Tuhkarokko- ja sikotautiepidemoita Euroopassa Labqualityn neuvottelukokous 17.10.2008 Irja Davidkin
Tuhkarokko ja sikotauti virusten aiheuttamia lastentauteja, jotka ennen rokotuksia esiintyivät epidemioina muutaman vuoden välein aiheuttavat vakavia jälkitauteja, jopa kuolemia, joiden torjumiseksi rokotteet on kehitetty
M- ja P-rokotukset Euroopassa tuhkarokkorokotukset aloitettiin 1964 alkaen, useimmissa maissa 1970-luvulla sikotautirokotukset aloitettiin useimmissa maissa 1980-luvulla MPR-rokotteen käyttöönoton myötä
Tuhkarokkotapaukset Euroopassa 1990-2007 400000 350000 300000 250000 200000 150000 100000 50000 0 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 WHO tapausten määrä
Reported measles cases in 19 EUVAC.NET participating countries since 2001
No. of reported measles cases in the 27 EU countries, 2005-2007
No. of reported measles cases by vaccination status in the 27 EU countries, 2005-2007
Measles Incidence (2004) and Outbreaks (2004-2005) Measles incidence <1 per million 1-10 per million >10 per million Measles outbreaks 2004-2005 Outbreaks WHO EURO
Slide 8 N1 The designations employed and the presentation of this material do not imply the expression of any opinion whatsoever on the part of the Secretariat of the World Health Organization concerning the legal status of any country, territory, city or area or of its authorities, or concerning the delimitation of its frontiers or boundaries. NTISSLAN; 29.8.2005
Measles incidence rate, 2007, WHO European Region Total measles cases = 6,817
Tuhkarokkoa Euroopassa v. 2008 (tammikuu-elokuu) tapauksia ISLANTI >1000 >500 SUOMI NORJA >100 RUOTSI VIRO >10 POHJ. IRLANTI IRLANTI YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA HOLLANTI TANSKA LIETTUA VENÄJÄ LATVIA VALKO- VENÄJÄ VENÄJÄ KAZAKSTAN BELGIA SAKSA PUOLA LUXEM- BURG TŠEKIN TASAV. SLOVAKIA UKRAINA RANSKA SVEITSI ITÄVALTA UNKARI MOLDAVIA PORTUGALI ESPANJA ITALIA SLOVENIA KROATIA BOSNIA - HERZEGOVINA JUGOSLAVIA ROMANIA BULGARIA GEORGIA ASERBAIZAN ARMENIA ALBANIA MAKEDONIA TURKKI Lähde: EUVAC.NET KREIKKA
Tuhkarokon leviämisreittejä
Major Global Measles Virus Transmission Pathways 2005-06 06 Key B2 B3 D4 D6 D8 H1 D6 D4 B3 B2 D4 D8 H1 H1 Acknowledgement: Data provided by WHO Measles/Rubella Laboratory Network Transmission pathways with Epi links Suspected transmission pathways
Sikotautitapaukset Euroopassa 1990-2007 700000 600000 500000 400000 300000 200000 100000 0 WHO 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 tapausten määrä
Reported mumps cases in 25 EUVAC.NET participating countries, 2000-2005
Sikotautiepidemioita Euroopassa 2006-2008 ISLANTI SUOMI NORJA RUOTSI VIRO PORTUGALI POHJ. IRLANTI IRLANTI YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA ESPANJA BELGIA RANSKA HOLLANTI TANSKA SAKSA SVEITSI ITALIA PUOLA TŠEKIN TASAV. SLOVAKIA ITÄVALTA SLOVENIA KROATIA UNKARI LIETTUA VENÄJÄ BOSNIA - HERZEGOVINA JUGOSLAVIA LATVIA ROMANIA LUXEM- BURG VALKO- VENÄJÄ BULGARIA UKRAINA MOLDAVIA VENÄJÄ KAZAKSTAN GEORGIA ASERBAIZAN ARMENIA ALBANIA MAKEDONIA TURKKI KREIKKA
Sikotautitapaukset v. 2007 WHO EUROn alueella
Kansanterveyslaitos Folkhälsoinstitutet
WHO:n jäsenmaiden raportoimat MPR-tautitapaukset 1999-2006 1000000 900000 800000 700000 600000 500000 400000 300000 Tuhkarokko Sikotauti Vihurirokko 200000 100000 0 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006
MPR-taudit Suomessa 1981-95 6000 MPR 5000 4000 3000 tautitapausten varmennus tuhkarokko sikotauti vihurirokko 2000 1000 0 1981 82 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95
(Peltola et al. NEJM 331:1397-1402, 1994)
10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Kansanterveyslaitos Folkhälsoinstitutet MPR-taudit Suomessa 1995-2007 tuhkarokko sikotauti vihurirokko 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007
Tuhkarokko-epidemiat tuhkarokko tarttuu erittäin herkästi; viruksen kierron pysäyttämiseksi rokotuskattavuuden oltava 95% epidemia alkaa usein rokottamattomassa ( riski )ryhmässä, josta se leviää muuhun väestöön tuhkarokkoviruksen tartuntareittejä pystytty selvittämään genotyypityksen avulla
Tuhkarokko-epidemiat valtaosa rokottamattomissa, mutta n. 10% yhden rokotuksen ja vain 1-2% kaksi rokotusta saaneista sairastunut vielä rokottamattomat pienet lapset riskissä sairastua epidemioiden yhteydessä epidemioita aiheuttaneet viruskannat poikkeavat rokotekannasta
Sikotauti-epidemiat rokotuskattavuuden oltava 90%, jotta sikotautiviruksen kierto pysähtyy valtaosa tapauksista rokottamattomissa, mutta tautia esiintynyt sekä 1 että 2 kertaa rokotetuissa rokoteviruskanta ja saman genotyypin virukset hävinneet nykyiset rokotteet eivät anna täydellistä suojaa
Jotta epidemioita ei enää tulisi... riittävän korkea rokotuskattavuus kaikissa maissa virus (tuhkarokko tai sikotauti) ei enää kierrä maasta toiseen mahdollisimman varhainen tautitapausten diagnosointi, jolloin taudin leviämistä voidaan vähentää esim. rokottamalla mahdollisten riskiryhmien löytäminen rokotusohjelmien muutokset tarvittaessa