LAMK / Outdoors Finland Etelä Retkeilyn reittisovellusten kehittäminen Fokusryhmähaastattelut/ Fokusryhmä 2 23.1.2012 1. Yleistä Outdoors Finland on kansallinen hankekokonaisuus, jota koordinoi Matkailun edistämiskeskus. Outdoors Finland Etelä -hanke vastaa eteläisen Suomen reitistöjen ja reitteihin liittyvän informaation kehittämisestä asiakasystävälliseksi. Tähän liittyen OF Etelä hanke teetti Innolink Research Oy:llä fokusryhmätutkimuksen, jonka tarkoituksena oli tutkia internetissä ja mobiililaitteissa käytettävien reittien ja matkojen suunnittelu- ja toteutuspalveluiden käytettävyyttä ja kuluttajakokemuksia sekä kerätä kehitysehdotuksia. Fokusryhmissä käytiin läpi neljä käyttöliittymää/sovellusta (Veloland, HSL sekä Retkeni.fi, iwebpark sekä Sports Tracker) ja kartoitettiin käyttäjien kokemuksia niistä. Jokainen sovellus esiteltiin lyhyesti, tämän jälkeen keskustelijoille annettiin noin viisi minuuttia aikaa tehdä tehtävä ja sen jälkeen keskusteltiin käyttökokemuksesta sekä kerättiin kehitysehdotuksia. 2. Keskustelijoiden profiili Keskustelijoiden perusprofiili oli, että he ovat jotenkin työnsä tai harrastuksen kautta tekemisissä retkeilyn, ulkoilureitistöjen tai alan suunnittelun kanssa. Suurin osa keskustelijoista kertoi harrastavansa vähintään viikoittain melontaa, pyöräilyä tai vaellusta. Keskustelijoilta kysyttiin kuinka usein he ovat käyttäneet kartta- ja navigointipalveluita tai sovelluksia suunnitellessaan tai toteuttaessaan vaellus-, pyöräily- tai melontaretkiä. Tässä kysymyksessä keskustelijat jakautuivat tasaisesti aktiivisista palveluiden ja sovellusten käyttäjistä täysin kokemattomiin käyttäjiin. Tietotekninen kokemus mukaili melko hyvin osallistujien ikää, mutta osa vanhemmistakin osallistujista oli käyttänyt tiettyjä sovelluksia melko paljonkin. 1
3. Veloland käyttökokemukset ja kehitysehdotukset Fokusryhmän varsinaiset tehtävät aloitettiin tutustumalla Veloland-sivustoon. Osallistujien mielestä haastavaa oli, että kun kohde on uusi ja vieraassa maassa, niin jo lähtökohtaisesti kuluu aikaa ennen kuin kykenee hahmottamaan sivun rakenteen ja voi varsinaisesti alkaa löytää asioita. Kielikysymys jakoi osallistujia. Lähinnä vanhemmat osallistujat kokivat, että vieras kieli (englanti) on ylimääräinen hidaste edellä mainitun uuden ja vieraan kohteen lisäksi. Toisten osallistujien mukaan kieli tai siihen liittyvät vähäiset ongelmat eivät sinällään ole kynnyskysymys, vaan laadulliset ja käytettävyyteen liittyvät asiat ovat olennaisempia. Sisällöllisesti osallistujat hämmästelivät Velolandin valmiiden reittien, reittitietojen ja muun eritasoisen informaation määrää. Informaation suuri määrä koettiin yhtäältä mahdollisuutena ja hyvänä asiana ja toisaalta hankalana tekijänä kun kokonaisuus näyttäytyy sekavana liiallisen tiedon vuoksi. Muutamat osallistujat olivat sitä mieltä, että tietoa on liikaa ja se pitäisi osata jaotella paremmin, jotta jokainen käyttäjä löytäisi helpommin hänelle sopivaa tietoa. Käytettävyyden näkökulmasta Veloland-sivusto tuntui aluksi hankalalta kun jopa kielivalinnan löytäminen oli vanhemmille osallistujille haastavaa. Tehtävänannon kautta osallistujille oli ohjeistettu, että heidän pitäisi pyrkiä löytämään sopiva reitti mahdollisimman nopeasti. Tuloksena tästä oli, että osallistujat ajautuivat esimerkiksi listaan, missä reittejä oli, mutta reittien varsinainen pituus selvisi vasta lopussa. Tehtävän loppupuolella osa löysi kuitenkin kartan, jossa pystyi määrittelemään halutun reitin pituuden. Yhtenä käytättävyyteen liittyvänä ongelmana osallistujat nostivat esiin sen, että he eivät löytäneet toimintoa, jolla he olisivat voineet päivämäärien tai ajan mukaan määritellä haluttua reittiä. Tällaisella toiminnolla saisi esimerkiksi haarukoitua vaihtoehtoisia kolmen päivän reittejä. Kokonaisuutena Veloland sai hyviä arvioita sisällön laajuudesta ja lopulta myös toiminnoista kun niihin ehdittiin tutustua paremmin. Pintaan jäi kuitenkin tunne siitä, että käyttäjällä pitäisi olla valmis ajatus mitä hakee kun tulee sivuille. 6. HSL käyttökokemukset ja kehitysehdotukset Toisena sovelluksena tutustuttiin Helsingin seudun liikenteen (HSL) pyöräilyn ja kävelyn reittioppaaseen. Keskustelijat näkivät HSL:n sovelluksen selkeämpänä kuin Velolandin vastaava. Osalle keskustelijoista sivusto oli jo ennestään tuttu, mikä helpotti käyttöä kun kokemus ei ollut spontaani kuten Velolandin tapauksessa. Huolimatta aiemmasta kokemuksesta ja sen tuomasta edusta keskustelijat arvioivat HSL:n palvelun käytettävämmäksi kuin Velolandin vastaavan. Keskustelijat eivät aluksi löytäneet palvelusta valmiita reittejä. Kun reitit löytyivät, keskustelijat ehdottivat, että palvelua voisi kehittää luomalla tiettyjä enemmän laadullisia reittimalleja (luonnonkauniit, kulttuuripainotteiset jne. suositukset) kuten Velolandin sivustolla on. 2
Sivustolla oli hyvä väritys ja käyttäjälle selvisi nopeasti mikä pinnoite suunnitellulla reitillä on. Korkeuserojen tiedot on selkeä plussa jotta voidaan arvioida reitin raskautta. Reitin valinta yleisesti sujui helposti ja reitin hienosaatö pidemmäksi tai lyhyemmäksi onnistui mutkattomasti. Palveluihin liittyen toivottiin, että esimerkiksi kahvilaa klikkaamalla pääsisi kahvilan sivuille ja näkisi aukioloajat, ruoan saatavuuden ja muut palvelut. Tämä mahdollistaisi laadukkaamman suunnittelun etenkin pidemmillä retkillä. Teknisenä lisänä palveluun ehdotettiin mahdollisuutta karttapalveluiden tapaan lisätä välietapin reitille. Käytännössä tämä voisi tapahtuva vaikka siten, että olisi solu, johon välietappi syötetään tai sitten kartalta voisi klikata välietappipaikkaa. Välietappipaikan valinnan jälkeen palvelu voisi ehdottaa lähinnä olevia mahdollisuuksia. 7. iweb Park - käyttökokemukset ja kehitysehdotukset Kolmantena sovelluksena keskustelijat tutustuivat iweb Park sovellukseen ipadien avulla. Keskustelijoiden joukossa ollut eräopas oli sitä mieltä, että sovellus toimisi hienosti jos opas ei vaikka lähtisi jollekin etapille ryhmän mukana, niin hän voisi antaa Padin mukaan ja tarvittava info olisi siellä. Keskustelijoita mietitytti hieman Padien toimivuus maasto-oloissa sekä akkujen kesto ja muut tekniset seikat kuten jo valaistusolosuhteet ja niiden vaikutus näyttöön. Kokonaisuutena sovellus tarjoaa valtavan määrän informaatiota, jota voi jaotella siten, että käyttäjät saavat itselleen sopivaa tietoa. Konkretia hieman mietitytti keskustelijoita eli miten sovellus käytännössä toimii maastossa kun päästään lähelle kohdetta eli saako käyttäjä kokonaisuuden hahmotettua paikan päällä. Osa keskustelijoista näki, että sovellus toimisi loistavasti ainakin tiettyyn kohteeseen ennalta tutustuessa. Varsinaisella reitillä sovelluksen käyttäminen arvelutti eikä suuri osa keskustelijoista uskonut maastossa tarvitsevansa sitä. Maastokäyttöä puoltaneet kommentit viittasivat esimerkiksi käytännöllisyyteen eli esimerkiksi siihen, että laitteessa voi olla samassa paketissa lintu-, kasvi- ja kivikirja. Maastossa liikkuessa paikannustiedon avulla sovelluksesta löytyisi aina sijaintiin nähden olennaiset tiedot helposti. Tämä olisi suuri lisäarvo ja palvelua voisi käyttää joku satunnaisesta retkeilijäporukasta ja toimia ikään kuin oppaana turvaten sovelluksen tietoihin. Vanhemmat keskustelijat kokivat ylipäänsä teknisten laitteiden käytön ongelmaksi. Käytössä ollut ipad sai kiitosta siitä, että sen käyttäminen on normaalia PC:tä helpompaa. Varsinaiselle retkelle vanhemmat keskustelijat halusivat kuitenkin ottaa tiedot mukaan paperiversiona. Keskustelijoille oli positiivinen yllätys kuinka nopeasti sovellus toimi ja kuinka helppo sen toiminnot oli sisäistää. Kartan heikohko resoluutio hieman ihmetytti sinällään niin hienossa tuotteessa. 3
Käänteisesti keskustelijat miettivät sitä, että kun laitteesta löytyy niin paljon tietoa, niin meneekö retkeltä löytämisen ilo. Yhtenä vaihtoehtona voisi olla, että retken varrella olisi tietty piste, jossa olisi vastaava laite, josta voisi katsoa mitä seuraavalla etapilla tulee vastaan. Keskustelijat eivät löytäneet sovelluksesta hakutoimintoa siltä varalta, että etsisi jotain erityistä. Tähän kaivattiin selkeä ratkaisu. 7. Retkeni.fi käyttökokemukset ja kehitysehdotukset Seuraavana sovelluksena kokeiltiin retkeni.fi -palvelua. Ensimmäiset kommentit olivat, että palvelu on todella hyvä ja selkeä. Sisältö koettiin peruspiirteiltään sopivaksi eikä liian laajaksi kuten esimerkiksi Velolandissa. Käyttöliittymä oli erilainen, mutta lopulta ihan toimiva, vaikka aluksi kaikki eivät hahmottaneet toimintalogiikkaa ja seikkailivat väärissä paikoissa. Tietoa oli paljon eikä kaikkea huomannut ensimmäisellä kerralla. Sovelluksessa on selkeät symbolit ja niitä sai lajiteltua sen mukaan mitä kartalle halusi. Teknisesti ongelmaa tuotti se miten valikoissa pääsee palaamaan takaisin. Keskustelijat nostivat esiin myös tarpeen saada GPS-tiedot suoraan laitteeseen sijainnin mukaan, että paikkatietoa ei tarvitse syöttää. Keskustelijat pitivät hyvänä asiana, että käyttäjät voivat syöttää tietoja eikä aineisto ole matkaesitteen kaltainen jossa kaikki on hienosti. Keskustelijoita arvelutti se, että sovelluksessa oli mm. muinaisjäännerekisteri. Tätä ei pidetty pelkästään hyvänä asiana, sillä yleinen tietous tuo mukanaan kiusauksen mennä katsomaan, mikä on taas riski kohteiden suojelulle kun kävijämäärät nousevat. Samaan sävyyn keskusteltiin esimerkiksi lintujen pesimäalueista. Näitä asioita huomioiden todettiin, että olisi hyvä, että joku kontrolloisi julkaisuja tietokannassa. 7. Sports Tracker - käyttökokemukset ja kehitysehdotukset Viimeisenä sovelluksena tutustuttiin Sports Trackeriin ja Espoon matkailun sivuilta löytyviin pyöräilyreitteihin. Muutamilla oli jo ennestään kokemusta sovelluksen käytöstä. Sports Trackerin käytön yhteisöllisyyden osalta keskustelijat jakaantuivat kahteen ryhmään. Osa oli sitä mieltä, että eivät itse jakaisi tietoja ja heidän oli hieman hankala hahmottaa muiden kokemaa yhteisöllisyyttä suoritustietojen jakamisesta. Keskustelun edettyä pidemmälle myös ne osallistujat, jotka eivät itse jakaisi tietoja yhtyivät muiden näkemykseen, että tietojen jakaminen tuottaa harrastajille lisäarvoa jos kokee yhteisöllisyyden tarvetta. Etenkin jos olisi joku projekti mitä varten harjoitella sovellus voisi lisätä motivaatiota. 4
Tietojen jaettavuutta mietittiin sekä yhteisöllisestä että vastakkaisesta näkökulmasta. Toisaalta tietojen jakaminen johtaa siihen, että tutuille ei tarvitse selittää minkä reitin on suorittanut, mutta toisaalta ihmiskontakti jää puuttumaan kun tieto välittyy sähköisesti. Käytettävyydestä keskusteltiin ja keskustelijat kehuivat sovelluksen selkeyttä ja havainnollisuutta. Kaipaamaan jäätiin linkitystä sijaintipaikasta sopivan reitin alkuun kun reitti on löydetty tai valittu. Myös korkeuserot reittitiedoissa olisivat kiinnostava lisä reitin suunnittelussa. Valmiit reitit joita Espoon matkailun sivuilta löytyi nähtiin hyvinä etenkin jos ulkopaikkakuntalainen haluaa löytää sopivan reitin. Kokonaisuutena Sport Tracker sovellus nähtiin helppokäyttöisenä ja sinällään toimivana ja positiivisena. Valmiita reittejä ei nähty kriittisen tärkeinä kun liikutaan tutuissa maisemissa. Tarkat reittitiedot, jotka voidaan lenkin jälkeen purkaa ja jakaa olivat lisäarvoa selkeästi tuottava asia, vaikka keskustelijat arvostivatkin eri ominaisuuksia riippuen harrastustottumuksistaan. 8. Vertailu ja yhteenveto Keskustelun lopuksi tehtiin yhteenveto sovelluksista ja vertailtiin kokemuksia. HSL:n sovellus sai eniten kiitosta keskustelijoilta. Sitä pidettiin yleisesti selkeänä ja helppokäyttöisenä. Osa keskustelijoista oli käyttänyt sovellusta jo aiemmin ja se oli sitäkin kautta hyvin hallussa. Palveluiden helppo löydettävyys reitiltä keräsi kiitosta ja reittien pinnoitetiedot sekä muut laadulliset tiedot koettiin hyviksi. Toiseksi eniten keskustelijoita miellytti Retkeni.fi-sovellus. Siinä koettiin olevan paljon potentiaalia ja jo valmiiksi sisällöllisesti sellainen, jolla keskustelijoilla on jo tällä hetkellä käyttöä. Teknisesti Retkeni.fi sovellus voisi olla helppokäyttöisempi ja taipuisampi jotta eri sivujen avaaminen toimisi sujuvammin. Sisällöllisesti sovelluksessa oli paljon hyviä kohteiden selostuksia, joita oppaana joutuu kertomaan kavereille. Sovelluksesta näitä tietoja saisi helposti. Tässä kohtaa esiin nousee tarve tietojen ajantasaisuudelle. Yksittäisiä kehuja yhteenvedossa keräsi myös iweb Park, joka nähtiin lintu- yms. kirjat yhdistävänä sovelluksena, joka on visuaalisesti näyttävä ja mahdollisuuksia täynnä. Kokonaisuutena HSL:n sovellusta pidettiin hyvänä lähtökohtana jos palvelua lähdetään tarjoamaan laajemmille alueille. Retkeni.fipalvelun koettiin tuovan hyvää sisältöä luonnossa liikkujille ja tarjoavan mahdollisuuden äärimmäisen yksityiskohtaiseen tietoon jos käyttäjät sitä vain tarjoavat. Teknisesti siinä koettiin olevan vielä hiottavaa. HSL:n palvelussa pitäisi terävöittää integrointia palveluiden (kahvilat, ravintolat jne.) kanssa, jotta käyttäjä löytäisi haluamansa tasoiset palvelut helposti. 5