosta oli saatavissa Lapin yliopistosta tai verkkomateriaalina. Tästä tarkemmin hieman edempänä, kun tarkastelen lähemmin Seppäsen väitöskirjan lähdeviitteitä. Kuvio 3 Aineiston ikäjakauma ja saatavuus 6 5 4 3 2 Ei ole On verkkodokumentti On paperimuodossa 1 2-28 199-1999 198-1989 -1979
Käytetyistä lähteistä puolet oli 2-luvulta, 3 % 199 luvulta, 11 % 198-luvulta ja 9 % tätä vanhempia. Vanhin lähdeviite oli vuodelta Seppäsen väitöskirjassa: Shauman Frans Ludvig, 1837, De fundamento fidei. Aineiston saatavuus on parhainta 198-199 luvun aineistoilla. Niistä on 8 % saatavissa joko painettuna tai elektronisena. Lähes samaan saatavuuteen päästiin 2-luvun aineistossa. Niistä löytyi 79 % joko verkkomateriaalina tai painettuna Lapin yliopiston kirjastosta. Heikointa on saatavuus vanhimmassa aineistossa. Siellä ainoastaan 26 % aineistosta löytyi Lapin yliopiston kirjastosta. Tätä vanhempaa aineistoa oli 95 viitettä ja niistä 83 oli Seppäsen väitöskirjassa. Kuvio 4. Aineiston saatavuus aineistolajeittain 6 5 4 3 2 Ei ole On verkkodokumentti On painettuna 1 Kotimaiset lehdet Ulkomaiset lehdet Kotimaiset monografiat Ulkomaiset monografiat Muu aineisto (verkkojulk.) Hallinnolliset ratk aisut, oikeustapaukset Kotimaisia lehtiartikkeleita on viitteinä 121. Niistä 69, eli vähän yli puolet on 2-luvulta, 13, 199-luvulta, 34 198-luvulta ja 5 vanhempaa. Paperimuodossa lehtiartikkeleista löytyy 14. E- aineistona ei kotimaisia lehtiä ollut saatavissa. Aineistosta 17 ei ollut saatavissa Lapin yliopiston kirjastossa. Eniten kotimaisia lehtiartikkeleita oli käyttänyt Seppänen (9 artikkeliviitettä). Ulkomaisista lehtiartikkeleista on 33 viitettä. Se on suhteellisen pieni määrä siihen nähden, että yliopisto on panostanut ulkomaisten elektronisten kausijulkaisujen hankintaan voimakkaasti. Kaikki väitöskirjoissa käytetyt lehtiartikkelit ovat 199-luvulta tai 2 luvulta. Aineistosta 6 löytyy paperimuodossa, 14 verkkoaineistona ja 13 ei ole saatavissa Lapin yliopiston kirjastosta. Seppäsen väitöskirjassa ei ole käytetty lainkaan ulkomaisia lehtiartikkeleita. Eniten ulkomaisia lehtiä oli käyttänyt Syrjäkari (26 viitettä).
Ulkomaisia monografioita on 252 kpl. Niistä valtaosa on englanninkielisiä. Muutama saksankielinen ja ruotsinkielinen julkaisu löytyy. Ulkomaisista monografioista vain 2 on verkkomuodossa. Aineistosta 67 % on saatavissa Lapin yliopiston kirjastosta. Huonoiten on saatavissa ennen 8-lukua julkaistu aineisto. Siitä vain vajaa 2 % on saatavissa. Suhteessa eniten ulkomaista monografia-aineistoa olivat käyttäneet Laukkanen (83 teosta) ja Koivumaa (8 teosta). Kuvio 5. Ulkomaiset monografiat 12 1 ei löydy 8 6 on verkkodokumenttina 4 On paperimuodossa 2 2-28 199-1999 198-1989 -1979 Kotimaiset monografiat on suurin aineistoryhmä viitteissä. Yhteensä aineistoa on 558 kappaletta, mikä on 52 % koko aineistosta. Tästä aineistosta on saatavissa 8 % joko painettuna tai verkosta. Verkkodokumentteina (34 kpl) kotimaisissa monografioissa on lähinnä uusia väitöskirjoja ja virallisjulkaisuja. Heikoin saatavuus on vanhimmassa ryhmässä (ennen vuotta 1979 julkaistu aineisto), jossa saatavuus on vain 37 %. Suurin osa (46 kpl) vanhasta monografia-aineistosta löytyy Seppäsen väitöskirjasta. Tässä yhteydessä ei ole käyty läpi Lapin yliopiston kirjastossa olevaa luetteloimatonta aineistoa. Muutama kokoomateos on viitteissä useampaan kertaan (esim. Syrjäkarin väitöskirjassa). Kuvio 4. Kotimaisten monografioiden saatavuus 35 3 ei löydy 25 2 15 1 5 2-28 199-1999 198-1989 -1979 on verkkodokumenttin a On paperimuodossa
Muuta, erittelemätöntä aineistoa on 7 viitettä. Aineisto sisältää verkkosivuja, arkistoaineistoa (Seppäsen väitöskirjan kokouspöytäkirjoja), pro gradu-tutkielmia ja muuta erittelemätöntä aineistoa. Aineistossa on 48 verkkodokumenttia, 3 painettua Lapin yliopistossa olevaa dokumenttia ja 19 muualta hankittavaa julkaisua. Eniten tätäkin aineistoa löytyi Seppäsen väitöskirjasta. Seppäsen väitöskirjan lähdeviitteissä on lisäksi eritelty hallinnolliset ratkaisut ja oikeustapaukset muusta aineistosta. Käsittelen ne kyseisen väitöskirjan kohdalla. 5. Seppäsen väitöskirja Tarkastelen seuraavassa lähemmin Seppäsen väitöskirjaa sen poiketessa lähdeaineistonsa määrän ja koostumuksen perusteella selvästi muista nyt tutkittavana olevista väitöskirjoista. Väitöskirja on poikkitieteellinen liikkuen oikeustieteen ja teologian välimaastossa. Väitöskirjan viitemäärä on huomattavasti suurempi kuin muissa tämän tutkimuksen väitöskirjoilla. Kaavio 3. Seppäsen väitöskirjan aineistot 25 2 15 1 5 Ei ole On verkkodokumentti On painettuna Kotimaiset lehdet Ulkomaiset lehdet Kotimaiset m onografiat Ulkomaiset m onografiat V erk k ojulk ais ut Hallinnolliset ratkaisut, oikeustapaukset M uut lähteet Väitöskirjan aineistossa suurta osaa ulkomaisesta monografiamateriaalista ei ole LaYK:sta saatavilla. Tätä aineistoa on yhteensä 42 kpl. Niistä on saatavilla vain 3. Tutkija on joutunut hankkimaan 39 julkaisua muista kirjastoista. Näistä 39 julkaisusta 4 on vuoden 199 jälkeen painettu, 11 198-luvulta ja 27 vanhempia. Tästä voi päätellä, että vanhaa teologiaan ja oikeustieteelliseen liittyvää ulkomaista aineistoa ei Lapin yliopistosta ole kovin hyvin saatavilla. Aineistoa lähemmin tarkasteltaessa siitä suuri osa on enemmänkin teologista kuin oikeustieteellistä materiaalia. Seppäsen julkaisun kotimaisesta monografia aineistosta kirjastosta löytyy 13, 6 löytyy verkkomateriaalina ja 93:a ei ole saatavilla. Näistä ei saatavilla olevista kolmasosa on 2-luvulta, kolmasosa 198-199-luvuilta ja kolmasosa vanhempaa. Uusia ei-saatavissa olevia julkaisuja tutkittaessa voi huomata niiden olevan uskontoon liittyviä kuten Suomen teologisen kirjallisuusseuran julkaisut. Asiaa voisi tutkia edelleen selvittämällä luokituksen ja asiasanoituksen perusteella puuttuvien julkaisujen aihealuetta.
Ulkomaisia kausijulkaisuja ei väitöskirjassa ole käytetty lainkaan. Kotimaisista lehdistä löytyy lähinnä 2 julkaisua, joita ei kirjastossa ole: Perusta ja Teologinen aikakauskirja. Hallinnollisia ratkaisuja ja oikeustapauksia on yhteensä 25. Niistä vain 2 löytyy kirjastosta. Loput 23 ovat kirkollisten oikeuselinten, kuten tuomiokapitulien, päätöksiä. Niitä Lapin yliopistolla ei ole kokoelmissaan. Muut lähteet sisältävät kirkollisten viranomaisten pöytäkirja-aineistoa, komiteanmietintöjä ja osin arkistoaineistoksi luokitettavaa aineistoa. 6. Pohdintaa Näin pienestä määrästä väitöskirjoja ei voi kovin suuria yleistyksiä tehdä. Näyttää kuitenkin siltä, että verrattuna aikaisemmin muissa yliopistoissa tehtyihin edellä mainittuihin tutkimuksiin ei aineiston saatavuus keskimäärin poikkea oleellisesti Lapin yliopistossa siitä, mitä se on muissa yliopistoissa. Nygrenin tutkimuksessa todettiin, että samalla alalla (kauppatieteet) väitöskirjojen määrän lisääminen tutkimuksessa neljästä viiteen muutti tuloksia vain parin prosentin verran (Nygren, s. 7). Tässä tutkimuksessa yhteiskuntatieteiden, kasvatustieteiden ja taiteiden tiedekuntien väitöskirjojen aineistojen saatavuudessa ei ollut suuria eroja. Sen sijaan tutkitun oikeustieteen väitöskirjan aineistot olivat saatavissa huomattavasti heikommin kuin muiden alojen väitöskirjojen aineistot. Tutkittu oikeustieteen väitöskirja on teologian ja oikeustieteen poikkitieteellinen julkaisu. Erityisesti teologian aineistoa on kirjastossa heikosti saatavissa. Samoin saattoi huomata, että vanhempi ennen vuotta 1979 julkaistun aineiston tutkija on joutunut hankkimaan Lapin yliopiston kirjaston ulkopuolelta. Tulevaisuudessa on syytä selvittää useammasta oikeustieteen väitöskirjasta, onko niiden aineistojen saatavuus lähempänä yleistä aineiston saatavuuden linjaa. Lapin yliopiston nuoruus näkyy siinä, että vanhempaa monografia-aineistoa on heikosti saatavilla tutkijoiden käyttöön. Tämä näkyy esimerkiksi Seppäsen teoksessa käytettyjen lähteiden kohdalla. Tämän tutkimuksen perusteella voisi olla perusteltua panostaa enemmän työvoimaa lahjoitetun luetteloimattoman aineiston luettelointiin ja indeksointiin. Ulkomaisen kausijulkaisuaineiston käytön pieni määrä näissä väitöskirjoissa asettaa pohtimaan sitä, onko tähän aineistoon laitettu taloudellinen panostus suhteessa aineiston käyttöön. Kirjasto panostaa huomattavasti ulkomaiseen verkkomuotoiseen kausijulkaisuaineistoon. Olisi hyvä selvittää lähdeanalyysin avulla käyttävätkö varttuneemmat tutkijat ja toisaalta pro gradu töiden tekijät runsaammin tätä ulkomaista kausijulkaisuaineistoa. Tulevaisuudessa olisi mielenkiintoista tutkia tarkemmin sitä aineistoa, mitä ei Lapin yliopistosta löydy. Onko aineistolla joitain yhteisiä piirteitä? Minkä alan aineistosta on kysymys? Onko aineisto hankittavissa olevaa? Kasautuuko aineisto jonkin ominaisuuden perusteella? Onko aineisto saman alan väitöskirjoissa samantyyppistä (esimerkiksi metodijulkaisuja)? Puuttuuko kirjastosta joitain keskeisiä aineistoja, joita useat tutkijat käyttävät? Mitkä tekijät vaikuttavat aineiston käyttöön ja valikoitumiseen tutkimusprosessissa? Näihin kysymyksiin voisi tulevaisuudessa etsiä vastauksia muualla tehtyihin tutkimuksiin perehtymällä, asiakaskyselyillä ja jatkotutkimuksilla.
Lähdeluetteloa. Tulossopimus 26-29 (haettu 27.3.28) https://intra.ulapland.fi/includes/file_download.asp?deptid=18816&fileid=6234&file=2551615 537.pdf (Lapin yliopiston sisäisessä verkossa) Kortelainen, Terttu (27) Infometriset menetelmät kokoelman arvioinnisssa. Teoksessa Wilen, Raine, Kortelainen Terttu. Kirjastokokoelmien kehittämisen ja arvioinnin perusteet: teoria, menetelmät, käytäntö. Helsinki Yliopistopaino. s. 151-178. Kärki, Riitta, Kortelainen, Terttu (1996) Johdatus bibliometriikkaan. Tampere, Informaatiotutkimuksen yhdistys. Lahtela, Marjut, (27) Lapin yliopiston kaukopalvelun tilauspyynnöt ja toteutunet tilaukset 1993-27 (haettu 7.4.28). http://optima.lapinkampus.fi/learning/id36/bin/doc_show? (Edellyttää tunnuksia Lapin yliopiston optima-palveluun) Muhonen, Ari (25) Viitetiedolla vaikutusten jäljille. Signum 37 (25) 2, s. 1-15. Nygren, Ulla, Iivonen, Mirja, Valtari, Anu, Heikkilä, Tanja (28): Palveleeko kirjaston kokoelma väitöskirjatutkimusta? Signum 4 (28):1 s. 5-17.