Fysioterapia työterveyshuollossa TYÖNÄKÖ JA TYÖYMPÄRISTÖN FYSIKAALISET TEKIJÄT JA TYÖTILOJEN SUUNNITTELU YHTEISTYÖ 17.2
Kuva: ttl.fi
Taustaa: Sosiaali- ja terveysministeriön asettama neuvottelukunta on tehnyt soveltamispäätösen näyttöpäätetyön kuormituksen vähentämiseksi 20.7.2007. Ohje pohjautuu EU-direktiiviin 90/270/ETY ja siihen pohjautuvaan Vnp 1405/1993.
Soveltamisohjeen mukaan: Näyttöpäätetyöhön liittyvää liikuntaelinten ja silmien rasittumista ja väsymistävoidaan ehkäistä: - työpisteiden ergonomian suunnittelulla -työntekijän asianmukaisella opastuksella ja työn tauotuksella. -hyvä työn organisointi ja työntekijöiden - riittävä koulutus käytössä olevaan tai uuteen tietotekniikkaan ja laitteiden käyttöön vähentävät työn haitallista fyysistä ja psyykkistä kuormittavuutta. -Toisinaan voidaan joutua turvautumaan erityisiin työlaseihin tai muihin apuvälineisiin, jotta työntekijän näkeminen olisi vaivatonta ja työasento olisi mukava. (Ketola & Toivonen 2007)
Ohjeen soveltamisala Lain mukainen ohje kuuluu kaikille, jotka työskentelevät työsuhteessa tai siihen rinnastettavissa olevassa näyttöpäätteellä merkittävän osan ajasta. Tämä jää asiantuntijoiden vastuulle arvioida mikä on merkittävää Lakia sovelletaan muuallekin, joissa on poikkeukselliset katseluolosuhteet (K
Mitkä ovat näyttöpäätetyöpisteen vähimmäisvaatimukset? Näyttöpäätetyöpisteen tulee täyttää vähimmäisvaatimukset. Vähimmäisvaatimukset ovat lueteltuna liitteenävnp 1405/1993.
Näön tarkastus Työhöntulotarkastus Yli 40-vuoden ikäisille 3-5 vuoden välein Aina oireiden mukaan. ( Työterveyshuoltolaki 1383/2001)
Toimintaohje 1. ergonomia kuntoon 2. työpisteen mittaukset 3. mittaukset mukaan optoergonomistille 4. optoergonomistin lausunto työterveyshuollon ammattihenkilölle 5. erityistyölasien hankinta päätös
Erityistyölasit Poikkeavat tavallisista laseista Ovat tarkoitettu vain työskentelyyn ko. Työympäristössä Soveltuvat ikänäköisille
Työnantajan velvollisuus korvata Erityistyölasien linssit Työnantajan tulee sopia kuinka paljon korvaa kehyksistä ja sangoista. Huom! Erityistyölasit eivät voi olla koskaan ensimmäiset lasit.
pohdintaa: Millainen on tämän tilan fyysinen ympäristö ja fysikaaliset olosuhteet?
Työympäristön fysikaaliset olosuhteet: Valaistus: vaikuttaa työturvallisuuteen, viihtyvyyteen ja suorituskykyyn. Tietoa prosessoidaan visuaalisesti. Heijastus/ luminanssi voi heikentää näkemistä Suuret erot valaistuksessa rasittavat silmää Valon tarve kasvaa ikääntyessä
Suositeltavat valaistusvoimakkuudet: 2yö0-50 lux 50-100lux 100-200lux 200-500lux 300-750lux 500-1000lux 1000-2000lux 2000-5000lux Ulkotyöt, pihat Sisätilat, liikkuminen tilapäistä Eteiset, aulat, pienin hyväksyttävä valaistus työntekijän jatkuvassa työympäristössä Helppo toimistotyö, konehallit, yksinkertaiset näkötehtävät Kohtuullista näköä vaativat tehtävät Tavallinen toimistotyö, valvomotyö Erittäin suurta tarkkuutta vaativa työ, laboratorio työ, piirustus, tarkkuutta vaativa t Poikkeuksellista tarkkuutta vaativa työ kuten kellosepän työ
Työympäristön lämpöolot: -kevyelle toimistotyölle suositus lämpötila on 21-25 celciusta Lämpötilojen vaihtelut haittaavat työssä viihtyvyyttä, tuottavuutta ja suorituskykyä. Kuumassa, työskentely hidastuu viileässä nopeutuu, virheidenmäärä lisääntyy
Kuumassa työskentely Kuormittaa hengitys- ja verenkiertoelimistöä Työn tauotus ja riittävä nesteytys tulee muistaa
Case: Tth:lle lähettää tft:lle päänsäryistä kärsivän 47-vuotiaan naisen terveystarkastukseen. Asiakas kertoo haastatellessasi häntä myös silmien väsymisestä. Miten toimit?
Työtilan suunnittelu ja kalustehankinnat
Case 1: Valvomon/ohjaamon suunnittelu: Työsuojeluvaltuutettu otti yhteyttä; remontti alkamassa, ohjaamo suunnitellaan uudelleen. Olin yhteydessä esimieheen: keräsin alkutiedot, hain tietoa: LEO, TYK, Cochrane- tietokannoista
Ohjaamoiden työympäristö ongelmat lämpötila kohoaa sijainnin vuoksi, (sähkömagneettinen kenttä?), paljon heijastavia pintoja, monia näyttöjä-> valaistuksen suunnittelu vaikeaa- >tarkkaavaisuus vaatimukset Monia työntekijöitä, vuorotyö Ongelmatilanteissa jatkuvaa hiirityötä, työn tauotus silloin vaikeaa Psyykkinen kuormitus korkea
Yhteistyö palaverissa Toin esille tutkimuksien mukaiset keskeiset ongelmat ergonomian ja työympäristön viihtyvyyden, terveellisyyden ja turvallisuuden kannalta. Palaverissa mukana työsuojeluvaltuutettu, rakennusalan edustaja, esimies, työntekijä Suunnittelimme jatkotoimenpiteistä
Suunnittelua ohjaa standardit Työturvallisuuslaki (2002) velvoittaa ottamaan ergonomian huomioon suunnittelussa. ->suunnittelua ohjaa työnsisällö ymmärrys Suunnittelu tapahtuu yhteistyössä, työntekijä on tärkeässä roolissa!
Työtilan esteettömyys, kulkuväylät, tilavuus Tilavaatimukset ovat lähtökohtana suunnittelulle 10 kuutiota tulee olle ilmatilaa yhdelle työntekijälle Työpisteessä tulee riittävästi tilaa työntekemistä ja asennon vaihtamista varten Materiaalien kuljetus tulee huomioda Muunneltavuus, yhteydenpito (Siiki 2002, Launis& lehtelä 2006.)
Case: Suunnittelu edistyi... Ohjaamo siirrettiin pois tuotantolaitoksen päältä. Tällä pyrittiin vaikuttamaan mahdolliseen sähkömagneettikenttään, kuumuuteen ja turvallisuuteen. Tila jätettiin avoimeksi, sosiaalisista tiloista näköyhteys valvomoon
case:ohjaamon fysikaaliset olosuhteet: Päätettiin, että työtilaan asennetaan ilmastointi, jota voi säätää helposti. Valaistukseksi valittiin matalan luminanssin lamppuja (epäsuoraa valoa), joka on myös vapaasti säädettävissä voimakkuudeltaan.
Case: kalusteet, laitteet ja välineet -Tässä vaiheessa kalustetoimittaja, työntekijät ja tft tavattiin. Kalustetoimittaja mittasi tilan ja teki alustavan suunnitelman kalusteiden sijoittelusta ja laadusta. -katsoimme suunnitelman yhdessä työntekijöiden ja heidän esimiehensä kanssa. Annoimme palautetta kalustetoimittajalle.
Työpisteen mitoitus ja työasennot Otettava huomioon käyttäjien mitat ja niiden vaihtelu Työtehtävän mukainen perustyöasento Asennon tukeminen ja vaihtelu Katselukohteiden sijoittelu Käsien työskentelyalueet Työtason korkeus Jalkatila (Launis & Lehtelä 2006)
Case: kalusteiden valinta Koska käyttäjiä on useita valitsimme työtasot, jotka ovat helposti veivillä säädettävissä. Jalkatilat työtason alla ovat vapaat. Valitsimme litteät näytöt, joissa on itsessään korkeuden säädön mahdollisuus. Työntekijät saivat koekäytön pohjalta valita kolme erilaista tuolia.
Työpisteen ominaisuudet tulee pyrkiä välttämään staattisen jännityksen muodostumista Asentojen vaihtelun mahdollisuus olisi suositeltavaa Vartalon kiertymistä tulisi välttää tavoitteena saavuttaa kehon keskiasento
Katseluetäisyys ja katselukulma 50-80cm, normaalisti 60-80cm, ikänäköisillä 50-60cm (työlasit tässä tapauksessa järkevät) Jatkuvan pään kiertelyn ja edestakaisen nyökyttelyyn estämiseksi toistuvasti katseltavat kohteet tulee sijoittaa noin 30 katselusektorin sisälle, katselukulma 0-40 astetta silmie tasosta.
Käsien työskentelyalue ja työtason korkeus Keskeiset työkohteet tulee sijoittaa niin, että kyynärpäiden pitäminen vartalon lähellä on mahdollista. Harvemmin toistuvissa liikkeissä on mahdollista sijoittaa laajemmalle ulottuvuusalueelle työkohteita. Istumatyössä korkeus kyynärpää tasolle 540-740cm Seisomatyössä 990-1200cm
Työtason korkeuteen vaikuttavat tekijät Henkilön pituus työn tarkkuusvaatimukset Suurien ja painavien kohteiden käsittely
case: Työntekijät ovat saaneet ohjaamossa opastusta terveellisiin ja turvallisiin työtapoihin, työntauotukseen, työpisteen säätöihin, elpymisliikkeisiin. Työpisteiden säätöjä ei käytetä, työtuolit on säädetty ihan matalalle. Työtila pidetään hämäränä ja työntekijät kiistelevät sopivasta lämpötilasta.
case: Työtavoissa, asenteissa ja omassa kehon käytössä on vielä kehitettävää. Mutta ergonomia on kunnossa:) Työntekijöiden ikärakenne on muutoksessa ja uudet nuoret työntekijät suhtautuvat asiaan erilailla.
Pohdinta: keittiötyö -miten ko.työ kuormittaa? -työympäristö, työolosuhteet, fyysiset, kemialliset, biologiset ja fysikaaliset altisteet? - mitä tulisi ottaa huomioon keittiön suunnittelussa?
Keskeiset lähteet: Ketola R., Toivonen R. 2007. Työterveyshuolto näyttöpäätetyössä- ohje. http://www.ttl.fi/tyonaytto Näyttöpäätetyö. Työsuojelun opas. 2006. Launis & Lehtelä. 2006. Ergonomiaopas- koneiden ja työvälineiden hankintaan, käyttöön ja tarkistamiseen. Ketola R. Toimiva toimisto. 2007. Koskelo R. 2006. Säädettävien kalusteiden vaikutukset tuki- ja liikuntaelimistön terveyteen lukiolaisilla. Väitös. Kuopion yliopisto. Työfysioterapia 2001.